perustietoa seminaarista 16.3.2016

1. MUUTTUVA
YMPÄRISTÖ JA
ERIARVOISUUS
16.3. klo 17-20 SN200
Poikkitieteellinen seminaari
Asiantuntijapuheiden lisäksi yhteistä
keskustelua.
Väliajalla kahvi- ja välipalatarjoilu
Asiantuntijoina:
Markku
Oksanen
ympäristö-
filosofia
Sauli Rouhinen
kestävän
kehityksen
politiikka
Prof. Juho Saari
- jakautuva
hyvinvointi
Prof. Simo
Pehkonen -
Vesivarannot
Järjestäjät: Yo-
Symposium &
ympäristöklubi
Itä-Suomen yliopisto
Kuopion kampus,
Snellmania
Facebook: Muuttuva
ympäristö ja eriarvoisuus

2. SEMINAARIN
AIKATAULU
17:00 – 17:15 Ravinnollinen virkistäytyminen
17:15 – 17:30 Keskittyminen seminaarin aiheeseen
17:30 – 18:00 Markku Oksasen puheenvuoro: Tulvariskit ja eriarvoisuus,
sekä yhteistä keskustelua
18:00 – 18:30 Sauli Rouhinen: Kestävän kehityksen globaalit ja lokaalit
tavoitteet, sekä yhteistä keskustelua
18:30 – 18:45 TAUKO, vapaata seurustelua ja virkistäytymistä
18:45 – 19:15 Juho Saari: Jakautuva hyvinvointi ja yhteistä keskustelua
19:15 – 19:45 Simo Pehkonen: Vesi ja eriarvoisuus, yhteistä keskustelua
19:45 – 20:00 Seminaarin yhteenveto ja yhteinen aivopähkinä

3. OSALLISTU FACEBOOKISSA:

4. YO-SYMPOSIUM FOORUMISSA FACEBOOKISSA VOI JATKAA
KESKUSTELUA SEMINAARIN JÄLKEENKIN
KERRO PALAUTETTA SEMINAARISTA, ANNA AIHEITA SEURAAVAAN
TAPAHTUMAAN, TAI ILMAISE TAHTOSI OSALLISTUA JÄRJESTÄMISEEN
SIVULTA LÖYTYY SEMINAARIN AIHEESEEN LIITTYVIÄ UUTISIA, ARTIKKELEITA JA
TAPAHTUMIA

5. PIIRRÄ LOGO YO-SYMPOSIUMILLE JA VOITA
LEFFALIPPUJA!
Kerhomme etsii sopivaa logoa. Mitä sinulle tulee mieleen kun
ajattelet Yo-Symposiumia?
Yo-Symposium on eri tieteenaloja yhdistävä, opiskelijoiden luoma,
aktiiviseen osallisuuteen sekä ajatusten vaihtoon ja niiden
kehittämiseen kannustava yhteisö.
Jaa logo-ehdotuksesi foorumilla ja palkitsemme parhaan
leffalipuilla.

6. MUUTTUVA YMPÄRISTÖ JA ERIARVOISUUS
MITÄ NE TARKOITTAVAT ERIKSEEN JA
YHDESSÄ?
MUUTTUVA YMPÄRISTÖ:
ILMASTONMUUTOS,
KAIVANNAISTALOUS, VESIVOIMA,
METSÄTALOUS, MAANVILJELYS,
KATOAVAT ELÄIN- JA KASVILAJIT,
ERIARVOISUUS:
VARALLISUUS, ELINOLOT,
VAIKUTUSVALTA, TERVEYS, RAVINTO,
MUUTTUVA YMPÄRISTÖ &
ERIARVOISUUS:
ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN,
OMISTUSOIKEUDET, YMPÄRISTÖN ERI
MERKITYKSET IHMISILLE, ELÄIMILLE,
BIODIVERSITEETILLE
TARKASTELU-TASOJA:
GLOBAALI JA LOKAALI
KESTÄVÄ KEHITYS (MINKÄ KEHITYS?)
TALOUS JA RESURSSIT
ETIIKKA, MORAALI, ARVOT, VASTUU
IHMISOIKEUDET
VALTA- JA RIIPPUVUUSSUHTEET (ONKO
LUONTO IHMISTÄ VARTEN? PAETAANKO
MAAN TUHOUTUMISEN JÄLKEEN
TOISELLE PLANEETALLE?)

7. NÄYTTÄÄ SILTÄ ETTÄ…
AIHE KATTAA KOKO ELÄMÄMME
Ennen: ”Hurraa! Keksimme miten voimme hyödyntää luonnonvaroja!”
”Tervetuloa (”sivistyneiden”/hyväosaisten) ihmisten hyvinvointi!”
Nyt: ”Hmm… Nämä eivät riitä loputtomiin...” ”Jokin tässä mättää…”
“Kehityksen käsite täytyy määritellä uudelleen.”
Tulevaisuudessa: “ ? “  Valinta on sinun.
KENEN MIELIPIDE MERKITSEE?
ONKO ”LUONNOLLA” MIELIPIDETTÄ?
VOIKO ELÄMÄN PÄÄMÄÄRÄ OLLA MUU KUIN IHMISTEN TALOUDELLINEN
KILPAILU?

8. YKSI VAIHTOEHTO:
BUEN VIVIR =
VIVIR BIEN =
ELÄÄ HYVIN
Buen Vivir -käsite merkitsee vaihtoehtoa koko kehityksen käsitteelle.
- Se on eräänlainen kollektiivisen hyvinvoinnin käsite
- Juuret jälkikoloniaalisessa kehityskriittisessä keskustelussa sekä
- Andien alueen alkuperäiskansojen maailmankatsomuksista.
- Buen vivir (tai vivir bien) on kontekstisidonnainen eettinen
näkemys hyvästä elämästä
- keskeisenä arvona on kunnioitus elämää ja luontoa kohtaan.

9. BUEN VIVIR:
- Ajattelussa luontoa ei nähdä objektina, vaan subjektina.
- Yhteisön jäseninä eivät ole vain ihmiset, vaan myös muut elolliset
olennot.
- Buen vivir -keskustelut voidaan nähdä reaktiona hyödykkeistymistä
vastaan.
 Elämän arvoja ei voida palauttaa vain taloudelliseen hyötyyn, vaan
muut merkityksenannon ja arvon muodot ovat keskeisempiä.
- Buen vivirin ytimessä ovat myös yhteisöjen oikeudet perinteisiin
elämänmuotoihinsa.
Lähde: http://siemenpuu.org/fi/theme/buen-vivir

10. ILLAN AIVOPÄHKINÄ: MILLAINEN OLISI
SUOMALAINEN ”BUEN VIVIR”?
Tarkastele seminaarin alustuksia suomalaisen Buen Vivir’n,
kollektiivisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
- Mitä suomalaisessa kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa tulisi ottaa
huomioon?
- Miten se Suomessa näkyisi, että luonto ja ihmiset eivät ole
hyödykkeitä vaan itseisarvoisia olentoja?
- Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia se tarjoaisi?