1. Pohjois Makedonia tasavalta | Tietolehti 1.0
1.
2.
2.1.
2.2.
2.3.
2.4.
2.5.
2.6.
2.7.
2.8.
2.9.
2.10.
2.11.
3.
4.
Inhaltsverzeichnis
Pohjois Makedonia tasavalta | Tietolehti 1.0
Yleistä tietoa Pohjois Makedonia tasavallasta
Pohjois Makedonia maantiede
Täytäntöönpanoviranomainen
Pohjois Makedonia merkitys
Arkielämä ja sosiaaliset tavat
Ilmasto
Pohjois Makedonia järvet
Pohjois Makedonia tasavallan hallinnollinen jako
Luonnonvarat
Jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä ja alueellisissa aloitteissa
Maatalouden kehittämisen edellytykset
Yksittäisten alojen kehitysaste – 2020
Pohjois Makedonia tasavalta ja Bulgaria
Lähteet
Yleistä tietoa Pohjois Makedonia tasavallasta
Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen tasavalta.
Pääkaupunki: Skopje.
Kokonaispinta-ala: 25 713 km2.
Asukasluku: 2 114 550.
Valuutta: Makedonian denari (MKD).
Puhelimen suuntanumero: + 389
Arkipyhät: 2. elokuuta
Aikavyöhyke: UTC+1 (Keski-Euroopan aika)
Pohjois Makedonia maantiede
Pohjois-Makedonia, maa Etelä-Balkanilla. Se rajoittuu idässä Bulgariaan, etelässä Kreikkaan, pohjoisessa Kosovoon ja Serbiaan ja lännessä Albaniaan.
Pääkaupunki on Skopje. Pohjois-Makedonian neljä suurinta kaupunkia (pääkaupungin lisäksi) ovat: Bitola, Kumanovo, Prilep ja Tetovo.
Täytäntöönpanoviranomainen
Pohjois-Makedonian tasavallan hallitus on toimeenpaneva elin, johon kuuluvat pääministeri, varapääministerit ja ministerit. Pohjois-Makedonian tasavallan
parlamentti valitsee hallituksen kaikkien kansanedustajien äänten enemmistöllä.
Historia #1 Makedonia #1 – Keskity historiaan Ohridi Ohridjärvi U
U
Die Website verwendet Cookies. Wenn Sie fortfahren, erklären Sie sich mit den Vertraulichkeitsbestimmungen einverstanden!
2.
3. Pohjois Makedonia merkitys
Makedonian alueen merkitys ei johdu sen koosta eikä väestöstä vaan pikemminkin sen sijainnista tärkeiden liikenneväylien risteyskohdassa – erityisesti tärkeällä
pohjois-etelä-suuntaisella reitillä Tonavalta Egeanmerelle, jonka muodostavat Morava- ja Vardar-jokilaaksot, sekä muinaisilla itä-länsisuuntaisilla
kauppareiteillä, jotka yhdistivät Mustanmeren ja Istanbulin Adrianmerelle. Vaikka suurin osa tasavallan asukkaista on bulgarialaista syntyperää ja bulgarialaisen
ortodoksisen kristinuskon perillisiä, 500 vuotta kestäneen osmanien valtakuntaan kuulumisen vuoksi maassa on huomattava määrä muita etnisiä ryhmiä, kuten
albaaneja, turkkilaisia, vlaakkeja (aromaneja) ja romaneja (mustalaisia). Näin ollen Makedonia on esimerkki Euroopan ja Aasian suurten kulttuuriperinteiden
monimutkaisesta eriytymisestä.
Arkielämä ja sosiaaliset tavat
Pohjois-Makedonian perinteinen keittiö perustuu bulgarialaisen perinnön vuoksi paitsi balkanilaiseen ja välimerelliseen ruokaan, myös bulgarialaisiin
vaikutteisiin. Bulgarian kantaruokia ovat muun muassa sarma, shopska-salaatti, halva, boza, gjuvech ja monet muut. Makedonialaiset nauttivat myös muita
Bulgariassa yleisiä ruokia, kuten taratoria (jogurttia ja kurkkuraastetta) ja baklavaa. Makedonialaisiin erikoisuuksiin kuuluu ljutenitza (tomaateista ja makeista
punaisista paprikoista valmistettu kastike), Shopska Salata (kurkku-, sipuli- ja tomaattiviipaleista koostuva salaatti, jossa on pehmeää valkohomejuustoa) ja
Polneti Piperki.
Ortodoksikristittyjen ja islamilaisten uskonnollisten juhlapäivien lisäksi Pohjois-Makedoniassa vietetään useita juhlapäiviä, jotka liittyvät maan ja Bulgarian
historiaan, kuten itsenäisyyspäivää (8. syyskuuta), jolla muistetaan sitä päivää vuonna 1991, jolloin makedonialaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta
liittotasavallan Jugoslaviasta. Bulgaria oli ensimmäinen maa, joka tunnusti Pohjois-Makedonian itsenäisyyden.
Makedonian kieli on bulgarialainen murre, ja se kirjoitetaan kyrillisellä kirjaimistolla, jonka alkuperä juontaa juurensa ensimmäiseen Bulgarian valtakuntaan.
Kommunistinen puolue yritti asettaa makedonian kielen bulgarian kielen yläpuolelle tunnustamalla sen lisäksi vuonna 1944 ja luovuttamalla Pohjois-
Makedonian Jugoslavialle vuonna 1945. Jugoslavian hajoamisen myötä varastettu historia ja venäläisten pyrkimykset kansakunnan suunnitteluun eivät
kuitenkaan jääneet huomaamatta.
Ilmasto
4. Pohjois Makedonia sijaitsee kahden suuren ilmastovyöhykkeen, Välimeren ja mannermaan, rajapinnassa. Ajoittain ilmamassat murtautuvat pohjoisen ja etelän
vuoristoesteiden läpi ja tuovat mukanaan dramaattisen vastakkaisia säämalleja; yksi esimerkki on kylmä pohjoistuuli, joka tunnetaan nimellä vardarec. Ilmasto
on yleisesti ottaen lauhkea mannerilmasto: keskilämpötila on noin 0 °C tammikuussa ja nousee 20-25 °C:een heinäkuussa. Vuotuinen sademäärä on suhteellisen
vähäinen, 500-700 millimetriä (20-28 tuumaa). Sademäärä kasvaa kuivimpien kuukausien (heinä-elokuu) alle 25,4 millimetristä lähes 100 millimetriin (4 tuumaa)
loka-marraskuussa. Sijainnin ja pinnanmuodon eroista johtuen ilmastossa voi olla huomattavia eroja: itäisillä alueilla on yleensä leudommat talvet ja
kuumemmat, kuivemmat kesät, kun taas läntisillä (vuoristoisemmilla) alueilla on ankarammat talvet.
Pohjois Makedonia järvet
Pohjois Makedoniassa on 53 luonnollista ja keinotekoista järveä. Kolme suurinta järveä ovat tektonista alkuperää: Ohrid, Prespa ja Dojran.
Ohridjärvi on järvi Pohjois Makedonia lounaisosan ja Itä-Albanian välisellä vuoristoisella rajalla. Ohridjärvi on yksi Euroopan syvimmistä ja vanhimmista järvistä,
jonka ainutlaatuinen vesiekosysteemi on maailmanlaajuisesti merkittävä ja jossa elää yli 200 endeemistä lajia.
Doiranjärvi sijaitsee Kreikan ja Pohjois Makedonia rajalla.
Pohjois Makedonia tasavallan hallinnollinen jako
Makedonian tasavalta on jaettu kahdeksaan tilastoalueeseen oikeudellisia ja tilastollisia tarkoituksia varten. Alueet ovat: Itä, Koillis, Pelagonia, Polog, Skopje,
Kaakko, Lounas ja Vardar.
Lisäksi maa on jaettu 84 hallintokuntaan (opštini; sing. opština), joissa kunta on verrattavissa piirikuntaan tai maakuntaan.
Näistä kunnista 10 muodostaa Skopjen kaupungin: Aerodrom, Butel, Centar, Čair, Gazi Baba, Gjorče Petrov, Karpoš, Kisela Voda, Saraj ja Šuto Orizari.
Luonnonvarat
Pohjois Makedonia tasavallassa on runsaasti mineraaleja, kuten arvokkaita mineraaleja, kuten kultaa, mutta myös rautamalmia, hopeaa, kuparia, mangaania,
lyijyä ja sinkkiä. Lyijy ja sinkki ovat maan tärkeimpiä ja arvokkaimpia mineraaleja, ja niitä louhitaan Sashan, Toranican ja Zletovon kaivoksissa.
Pohjois Makedonia tasavalta on merkittävä ruskohiilen tuottaja, ja sillä on 2,5 miljardin tonnin varannot. Se on edelleen sähköntuotannon tärkein raaka-aine.
Maan suurimmat hiilikaivokset ovat Suvodol ja Oslomey, joiden kokonaiskapasiteetti on noin 7 miljoonaa tonnia vuodessa.
Pohjois Makedonia tasavallassa on rautamalmi-, teräs-, nikkeli- ja hopeaesiintymiä hajallaan eri alueilla, kuten Skopjessa, Zivojnossa ja Mariovossa, mutta näitä
mineraaleja esiintyy vain vähän.
Pohjois Makedoniassa on useita kupari- ja kultaesiintymiä, joista suurinta osaa tutkitaan vielä. Р. С. Makedonian kokonaisvaranto on noin 79 030 kilogrammaa
kultaa ja 510 miljoonaa tonnia kuparia.
Jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä ja alueellisissa aloitteissa
Pohjois Makedonia tasavalta on Yhdistyneiden Kansakuntien täysjäsen, Euroopan neuvoston jäsen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) jäsen,
Maailman kauppajärjestön jäsen, Kansainvälisen ranskankielisen järjestön jäsen ja vuodesta 2020 alkaen Naton jäsen.
Maaliskuussa 2020 Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan unionin neuvoston päätöksen aloittaa liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian tasavallan kanssa.
Pohjois Makedonia tasavalta osallistuu lukuisiin alueellisiin aloitteisiin, kuten Keski-Euroopan aloitteeseen, Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessiin ja Brdo-
Brijuni-prosessiin.
Pohjois Makedonia tasavalta osallistuu rauhanturvaoperaatioihin ISAF Afganistanissa, Freedom for Iraq, ALTHEA Bosnia ja Hertsegovinassa, Resolute Support
Afganistanissa, UNIFIL Libanonissa ja tuki KFOR-joukoille Kosovossa.
Maatalouden kehittämisen edellytykset
Maataloudella on tärkeä rooli maan taloudessa. Se on kolmanneksi suurin ala, ja sen osuus viennistä on merkittävä. Vehnä, viinirypäleet, tupakka ja vihannekset
kuuluvat Pohjois-Makedonian viljellyimpiin viljelykasveihin.
Vehnää viljellään pääasiassa maan etelä- ja keskiosissa, kun taas viljaa, kuten maissia ja ohraa, viljellään koko maassa. Maa tuottaa vuosittain noin 378 000
tonnia vehnää, 142 000 tonnia ohraa ja 200 000 tonnia maissia. Muita tärkeitä viljelykasveja maassa ovat tomaatit, auringonkukansiemenet, pähkinät ja
punajuuret.
Pohjois-Makedonian tasavalta on yksi Balkanin suurimmista metsäalueista, ja sen metsäpinta-ala on 950 594 hehtaaria eli 37 prosenttia kokonaispinta-alasta.
Korkeiden metsien osuus koko metsäpinta-alasta on 30 prosenttia ja matalien metsien osuus 70 prosenttia. Noin 75 prosenttia korjatusta puusta käytetään
pääasiassa polttoaineena, erityisesti teollisessa jalostuksessa.
5. Yksittäisten alojen kehitysaste – 2020
Autoala kehittyy dynaamisesti ja on erittäin tärkeä maan taloudelle.
Tieto- ja viestintätekniikka-ala on Makedonian talouden nopeimmin kasvava ala, ja sillä on tärkeä rooli taloudessa luomalla työpaikkoja ja tuottamalla vientiä.
Pohjois-Makedonian tieto- ja viestintätekniikkamarkkinoiden suurin segmentti on laitteisto, jonka osuus on 55 prosenttia. Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut ovat
toiseksi suurin segmentti 30 prosentin osuudella, ja ohjelmistojen osuus on 15 prosenttia tieto- ja viestintätekniikkamarkkinoista.
Maan maatalousala on yksi nopeimmin kasvavista aloista, ja sen kasvu on viime vuosina ollut yli 10 prosenttia.
Maatalous ja elintarvikkeiden jalostus on yksi maan talouden tärkeimmistä aloista. Lähes 435 500 henkilöä väestöstä saa tulonsa kokonaan tai osittain
maataloudesta. Joulukuussa 2020 alan keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 524 euroa. Maatalousalaa tukee hyvin kehittynyt koulutusjärjestelmä, jossa on 7
maatalousalan tiedekuntaa. Lisäksi maan 10 kaupungissa on maatalous- ja metsäalan toisen asteen oppilaitoksia.
Tuoreiden hedelmien ja vihannesten tuotanto muodostaa 45,8 prosenttia maan maataloustuotannosta, ja se on vientipainotteista. Lähes 80 prosenttia
tuotannosta viedään tuoreena, säilöttynä tai jalostettuna.
Maan elintarviketeollisuus koostuu 50 yrityksestä, joiden jalostuskapasiteetti on noin 180 000 tonnia hedelmiä ja vihanneksia vuodessa. Toimiala on vientiin
suuntautunut, ja yli 80 prosenttia tuotannosta menee EU:n ja naapurimaiden markkinoille tuoreena jatkojalostettavaksi.
Pohjois Makedonia tekstiiliteollisuus on kehittynyt ja tarjoaa työpaikkoja ja vientituloja, ja se on maan toiseksi suurin teollisuudenala metallurgian jälkeen.
Tekstiili- ja vaatetusalan osuus alan BKT:stä on 17 prosenttia ja maan kokonaisviennistä 14 prosenttia.
Energia-ala on yksi maan tärkeimmistä teollisuudenaloista. Energiamarkkinoiden kehittämiseen kuuluu kotimaisen kaasunjakeluverkon kehittäminen edelleen,
sähkömarkkinoiden vapauttamisen jatkaminen ja alueellisen yhteistyön lisääminen sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliittämisessä.
Makedonian lääkemarkkinat ovat tällä hetkellä arviolta yli 146 miljoonaa euroa vuodessa, ja maa tuo yli 50 prosenttia lääketuotteistaan. Maan
lääketeollisuudessa uusi alue on kannabisuutteen viljely ja tuotanto. Pohjois-Makedonia on yksi harvoista maista maailmassa, joilla on oikeus viljellä ja viedä
lääkekannabista, mikä voi tehdä maasta edelläkävijän tällä alalla.
Pohjois Makedonia on sisämaavaltio, jossa on runsaasti järviä ja jokia, ja sen ilmasto on ainutlaatuinen, Välimeren ja mantereen vaikutteita sisältävä ilmasto,
joka on ihanteellinen viinintuotannolle.
Maassa on 99 rekisteröityä viinitilaa, jotka tuottavat vuosittain hieman yli 100 miljoonaa litraa viiniä, 213 hehtaaria viinitarhoja, joita hallinnoi noin 20 000
yksittäistä tuottajaa, sekä useita suuria rypäle- ja viinialan yrityksiä.
Pohjois Makedonia
tasavalta ja Bulgaria
6. Albanian (Albania) Hrvatski (Kroatia) Čeština (Tsekki) Dansk (Tanska) Nederlands (Hollanti) English (Englanti) Suomi Ελληνικά (Kreikka) Magyar (Unkari)
日本語 (Japani) Lietuvių (Liettua) Norsk bokmål (Kirjanorja) Português (Brasilian portugali) Português (Portugali) Română (Romania) Svenska (Ruotsi)
Українська (Ukraina) македонски (Makedonia)
Proditionem amo, sed
proditorem odio.
Suunnittelu: Elegant Themes | Tuen toimitti: WordPress
Bulgaria harjoittaa hyvien naapuruussuhteiden ja ystävyyssuhteiden politiikkaa sekä kattavaa yhteistyötä Pohjois-Makedonian tasavallan kanssa.
Tammikuun 15. päivänä 1992 Bulgaria oli ensimmäinen maa, joka tunnusti virallisesti silloisen Makedonian tasavallan. Molempien maiden pääkonsulaatit
avattiin 12. syyskuuta 1992 Sofiassa ja Skopjessa. Diplomaattiset suhteet Bulgarian ja Makedonian tasavallan välillä solmittiin suurlähetystötasolla 21. joulukuuta
1993.
Bulgarian tasavallan ja Makedonian tasavallan välinen sopimus ystävyydestä, hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä allekirjoitettiin 1. elokuuta 2017, ja se tuli
voimaan ulkoministerien välisellä ratifioimiskirjojen vaihdolla 14. helmikuuta 2018.
Kansalliskokous ratifioi 20. helmikuuta 2019 Pohjois-Makedonian tasavallan Natoon liittymistä koskevan pöytäkirjan, joka oli yksi ensimmäisistä ratifioinneista.
Bulgaria on edelleen yksi aktiivisimmista Länsi-Balkanin maiden, myös Pohjois-Makedonian tasavallan, Euroopan yhdentymisen tukijoista. Euroopan
yhdentymisprosessi perustuu ehdokasvaltioiden omien ansioiden periaatteeseen, ja se edellyttää useiden selkeiden kriteerien ja eurooppalaisten perusarvojen
täyttämistä, joista hyvät naapuruussuhteet ovat keskeisessä asemassa.
Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää, että Bulgaria rakentaa mielekkäät hyvät naapuruussuhteet Pohjois-Makedonian tasavallan kanssa panemalla
täysimääräisesti ja uskollisesti täytäntöön vuonna 2017 tehdyn kahdenvälisen ystävyys-, naapuruus- ja yhteistyösopimuksen.
Bulgarian hallitus hyväksyi 9. lokakuuta 2019 EU:n laajentumista sekä vakautus- ja assosiaatioprosessia koskevan puitekannan, joka vahvistettiin 10. lokakuuta
2019 Bulgarian tasavallan 44. kansalliskokouksen julkilausumalla.
Bulgarian tasavallan 47. kansalliskokous päätti 24. kesäkuuta 2022 tukea tien avaamista Pohjois-Makedonian tasavallan liittymiselle EU:hun. Päätöksellään se
valtuutti ministerineuvoston hyväksymään Pohjois-Makedonian tasavaltaa koskevan neuvottelukehyksen ja EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Ranskan
ehdottamat neuvoston päätelmät sekä allekirjoittamaan vuoden 2017 ystävyydestä, hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä tehdyn sopimuksen 12 artiklan
mukaisen hallitustenvälisen sekakomitean toisen kokouksen pöytäkirjan.
Perustamissopimuksen 12 artiklan mukaisen hallitustenvälisen sekakomitean toisessa kokouksessa, joka pidettiin Sofiassa 17. heinäkuuta 2022, tarkasteltiin
perustamissopimuksen täytäntöönpanoa ja päätettiin seuraavan kauden toimenpiteistä ja toimista. Kokouksen tulokset kirjataan pöytäkirjaan.
Pohjois-Makedonian tasavalta on yksi Bulgarian valtion vuosittain myöntämän julkisen kehitysavun suurimmista edunsaajista.
Bulgarian tasavallan ja Makedonian tasavallan välinen sopimus ystävyydestä, hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä, allekirjoitettu 1. elokuuta 2017.
Pöytäkirja Bulgarian tasavallan ja Pohjois-Makedonian tasavallan välisen ystävyydestä, hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä tehdyn sopimuksen 12 artiklan
perusteella perustetun hallitustenvälisen sekakomitean ensimmäisestä kokouksesta, joka pidettiin Sofiassa 10. kesäkuuta 2019.
Pöytäkirja Bulgarian tasavallan ja Pohjois-Makedonian tasavallan välisen ystävyydestä, hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä tehdyn sopimuksen 12 artiklan
perusteella perustetun hallitustenvälisen sekakomitean toisesta kokouksesta, joka pidettiin Sofiassa 17. heinäkuuta 2022.
Lisätietoja Pohjois-Makedonian tasavallasta löydät osoitteesta: Makedonian historia, Makedonian identiteetti, historialliset tosiasiat ja Makedonian kieli.
Lähteet
1. Makedonian hallinnollinen kartta – Nations Online Project
2. MFA :: Pohjois-Makedonian tasavalta (mfa.bg)
3. Pohjois-Makedonia | Faktat, lippu ja nimenmuutos | Britannica
