1. Luvut ja numerot tekstissä Numeroina vai kirjoitettuina sanoina? Miten sijapääte merkitään perus- ja järjestyslukuihin? Miten merkitään ajanilmaukset ja aikavälit? Entä puhelinnumero ja henkilötunnus? Jouni Viuhko 2011

2. Perusluku vai järjestysluku? Luku voi olla perusluku tai järjestysluku. Kun lukua merkitään tekstiin, on aina ensin selvitettävä, kummasta on kysymys. Peruslukuja: viisi, neljästätoista, kahdelle, kahdeksikymmeneksikuudeksi Järjestyslukuja: viides, neljännelletoista, kahdenneksikymmenenneksikuudenneksi Jouni Viuhko 2011

3. Numeroina vai kirjoitettuina sanoina? Erityyppisissä teksteissä lukuja esitetään eri tavoin. Täsmällisyyttä edellyttävissä erityisalojen teksteissä (matemaattiset, fysiikkaan ja kemiaan liittyvät tekstit, muut tekniikkaan liittyvät tekstit ja tilastolliset tekstit) käytetään selvyyssyistä numeroita. Näissä mitta- ja muut yksiköt ovat usein lyhenteillä, esim. kg, €, cm, km. Jouni Viuhko 2011

4. Numeroina vai kirjoitettuina sanoina? Yleisissä tietoteksteissä, mediassa ja kaunokirjallisissa teksteissä luvut esitetään useammin kirjoitettuina sanoina seuraavien sääntöjen mukaan. Jouni Viuhko 2011

5. Kirjoitettuina sanoina merkitään: Luvut yhdestä kymmeneen tavallisessa, juoksevassa tekstissä. Esim. Suomen edustaja tuli maaliin neljäntenä. Kokeessa on kolme osaa, jotka kaikki kestävät neljä tuntia. Hän oli pettynyt, sillä kahdeksan pistettä ei ollut lähelläkään tavoitetta. Jouni Viuhko 2011

6. Kirjoitettuina sanoina merkitään: HUOM! Mitta- ja muut yksiköt liittyvät usein numeroilmauksiin. Tavanomaisessa juoksevassa tekstissä ne jätetään pääsääntöisesti lyhentämättä, toisin kuin esim. lehti-ilmoituksissa tai taulukoissa. Esim: Hauki painoi neljä kilogrammaa . Ostokset maksoivat 14,50 euroa . Hän myöhästyi kaksi tuntia. Jouni Viuhko 2011

7. Kirjoitettuina sanoina merkitään 2. Vakiintuneisiin sanontoihin sisältyvät luvut suuruudesta riippumatta. Esim. Olen sanonut sen sinulle jo sata kertaa! Hän saapui onnettomuuspaikalle yhdennellätoista hetkellä. Jouni Viuhko 2011

8. Kirjoitettuina sanoina merkitään 3. Tasaluvut sata, tuhat, miljoona, miljardi jne., jos luvun täsmällisyys ei ole olennaista. Esim. Lipun lunasti vain noin sata henkeä. Olen lukenut tuhat Shakespearen runoa. Ohjelmalla oli satojatuhansia katsojia. Nettiyhteyksiä on jo yli miljoona. Jouni Viuhko 2011

9. Numeroina merkitään: Juoksevassa tekstissä luvut, jotka ovat yli kymmenen. Esim. Kaikkiaan 14 maata on päättänyt osallistua kokoukseen. Suurimman pudottajan vyötärön ympärys kapeni 21 senttimetriä. Jouni Viuhko 2011

10. Numeroina merkitään: 2. Alle yhdentoista olevat luvut merkitään numeroina, jos niihin liittyy mittayksikön lyhenne esim. mainoksissa, taulukoissa tai muissa erityisteksteissä. Osta kirja. Vain 6 €! (mainos) Ennätysahven 8 kg! (lehtiotsikko) Jouni Viuhko 2011

11. Numeroina merkitään: 3. Täsmälliset tasaluvut. Esim. Hanke sai 100 000 euron määrärahan. Jouni Viuhko 2011

12. Numeroina merkitään: 4. Sivunumerot, teosten luvut, jaksot yms. Esim. Lisää elefanteista, ks. s. 5. Aiheista muuta tutkielman luvuissa 3 ja 4. Jakson 3 lukujärjestys on monien mielestä parempi kuin nykyinen. Jouni Viuhko 2011

13. Numeroina merkitään: 5. Pienemmätkin luvut kuin 11, jos niillä ilmoitetaan lukuväliä. Saimaa on siinä paikassa 6-9 metriä syvä. Joukkueeseen tarvitaan vielä 3-5 pelaajaa. Jouni Viuhko 2011

14. Numero ja lyhenne Numeron ja lyhenteen tai merkin väliin tulee välilyönti. Esim. 2563 m, 300 € Jouni Viuhko 2011

15. Päiväys ja vuosiluku Suomenkielisessä tekstissä käytetään päiväyksen merkintänä nousevaa päiväystä : päivä, kuukausi, vuosi. Sekä päivän että kuukauden numeron jälkeen merkitään piste. Päivää ja kuukautta ilmaisevan numeron jälkeen ei tule välilyöntiä. 14.1.2011 Jouni Viuhko 2011

16. Päiväys ja vuosiluku Kymmentä pienempiin numeroihin ei suositella etunollia, ei siis 01.03.2011. Laskeva päiväys (2011-01-14) on kansainvälisen standardin mukainen, ei suomalainen. Vuosiluku kannattaa merkitä aina kokonaan, ei siis 22.3.11. Piste merkitään päivän ja kuukauden perään silloinkin, kun vuosilukua ei merkitä: 14.8. 14.8.-15.9. Jouni Viuhko 2011

17. Päiväys ja vuosiluku Jos kuukausi kirjoitetaan, silloin ei ole kyseessä varsinainen päiväyksen merkitseminen. Tämä menettely sopii hyvin virkkeen sisään. Esim. Hänet nähtiin kaupungissa varmuudella 16. toukokuuta 2010. Jouni Viuhko 2011

18. Päiväys ja vuosiluku Vuosikymmenet voi merkitä joskus ilman vuosituhansia tai –satoja, jos ne eivät aiheuta epäselvyyttä. Esim. 70-luvulla koulujen teknisin laite oli vielä piirtoheitin. Jouni Viuhko 2011

19. Kellonaika Kun kellonaikaa merkitään, tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä. Tasatunteihin merkitään minuutit vain, kun halutaan korostaa erittäin täsmällistä kellonaikaa. Jos ”kello”-sanaa käytetään (siis kello tai klo), merkitään numerot. Esim. Koulu alkaa klo 8 ja päättyy klo 14. Juna lähtee maanantaisin klo 9.15 ja tiistaisin klo 9.00. Ruokala on avoinna klo 11.30-12.30. Jouni Viuhko 2011

20. Kellonaika Kellonajoissa ei käytetä etunollia ( ei siis klo 09), mutta aamuyön aikoihin ne kannattaa merkitä selvyyden vuoksi. HUOM! Keskiyö: Kello 24.00. Esim. Olemmeko perillä paikallista aikaa kello 02 vai 03? Olemmeko perillä paikallista aikaa kello 2 vai 3? Molemmat yllä olevat virkkeet ovat oikein ja molemmissa tarkoitetaan aamuyötä, mutta ensin mainittu on selkeämpi, koska se välttää sekaannuksen iltapäivän aikoihin. Jouni Viuhko 2011

21. Kellonaika Ensimmäinen keskiyön jälkeinen tunti merkitään yhdellä nollalla. Viimeinen kone lähtee kello 0.20. Kansainvälisen standardin mukainen kaksoispisteellinen kellonaika (14:30) on yleinen mm. digitaalisissa kelloissa ja tietokoneissa, mutta sitä ei käytetä suomalaisissa teksteissä. Jouni Viuhko 2011

22. Kellonaika Aina ei ole järkevää toistaa kello –sanaa tai klo –lyhennettä ajanilmaisun yhteydessä. Lauseyhteys ja tekstin sisältö ratkaisevat, voiko kellonajan ilmaista vain kirjoitettuna numerona. Usein voi. Mies saapui taloon illalla kuudelta. Ottelu alkoi totuttuun tapaan puoli seitsemältä, mutta Matias myöhästyi silti tunnin. Jouni Viuhko 2011

23. Aikavälit Aikavälit merkitään yleensä ajatusviivalla. Vuosina 1998-2011 talitiaisia havaittiin Suomessa normaalia vähemmän. Jälkimmäisestä vuosiluvusta voi jättää kaksi ensimmäistä numeroa pois, jos kyse on samasta vuosisadasta. Vuosina 2010-11, vuosina 1939-45. Jouni Viuhko 2011

24. Aikavälit Kuukaudet aikaväleissä: Työskentelin toimistosihteerinä 1.2.-31.5.2010. Olen lomalla 1.-25.5. (tai 1.5—25.5.) Kellonaikavälejä: 8-16 20.20-21.40 0.00-0.40 9.15-12.00 21-3 (tai 21-03) Jouni Viuhko 2011

25. Henkilötunnus, postinumero ja pitkät luvut Henkilötunnus kirjoitetaan ilman välejä 180658-149Y (miinusmerkki=syntynyt 1900-luvulla 180606A143Y (A=syntynyt 2000-luvulla) Postinumero kirjoitetaan ilman välejä 55120 Imatra Pitkät luvut jaetaan kolmen ryhmiin lopusta päin 163 500, 29 468 Jouni Viuhko 2011

26. Puhelinnumero Puhelinnumero jaetaan lopusta päin kolmen ja neljän numeron ryhmiin. Ns. operaattoritunnus pidetään yhtenäisenä. Suuntanumero pannaan sulkuihin. puh. 050 355 2890 (Jos on seitsemän numeroa, loppuun ensin neljä numeroa, sitten loput kolme) puh. 0400 220 220 puh. (05) 22 578 Jouni Viuhko 2011

27. Iän ilmaiseminen 50 vuotta (lyhennetekstissä 50 v) 50-vuotias (lyhennetekstissä 50-v.) 50-vuotisjuhlat 50-vuotissyntymäpäivä 50-vuotissyntymäpäiväjuhlat Jouni Viuhko 2011

28. Roomalaiset numerot Hallitsijoiden ja paavien nimiin käy vain roomalainen numero. Kuningatar Elisabet I (ensimmäinen) hallitsi Englantia ja Irlantia miltei 45 vuotta. Henrik IV (neljäs) oli Ranskan kuningas. Benedictus XVI (kuudestoista) on paavi ja katolisen kirkon johtaja. Roomalaista numeroa käytetään myös joidenkin ohjelmien ja tapahtumien nimissä. XXVIII olympiakisoissa oli tunnelmaa. V puiteohjelma (viides) Jouni Viuhko 2011

29. Roomalaiset numerot I = 1, II= 2, III = 3, IV = 4, V = 5, VI = 6, VII = 7, VIII = 8, IX = 9, X = 10, XI = 11, XII = 12, XIII = 13, XIV = 14, XV = 15, XVI = 16, XVII = 17, XVIII = 18, XIX = 19, XX = 20. L = 50, C = 100, D = 500, M = 1000. Jouni Viuhko 2011

30. Peruslukujen pääte Numeroilla ilmaistavat perusluvut merkitään tekstiin seuraavan säännön mukaan: Numero + kaksoispiste + sijapääte Esim. 26:ssa (kahdessakymmenessäkuudessa) 45:llä (neljälläkymmenelläviidellä) 86:een (kahdeksaankymmeneenkuuteen) Jouni Viuhko 2011

31. Peruslukujen pääte Lukuihin 11-19 sisältyvää sanaa TOISTA ei kuitenkaan huomioida päätteessä. 14:nä (neljänätoista) 18:lla (kahdeksallatoista) 19:ään (yhdeksääntoista) Jouni Viuhko 2011

32. Peruslukujen pääte Kaksoispistettä ja sijapäätettä ei tarvitse merkitä numeroon, jos tuo luku on samassa sijamuodossa kuin seuraava sana. Diplomi myönnettiin 35 oppilaalle. (Diplomi myönnettiin 35:lle oppilaalle. Myös tämä on oikein) Hän tarkoitti kaikkia 26 pelaajaa. (tai 26:ta pelaajaa) Tehdas ylsi 40 000 kappaleeseen vuosittain. (tai 40 000:een kappaleeseen) Jouni Viuhko 2011

33. Peruslukujen pääte Jos numeron ja substantiivin välissä on taipumaton sana (esim. eri) tai jos numeroiden välissä on rinnastuskonjunktio, sijapäätettä ei tarvitse käyttää. Luokalla oli oppilaita 12 eri maasta (tai 12:sta). 50 ja 80 kruunun kolikot poistettiin (tai 50:n ja 80 kruunun kolikot). Jouni Viuhko 2011

34. Peruslukujen pääte Kaksoispiste ja sijapääte on merkittävä näkyviin kuitenkin silloin, jos numeroilmaus on virkkeen viimeinen sana tai jos ilmauksen oikea sisältö vaarantuu. Liput ostettiin kaikkiaan 150:lle. Viime viikolla luin 12:ta kirjaa. (Viime viikolla luin 12 kirjaa. Tämä on eri asia kuin ylempänä oleva virke, vaikka onkin kielen sääntöjen mukaan lyhennetty.) Jouni Viuhko 2011

35. Järjestyslukujen pääte Sääntö: Numero + kaksoispiste + järjestysluvun tunnus + sijapääte. TOISTA-sanaa ei tässäkään huomioida. 11:ntenä (yhdentenätoista) 14:nnellä (neljännellätoista) 18:nnelle (kahdeksannelletoista) 12:tta (kahdettatoista) 15:s (viidestoista) 27:nnelle (kahdennellekymmenennelleseitsemännelle) Jouni Viuhko 2011

36. Järjestyslukujen pääte Järjestysluvun tunnus on tärkeä, jotta luku ei sekoittuisi peruslukuun. Perusluku : 15:ksi (viideksitoista), 21:ltä (kahdeltakymmeneltäyhdeltä) Järjestysluku : 15:nneksi (viidenneksitoista), 21:nneltä (kahdenneltakymmenenneltäyhdenneltä) Jouni Viuhko 2011

37. Järjestyslukujen pääte Myöskään järjestyslukuun ei tarvitse merkitä sijapäätettä, jos luku on tekstissä samassa sijamuodossa kuin seuraava sana. Numeron jälkeen tulee kuitenkin PISTE osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku. Pisteen jälkeen tulee välilyönti. 13. kerroksessa (tai 13:nnessa kerroksessa) 16. kerroksesta (tai 16:nnesta kerroksesta) Jouni Viuhko 2011

38. Järjestyslukujen pääte Kaksoispistettä, järjestysluvun tunnusta ja sijapäätettä on kuitenkin käytettävä, jos luku on virkkeen viimeinen sana. Suomi sijoittui kisoissa vasta 25:nneksi. Olette jonossa 27:ntenä. Jouni Viuhko 2011

39. Järjestyslukujen pääte Sijapäätettä ei kuitenkaan tarvita, jos kahta tai useampaa järjestyslukua erottaa vain rinnastuskonjunktio. Voimme huomata asian 6. ja 9. luvussa (tai 6:nnessa ja 9. luvussa). Jos järjestysluku taipuu monikossa, sijoitetaan mukaan monikon tunnus –i. Koulu on järjestämässä jo historiansa 16:nsia (kuudensiatoista) kaikille avoimia opetusmessuja. Kannattaa muistaa, että numeroilmauksen virkkeen lopussa voi korvata. Viestijoukkue sijoittui vasta 13:nneksi. Viestijoukkue sijoittui vasta 13. tilalle. Jouni Viuhko 2011

40. Järjestyslukujen pääte Roomalaiseen numeroihin pätevät samat säännöt kuin arabialaisiinkin järjestyslukuihin. Roomalainen numero on sellaisenaan valmiiksi järjestysluku. Siksi niihin lisätään vain kaksoispiste ja sijapääte, mutta ei järjestysluvun tunnusta eli päätettä tai pistettä. Iltapäivälehdet tekivät useita skandaaliuutisia Kaarle XVI Kustaasta (kuudennestatoista) Tietoteos kertoo Henrik V:stä. Jouni Viuhko 2011