Paikallisen yhdistyksen väki tekee hyvän lehdistötiedotteen ja saa sen julki mediassa. Viestintätaidot vireeseen -koulutuksen aloituskerran materiaali. Seuraavalla kerralla koulutuksessa perehdytään tiedonhankintaan, kolmannella kerralla haastatteluun, neljännellä valokuvaukseen ja viidennellä kerralla kirjoittamiseen. Kouluttajana toimii paikallislehti Hämeenkulman avustaja Anu Ylimäki Toinen Luku -yrityksestä.

1. LEHDISTÖTIEDOTE
Anu Ylimäki, Toinen Luku
Yhdessä enemmän, Naskilan Navetta 16.9.2017
Viestintätaidot vireeseen

2. Tiedote vastaa samoihin kysymyksiin
kuin uutinen
1. Mitä tapahtui? (Tai mitä tulee tapahtumaan?)
2. Missä tapahtui?
3. Milloin tapahtui?
4. Kuka teki?
5. Miksi tapahtui?
6. Miten tapahtui?
7. Mitä seurauksia tästä syntyi?
Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen: Pillillä vai pasuunalla?

3. Tehtävä, tee yksin tai yhdessä
Tee omasta tapahtumastasi lyhyt
tiedote vastaamalla seitsemään
kysymykseen.

4. Tiedotteen resepti
◦1 asian tiivistävä otsikko
◦7 vastausta kysymyksiin
◦1 paperiarkki
◦1-2 lisätietojen antajaa yhteystietoineen
◦1-2 valokuvaa
◦Väliotsikoita maun mukaan
◦Sopivasti selkeää
faktapohjaista asiatekstiä
Valmistetaan todennäköisesti
viime tingassa. Se on hyvä, kiire
pakottaa tiivistämään.
Lähetetään noin kaksi viikkoa
ennen tapahtumaa, jos toimii
kutsuna. Heti asian tapahduttua,
jos toimii uutisena.
Lähetä toimituksen meiliin ja/tai
toimituspäällikölle
/uutistuottajalle.
Yhteystiedot lehden
apinalaatikossa.

5. Lehden tekijöitten tiedot
= apinalaatikko

6. Hyvä esimerkki
+ Kuva tekee
lähestyttäväksi.
+ Tiivis, informatiivinen
otsikko.
+ Lyhyt ja ytimekäs
kokonaisuus.
+ Uutiskriteereitä
hyödynnetty hyvin.
+ Henkilöiden sitaatit.
- Joitakin virkkeitä
pilkkoisin kahteen osaan.
Riihimäen seudun viikkouutiset
13.9.2017

7. Mitä uutismaisempi (= valmiimpi)
tiedote on, sitä paremmin se menee
läpi.
Bonus: toimittaja
rakastaa sinua.
Tärkein ensin.
Loppua kohti
mennessä
siirrytään
pienempiin
yksityis-
kohtiin.

8. Millaista uutismainen teksti on?
◦ Niin totta kuin mahdollista.
◦ Lyhyet virkkeet. Vastaa seitsemään kysymykseen seitsemällä
virkkeellä.
◦ Niukasti laatusanoja.
◦ Oikein kirjoitettua. Omalle tekstilleen sokeutuu, anna kaverin
lukea valmis teksti.
◦ Selkeätä ja ymmärrettävää – kirjoita kvanttifysiikastakin
Pihtiputaan mummolle.

9. Ymmärrettävyyden osatekijät
◦ Helpointa on ymmärtää havaittavaa, olemassa olevaa todellisuutta.
◦ Tutut asiat ovat ymmärrettäviä, niihin voimme samaistua.
◦ Oudot ja vierasperäiset, jopa pitkät sanat hankaloittavat ymmärtämistä.
◦ Monimutkaiset ja pitkät lauserakenteet estävät ajatuksen muodostumista.
◦ Jos tekstissä tuodaan esiin monia eri asioita, se vaikeuttaa tekstiä.
◦ Selkeä ulkoasu auttaa ymmärtämään. Lehtitekstissä selkeyttä syntyy
väliotsikoista, lyhyistä kappaleista, lihavoinneista, faktalaatikoista, kuvista ja
niiden teksteistä.
◦ Jos ihmisellä on motivaatiota, jaksaa hän ottaa selvää vaikeastakin asiasta. Ole
siis houkutteleva.
Osmo A. Wiio, Johdatus viestintään.

10. Uutiskriteerit
◦ Negatiivisuus (Turun puukotus)
◦ Raadollisuus (sarjahukuttaja)
◦ Toistuvuus (pakolaiset)
◦ Voimakkuus (jytky)
◦ Yksiselitteisyys (vaalit)
◦ Kulttuurinen merkittävyys (Sibelius-
monumentti)
◦ Koskettavuus (eläkkeet, lapsilisät)
◦ Odotettavuus (pakkaset, tulvat, joulu,
juhannus)
◦ Yllätyksellisyys (Uusi vaihtoehto /
Sininen tulevaisuus)
◦ Jatkuvuus (Trump)
◦ Päivän valikoima (Ruokolahden
leijona)
◦ Eliittihenkilöt (Esa-Pekka Salonen,
ministeri, kuolinuutiset)
◦ Henkilöitävyys (Janne Kataja ja
hometalo)
◦ Positiivisuus (tieteen saavutukset,
lapsikuolleisuuden väheneminen)
◦ Tärkeys (budjettineuvottelut)
Mitä useampi täyttyy,
sitä varmemmin uutinen julkaistaan.
Lähde: Wikipedia

11. Keksi/keksikää uutiskriteereitä, joiden
avulla yhteisönne voi saada palstatilaa
Tehtävä, tee yksin tai yhdessä

12. Loppukevennys (Wiio, Johdatus viestintään)