Liikkumattomuuden haitat ja niiden ehkäisy kustannusvaikuttavasti. Päivi KoluUKK-instituutti
Tutkija Päivi Kolun puheenvuoro "Liikkumattomuuden haitat ja miten niitä voi ehkäistä kustannusvaikuttavasti" Tehyn kuntoutusalan opintopäivillä 24.11.2018. Päivillä olivat keskiössä ikääntyneitä koskevat kysymykset.
Lue lisää liikkumattomuuden ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannuksista:
www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Liikkumattomuuden haitat ja niiden ehkäisy kustannusvaikuttavasti. Päivi KoluUKK-instituutti
Tutkija Päivi Kolun puheenvuoro "Liikkumattomuuden haitat ja miten niitä voi ehkäistä kustannusvaikuttavasti" Tehyn kuntoutusalan opintopäivillä 24.11.2018. Päivillä olivat keskiössä ikääntyneitä koskevat kysymykset.
Lue lisää liikkumattomuuden ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannuksista:
www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Sitra: Lääkäreiden asenteet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen tarkemmat tiedot, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Matti Heino, Helsingin yliopisto: Koronavirukselta suojautuminen ja siihen su...THL
Matti Heino, Helsingin yliopisto, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Tällä hetkellä kroonisten hengitystiesairauksien diagnoosi
perustuu keuhkojen toimintakokeisiin. Nämä puhalluskokeet ovat aikaa
vieviä ja vaativat ammattitaitoa. Lisäksi tulokset
korreloivat huonosti potilaan kliinisiin oireisiin,
ennusteeseen, hoitovasteeseen, pahenemisvaiheisiin
ja kuolleisuuteen. SalWen Älykäs monitorointi -ohjelmassa
etsittiin uudenlaisia biomarkkereita
sekä veri- että yskösnäytteistä.
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.
Jenni Blomgren: Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.
Sitra: Lääkäreiden asenteet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen tarkemmat tiedot, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Matti Heino, Helsingin yliopisto: Koronavirukselta suojautuminen ja siihen su...THL
Matti Heino, Helsingin yliopisto, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Tällä hetkellä kroonisten hengitystiesairauksien diagnoosi
perustuu keuhkojen toimintakokeisiin. Nämä puhalluskokeet ovat aikaa
vieviä ja vaativat ammattitaitoa. Lisäksi tulokset
korreloivat huonosti potilaan kliinisiin oireisiin,
ennusteeseen, hoitovasteeseen, pahenemisvaiheisiin
ja kuolleisuuteen. SalWen Älykäs monitorointi -ohjelmassa
etsittiin uudenlaisia biomarkkereita
sekä veri- että yskösnäytteistä.
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.
Jenni Blomgren: Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.
2. Seulonta vaikuttavaa vielä vanhallakin iällä
• Hyötyvaikutusta vielä 60─65 ikävuodenkin jälkeen (Rustagi et al.
2014; Vicus et al. 2014; Lönnberg et al. 2012)
• Aikaisemmalla seulontakäyttäytymisellä myös merkitystä
– Aiempi osallistuminen & negatiiviset seulontatulokset
myöhempi syöpäriski pieni (Wang et al. 2017)
– Kolme peräkkäistä negatiivista seulontatulosta ennen 65 ikävuotta
seulonta turvallista lopettaa? (Castanon et al. 2014)
8.11.2018Maiju Pankakoski 2
3. Kuolemia eniten seulontaiän ohittaneilla
8.11.2018Maiju Pankakoski 3
Kohdunkaulasyöpäkuolemat Suomessa 2000—2009
detektiomoodin mukaan (Lönnberg et al. 2013)
Ilmaantuvuus/kuolleisuus ikäryhmittäin
2011─2015 https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat
4. • Seulonta-asetus: kaikki 30─60 -vuotiaat
kutsutaan 5 vuoden välein
• Kunta saa halutessaan kutsua myös 25
ja/tai 65 –vuotiaat
– Noin 17 % 65-vuotiaista kutsutaan
– Noin 26 % 25-vuotiaista kutsutaan
8.11.2018Maiju Pankakoski 4
Helsinki 1991─
Turku 2017─
Vain osa kunnista kutsuu 65-vuotiaita
5. Helsingissä hyviä tuloksia
• Alustavien tulosten mukaan 65-vuotiaiden seulonta on
Helsingissä pienentänyt cx-kuolleisuutta vuosina 1991─2014
(ei julkaistu)
• Kasvava elinajanodote ja taustariski
– Noin 24 % naisväestöstä 65-vuotiaita tai vanhempia (2017)
– Seulonnan ulkopuolista testausta vähiten vanhimmilla
– Lisääntyvät riskitekijät?
Syöpätaakan lisääntyminen vanhemmassa väestössä
8.11.2018Maiju Pankakoski 5
6. Lähteet
• Lönnberg S, Nieminen P, Luostarinen T, et al. Mortality audit of the Finnish cervical cancer
screening program. Int. J. Cancer. 2013;132:2134–2140.
• Rustagi AS, Kamineni A, Weinmann S, et al. Cervical Screening and Cervical Cancer Death
Among Older Women: A Population-Based, Case-Control Study. Am. J. Epidemiol.
2014;179:1107–1114.
• Vicus D, Sutradhar R, Lu Y, et al. The association between cervical cancer screening and
mortality from cervical cancer: A population based case–control study. Gynecol. Oncol.
2014;133:167–171.
• Lönnberg S, Anttila A, Luostarinen T, et al. Age-Specific Effectiveness of the Finnish Cervical
Cancer Screening Programme. Cancer Epidemiol. Biomarkers Prev. 2012;21:1354–1361.
• Wang J, Andrae B, Sundström K, et al. Effectiveness of cervical screening after age 60 years
according to screening history: Nationwide cohort study in Sweden. PLOS Med.
2017;14:e1002414.
• Castañón A, Landy R, Cuzick J, et al. Cervical Screening at Age 50–64 Years and the Risk of
Cervical Cancer at Age 65 Years and Older: Population-Based Case Control Study. Franco
EL, editor. PLoS Med. 2014;11:e1001585.
8.11.2018Maiju Pankakoski 6
-Ei ainoastaan vaikuttavampaa vanhoilla kuin nuorilla
-Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan aiempi osallistuminen viisikymppisenä ja negatiiviset seulontatulokset tarkoittaa sitä, että pieni syöpäriski yli 60-vuotiaana
- 5 viimeisintä saatavissa olevaa vuotta
-Syöpäilmaantuvuudessa on selkeä piikki n. 30-40 vuoden iässä ja ilmaantuvuus kasvaa jälleen noin 60 ikävuoden jälkeen. Kuolleisuus sen sijaan on selvästi suurinta vanhimmassa väestössä.
-Yli 50 % syöpäkuolemista tapahtui viimeisen seulontakutsun jälkeen yli 60‑vuotiailla naisilla.
-Vuonna 2018
-Suurinpana Helsinki & Turku
-Omassa tutkimuksessa tarkasteltu kutsun vaikutusta kuolleisuusteen Helsingissä, jossa taustariski suurempi
-Seulonnan jatkamisen puolesta puhuisi myös se, että…