Millainen on TULEVAISUUDEN SATAMALAHTI -kyselyn yhteenvetoDigitalmikkeli
Mikkelin kaupunki teetti kyselyn marraskuussa 2012, millainen on tulevaisuuden Satamalahti. Vastauksia tuli yhteensä 213 ja paljon sanallisia kommentteja. Kyselyn teki Miktech Oy.
Millainen on TULEVAISUUDEN SATAMALAHTI -kyselyn yhteenvetoDigitalmikkeli
Mikkelin kaupunki teetti kyselyn marraskuussa 2012, millainen on tulevaisuuden Satamalahti. Vastauksia tuli yhteensä 213 ja paljon sanallisia kommentteja. Kyselyn teki Miktech Oy.
Kaupungin Kangas.
Kankaan Prosenttikulttuurin ja ensimmäisen taidehankinnan tiedotustilaisuus 8.1.2015
Esitykset: Anne Sandelin, Mari Aholainen & Kirsi Pitkänen
Resurssien viisas käyttö Jyväskylä 7.4.2016 Pirkko MelvillePirkko Melville
Jyväskylän työtä resurssiviisauden eteen. Pitkän tähtäimen sitoutuminen, strategia ja tiekartta ohjaavat toimintaa kohti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja ylikulutuksetonta tapaa elää.
Lappeenrannan kaupungin resurssiviisaustiekartta, joka esiteltiin Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -tapahtumassa Jyväskylässä 2.6.2015.
Tiekarttaan on kirjattu pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Lisätietoja: https://www.sitra.fi/artikkelit/ekologia/yhteinen-nakemys-kestavasta-tulevaisuudesta-nain-tiekartta-tukee
Rurbaanit ja neo-ruraalit – kaksi näkökulmaa tulevaisuuden asumiseen Suomessa
Trendianalyytikko Kati Hienonen ja Fortumin kehityspäällikkö Vesa Koivisto pohtivat millaisia ovat tulevaisuuden kuluttajasegmentit ja mitkä ovat heidän toiveensa yhteiskunnan, liikenteen, palveluiden ja energiankulutuksen ja -tuotannon suhteen? Onko Suomella mahdollisuus rakentaa ekotehokkaasta tietoyhteiskunnasta ja haja-asutusrakenteesta jopa vientituote?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Urbaani arki nyt ja tulevaisuudessa, Marketta KyttaYIT Corporation
Urbaani arki nyt ja tulevaisuudessa
Marketta Kyttä, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
Kestävät kaupunkiympäristöt seminaari 25.11.2014, Helsinki, Finlandia-talo
More Related Content
Similar to Kestävät vetovoimaiset kaupunkiympäristöt, Juha Kostiainen
Kaupungin Kangas.
Kankaan Prosenttikulttuurin ja ensimmäisen taidehankinnan tiedotustilaisuus 8.1.2015
Esitykset: Anne Sandelin, Mari Aholainen & Kirsi Pitkänen
Resurssien viisas käyttö Jyväskylä 7.4.2016 Pirkko MelvillePirkko Melville
Jyväskylän työtä resurssiviisauden eteen. Pitkän tähtäimen sitoutuminen, strategia ja tiekartta ohjaavat toimintaa kohti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja ylikulutuksetonta tapaa elää.
Lappeenrannan kaupungin resurssiviisaustiekartta, joka esiteltiin Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -tapahtumassa Jyväskylässä 2.6.2015.
Tiekarttaan on kirjattu pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Lisätietoja: https://www.sitra.fi/artikkelit/ekologia/yhteinen-nakemys-kestavasta-tulevaisuudesta-nain-tiekartta-tukee
Rurbaanit ja neo-ruraalit – kaksi näkökulmaa tulevaisuuden asumiseen Suomessa
Trendianalyytikko Kati Hienonen ja Fortumin kehityspäällikkö Vesa Koivisto pohtivat millaisia ovat tulevaisuuden kuluttajasegmentit ja mitkä ovat heidän toiveensa yhteiskunnan, liikenteen, palveluiden ja energiankulutuksen ja -tuotannon suhteen? Onko Suomella mahdollisuus rakentaa ekotehokkaasta tietoyhteiskunnasta ja haja-asutusrakenteesta jopa vientituote?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Similar to Kestävät vetovoimaiset kaupunkiympäristöt, Juha Kostiainen (20)
Urbaani arki nyt ja tulevaisuudessa, Marketta KyttaYIT Corporation
Urbaani arki nyt ja tulevaisuudessa
Marketta Kyttä, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
Kestävät kaupunkiympäristöt seminaari 25.11.2014, Helsinki, Finlandia-talo
Let it grow empowering nature in our future cities, Mette SkjoldYIT Corporation
Let it grow - Empowering nature in our future cities
Mette Skjold, Managing Director & Partner, Architect, SLA
Urban development puts a massive pressure on the blue and green structures of our natural environment. But why spend resources on suppressing nature in our cities when we can create values for everyday life – and prosperity - by setting it free?
Kestävät kaupunkiympäristöt seminaari 25.11.2014, Helsinki, Finlandia-talo
Asuntomarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä, Elias oikarinenYIT Corporation
Kestävät kaupunkiympäristöt seminaari 25.11.2014. Asuntomarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä
Elias Oikarinen, akatemiatutkija, dosentti, Turun kauppakorkeakoulu
Kestävät vetovoimaiset kaupunkiympäristöt, Juha Kostiainen
1. Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
Juha Kostiainen, Kestävät kaupunkiympäristöt, Finlandia-talo 25.11.2014
Taideaita rajaa työmaa-aluetta Tampereen uudessa Vuoreksen kaupunginosassa. Teemu Saukkonen ja Ilkka Väätti osallistuivat töillään Väliaika -teokseen.
Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
2. Havaintoja kestävät yhdyskunnat tutkimuksesta
Asuinympäristön laatu
•Puhdas ilma, puhdas vesi, melu, rikollisuus yms.
•Suomi paras
Mixed use
•Kaupat, posti, pankit,
kulttuuripalvelut
kävelyetäisyydellä
•Irlanti 1. Suomi 15.
Joukkoliikenne
•Kulkutapaosuus matkoista
•Unkari 1. (38 %) Suomi 15. (15 %)
Kasvihuonekaasupäästöt
•Päästöt / hlö
•Latvia 1. Suomi 19.
Asuinympäristöt laadukkaita, mutta yksipuolisia
Autoilukaupunki hallitseva kaupunkisuunnittelun paradigma, joukkoliikenteen kilpailu puuttunut kauttaaltaan
Energiatehokkuudessa fokus jatkossa kiinteistöistä alueeseen ja arjen sujuvuuteen
(Winston 2014)
2|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
Kauppakeskus Klaavan julkisivussa on mukana Kirsti Tuokonteos Shoppailijat. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
YIT |
3. YIT |
Virtaava maailma
ASIANTUNTIJAT
FYYSISET VIRRAT
(Castells 1996, Kostiainen 2002)
OPISKELIJAT
MATKAILIJAT
YRITYSTEN
TOIMINNOT JA
TYÖTEHTÄVÄT
Piilaakso
Beijing
Soeul
Lontoo Pietari
Tampere
PÄÄOMA
VIRTUAALISET VIRRAT
TEKNOLOGINEN JA
LIIKETOIMINNALLINEN
TIETO
KULTTUURILLISET
SISÄLLÖT
3 | V irtaavat vyöhykkeet
4. YIT |
Kestävyyden ja vetovoimaisuuden yhdistäminen on kilpailukykyä
Kestävät ja vetovoimaiset 4 | kaupunkiympäristöt
Monimuotoiset asuin-ja elinympäristöt
Sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus –uudet liikennejärjestelmät, liikkuminen palveluna
Innovaatioympäristöt, verkostot, osaava työvoima
Ilmastonmuutoksen hidastaminen
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, mixed use, arjen sujuvuus
Uudet liiketoimintamahdollisuudet, työn luonteen muutos
Kuvataiteilija Ilkka Väättiin teos on mukana yhteisteoksessa Väliaika, joka rajaa työmaa-aluetta Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
5. Kehittyvät maat pyrkivätkohti korkeampaa arvonlisää
Lähde: Seppälä & Ali-Yrkkö 2013
5|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
YIT |
6. Alueen potentiaalinen saavutettavuus ”paljastaa” vyöhykkeisyyden
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus-ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
①Etelä-ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
②Pohjanmaiden työssäkäyntialue
③Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue
④Oulun työssäkäyntialue
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
6|
YIT |
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
7. •Laajan, monipuolisen ja kasvavan työvoimapoolin
•Kasvavat kaupan, palveluiden ja asumisen markkinat
•Mahdollisuuden yhä erikoistuneempien palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen
•Kehittyvät liikenneyhteydet; mahdollisuuden optimoida sijaintia tarpeen mukaan
•Kehittyvien yliopistojen osaamispohjan
•Imagohyötyä kehityksestä ja kasvusta
•Maankäytön suunnittelun, liikennejärjestelmiensuunnittelun ja kaavoituksen kokonaisvaltaisempaa otetta?
Vyöhykkeiset suuralueetvoivat tarjota yrityksille
Markku Pääkkönen / Suhteet-taideportti (2011) /Vantaan Leinelä.
Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
7|
YIT |
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
8. •Kasvavan ja kehittyvän asuin- ja elinympäristön
•Kiinnostavat työmarkkinatkahdelle korkeasti koulutetulle
•Mahdollisuuden vaihtaa työtäilman muuttoa
•Erilaisia asumisen vaihtoehtoja
•Erikoistuvia palveluita, jotkaovat saavutettavissa yhähelpommin
•Mahdollisuuden valita kotikunta useasta vaihtoehdosta
Vyöhykkeiset suuralueet voivattarjota kuluttajakansalaiselle
Juha Suonpää on kuvannut Tampereen Vuoreksen kaupunginosan sähkökaappien kylkiin aikaa ennen rakentamista. Kuva: Aino Huovio.Ornamo.
8|
YIT |
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
9. •Määrätietoista liikenneratkaisujen kehittämistä: kaupunkien sisäinen joukkoliikenne, liityntä- pysäköinti, kaupunkien välinen joukkoliikenne, maksukäytännöt ja lippujärjestelmät, lento- liikenne jne.
•Liikenteen solmukohtien kaupallistenpalveluiden kehittämistä
•Koordinoitua maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta (MALPE-strategia, Liikenne- revoluutio 2011)
•Vetovoimaisten kaupunkiympäristöjen kehittämistä
•Asumisen vaihtoehtojenmahdollistamista
•Laajempaa ymmärrystä elinkeinopolitiikasta
Hyötyjen saaminenedellyttää mm.
9|
YIT |
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
Kuva Puotilan metroasemalta, Pyöräily2 -Nicola Evans, WSP Puotila -Simon Örnberg, WSP. Ornamo.
10. Asumisen heimot
Yhteisö
Varikko
Arvo
Luonto
Omassa rauhassa
”Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella”
”Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa”
”Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto”
”Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen kodiksi”
”Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan panostaa”
”Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella lähellä keskustaa”
”Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella perheelle koti”
”Edullinen, rauhallinen ja kompakti”
”Keskustassa elämän keskellä ”
Kartanoasujat
Pesänrakentajat
Sosiaaliset
Urbaanit
Arvoalueiden kodinrakentajat
Humun keskellä
Edullisesti lähiössä
Esteetikot
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
10|
YIT |
11. YIT |
”Kaupunki Kylässä”, Lauttasaari
Lauttasaaren vanha ostoskeskus uudistetaan eläväksi keskusta- kortteliksi, jossa
•Monipuoliset palvelut
•Viihtyisät asunnot
•Hyvät liikenneyhteydet (mm. metro, bussi)
Kehitetään YIT:n Kaupunki kylässä -konseptin mukaisesti ja tuo paikkaan uudenlaista vetovoimaa ja lisää sykettä
•Kattavat peruspalvelut: S-market ja K-supermarket, Alko, laadukkaita ravintoloita ja kahviloita sekäerikoisliikkeitä, kaikkiaan noin 15 liikettä
•Palvelut kuluttajille, kun haluat nauttia herkuista tai saada perheen ruokahuollon toimimaan arjen kiireessä.
•Yhteensä 140 modernia asuntoa
Aikataulu
•Vanhan ostoskeskuksen purkutyöt toukokuu 2014
•Rakennustyöt alkavat kesällä 2014
•Asunnot tulevat myyntiin 2016
•Kauppakeskus avaa ovensa yleisölle keväällä 2017
11 |
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
12. YIT |
Vapaa-ajan asuminen: elämäntyyli ja sijoitus
Miniasunto: toiminnallisuus vai neliöt?
Mixed-use: Keski-Pasila (Tripla)
Arkkitehdin visio | Copyright: YIT Rakennus Oy
Tampere Suites
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
12|
14. TRIPLAN KULTTUURITOIMINTOJEN KONSEPTI
•Kulttuurikonseptilla tarkoitetaan laajasti kaupunkilaisia palvelevien kulttuurisisältö-ja elämyshankkeiden kokonaisuutta Triplassa. Konsepti muodostaa sen elämyksellisen ja yhteisöllisen sydämen ja tekee Triplasta ohittamattoman.
•Konsepti määrittää kulttuuritoiminnan perusratkaisut tiloiksi, toiminnoiksi ja toimijoiksi sekä profiiliksi, joka tukee Tripla kaupunkikeskuksen imagoa.
•Triplan kulttuuritoimintoja voivat olla esimerkiksi Pasilan tori ja siihen liittyvät toiminnot, puutarha ja taskupuutarhat, taide-elokuvateatteri, kulttuurihuiput tai värkkäämöja pop-up–tilat. Kulttuurisisällötelävätajassaja muutoksessamukana.
15. KULTTUURITOIMINTOJEN PALVELULUPAUS
Tripla tarjoaa kiinnostavaa, monipuolista ja ajankohtaista kulttuuritoimintaa ja se erottaa Triplan muista kauppakeskuksista. Triplaan mennään, kun halutaan olla siellä missä tapahtuu. Triplan kulttuuritoiminnot ovat auki, kun kauppakeskus on auki. Triplassa voit nauttia kaupungin sykkeestä tai hiljentymisestä, seurata esityksiä tai osallistua kaupunkikulttuurin tekemiseen itse.
16. Taiteella vetovoimaa ja identiteettiä
•Ympäristötaide luo tunnistettavuutta, vetovoimaaja kiinnittymistä alueeseen
•Yksittäisistä taideteoksista kohti ”taidekaavaa”, kokeiluja tulossa
•Joensuun Penttilänranssa Pekka Paikkarin toteuttama Jokiosana alueen taidekokonaisuutta
•Helsingin Kruunuvuorenrantaan tulossa valotaideteos
16|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
YIT |
17. Yhdyskunnan tiiviysja koettu laatu
30
40
50
60
70
80
90
100
< 20
20-40
40-70
70-100
100-130
130-160
160-190
> 190
Overall perceived quality
The appearance
The functional possibilities
The atmosphere
The social life
Urbaani onni -tutkimus
Housingunits/ ha
Perceivedenvironmentalquality
17|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
YIT |
(Kyttä et al. 2014)
18. YIT |
Ympäristöpositiivisen asuinalueen
seitsemän elementtiä
Kestävät
materiaalit
Fiksu
jätehuolto
Energia- ja resurssi-tehokas
design
Fiksut energia-järjestelmät
Kestävä elämäntapa
Jaetut palvelut
Fiksu
liikkuvuus
Vesitehokkuus
Kestävä elämäntapa
Jaetut tavarat
18 | K estävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
19. YIT |
Ympäristöpositiivisen
asuinalueen konsepti
Kestävät materiaalit
•CO2-neutraalit rakennusmateriaalit
•Luonnolliset prosessit
•Houkuttelevat tuotteet
•Ympäristötaide
Fiksu jätehuolto
•Automaattiset maanalaiset järjestelmät
vähentävät CO2-päästöjä 30 %
•Vähemmän jätettä, vähemmän maksuja
•Jätepuu ja muu kierrätetty rakennus-materiaali
(vähemmän jätettä kaatopaikalle)
Energia- ja resurssi-tehokas
design
• Enegia- ja resurssitehokkaat para-metrit
suunnitteluun, rakentamiseen
ja toimintoihin
• LED-valaistuksella 80 % pienempi
energiankulutus
• Kattopuutarhat
Kestävä elämäntapa
Jaetut tuotteet ja palvelut
•Jaetut tuotteet ja palvelut: ruoka, tilat jne.
•Monikanavaiset palvelualustat
•Jakamistalous asukkaille ja ei-asukkaille
Fiksu liikkuvuus
•Tehokas joukkoliikenne
•Palvelut autojen, pyörien ja kyytien
jakamiseen
•Paketti- ja logistiikkapalveluiden tehokkuus
•Palveluiden monikanavaiset
Kuva: YIT varaus- ja maksujärjestelmät
Vesitehokkuus
•50 % vähemmän vedenkäyttöä tehokkailla
ja käyttäjäystävällisillä vesikalusteilla
•Kierrätetty vesi (wc:t, autojen pesu,
kastelu)
•Sadevedet talteen (zero run-off)
Fiksut energiajärjestelmät
•Kaukolämpö ja/tai paikallinen CHP- ja hybridi-ratkaisu,
aurinko-voima ja ilmalämpöpumput
•Paikallinen energian varastointi ja verkko
•Energian hallintatyökalut energian
tuotannon ja kulutuksen optimointiin
19 | K estävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
20. Investoreita kiinnostaviayleisiä tekijöitä
•Kaupunkiseudun väestön kasvu
•Väestön ostovoiman kehitys
•Kuluttajatyypit ja kuluttajakäyttäytyminen
•Elinkeinorakenteen monipuolisuus, yhden teollisuuden paikkakunnat riskipitoisia
•Saavutettavuus; sisäinen ja ulkoinen
•Viranomaisyhteistyön sujuvuus (kaavoitus, luvat)
•Kaupunkikehittämisen pitkäjänteisyys (kaavoitus, joukkoliikenne, elinkeinopolitiikka)
20|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
YIT |
21. Mikroympäristö
•Sijainti keskustassa, paikan maine
•Mahdollisuus tavoittaa asiakasvirtoja
•Sisäinen saavutettavuus
•Pysäköintiratkaisut
•Joukkoliikenne (raideinvestoinnin luovat pysyvyyttä)
21|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
YIT |
22. Investorikohtaisia erityiskysymyksiä
Kauppakeskus
•Footfall, saavutettavuus, laajennusmahdollisuudet
Asuntosijoittaja
•Keskustat ja lähikaupan keskittymät haluttuja sijoitusympäristöjä
•Haasteena keskustoissa asuntojen/talojenhintataso suhteessa vuokratasoon –tuottopainottuu arvonnousuun
•Kustannuksia nostaa ennen kaikkea autopaikoitus
Toimitilasijoittaja
•Eläkevakuutusyhtiöt ja rahastot suosivat suuria kohteita, tarjonta?
•Kotimaisia kiinteistösijoittajia kiinnostavat pienemmätkin kohteet
•Vaihtoehtoisten käyttäjien saatavuus
Valtio
•Tärkeä toimija keskustoissa (Tampereen tunneli, Pisararata jne.)
•Hyöty-kustannus -analyysi sekä lobbausvoima
22|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
YIT |
23. Perinteiset tekijät edelleen tärkeitä
•Työ, puolison työ, hyvät työllistymismahdollisuudet, korkeammat palkat, hyvätliikenneyhteydet, kaupungin koko (München 60%, Helsinki 39%)
Henkilökohtaiset verkostot
•Syntynyt alueella, sukulaisia alueella, opiskellut kaupungissa, läheisyys ystäviin (Sofia 90%, Helsinki 51%)
Pehmeät tekijät eivät yhtä tärkeitä
•Ilmasto, asuminen, luonnonläheisyys, monipuoliset kulttuuri-ja vapaa-ajanpalvelut, avoimuun, suvaitsevaisuus (Amsterdam 26%, Helsinki 10%)
Suomessa 1990-2010: työ seuraa korkeasti koulutettuja, vähemmän koulutetut liikkuvat työn perässä (Tervo 2014)
Miksi muutetaan (Musterd & Gritsai 2013; ACRE-projekti,13 kaupunkia)*
*Vastaajat: kysely (n=2373), johdon haastattelu (n=300), ylikansallisten ammattilaisten haastattelu (n=300)
23|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
YIT |
24. www.nokkelakaupunki.fi
Michel de Montaigne (1533–1592)
”Maailma on pelkkää
monimuotoisuutta ja erilaisuutta!
24|
Kestävät ja vetovoimaiset kaupunkiympäristöt
YIT |