2. Ainemäärä ja mooli
• Ainemäärä n saadaan yhdisteen massan ja moolimassan suhteesta.
Moolimassa lasketaan suhdekaavan tai molekyylikaavan perusteella. Ota
huomioon moolimassaa laskiessasi, kuinka monta atomia kutakin
alkuainetta yhdisteessä on! Esim. Yhdisteen Fe(NO3)3 suhdekaavassa
rauta-atomeja on 1, typpiatomeja on 3 ja happiatomeja 9.
• Erityisen tärkeä ainemäärä on laskettaessa, kuinka paljon kemiallisissa
reaktioissa tarvitaan lähtöaineita ja kuinka paljon lopputuotteita
syntyy. Tällaisia laskelmia sanotaan stoikiometrisiksi.
3.6.2013 Orbitaali 2 -kalvoaineisto 2
Ainemäärä
yksikkö mol
m = aineen massa
grammoina
M = aineen
kemiallisen kaavan
perusteella laskettu
moolimassa, jonka
yksikkö on g/mol.
Ainemäärä ilmaisee aineen (puhdas
aine eli alkuaine tai yhdiste)
rakenneosien lukumäärän. Mooli,
mol, sisältää yhtä monta keskenään
samanlaista rakenneosasta (atomia,
molekyyliä, ionia tai muuta
hiukkasta) kuin on 12 grammassa
hiili-12 -isotooppia on atomeja. Tätä
lukumäärää nimitetään Avogadron
vakioksi, ja se on 6,022×1023
kappaletta.
3. Reaktioyhtälön kertoimet
• lähtöaineet kirjataan yhtälön vasemmalle puolelle ja
lopputuotteet yhtälön oikealle puolelle.
– Esimerkiksi H2 + O2 ➞ H2O
• kaasut tulee merkitä reaktioyhtälöön molekyyleinä
• kunkin alkuaineen atomeja tulee olla yhtä monta sekä
lähtöaineissa että lopputuotteissa
• ainemäärät tasapainotetaan lisäämällä kemiallisten kaavojen
eteen kokonaislukukertoimia
– Esimerkiksi 2 H2 + O2 ➞ 2 H2O
• tämä tasapainotettu reaktioyhtälö
• jatkossa pyritään kirjaamaan myös aineiden olomuodot
– Esimerkiksi 2 H2 (g) + O2 (g)➞ 2 H2O (l), jos lämpötila alle 100 oC
3.6.2013 Orbitaali 2 -kalvoaineisto 3
4. Liuoksen pitoisuus, konsentraatio
• Ainemäärään perustuva liuosten pitoisuus ilmoitetaan
konsentraationa c, jonka yksikkö on mol/l
3.6.2013 Orbitaali 2 -kalvoaineisto 4
n = ainemäärä (mol)
V= liuoksen
kokonaistilavuus (l)
