Jätteenpolton tuhkat - huomispäivän materiaaliresurssi?

1. Jätteenpolton tuhkat - huomispäivän
materiaaliresurssi?
Tuhkasta Timantteja III
Pori, 3/2/2015

2. Sekajätteen sisältämät metallit
• Suomessa jätteen arinapoltossa
syntyy yli 200 tuhatta tonnia jätteitä.
Tästä 80 % on arinakuonaa ja 20 %
erilaisia tuhkia
• Polton jälkeen arinan pohjalta
poistettavissa arinakuonissa on yhä
noin 10 % metalleja
– rautaromu
– alumiini
– kupari
– messinki
– ruostumaton teräs

3. Arinakuonan jalostus siirrettävällä laitoksella
1 Välppä
2 Seula
3 Metallien erottelu
- Magneettierottelijat
- 3 pyörrevirtaerottelijaa
- 1 induktioerottelija
- Metallien jatkojalostus

4. Arinakuonan jalostus siirrettävällä laitoksella

5. 180 000 tonnia
kuonaa (20%)
1 800 t alumiinia
600 t kuparia
15 000 t rautaa
Säästäen noin 30 000
tonnia fossiilista CO2
Suomessa poltettiin
arinalla noin 900 000
tonnia jätettä vuonna
2014

6. Alumiini sekajätteessä
• EAA:n mukaan EU:n alueen sekajätteessä on noin 1 000 000
tonnia alumiinia, josta nyt saadaan talteen alle 20 %.
80 - 100 % alumiinia 5 - 50 % alumiinia

7. Kouvola
Pori
Hausjärvi
Kuopio
Kokkola
Salo
Valkeakoski
Alueelliset varastointi- ja jalostuskeskukset

8. Volyymit: (2010-2014)
• 1/3 tuhkat, kuonat, pölyt
• 1/3 pilaantuneet maat/betoni
• 1/3 muut teollisuuden jätteet
Tärkeimmät asiakkaat:
• Pilaantuneen maan kunnostuskohteet
• Jätteen polton tuhkien tuottajat
• Voimalaitostuhkien tuottajat
Porin teollisuusjätteen käsittelykeskus
Osoite: Ekokorventie, 28900 Pori
Mäntyluodon käsittelykeskus
Osoite: Kirrinsannantie 3, 28880 Pori
Yksikön päällikkö: Harri Sjöblom (p. 050 5447 561)
Pinta-ala: Mäntyluoto 6,3 ha, Käs.kesk.+ KP 17,1 ha
Perustamisvuosi: Mäntyluoto 1985, Käs.kesk. 2005
Henkilömäärä:
- oma henkilöstö 4 hlö
- urakoitsijat 3-10 hlö
PORI

9. Arinakuonan bioliuotus
• Metallierotellusta arinakuonasta
pyritään liuottamaan siinä jäljellä
olevat metallisuolat
– Laboratoriossa kolonneissa poistettu
90 % kuparista, nikkelistä ja sinkistä
– Maarakennusasetuksen
kokonaispitoisuusrajojen
saavuttaminen kaikkien metallien
osalta haastavaa
– Mahdolliset vaaraominaisuudet
poistetaan samalla
• Täyden mittakaavan koe toimii
alkuvaikeuksien jälkeen erinomaisesti,
• Alkamassa metallien talteenoton
kehitys vedestä
.

10. Bioliuotus– kolonnikokeet
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
Nikkeli Kupari Sinkki
2 3

11. Kaasunpuhdistuksen tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet
• Tuhkien hyödyntäminen edellyttää, että niistä erotellaan runsaslukuiset suolat ja
raskasmetallit muuhun käyttöön.
• Tuhkan pesu mahdollistaisi suolojen erottelun palautettavaksi mereen tai
käytettäväksi esimerkiksi suolahappona tai teiden suolauksessa.
• Ekokem-konsernille on myönnetty ympäristölupa tuhkan pesulaitokselle
Peittooseen. Lupa ei ole saavuttanut lainvoimaa.

12. • Sveitsissä tuhkista erotellaan raskasmetalleista sinkki, kupari, kadmium ja
vanadiini kierrätykseen. Lietteenpolton tuhkista erotellaan fosfori
lannoitekäyttöön.
• Vastaavan kierrätyslaitoksen käyttöön ottoa oman tuhkanpesulaitoksen
yhteyteen selvitetään.
• Tekesin rahoittamassa laajassa TUULI-tuhkahankkeessa tutkitaan mm.
myyntikelpoisten yhdisteiden erottelua jätteenpolton tuhkista
• Suolasta ja metalleista eroteltu jäännöshiekka olisi
erinomainen hiekkarantojen perustamismateriaali
Jätteenpolton tuhkien käsittelyn kehitys

13. Mukavaa loppupäivää!