2. Jätehuolto Technopoliksessa
Suomessa jätehuoltoa ohjaa jätelaki (Jätelaki 17.6.2011/646) ja Valtioneuvoston
asetus jätteistä (179/2012). Lain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä
luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa
vaaraa ja haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi paikalliset jätehuoltomääräykset
ohjaavat toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöjen jätehuoltoa.
2 luku Yleiset velvollisuudet ja periaatteet 8 § Yleinen velvollisuus noudattaa
etusijajärjestystä
Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien
mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on
ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai
toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin,
mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä
Jätehuollon avainasiat
Lajittelemalla kootaan samantyyppinen jäte samaan paikkaan, josta niiden kuljetus
jatkokäsittely helpottuu ja tehostuu. Jätteen kierrätyksellä tarkoitetaan toimintaa,
jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai
muuhun tarkoitukseen, jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi. Jätteen hyödyntämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että
sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten. Jätteen loppukäsittelyllä
tarkoitetaan jätteen sijoittamista kaatopaikalle,
polttoa ilman energian talteenottoa tai muuta
näihin rinnastettavaa toimintaa, joka ei ole
jätteen hyödyntämistä, vaikka toiminnan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältämän
aineen tai energian hyödyntäminen, mukaan
lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyä varten.
Ympäristöystävällinen toiminta tarkoittaa
Tähän ympäristöohjeeseen on koottu tiedot siitä, lajitel-
sitä, että valitaan jo etukäteen sellaiset toimin-
laan erityyppiset jätteet. Jätteiden lajittelupisteet ovat
tatavat, ettei turhaa jätettä edes pääse synty-
vapaasti kaikkien Technopoliksen kiinteistöissä toimivien
mään. Säästämällä ympäristöä säästät lähes
yritysten käytössä. Säilytä ohje ja kerro asiasta muillekin.
aina myös kustannuksia.
3. Keräyspaperi
Syntypaikalla paperi kerätään ja lajitellaan lajitteluastioihin. Niittejä ja klemmareita ei
Pahvi
tarvitse poistaa. Toimistoista paperi viedään kiinteistöjen jäteasemille paperinke-
myös pahvipaalaimet, joilla Technopoliksen kiinteistöhuolto paalaa pahvin jo paikan
räysastioihin, josta se kuljetaan hyväksytylle jätteen vastaanottajalle. Jatkokäsittelys-
päällä.
sä keräyspaperi siistataan, eli painovärit pestään pois. Sen jälkeen paperi käytetään
Pahvia ei saa laittaa keräyspaperin joukkoon, sillä se käsitellään uusiokäyttöön eri
sanomalehti- ja pehmopaperin valmistukseen.
tavalla kuin paperi. Pahvi hyödynnetään siistaamattomana ruskeana kuituna mm.
Paperinkeräykseen sopivat:
paperirullien hylsyjen, kirjansidontakartonkien sekä paperisäkkien valmistuksessa.
Pahvi kerätään keräyspisteissä oleviin pahvirullakoihin. Joissakin keräyspisteissä on
+
sanoma- ja aikakauslehdet
+
mainokset, esitteet ja vastaavat painotuotteet
+
uusiopaperit
+
ruskea pahvi ja kartonki
+
valkoiset ja värilliset kopiopaperit ja jatkolomakkeet
+
voimapaperi ja ruskeat kirjekuoret
+
valkoiset ja uusiopaperiset kirjekuoret
(teippejä, etikettejä tai hakasia ei tarvitse poistaa)
+
valkoinen ruutulehtiöpaperi (ilman pahvitaustaa)
Pahvinkeräykseen sopivat:
Paperinkeräykseen eivät sovi:
-
kopiopaperin kääreet
-
pahvi ja kartonki
-
märkä tai likainen pahvi ja voimapaperi
-
roskat, märät tai likaiset paperit
-
folio- tai kelmupaperi
-
vahatut tai folioidut pakkaukset (mm. maito- ja mehutölkit)
-
styroksi
-
muovit, teipit, voi- ja kelmupaperit
-
muovi
-
lahjapaperit, tapetit, rakennuslevyt - ja paperit
Pahvinkeräykseen eivät sovi:
4. Biojäte
Biojätettä syntyy eniten ravintoloiden ruuanvalmistuksessa ja ruuan tähteistä. Jäte
Keräyslasi
Useimmissa Technopoliksen kiinteistöissä lasijätettä syntyy niin vähän, että se voi-
kerätään biojäte-merkittyihin astioihin. Biojätteisiin ei saa laittaa nestemäisiä jätteitä,
daan laittaa sekajätteen joukkoon. Osassa kiinteistöistä lasijätteelle on omat keräys-
koska astiat voivat jäätyä talvella. Technopoliksesta biojäte toimitetaan jatkokäsitte-
astiansa. Keräyslasista tehdään uusiolasia, lasipakkauksia sekä lasivillaa. Pantilliset
lyyn, jossa se kompostoidaan mullaksi, tislataan polttoaineeksi tai mädättämällä
lasipakkaukset kannattaa palauttaa niiden vastaanottopisteisiin.
tuotetaan energiaa.
Lasinkeräykseen sopivat:
Biojätteisiin sopivat:
+
ruokajätteet, hedelmien, juuresten, vihannesten ja kananmunien kuoret
+
kahvin- ja teenporot
+
suodatinpussit
+
talouspaperi ja paperiset lautasliinat
Biojätteisiin eivät sovi:
+
liuos- ja infuusionestepullot
+
reagenssipullot ja ampullit
+
tavalliset lasipullot ja -purkit
+
vauvanruokapurkit, juomalasit, mehu- ja juomapullot.
(tyhjennä pakkaukset, huuhtele ne ja poista korkit)
Lasinkeräykseen eivät sovi:
-
muovi, metalli ja lasi
-
posliini, keramiikka ja kristalli
-
tuhka, siivouspöly ja tupakantumpit
-
hehkulamput tai lämpölasi
-
vaipat, maito- tai mehutölkit, viili- ja jogurttipurkit
-
autonlasit tai ikkunalasit
5. Pienmetalli
Pienmetallia ovat pääasiassa erikseen kerättävät tyhjät metallipakkaukset. Metalliromuun kuuluvat isommat metalliset esineet.
Kaatopaikkajäte/sekajäte
Kaikki se jäljelle jäävä jäte, jota ei voi lajitella edellä esitettyihin ryhmiin tai jolle ei ole
varattu omaa keräysastiaa, toimitetaan sekajäteastioihin.. Kaatopaikalle loppusijoitettavalla jätteessä ei saa lajitella vaarallisia jätteitä.
Pienmetallin keräykseen SAA LAITTAA
+
säilyke- ja juomatölkit
+
alumiinivuoat ja -foliot
Vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte)
Vaarallinen jäte voi myrkyllisyytensä tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa erityis-
+
tyhjät ja kuivat maalipurkit
tä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
+
tyhjät aerosolipurkit (, jotka eivät hölsky tai pihise)
+
pienet metalliesineet, kuten saranat, ruuvit, ruokailuvälineet
+
metallikannet ja -korkit, tuikkukynttilöiden metallikuoret
Tyypillisiä vaarallisia jätteitä ovat:
+ paristot
+
loisteputket ja lamput
+
pienet akut
Huuhtaise elintarvikkeita sisältäneet metallipakkaukset kylmällä vedellä jäämien
+
maali- ja liuotinainejätteet
poistamiseksi.
+
kiinteät öljyjätteet
+
laboratoriojätteet
Vaarallisille jätteille on kullekin jätetyypille omat astiansa. Vaarallisien jätteiden vastaanotosta sovitaan erikseen esim. laboratoriotoimintoja harjoittavissa yrityksissä.
6. Energiahyötykäyttö
Jätteiden polton pääasiallinen muoto on tällä hetkellä Suomessa ns. rinnakkaispoltto.
Energiajätteeseen SAA LAITTAA
-
Siinä syntypaikkalajitellusta jätemateriaalista valmistettu kierrätyspolttoaine (pääosin
muovituotteet, jotka on merkitty muovilajin osoittavalla
tunnuksella 01, 02, 04, 05 tai 06
uusiutuvaa energiaa) korvaa fossiilisia polttoaineita teollisuuden ja yhdyskuntien
-
muovikassit, -pussit ja -kelmut
voimalaitoksissa ja vähentää näin kasvihuonekaasuja sähkön- ja lämmöntuotannos-
-
muoviset ja kartonkiset kertakäyttöastiat
sa. Toinen tapa hyödyntää energiaksi käsittelemätöntä yhdyskuntajätettä on ns.
-
styroksi
massapoltto jätevoimalassa.
-
vaahtomuovi
-
sellainen paperi, kartonki ja puu, joka ei kuulu erilliskeräykseen
Miten polttoprosessit eroavat toisistaan?
Poista elintarvikejäämät pakkauksista, huuhtaise tarvittaessa kylmällä vedellä.
Rinnakkaispoltossa ennen polttoprosessia energiajäte vaatii minimissään murskauksen, useimmiten myös karkean epäorgaanisen aineksen poistamisen. Rinnakkaispol-
Energiajätteeseen EI SAA LAITTAA
tossa jätteessä ei saa olla epäpuhtauksia kuten lasia ja metallia(alumiinia), jotka
haittaavat polttoprosessia. Pääsääntöisesti rinnakkaispoltto tuottaa lämmöntuotan-
-
nossa korkeamman hyötysuhteen kuin ns. massapoltto. Voimalaitos, jossa on rinnakkaispoltto voi käyttää yleensä myös muuta polttoainetta, jos poltettavaa jätettä ei
muovia (merkitty tunnuksella 07)
-
ole riittävästi. Jätteen energiahyödyntäminen massapolttolaitoksessa ei välttämättä
muuta polttoainetta kuin jätettä.
Energiajäte (kierrätyspolttoaine)
ns. rinnakkaispolttolaitos
foliovuoratut sipsipussit ja – purkit
-
VHS-, C- ja värikasetteja
-
mappeja, muovitaskuja, piirtoheitinkalvoja, kontaktimuovia, ruskeaa pakkausteippiä
-
jätettä on muun muassa muovijäte.
monia rakentamisessa käytettyjä muoveja, kuten tapetit, lattiapäällysteet,
listat, putket, letkut
Energiajäte on syntypaikalla erikseen kerättyä ja lajiteltua jätettä, jota ei voi kierrättää
materiaalina, mutta joka voidaan käyttää hyödyksi energian tuotannossa. Tällaista
alumiinia sisältäviä tuotteita,
kuten kahvipaketit, foliovuoratut mehutölkit,
vaadi mitään varsinaista esikäsittelyä ja arinateknologian myötä jäte voi sisältää
myös jonkin verran huonosti palavia materiaaleja. Massapolttolaitos ei voi käyttää
PVC- muovia (merkitty tunnuksella 03), sekoitemuovi saattaa sisältää PVC-
-
vaippoja ja vastaavia hygieniatuotteita
7. Poltettava jäte (energiajäte2)
Keräyspaperi
arinapolttolaitos
Poltettava jäte on yhdyskuntajätettä (sekajätettä), josta on syntypaikalla lajiteltu bio-
Pahvi
jätteet sekä materiaalina hyödynnettävät jätejakeet pois. Kiinteistöstä riippuen keräyspisteessä on keräysväline sekajätteille tai poltettavalle jätteelle (energiajäte2).
Biojäte
Keräysvälineisiin ei saa lajitella vaarallisia jätteitä.
Energiajäte
Poltettava jäte/ Energiajäte 2
Täällä hetkellä Suomessa Technopolis paikkakunnilla lajitellaan:
Keräyslasi
Jätelaki (17.6.2011/646) antaa kunnille tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä.
Pienmetalli
tästä johtuen eri paikkakunnilla saattaa olla erilaisia vaatimuksia jätteiden lajittelulle.
Lisäksi eri paikkakunnailla saattaa jätteiden vastaanottajilla olla erilaisia vaatimuksia
Kaatopaikkajäte/ sekajäte
jätteiden koostumuksen suhteen.
Vaarallinen jäte
8. Jätteiden lajittelumahdollisuudet eri paikkakunnilla
Oulu
Kuopio
Jyväskylä
Tampere
Vantaa
lisäksi ravintoloissa
lisäksi ravintoloissa
Espoo
Ruoholahti
Lappeenranta
lisäksi ravintoloissa
lisäksi ravintoloissa
lisäksi ravintoloissa
lisäksi ravintoloissa
lisäksi ravintoloissa
lisäksi ravintoloissa
