SlideShare a Scribd company logo
Ivan Illich koulutonta yhteiskuntaa 
visioimassa 
Pia Lundbom 
Kasvatustieteen -ja aikuiskasvatustieteen klassikot 
9.12.2014
Ivan Illich 
- Ivan Illich (4.9.1926-2.12.2002) oli teologi sekä filosofi 
- syntyi Wienissä – maanpakoon Italiaan 
- opiskeli Firenzessä kudosoppia ja kideoppia ja Roomassa papiksi 
- väitteli Salzburgin yliopistosta filosofiasta 
- tarkoitus oli opiskella lisää Princetonissa New Yorkissa, mutta 
päätyikin työskentelemään pappina seurakuntaan, jossa oli 
lähinnä puertoricolaisia → oppi sujuvan espanjan sitä kautta 
- latinalaisessa Amerikassa kiersi, opetti, toimi pappina, 
vararehtorina, tutki, filosofoi, kehitti.. 
- perusti Meksikoon, Cuernavacaan Centro Intercultural de 
Documentacin, jota johti 1961-76. 1969 lopetti papin uran 
erimielisyyksien vuoksi 
- toimi 1980-luvulta lähtien niin Meksikossa, Yhdysvalloissa kuin 
Saksassa yliopistotehtävissä 
- Kuoli Bremenissä, Saksassa sairastettuaan pitkään syöpää
Miksi koululaitos Illichin mukaan olisi 
lakkautettava? 
Illich kritikoi modernisaatiota sekä instituutioiden korruptoivaa 
vaikutusta 
- Illichin mukaan koulut kouluttavat sekoittamaan keskenään 
menetelmän ja opetuksen todellisen sisällön 
-oppilas voi esimerkiksi päätyä tavoittelemaan hyvää 
päästötodistusta hyvän pätevyyden sijasta 
- yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on puristettu koulun 
kaavaan 
- laitostuminen ja institutionalisoituminen lisää köyhyyttä 
- Köyhyys Illichille viittaa tilaan, jossa ollaan jäljessä sen hetkistä 
kulutusihannetta
Menestys on sidoksissa sosiaaliseen 
ympäristöön 
 Illichin mukaan keskiluokkaisesta taustasta olevat pääsevät 
helposti osaksi sosiaalista elämää, kirjojen pariin sekä 
katsomaan asioita eri elementeistä 
 Köyhillä ei Illichin mukaan saa tasaisia mahdollisuuksia 
koulupakon avulla 
 Moni latinalaisessa Amerikassa keskeyttää koulunsa ennen 
viidennen luokan aloittamista 
 Opetus saattaa edistää oppimista, mutta useimmat saavat 
kuitenkin enemmän tietonsa koulun ulkopulella
Koulun käsite 
 Kehittääkseen kielen, jolla puhua koulusta 
palaamatta kasvatukseen Illich valitsee 
lähtökohdakseen asian, jota hän kutsuu 
koululaitoksen fenomenologiaksi 
 Koulu perustuu Illichin mukaan ajatukselle, että 
oppiminen on opetuksen tulos
Opettajan roolit Illichin mukaan 
Opettaja-valvoja Toimii seremoniamestarina, 
joka valvoo sääntöjen 
noudattamista. 
Lavastaa mahdollisuudet 
jonkun taidon oppimiseen 
Opettaja-siveydenvalvoja Toimii vanhempien, Jumalan tai 
valtion sijaisena: takoo mikä on 
oikein ja mikä on väärin. 
Opettaja-hoitaja Tuntee olevansa oikeutettu 
kaivelemaan oppilaansa 
yksityiselämää auttaakseen 
häntä varttumaan yksilönä.
Koulu luo tarpeen koululle 
 Koulut synnyttävät koulujen olemassa olon 
tarpeen 
 Koulu ei Illichin mukaan ole pelkästään uusi 
maailmanuskonto vaan myös nopeimmin 
kasvava työmarkkina-alue 
 koulu johtaa monet eräänlaiseen henkiseen 
itsemurhaan saattaessaan ihmisen luopumaan 
vastuusta omaan kehitykseensä
Illichin tarjoama vaihtoehto 
- Illichin mukaan tarvitaan uusia verkostoja, jotka ovat 
vapaasti yleisön käytettävissä ja jotka on suunniteltu 
levittämään tasavertaisia mahdollisuuksia oppimiseen 
ja opetukseen 
- Illich ehdottaa neljää erilaista lähestymistapaa: 
opintovälineiden yhteyspalvelu, taitojen vaihto, 
vertaisten yhteensaattaminen ja vapaiden kasvattajien 
yhteyspalvelu
1. Opintovälineiden yhteyspalvelu 
- Esineet oppimisen perusedellytys.Voidaan 
perehtyä muodollisessa oppimisessa käytettyihin 
välineisiin tai toimintoihin. Joitakin voidaan 
säilyttää kirjastoissa, vuokraamoissa yms. 
2. Taitojen vaihto 
- ”Taitomalli” on henkilö, jolla on tietty taito ja 
haluaa sitä käytännössä havainnollistaa. 
Henkilöt voivat luetella taitonsa ja ehdot, joilla 
he ovat valmiita toimimaan mallina toisille ja 
miten ovat tavoitettavissa. Pankki taitojen 
vaihtoa varten.
3. Vertaisten yhteensaattaminen 
- Yhteysverkosto, jonka avulla henkilöt voivat 
kuvata sen oppimistoiminnan, johon he 
haluavat osallistua siinä toivossa, että 
löytäisivät opiskelutoverin 
4. Vapaiden kasvattajien yhteyspalvelu 
-Luettelo, josta ilmenee ammattilaisten tietoja, 
osoite ja ehdot, millä käytettävissä. 
Kasvatuksellinen virikkeenantaja. Ohjaaja, 
tukija. Mestari-kisälli-malli
Illichin antia 
- Illichin mukaan koululaitoksessa keskitytään siis liikaa 
muodollisiin suorituksiin kuin varsinaiseen oppimiseen 
- Koulun ja koulutuksen rakenteiden purkaminen voisi 
avata mahdollisuuksia toisenlaiselle yhteiskunnalliselle 
tilanteelle 
- llich kritikoi sitä, että opettaminen puhtaasti 
professionalisoidaan ja annetaan vain pedagogisen alan 
ammattilaisten käsiin
Peilaus nykyhetkeen 
Illichin teoksessa on kiinnostavia ajatuksia tähänkin hetken 
-Tiedonvaihto ja erilaisia mestari-kisälli-malleja on toki jo 
nytkin käytössä esimerkiksi mentoroinnin muodossa 
- Tietojen siirrosta henkilöltä toiselle voisi nähdäkseni Elävän 
kirjaston ajatella olevan yksi esimerkki 
- Vertaisten verkkoja näin vuonna 2014 voi sanoa löytyvän 
netin erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä loputtomat 
määrät 
- esimerkiksi Kirsi-Marja Saurén soveltaa Illichin ajattelua 
väitöskirjassaan (2008)
Pohdintaa 
Onko koululla tai opettajilla samanlainen valta-asema nyt kuin 
1970-luvulla? Tuskin. Onko opettajien auktoriteettiasema 
muuttunut? Epäilemättä. 
Väistämättä koululaitos on tällä hetkellä erilainen kuin 1970- 
luvulla. Myös esimerkiksi työmarkkinat ovat muuttuneet. Ilman 
muodollisia dokumentteja osaamisesta moni ovi pysyy 
suljettuna 
→ Koulutusinflaatio: ihmisillä on hirvittävä paine hankkia entistä 
enemmän koulutusta päästäkseen samoihin työmarkkina-asemiin, 
koska "muutkin hankkivat " 
→ tavallaan Illich oli oikeassa tässä mielessä ennustuksissaan: 
suhteella muihin on väliä, joten koulutuksesta tulee entistä 
enemmän muotoa sisällön kustannuksella
Kiitos! :)

More Related Content

Similar to Illich esitysdiat

Osallisuuden pedagogiikka - Reijo Kupiainen
Osallisuuden pedagogiikka - Reijo KupiainenOsallisuuden pedagogiikka - Reijo Kupiainen
Osallisuuden pedagogiikka - Reijo KupiainenOtavan Opisto
 
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuusFutura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuusHannu Linturi
 
Näkymiä sosiaaliseen mediaan
Näkymiä sosiaaliseen mediaanNäkymiä sosiaaliseen mediaan
Näkymiä sosiaaliseen mediaanAnne Rongas
 
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivatOppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivatanita rubin
 
Otteita oppimisen arjesta Osa2
Otteita oppimisen arjesta Osa2Otteita oppimisen arjesta Osa2
Otteita oppimisen arjesta Osa2Anne Rongas
 

Similar to Illich esitysdiat (9)

Ilmioppi
IlmioppiIlmioppi
Ilmioppi
 
Lukeminen 2.0
Lukeminen 2.0Lukeminen 2.0
Lukeminen 2.0
 
Osallisuuden pedagogiikka - Reijo Kupiainen
Osallisuuden pedagogiikka - Reijo KupiainenOsallisuuden pedagogiikka - Reijo Kupiainen
Osallisuuden pedagogiikka - Reijo Kupiainen
 
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuusFutura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
 
Näkymiä sosiaaliseen mediaan
Näkymiä sosiaaliseen mediaanNäkymiä sosiaaliseen mediaan
Näkymiä sosiaaliseen mediaan
 
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivatOppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
 
Otteita oppimisen arjesta Osa2
Otteita oppimisen arjesta Osa2Otteita oppimisen arjesta Osa2
Otteita oppimisen arjesta Osa2
 
Itk2008 Sometu
Itk2008 SometuItk2008 Sometu
Itk2008 Sometu
 
Oppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuusOppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuus
 

Illich esitysdiat

  • 1. Ivan Illich koulutonta yhteiskuntaa visioimassa Pia Lundbom Kasvatustieteen -ja aikuiskasvatustieteen klassikot 9.12.2014
  • 2. Ivan Illich - Ivan Illich (4.9.1926-2.12.2002) oli teologi sekä filosofi - syntyi Wienissä – maanpakoon Italiaan - opiskeli Firenzessä kudosoppia ja kideoppia ja Roomassa papiksi - väitteli Salzburgin yliopistosta filosofiasta - tarkoitus oli opiskella lisää Princetonissa New Yorkissa, mutta päätyikin työskentelemään pappina seurakuntaan, jossa oli lähinnä puertoricolaisia → oppi sujuvan espanjan sitä kautta - latinalaisessa Amerikassa kiersi, opetti, toimi pappina, vararehtorina, tutki, filosofoi, kehitti.. - perusti Meksikoon, Cuernavacaan Centro Intercultural de Documentacin, jota johti 1961-76. 1969 lopetti papin uran erimielisyyksien vuoksi - toimi 1980-luvulta lähtien niin Meksikossa, Yhdysvalloissa kuin Saksassa yliopistotehtävissä - Kuoli Bremenissä, Saksassa sairastettuaan pitkään syöpää
  • 3. Miksi koululaitos Illichin mukaan olisi lakkautettava? Illich kritikoi modernisaatiota sekä instituutioiden korruptoivaa vaikutusta - Illichin mukaan koulut kouluttavat sekoittamaan keskenään menetelmän ja opetuksen todellisen sisällön -oppilas voi esimerkiksi päätyä tavoittelemaan hyvää päästötodistusta hyvän pätevyyden sijasta - yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on puristettu koulun kaavaan - laitostuminen ja institutionalisoituminen lisää köyhyyttä - Köyhyys Illichille viittaa tilaan, jossa ollaan jäljessä sen hetkistä kulutusihannetta
  • 4. Menestys on sidoksissa sosiaaliseen ympäristöön  Illichin mukaan keskiluokkaisesta taustasta olevat pääsevät helposti osaksi sosiaalista elämää, kirjojen pariin sekä katsomaan asioita eri elementeistä  Köyhillä ei Illichin mukaan saa tasaisia mahdollisuuksia koulupakon avulla  Moni latinalaisessa Amerikassa keskeyttää koulunsa ennen viidennen luokan aloittamista  Opetus saattaa edistää oppimista, mutta useimmat saavat kuitenkin enemmän tietonsa koulun ulkopulella
  • 5. Koulun käsite  Kehittääkseen kielen, jolla puhua koulusta palaamatta kasvatukseen Illich valitsee lähtökohdakseen asian, jota hän kutsuu koululaitoksen fenomenologiaksi  Koulu perustuu Illichin mukaan ajatukselle, että oppiminen on opetuksen tulos
  • 6. Opettajan roolit Illichin mukaan Opettaja-valvoja Toimii seremoniamestarina, joka valvoo sääntöjen noudattamista. Lavastaa mahdollisuudet jonkun taidon oppimiseen Opettaja-siveydenvalvoja Toimii vanhempien, Jumalan tai valtion sijaisena: takoo mikä on oikein ja mikä on väärin. Opettaja-hoitaja Tuntee olevansa oikeutettu kaivelemaan oppilaansa yksityiselämää auttaakseen häntä varttumaan yksilönä.
  • 7. Koulu luo tarpeen koululle  Koulut synnyttävät koulujen olemassa olon tarpeen  Koulu ei Illichin mukaan ole pelkästään uusi maailmanuskonto vaan myös nopeimmin kasvava työmarkkina-alue  koulu johtaa monet eräänlaiseen henkiseen itsemurhaan saattaessaan ihmisen luopumaan vastuusta omaan kehitykseensä
  • 8. Illichin tarjoama vaihtoehto - Illichin mukaan tarvitaan uusia verkostoja, jotka ovat vapaasti yleisön käytettävissä ja jotka on suunniteltu levittämään tasavertaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja opetukseen - Illich ehdottaa neljää erilaista lähestymistapaa: opintovälineiden yhteyspalvelu, taitojen vaihto, vertaisten yhteensaattaminen ja vapaiden kasvattajien yhteyspalvelu
  • 9. 1. Opintovälineiden yhteyspalvelu - Esineet oppimisen perusedellytys.Voidaan perehtyä muodollisessa oppimisessa käytettyihin välineisiin tai toimintoihin. Joitakin voidaan säilyttää kirjastoissa, vuokraamoissa yms. 2. Taitojen vaihto - ”Taitomalli” on henkilö, jolla on tietty taito ja haluaa sitä käytännössä havainnollistaa. Henkilöt voivat luetella taitonsa ja ehdot, joilla he ovat valmiita toimimaan mallina toisille ja miten ovat tavoitettavissa. Pankki taitojen vaihtoa varten.
  • 10. 3. Vertaisten yhteensaattaminen - Yhteysverkosto, jonka avulla henkilöt voivat kuvata sen oppimistoiminnan, johon he haluavat osallistua siinä toivossa, että löytäisivät opiskelutoverin 4. Vapaiden kasvattajien yhteyspalvelu -Luettelo, josta ilmenee ammattilaisten tietoja, osoite ja ehdot, millä käytettävissä. Kasvatuksellinen virikkeenantaja. Ohjaaja, tukija. Mestari-kisälli-malli
  • 11. Illichin antia - Illichin mukaan koululaitoksessa keskitytään siis liikaa muodollisiin suorituksiin kuin varsinaiseen oppimiseen - Koulun ja koulutuksen rakenteiden purkaminen voisi avata mahdollisuuksia toisenlaiselle yhteiskunnalliselle tilanteelle - llich kritikoi sitä, että opettaminen puhtaasti professionalisoidaan ja annetaan vain pedagogisen alan ammattilaisten käsiin
  • 12. Peilaus nykyhetkeen Illichin teoksessa on kiinnostavia ajatuksia tähänkin hetken -Tiedonvaihto ja erilaisia mestari-kisälli-malleja on toki jo nytkin käytössä esimerkiksi mentoroinnin muodossa - Tietojen siirrosta henkilöltä toiselle voisi nähdäkseni Elävän kirjaston ajatella olevan yksi esimerkki - Vertaisten verkkoja näin vuonna 2014 voi sanoa löytyvän netin erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä loputtomat määrät - esimerkiksi Kirsi-Marja Saurén soveltaa Illichin ajattelua väitöskirjassaan (2008)
  • 13. Pohdintaa Onko koululla tai opettajilla samanlainen valta-asema nyt kuin 1970-luvulla? Tuskin. Onko opettajien auktoriteettiasema muuttunut? Epäilemättä. Väistämättä koululaitos on tällä hetkellä erilainen kuin 1970- luvulla. Myös esimerkiksi työmarkkinat ovat muuttuneet. Ilman muodollisia dokumentteja osaamisesta moni ovi pysyy suljettuna → Koulutusinflaatio: ihmisillä on hirvittävä paine hankkia entistä enemmän koulutusta päästäkseen samoihin työmarkkina-asemiin, koska "muutkin hankkivat " → tavallaan Illich oli oikeassa tässä mielessä ennustuksissaan: suhteella muihin on väliä, joten koulutuksesta tulee entistä enemmän muotoa sisällön kustannuksella