1. Ivan Illich koulutonta yhteiskuntaa
visioimassa
Pia Lundbom
Kasvatustieteen -ja aikuiskasvatustieteen klassikot
9.12.2014
2. Ivan Illich
- Ivan Illich (4.9.1926-2.12.2002) oli teologi sekä filosofi
- syntyi Wienissä – maanpakoon Italiaan
- opiskeli Firenzessä kudosoppia ja kideoppia ja Roomassa papiksi
- väitteli Salzburgin yliopistosta filosofiasta
- tarkoitus oli opiskella lisää Princetonissa New Yorkissa, mutta
päätyikin työskentelemään pappina seurakuntaan, jossa oli
lähinnä puertoricolaisia → oppi sujuvan espanjan sitä kautta
- latinalaisessa Amerikassa kiersi, opetti, toimi pappina,
vararehtorina, tutki, filosofoi, kehitti..
- perusti Meksikoon, Cuernavacaan Centro Intercultural de
Documentacin, jota johti 1961-76. 1969 lopetti papin uran
erimielisyyksien vuoksi
- toimi 1980-luvulta lähtien niin Meksikossa, Yhdysvalloissa kuin
Saksassa yliopistotehtävissä
- Kuoli Bremenissä, Saksassa sairastettuaan pitkään syöpää
3. Miksi koululaitos Illichin mukaan olisi
lakkautettava?
Illich kritikoi modernisaatiota sekä instituutioiden korruptoivaa
vaikutusta
- Illichin mukaan koulut kouluttavat sekoittamaan keskenään
menetelmän ja opetuksen todellisen sisällön
-oppilas voi esimerkiksi päätyä tavoittelemaan hyvää
päästötodistusta hyvän pätevyyden sijasta
- yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on puristettu koulun
kaavaan
- laitostuminen ja institutionalisoituminen lisää köyhyyttä
- Köyhyys Illichille viittaa tilaan, jossa ollaan jäljessä sen hetkistä
kulutusihannetta
4. Menestys on sidoksissa sosiaaliseen
ympäristöön
Illichin mukaan keskiluokkaisesta taustasta olevat pääsevät
helposti osaksi sosiaalista elämää, kirjojen pariin sekä
katsomaan asioita eri elementeistä
Köyhillä ei Illichin mukaan saa tasaisia mahdollisuuksia
koulupakon avulla
Moni latinalaisessa Amerikassa keskeyttää koulunsa ennen
viidennen luokan aloittamista
Opetus saattaa edistää oppimista, mutta useimmat saavat
kuitenkin enemmän tietonsa koulun ulkopulella
5. Koulun käsite
Kehittääkseen kielen, jolla puhua koulusta
palaamatta kasvatukseen Illich valitsee
lähtökohdakseen asian, jota hän kutsuu
koululaitoksen fenomenologiaksi
Koulu perustuu Illichin mukaan ajatukselle, että
oppiminen on opetuksen tulos
6. Opettajan roolit Illichin mukaan
Opettaja-valvoja Toimii seremoniamestarina,
joka valvoo sääntöjen
noudattamista.
Lavastaa mahdollisuudet
jonkun taidon oppimiseen
Opettaja-siveydenvalvoja Toimii vanhempien, Jumalan tai
valtion sijaisena: takoo mikä on
oikein ja mikä on väärin.
Opettaja-hoitaja Tuntee olevansa oikeutettu
kaivelemaan oppilaansa
yksityiselämää auttaakseen
häntä varttumaan yksilönä.
7. Koulu luo tarpeen koululle
Koulut synnyttävät koulujen olemassa olon
tarpeen
Koulu ei Illichin mukaan ole pelkästään uusi
maailmanuskonto vaan myös nopeimmin
kasvava työmarkkina-alue
koulu johtaa monet eräänlaiseen henkiseen
itsemurhaan saattaessaan ihmisen luopumaan
vastuusta omaan kehitykseensä
8. Illichin tarjoama vaihtoehto
- Illichin mukaan tarvitaan uusia verkostoja, jotka ovat
vapaasti yleisön käytettävissä ja jotka on suunniteltu
levittämään tasavertaisia mahdollisuuksia oppimiseen
ja opetukseen
- Illich ehdottaa neljää erilaista lähestymistapaa:
opintovälineiden yhteyspalvelu, taitojen vaihto,
vertaisten yhteensaattaminen ja vapaiden kasvattajien
yhteyspalvelu
9. 1. Opintovälineiden yhteyspalvelu
- Esineet oppimisen perusedellytys.Voidaan
perehtyä muodollisessa oppimisessa käytettyihin
välineisiin tai toimintoihin. Joitakin voidaan
säilyttää kirjastoissa, vuokraamoissa yms.
2. Taitojen vaihto
- ”Taitomalli” on henkilö, jolla on tietty taito ja
haluaa sitä käytännössä havainnollistaa.
Henkilöt voivat luetella taitonsa ja ehdot, joilla
he ovat valmiita toimimaan mallina toisille ja
miten ovat tavoitettavissa. Pankki taitojen
vaihtoa varten.
10. 3. Vertaisten yhteensaattaminen
- Yhteysverkosto, jonka avulla henkilöt voivat
kuvata sen oppimistoiminnan, johon he
haluavat osallistua siinä toivossa, että
löytäisivät opiskelutoverin
4. Vapaiden kasvattajien yhteyspalvelu
-Luettelo, josta ilmenee ammattilaisten tietoja,
osoite ja ehdot, millä käytettävissä.
Kasvatuksellinen virikkeenantaja. Ohjaaja,
tukija. Mestari-kisälli-malli
11. Illichin antia
- Illichin mukaan koululaitoksessa keskitytään siis liikaa
muodollisiin suorituksiin kuin varsinaiseen oppimiseen
- Koulun ja koulutuksen rakenteiden purkaminen voisi
avata mahdollisuuksia toisenlaiselle yhteiskunnalliselle
tilanteelle
- llich kritikoi sitä, että opettaminen puhtaasti
professionalisoidaan ja annetaan vain pedagogisen alan
ammattilaisten käsiin
12. Peilaus nykyhetkeen
Illichin teoksessa on kiinnostavia ajatuksia tähänkin hetken
-Tiedonvaihto ja erilaisia mestari-kisälli-malleja on toki jo
nytkin käytössä esimerkiksi mentoroinnin muodossa
- Tietojen siirrosta henkilöltä toiselle voisi nähdäkseni Elävän
kirjaston ajatella olevan yksi esimerkki
- Vertaisten verkkoja näin vuonna 2014 voi sanoa löytyvän
netin erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä loputtomat
määrät
- esimerkiksi Kirsi-Marja Saurén soveltaa Illichin ajattelua
väitöskirjassaan (2008)
13. Pohdintaa
Onko koululla tai opettajilla samanlainen valta-asema nyt kuin
1970-luvulla? Tuskin. Onko opettajien auktoriteettiasema
muuttunut? Epäilemättä.
Väistämättä koululaitos on tällä hetkellä erilainen kuin 1970-
luvulla. Myös esimerkiksi työmarkkinat ovat muuttuneet. Ilman
muodollisia dokumentteja osaamisesta moni ovi pysyy
suljettuna
→ Koulutusinflaatio: ihmisillä on hirvittävä paine hankkia entistä
enemmän koulutusta päästäkseen samoihin työmarkkina-asemiin,
koska "muutkin hankkivat "
→ tavallaan Illich oli oikeassa tässä mielessä ennustuksissaan:
suhteella muihin on väliä, joten koulutuksesta tulee entistä
enemmän muotoa sisällön kustannuksella