1. Miksi luettelointi on tärkeää? Mitä
on digitointi museossa?
Katri Hirvonen-Nurmi, museoamanuenssi
Helinä Rautavaaran museo
www.helinamuseo.fi
2. Helinä Rautavaaran museon perustaminen
alkoi luetteloinnilla
• Toimittaja, FM Helinä
Rautavaara (1928 - 1998)
halusi 1990-luvulla
varmistaa kokoelmiensa
pysyminen esillä, museossa
• Kotimuseot auki yleisölle
• Museoneuvonantajat:
“Luettelointi turvaa säilymisen”
3. Luettelointia tarvitaan, koska
• Esine on yksilö, se täytyy tunnistaa > esinenumero
(esim. Raf 130)
• Esine on yksilö, sillä täytyy olla nimi (tunnettu) ja
kuvaus, miltä se näyttää (teksti ja valokuva)
4. Luettelointia tarvitaan, koska
• Museon on kirjattava omistusoikeus jokaiseen
esineeseen ja omistusluetteloon (diaarioon)
• Esine ilman ”tarinaa” on kuollut
provenienssitiedot (esineen elämänkaari)
Valmistusvuosi, lähtöpaikka
taustakulttuuri, miten käytetty jne.
6. Luettelointi Helinä Rautavaaran johdolla
1991; 1995-1998
• Opiskelijoita luetteloijina
• 1991 Rautavaara perusti Afrikka-kokoelmansa
(Af 1-130)
• Luettelointi museosuunnitelmaa varten, kiireessä
• Keräilijän persoonallisuus tuli mukaan luettelointiin
• Julkisuudessa esineiden aitoutta epäiltiin
• Kokoelmat nimettiin maanosien mukaan
7. Luettelon käyttö suunnittelussa
• Esinenumero edustaa esinettä esim.
näyttelyn suunnittelussa
varastoesineiden käytön suunnittelussa
tietokoneella tehdyissä, digitaalisissa luetteloissa
avainkenttä, johon muut linkittyvät
tiiviissä listoissa ja taulukoissa > kokonaisuuksien
hahmottamisessa
8. Luettelon käyttö H. Rautavaaran
museosuunnitelmassa
Helinä
Rautavaaran
tapa käyttää
esinenume-
roita museon
suunnittelussa
9. Helinä Rautavaaran museon perustaminen 1998
Säätiön peruskirja: Museon toimialana
ovat Euroopan ulkopuoliset kulttuurit
Ammatillisten museoiden
velvollisuus:
• säilyttää ja hoitaa hallussaan
olevat kokoelmat hyväksyttyjen
museaalisten periaatteiden
mukaisesti
• harjoittaa alansa tutkimus-,
näyttely-, julkaisu- ja
opetustoimintaa.
Julkisivu 1998-2005
10. Luettelointiin tietokantaohjelma, Musketti
• Luettelointia tehtiin muun museotyön ohessa
museoammatillisin työvoimin
• Vitriini vitriiniltä käytiin esineet läpi, mitattiin,
tarkistettiin kunto
• Opastuksiin etsittiin samalla lisätietoja, kirjallisuutta ja
muita lähteitä oppaan erikoistumisalan mukaan
13. Uusia kokoelmia
• Helinä Rautavaaran Etnografinen kokoelma (HRE)
Helinä Rautavaaran keräämiä, mutta museon aikana luetteloituja
esineitä eri maista. Noin 950 esinettä.
• Antik Westin lahjoittamat esineet (Aw)
Antiikkiliikkeen museon perustamisvaiheessa lahjoittamia
esineitä. Peräisin Uudesta-Guineasta Kaakkois-Aasiasta. 7
esinettä.
• Parlandien lahjoitus (Par) 1 esine.
• Venezuela-kokoelma (Vene)
Semana Santa -näyttelyyn Venezuelan kenttätyömatkalta
hankitut esineet ja valokuvat.
• Museon Etnografiset hankinnat (ETN)
Kokoelmaan otetaan vastaan lahjoituksia ja museon
suunniteltuja hankintoja.
14. Museokokoelma vs. rekvisiitta- ja
opetuskokoelmat
• kokoelmapolitiikka uusittiin 2011 > museo alkaa
käsitellä vähemmän museaalisia esineitä vapaammin
ja monipuolisemmin
• rekvisiitakokoelman (Rek) luettelointi Muskettiin
• erillään pidetään opetuskokoelman esineistö, josta
yleisötyö (myös oppaat) huolehtivat ja jota
toimistotyöntekijä luetteloi
15. Esineiden inventaario, kuvaus ja
dokumentointi
Museon muuton yhteydessä 2005 esineet käytiin läpi,
kuntokartoitettiin,
valokuvattiin…
17. Luettelotiedot standardisoitiin
• Kielen ja tiedon lähteiden tarkistus, samanlaisiksi
muiden museoiden kanssa
• Asiasanoitus
• Lisätietojen hankinta
• Valmistustiedot
• Tarkka kieli
22. Digiprojektin satoa
• WebMusketissa 1242 kuvaa
• + 183 diaa (mustavalkoisia & 1970-luvulta) ja 68
kinofilmikuvaa irrotettu diakehyksistä ja siirretty
suojakuoriin
• Kuntokartoituksen mukaan valtaosa
hyväkuntoisia
• Katolilaisia ja candomblé -juhlia, maisemia,
kaupunkikuvaa, taidetta, capoeiraa, ihmisiä...
23. Tausta-aineisto ja lähteet
• Näyttelyluettelo vuodelta 1985 Brasilian valokuvista
• Helinän laatimat kuvaluettelot kenttätöistä ja
kommentoidut leikekirjat
• Material fotográfico do Brasil, johon Helinä on merkinnyt
vuosina 1963-1964 dokumentoimiaan juhlia ja ajankohtia
• Museossa kootut tiedostot Helinän matkojen ajankohdista
ja paikoista
• Helinän tekemät merkinnät diakehyksiin keskeisiä
tunnistamisessa (esim. Ita, Obal, Rio, Boa Morte 63-12)
• Internet
24. Digitointia tehdään yleisölle = kaikille
• Suomenmuseotonline.fi > luettelot yleisölle avoimiksi
http://suomenmuseotonline.fi
• Europeana-portaali näyttää koko Euroopan museoiden
esineet
• http://www.europeana.eu/portal/
• Finna-portaalin myötä toiveena laajempi yleisö syksyllä
2013 https://www.finna.fi/
-> museoilla oltava yhteinen käsitys välttämättömistä
luettelotiedoista
-> saatava tietokoneiden ymmärrettäviksi
25. Yleisö ja yhteisöt mukaan
kokoelmatietoja lisäämään?
Capoeiristoja Mestre João Granden Somalialaisia nuoria
vieralun aikana, 2007 digitoimassa kuvia, 2011
26. Esineiden löytämistä www:stä auttavat
tarkka kieli, asiasanat ja luokitus
• Museoalan asiasanasto (linkitetty Muskettiin), Yleinen
suomalainen asiasanasto ja kulttuurien tutkimuksen
asiasanasto (KULA)
• Luokitusjärjestelmät kansainvälistä ”kieltä”:
Kulttuuriaineiston luokitusjärjestelmä: KULTU ja
Aiheenmukainen: ICONCLASS
• Hankintatiedot ja toimijatiedot > vastauksia
kysymyksiin ”kuka hankkinut?”, ”mistä hankittu?” ja
”paljonko maksoi?”
27. Museon
arkistotutkimus >
Esine, jonka historia
tunnetaan: Raa134
(Mahakola Sanni Yaka)
- hankinta ennen
valmistusta!
- valmistuspaikka Naula,
Sri Lanka
- taiteilija esittelemässä
perinnenaamion mallia
28. Arooska – Somalihäät -näyttelyn
hankintoja
Saavat ETN-tunnuksen ja numeron sekä TAKO-tunnuksen
> muutkin museot tietävät, että tärkeää
nykydokumentaatiota
esim. Shash-huivi, 2012
fandhal-lusikka/ kauha
Somaliasta, 2011
