Sähköverkkopäivä pidettiin Holiday Innissä Helsingin Pasilassa keskiviikkona 23.11.2016.
Päivän teemana oli "Kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää". Tilaisuudessa käytiin läpi kantaverkon hallinnan ja sähkömarkkinoiden toisiaan täydentävää roolia sekä luotettavan sähköverkon kasvavaa merkitystä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa, pohjoismaiselta tasolta aina kuluttajalle saakka.
Juha Hiekkala ja Jyrki Uusitalo Fingrid Current 5.4.2017 Vihreä ja valoisa tu...Fingrid Oyj
Juha Hiekkala,
markkinakehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Jyrki Uusitalo,
kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Vihreä ja valoisa tulevaisuus – tiekartta sähkömarkkinamuutokselle
Sähköverkkopäivä pidettiin Holiday Innissä Helsingin Pasilassa keskiviikkona 23.11.2016.
Päivän teemana oli "Kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää". Tilaisuudessa käytiin läpi kantaverkon hallinnan ja sähkömarkkinoiden toisiaan täydentävää roolia sekä luotettavan sähköverkon kasvavaa merkitystä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa, pohjoismaiselta tasolta aina kuluttajalle saakka.
Juha Hiekkala ja Jyrki Uusitalo Fingrid Current 5.4.2017 Vihreä ja valoisa tu...Fingrid Oyj
Juha Hiekkala,
markkinakehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Jyrki Uusitalo,
kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Vihreä ja valoisa tulevaisuus – tiekartta sähkömarkkinamuutokselle
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Suomalaisen energian päivä - Jukka Ruususen esitysFingrid Oyj
Uusi sähkön käyttöjärjestelmä. Tulevassa sähköjärjestelmässä "perusvoima" ja sään mukaan vaihteleva tuotanto lisääntyvät – säädettävä tuotanto vähenee. Fysiikan lain mukaan tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa – joka hetki! Tämä tarkoittaa, että kaikki sähkönkulutuksen ja -tuotannon joustot saatava mukaan tasapainotukseen! Sähkömarkkinoiden murroksessa tarvitaan kaikkia sähköntuotantomuotoja, toimivaa markkinaa ja ohjausjärjestelmiä.
Miten aurinkosähköä voi tuottaa taloyhtiöissä?
Karoliina Auvisen esitys aurinkosähkön tuotantomalleista 4.4.2017 Oulussa taloyhtiön edustajille
Lisätietoja: www.finsolar.net
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Metsäteollisuus ry (EVT-metsä) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Fingridin laatimassa keskustelupaperissa kerrotaan sähkömarkkinoitten rakenteen muuttumisesta. Tätä muutosta on vauhdittanut uusiutuvan energian tukeminen erilaisin kansallisin tukimekanismein. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen piti esityksen aiheesta lehdistölle 17.5.2016 Helsingissä. Lehdistötiedote: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sähköjärjestelmän-muutos-edellyttää-uudenlaista-energiapolitiikkaa-ja-markkinoiden-vahvistamista.aspx
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Suomalaisen energian päivä - Jukka Ruususen esitysFingrid Oyj
Uusi sähkön käyttöjärjestelmä. Tulevassa sähköjärjestelmässä "perusvoima" ja sään mukaan vaihteleva tuotanto lisääntyvät – säädettävä tuotanto vähenee. Fysiikan lain mukaan tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa – joka hetki! Tämä tarkoittaa, että kaikki sähkönkulutuksen ja -tuotannon joustot saatava mukaan tasapainotukseen! Sähkömarkkinoiden murroksessa tarvitaan kaikkia sähköntuotantomuotoja, toimivaa markkinaa ja ohjausjärjestelmiä.
Miten aurinkosähköä voi tuottaa taloyhtiöissä?
Karoliina Auvisen esitys aurinkosähkön tuotantomalleista 4.4.2017 Oulussa taloyhtiön edustajille
Lisätietoja: www.finsolar.net
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Metsäteollisuus ry (EVT-metsä) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Fingridin laatimassa keskustelupaperissa kerrotaan sähkömarkkinoitten rakenteen muuttumisesta. Tätä muutosta on vauhdittanut uusiutuvan energian tukeminen erilaisin kansallisin tukimekanismein. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen piti esityksen aiheesta lehdistölle 17.5.2016 Helsingissä. Lehdistötiedote: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sähköjärjestelmän-muutos-edellyttää-uudenlaista-energiapolitiikkaa-ja-markkinoiden-vahvistamista.aspx
Fingrid Current: Lotta Medelius-Bredhe, Director General, Svenska kraftnät Fingrid Oyj
Vision for the baltic sea electricity market fingrid
Presentation by Lotta Medelius-Bredhe, Director General, Svenska kraftnät
In Fingrid Current, 10.3.2020.
Fingrid Current: Simo Nurmi, Director General of Energy Authority of Finland,...Fingrid Oyj
The document summarizes the views of Nordic energy regulators on the future of the Nordic electricity markets. It discusses NordREG, an organization of Nordic energy regulators that promotes efficient energy markets. The regulators are committed to a vision of highly competitive, innovative markets that enable consumers and new players to contribute to the energy transition. Three strategic principles are price signals, active consumers, and a dynamic regulatory framework. The regulators also aim to further integrate networks and harmonize electricity market rules in line with EU targets of carbon neutrality by 2050.
Towards more integrated Baltic Sea region power market
Presentation by Simon-Erik Ollus, Vice President, Trading and Asset Optimisation, Fortum
In Fingrid Current 10.3.2020
Fingrid Current opening, Jukka RuusunenFingrid Oyj
Fingrid Oyj CEO Jukka Ruusunen discusses the development of cross-border electricity connections between Nordic and Baltic countries from 1993 to present. Starting with Norway in 1993, Sweden in 1996, and Finland in 1998, cross-border connections expanded to include Denmark in 1999 and 2000, Germany in 2000 and 2005, Estonia and Poland in 2010, Lithuania in 2012, and Latvia in 2013. The third energy package in 2009 and the clean energy package in 2019 have further strengthened cooperation between European countries.
The document discusses the role of electricity grids in enabling the energy transition to renewable energy sources like wind power. It notes that grids provide physical access to electricity markets, allowing for larger market areas and more competition. However, grids can also become bottlenecks if not upgraded. The document outlines plans for upgrades to Nordic electricity grids to handle increasing wind power, including replacing cross-border connections from Finland. It envisions electricity systems becoming part of integrated energy systems and notes that significant grid upgrades are still required for both physical infrastructure and market operations software to achieve this vision.
This document discusses Fingrid's efforts to promote occupational safety for all stakeholders engaged in work on its electricity grid. It outlines Fingrid's mission and statistics on its grid infrastructure. Fingrid works to ensure a safe working environment through risk assessments, safety training, investigations of accidents/near misses, communication of safety issues, and collaboration with suppliers. It emphasizes that safety is the top priority for all activities and the goal is zero accidents.
Women in Tech Breakfast Date in Fingrid. Energy transition and energy production. Energy disruption and electricity markets – how can well-functioning markets help in reaching climate goals.
2. Sähköenergia on oikukas markkinatuote, jonka
arvo riippuu kaupanteon ajankohdasta
• Vuorokausimarkkina
• Päivänsisäinen markkina
• Säätösähkömarkkina
• Tasesähkökauppa
Reaaliaikamarkkina
Ennen käyttöhetkeä käytävä
kauppa
30.10.2017Eveliina Seppälä
3. Sähköenergia on oikukas markkinatuote, jonka
arvo riippuu kaupanteon ajankohdasta
• Vuorokausimarkkina
• Päivänsisäinen markkina
• Säätösähkömarkkina
• Tasesähkökauppa
Reaaliaikamarkkina
Ennen käyttöhetkeä käytävä
kauppa
Vaihtelevan tuotannon osuus
tulevaisuuden
sähköjärjestelmässä merkittävä
30.10.2017Eveliina Seppälä
4. Sähköenergia on oikukas markkinatuote, jonka
arvo riippuu kaupanteon ajankohdasta
• Vuorokausimarkkina
• Päivänsisäinen markkina
• Säätösähkömarkkina
• Tasesähkökauppa
Reaaliaikamarkkina
Ennen käyttöhetkeä käytävä
kauppa
Vaihtelevan tuotannon osuus
tulevaisuuden
sähköjärjestelmässä merkittävä
Fokus siirtyy lähemmäs reaaliaikaa, joustavan resurssin
merkitys kasvaa!
30.10.2017Eveliina Seppälä
5. Säätö- ja tasesähkön
hinnanmuodostusmekanismin heikkoudet
30.10.2017Eveliina Seppälä
Markkinatoimijoiden
tarjoukset
Järjestelmävastaavan
reservit
Irtikytkeytymisestä
aiheutuvan haitan
arvo
Hinta
Määrä (MW)
7. Niukkuushinnoittelu säätösähkömarkkinoilla
• Resurssit ovat niukat, kun tarjontaa ei ole tarpeeksi kattamaan kysyntää
• Ideaaleilla markkinoilla säätävän resurssin hinta nousisi niin kauan, kuin
kuluttajilla on halua maksaa siitä, että heidän kuormiaan ei kytketä irti:
Value of Lost Load (VOLL)
• Käytännön markkinat eivät kuitenkaan ole ideaalisia, eikä niukkuus
välttämättä heijastu hintaan. Tällöin voidaan tarvita keinoja hintasignaalin
vahvistamiseen.
30.10.2017Eveliina Seppälä
9. Esimerkki käytössä olevasta niukkuuslisästä
Texasissa
30.10.2017Eveliina Seppälä
Lähde: www.ferc.gov
Niukkuushinta = kuormien
irtikytkeytymisestä aiheutuvan
haitan arvo * todennäköisyys,
että kuormia joudutaan
kytkemään irti jäljellä olevan
reservin määrällä.
11. Säätö- ja tasesähkön nykyisen
hinnanmuodostuksen heikkoudet
30.10.2017Eveliina Seppälä
• Säädön tarve voi olla hyvinkin
lyhytaikainen, mutta vaikuttaa
koko tunnin säätö- ja
tasehintaan.
• Kuvan esimerkissä viimeisen
15 minuutin säätötarve asettaa
hinnan koko tunnille.
Lähde: Fingrid Oyj
14. Niukkuuslisän vaikutukset
Tasevastaavalle
• Kannustaa mahdollisen vapaan resurssin osallistumista systeemin tukemiseen
niukkuustilanteessa. Toisaalta lisää myös hintariskiä niiden osapuolten osalta, jotka ovat
niukkuustilanteen hetkellä alijäämäisiä.
Säätösähkömarkkinoiden osapuolille
Kantaverkkoyhtiölle
30.10.2017Eveliina Seppälä
15. Niukkuuslisän vaikutukset
Tasevastaavalle
• Kannustaa mahdollisen vapaan resurssin osallistumista systeemin tukemiseen
niukkuustilanteessa. Toisaalta lisää myös hintariskiä niiden osapuolten osalta, jotka ovat
niukkuustilanteen hetkellä alijäämäisiä.
Säätösähkömarkkinoiden osapuolille
• Niukkuustilanteessa säätösähkömarkkinalle osallistunut toimija saa tarjoamastaan
resurssista niukkuushinnan, mikä kannustaa osallistumaan markkinalle.
Kantaverkkoyhtiölle
30.10.2017Eveliina Seppälä
16. Niukkuuslisän vaikutukset
Tasevastaavalle
• Kannustaa mahdollisen vapaan resurssin osallistumista systeemin tukemiseen
niukkuustilanteessa. Toisaalta lisää myös hintariskiä niiden osapuolten osalta, jotka ovat
niukkuustilanteen hetkellä alijäämäisiä.
Säätösähkömarkkinoiden osapuolille
• Niukkuustilanteessa säätösähkömarkkinalle osallistunut toimija saa tarjoamastaan
resurssista niukkuushinnan, mikä kannustaa osallistumaan markkinalle.
Kantaverkkoyhtiölle
• Jos niukkuuslisä kannustaa kaikkia vapaita resursseja osallistumaan säätöön, tämä voi
helpottaa niukkuustilanteen hallintaa.
• Mahdollisena riskinä ylireagoiminen.
• Niukkuuslisästä voi mahdollisesti kertyä tuloja, jotka voidaan osoittaa
reservikustannuksiin, mikä vie kulujen jakoa lähemmäs "polluter pays" periaatetta.
30.10.2017Eveliina Seppälä