Esiintymis jännitys esitys

1. 28.10.2014 Susanna Tanskanen

2. Jännittämisen aikaansaamia oireita ovat muun muassa sydämen lyöntitiheyden nousu, hikoilu, äänen värinä, käsien vapina, levoton olo ja kasvojen punoitus. Jännitysoireet ovat seurausta koko elimistön reagoinnista henkistä ponnistusta vaativaan tilanteeseen. adrenaliinin eritys kasvaa ja elimistön aktivaatiotaso nousee eli ihminen vireytyy. 28.10.2014
Susanna Tanskanen

3. »
Jännittäminen on fysiologista vireytymistä, joka tuntuu ja näkyy esim. sykkeen ja hengitysrytmin kiihtymisenä.
»
Jännittäminen on subjektiivinen kokemus ja siihen saattaa liittyä esim. pelon tunnetta ja ahdistavia ajatuksia.
»
Jännittäminen näkyy käyttäytymisen piirteinä, esimerkiksi katsekontaktin välttelynä tai sanoissa sekoamisena. 28.10.2014 Susanna Tanskanen

4. »
Itse olen kova jännittämään
»
Luokan edessä esiintyminen ei ole heiniäni
»
Selviydyn kyllä esiintymis tilanteista mutta en pidä niistä hirveästi
»
Valmistaudun esitykseen kertaamalla esityksen, että se sujuisi hyvin
»
Minua lohduttaa se että kaikkien on esiinnyttävä 28.10.2014 Susanna Tanskanen

5. Yksilö voi jännittää esiintymistä monista eri syistä: esiintyjän taustan ja persoonallisuuden lisäksi jännittämiseen vaikuttaa erilaiset tilannetekijät, kuten yleisön koko. Esiintyjä saattaa asettaa itselleen myös liian korkeita kriteereitä onnistumisestaan, mikä tekee esiintymistilanteesta vielä jännittävämmän. Esiintymisjännitykseen vaikuttaa myös aiemmat esiintymiskokemukset ja se, ovatko ne olleet myönteisiä tai kielteisiä. Myönteistä palautetta ja kokemusta kerännyt henkilö on itsevarmempi seuraavassa esiintymistilanteessa, kun taas kielteisiä kokemuksia saanut henkilö voi muodostaa valmiiksi kielteisiä mielikuvia esityksestään, ajatellen jo edeltä esimerkiksi, että ”yleisö ei pidä minusta” tai ”teen varmasti paljon virheitä”. 28.10.2014 Susanna Tanskanen

6. Merja Almonkari (2007) tutki väitöskirjassaan yliopisto-opiskelijoiden sosiaalista jännittämistä opiskelun puheviestintätilanteissa. Almonkarin mukaan toistuvimmin opiskelijat arvioivat kokeneensa eriasteista jännittämistä (hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta, pelkoa, fyysisiä tuntemuksia) 28.10.2014 Susanna Tanskanen

7. Jos jännittäminen alkaa rajoittaa jokapäiväistä elämää, esimerkiksi estää menemästä tilaisuuksiin, jotka muuten tuntuvat kiinnostavilta, tai osallistumasta kursseihin, on hyvä ottaa yhteyttä yleislääkäriin tai psykologiin. Keskustelun perusteella hän valitsee parhaan hoitotavan. 28.10.2014 Susanna Tanskanen