1. Julkinen tiedote kaikkiin jakelupisteisiin
2/2011
TERVE!
K a u p u n g i l l a o n K E R R o T TaVa a
E l i n K E i n o i s Ta .

2. Moni luo itselleen työpaikan
Foto: Ulf Grindgärds
meidän tulee korostaa kaupunkimme hyviä piirteitä yritystoiminnan elvyttämiseksi, sanoo elinkeinokeskuksen tj Raimo Mansikkamäki.
Tukea ja neuvoja paikallisille yrityksille. Hän kuvailee Vaasan seudun ja Kristiinan- Alueella on 650 yritystä, joista 450 on aktii-
Apua uuden yrityksen perustamiseen. kaupungin välistä eroa seuraavasti: visia. Määrä on asukaslukuun nähden suuri.
Kristiinankaupungissa toimivien yritysten – Kymmenen kuntaa käsittävällä Vaasan Yritysten, myös ulkomaisten yritysten, houkut-
toimintaedellytysten parantaminen. seudulla ehkä kolme innokasta keksii idean, telemiseksi Kristiinankaupunkiin on viitattava
mutta vain yksi käynnistää siihen liittyvän hyvään satamaan, tonttimaahan, saatavilla ole-
Uusien yritysten hankkiminen Kristiinan- yrityksen. Kristiinankaupungissa kaksi kol- vaan työvoimaan, poliittiseen vakauteen...
kaupunkiin. mesta ideanikkarista käynnistää yrityksen.
Raimo Mansikkamäen mukaan tietotekniik-
Paikallisen yrittäjyyden ja muun paikalli- – Tämä johtuu täällä vallitsevista olosuh- ka ja energia ovat etusijalla:
sen kaupallisen toiminnan kuten markki- teista: joko perustat yrityksen ja työllistät it-
noiden ja matkailun, koordinoiminen. – IT:n merkitys on jo suuri ja se kasvaa koko
sesi tai sitten muutat muualle, hän toteaa.
ajan. Tuulivoima on mielenkiintoinen energia-
Toinen, mikä kannustaa yrityksen perusta- muoto. Karhusaarelle voidaan perustaa tuuli-
N
ämä ovat kristiinankaupunkilaisten Elin- miseen Kristiinankaupungissa, on Elinkeino- puisto, samoin Vanhan Närpiöntien varrelle,
keinokeskukselle asettamia odotuksia, keskuksen (aikaisemmin kaupungin) uusille Uttermossaan ja Siipyyhyn. Hankkeissa tar-
jotka käyvät hyvin yksiin keskuksen työ- yrittäjille myöntämä arvoseteli. vitaan osaavaa henkilöstöä ja paikallisia ali-
tehtävien kanssa. hankkijoita. Byrokratia on monimutkaista ja
Kolmas seikka, joka erottaa Kristiinankau-
Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus on pungin Vaasan seudusta on Raimo Mansik- uusi runkoverkko on meille tärkeä. Asiat kyl-
kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, kamäen mukaan se, että yrittäjät ovat enim- lä järjestyvät, kunhan saamme ensimmäiset
jonka osakepääoma on 25 000 euroa. Vuo- mäkseen pärjänneet omin avuin, koska he myllyt pyörimään.
den alusta toiminut Elinkeinokeskus (osoi- eivät joko ole viitsineet hakea taloudellisia Elinkeinokeskuksen haasteisiin kuuluu myös
te Raatihuoneenkatu 2 torin laidalla) syntyi tukia tai olleet niistä tietoisia. Omin avun kaupungin valttikortin eli markkinoiden ke-
vastauksena paikallisten yritysten tarpeeseen käyntiin päässeet yritykset ovat usein vaka- hittäminen siten, että yhä useammat mielen-
ja yleiseen tarpeeseen koordinoida kaupalli- varaisia. kiintoiset myyjät löytävät tänne, mielellään
set toiminnot kuten markkinat ja matkailu. entistä kauempaa. Samoin myös paikalli-
Elinkeinokeskuksessa työskentelevät toi- sen vieraanvaraisuuden parantaminen (par-
mitusjohtaja Raimo Mansikkamäki sekä VUODEN SALDO tähän mennessä oli loka- haassa Cittaslow-hengessä) tuomalla mat-
maanantaisin ja tiistaisin kaupungin elin- kuun 12. päivänä 32 uutta yritystä. Jos kaksi kailullisesti esille Kristiinankaupungin hyviä,
keinoasiamies Börje Lång. Neuvonta on tois- kolmesta yrityksen perustamista harkitsevas- mielenkiintoisia ja arvokkaita piirteitä. Kau-
taiseksi maksutonta. ta kristiinalaisesta on toteuttanut ideansa, punkia on markkinoitava sekä sisäisesti että
niin yritystä harkitsevien määrä on 42. ulkoisesti.
Teuvalla varttunut Raimo Mansikkamäki on
työskennellyt Vaasassa vakuutus- ja pankki- Useimmat uudet yritykset ovat yksinyrittä- Uusi markkinointipäällikkö korvaa mat-
alalla ja vuosina 1997–2010 hän toimi joh- jiä, henkilöitä, jotka luovat itselleen työpai- kailusihteeritoiminnon ja aloittaa työnsä
tajana Startiassa, joka tukee ja auttaa yrit- kan yrityksensä kautta. Se on jo sinänsä tär- vuodenvaihteessa. Hän työskentelee Elin-
täjiä monin eri tavoin. Jäätyään eläkkeelle keä ja hyvä asia. keinokeskuksen yhteydessä ja yhteistyös-
2010 hänet palkattiin Elinkeinokeskuksen – Mutta jo vuoden kuluttua jotkut näistä sä Elinkeinokeskuksen tiloissa toimivan Cit-
toimitusjohtajaksi 2011. Tällä hetkellä hän yrittäjistä palkkaavat väkeä, koska he eivät taslow-hankkeen kanssa. Samoihin tiloihin
työskentelee osa-aikaisesti mutta siirtyy te- ehdi tehdä kaikkia töitä itse, toteaa Elinkei- on suunnitteilla asukkaille, vierailijoille ja
kemään täyttä päivää vuodenvaihteessa. nokeskuksen johtaja. yrittäjille tarkoitettu tiedotuskeskus.

3. ”Ennennäkemätöntä näkyvyyttä”
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hans massatuotteesta, vaan meillä on monia eri la-
Nybond, voitko kertoa kristiinankaupun- jikkeita, joita on markkinoitava. Skaftungissa
kilaisille joulutervehdyksenä, mitä Cit- ja Uttermossassa meillä on Highland-karjaa.
taslow-status on merkinnyt kaupungille Ensi syksynä on kunnallisvaalit – onko
vuoden 2011 aikana? Cittaslow yksi teemoista?
– Olemme saaneet ennennäkemätöntä nä- – Cittaslowsta tuskin tulee vaaliteemaa, kos-
kyvyyttä. Radio Åland soitti meille ja pyysi ka olemme kaikki siitä yhtä mieltä. Mutta
haastattelua. Ahvenanmaalaiset eivät kovin varmasti "kartanpiirtäjät" astuvat taas esiin
helposti kiinnostu Manner-Suomen asioista. ja keskusteluun nousevat erilaiset kuntalii-
Kunnilla on nykyään oltava oma brändi, ja tokset, aivan kuten ennenkin. Meidän on kui-
tämä sopii Kristiinankaupungille hyvin. tenkin muistettava, että Kristiinankaupunki
Mitä Cittaslow merkitsee jatkossa? kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hans toteutti liitoksensa 1973. Cittaslow voi nous-
Nybond on sitä mieltä, että osa tilastokes-
– Meillä on meneillään kaksivuotinen Cit- kusta voitaisiin sijoittaa kristiinankaupun- ta teemaksi siten, että se vahvistaa identiteet-
taslow-hanke, johon olemme palkanneet pro-
kiin. tiä ja vaikeuttaa yhdistymistä suurkunnaksi.
jektipäällikön. Cittaslow vauhdittaa myös Me täällä asuvat pidämme kotiseudustamme.
pikkukaupunkiamme enemmän esille. Samal-
kaupungin elinkeinoelämää. Uusi Elinkei- la toki väännämme peistä muista asioista. Kristiinankaupunki profiloituu nyt myös
nokeskus ja Cittaslow-toimisto toimivat sa- joulukaupunkina. Mitä kaupunginhalli-
Miten Cittaslow huomioidaan kunnalli-
moissa tiloissa. Slow Food korostaa lähi- tuksen puheenjohtaja toivoo joulupukil-
sessa päätöksenteossa?
tuotannon merkitystä. Juhla-ateria koostuu ta?
parhaimmillaan Slow Food -tuotteista. Kau- – Asemakaavassa ja kaavoitukseen liitty-
– Toivon, että osa Tilastokeskusta sijoitetaan
nista kaupunkimiljöötä arvostava hakeutuu vissä päätöksissä on tärkeää tehdä ero van-
Kristiinankaupunkiin valtion hajauttamisoh-
Cittaslow-kaupunkiin. Kaikessa on kysymys hojen ja uusien asuinalueiden välillä. Vanha
jelman seurauksena. Että Kristiinankaupunki
elämänlaadusta. kaupunki on säilytettävä ennallaan, asfalt-
saa anomansa 1 miljoonan euron suuruisen
ti on korvattava mukulakivillä ja meidän on
Miten Cittaslow vaikuttaa kunnallispoli- lisärahoitustuen. Että tuulivoiman kunnal-
harkittava huolellisesti, mitkä rakennukset
tiikkaan? on kunnostettava ja mitkä purettava. Uusilla
linen ja valtiollinen suunnittelu etenee siten,
– Meillä on nyt ensimmäistä kertaa yhteinen asuinalueilla voidaan helpommin ottaa huo- että voimme ensi keväänä seurata uusien tuu-
teema, mikä on oikein hyvä asia. Se toimii vä- mioon asukkaiden toiveet. Slow Food -kon- limyllyjen pystytystä Metsälään sekä Pohjo-
hän samoin kuin Avointen porttien päivä. Po- septi korostaa alueen omia tuotteita, ja pe- lan Voiman alueelle Karhusaareen.
liittiset puolueet haluavat mielellään tuoda runa on tällöin tärkeä. Kysymys ei ole vain Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Toiminta voi käynnistyä...
Foto: raimo henttonen
Sairaalanmäen pysäköintipaikalla on
taas tungosta päivittäin.
Asiantuntijat kootaan Sairaalanmäelle
K
ristiinankaupunki osti tämän vuoden KRISTINAMEDIN asiakkaita ovat ensi-
tammikuussa Sairaalanmäellä sijaitse- sijaisesti kirurgit, jotka vuokraavat toimiti-
vat kiinteistöt eli 10 000 neliömetriä ra- lat tarjotakseen potilailleen leikkaushoitoa.
kennuksia ja 11 hehtaaria tonttimaata KristinaMedi tarjoaa palveluja K5-kuntayh-
– 400 000 eurolla. Selkämeren sairaalalle ai- tymälle, naapurikunnille, Vaasan, Seinäjoen
kaisemmin kuuluneessa rakennuksessa on täy- ja Satakunnan keskussairaaloille, jotka ha-
sin käyttökelpoisia leikkaussaleja ja autoklaa- luavat lyhentää leikkausjonoja välttääkseen
viosasto välineiden sterilointia varten.
sakkoja, vakuutusyhtiöille sekä yksityisille,
Kesällä perustettu Oy KristinaMedi Ab aikoo joilla on varaa käyttää KristinaMedin palve-
käyttää leikkaussaleja pääasiassa muuten ter- luja.
veiden potilaiden päiväkirurgiaan, mutta tar-
Sterilointiosasto tarjoaa palvelujaan ter-
koituksena on laajentaa toimintaa vähitellen
erikoisalueille kuten tähystykset, urologia, sil- veyskeskukselle ja hammaslääkärin vastaan-
mä-, kurkku- ja verisuonileikkaukset sekä or- otolle.
topediset leikkaukset ja plastiikkakirurgia. Yrityksen logo on valmis, samoin brändi
Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 30 pro- myös muilta osin. Toiminta käynnistyy niin
senttia, loput ovat yksityisomistuksessa. Osa- pian kuin aluehallintovirasto on myöntänyt
kepääoma on 500 000 euroa. luvan ja henkilöstö ja laitteisto on hankittu.
KristinaMedin potilaat pääsevät normaalis- KristinaMedin hallituksen puheenjohtaja
ti kotiin yöksi, mutta potilas voi tarpeen mu- Raimo Mansikkamäki uskoo toiminnalla ole-
kaan yöpyä heräämisosastolla tai terveyskes- van seurannaisvaikutuksia sekä Sairaalan-
kuksessa. mäellä että muualla kaupungissa.

4. Neuvola ja sosiaalitoimisto. Päivystys,
Foto: Ulf Grindgärds
lääkärin vastaanotto, hammaslääkäri,
työterveysvastaanotto.
Laboratorio, röntgen, dialyysi,
fysioterapia.
KristinaMedin neljä leikkaussalia.
Lisäksi: Perhekeskus, lähihoitajakoulu-
tus ja geriatrinen keskus.
Mutta mikä
nimeksi uudelle
sairaalanmäelle? perusturvajohtaja Peter Riddar (oikealla) esittelee paikallisen terveyskampuksen suunnitelmia norjalaisen soknda-
lin kunnan elinkeinojohtajalle Nils Jacobsenille, joka vieraili kristiinankaupungissa viime lokakuussa.
S
airaalanmäellä tulee olemaan melkein teuttamisesta. Rutiinit ovat tärkeitä, mutta tuu päivystysvastaanotoksi ja sisätautiseksi
kaikkia terveyden- ja sairaanhoitoon liit- niillä voidaan myös peittää puutteita. Jossain kirurgiaosastoksi potilaille, joita hoidetaan
tyviä palveluja, paitsi ei sairaalaa. määrin ne turvaavat toiminnan, mutta hoito- korkeintaan 21 päivän ajan. Vuodeosastol-
– Alueelle on sen vuoksi keksittävä uusi henkilöstön on myös helppo piiloutua niiden la on nyt 36 paikkaa, päivystysvastaanotol-
nimi, sanoo perusturvajohtaja ja johtava lää- taakse. la niitä tulee olemaan 12–16. Onnistuaksem-
käri Peter Riddar. – Hierarkia pitää meidän erillään. Sosiaali- me meidän tulee laajentaa kotisairaanhoitoa.
työntekijä ja psykologi tuntevat toisensa liian Päivystysvastaanotto toimii myös tarkkailu-
Toistaiseksi hän puhuu Terveyskampukses- osastona sekä KristinaMedin leikkauspotilai-
huonosti. On kuitenkin tärkeää tietää, keneltä
ta, palvelukorttelista, palvelulähtöisestä kau- den seurantaosastona. Lisäksi tiloissa toimii
voi saada tarvittaessa tukea. Työskentelemme
punginosasta, josta kaupunki haluaa arkki- pieni palliatiivisen hoidon osasto.
yksin ja yhdessä. Monialaisessa yhteydessä
tehti Hennu Kjisiksin avulla tehdä vanhan
löydämme toimivia työtapoja, ne muodostu-
ydinkeskustan yhdistävän kaupunginosan,
vat itsestään olosuhteista riippuen. Keuhko- KRISTIINANKAUPUNGISSA koulute-
joka samalla lähentää itä- ja länsipuolta toi-
kuumetta sairastavilla 40- ja 80-vuotailla on taan geriatriaan erikoistuneita YA-lähihoi-
siinsa.
päivystyksessä erilaiset tarpeet, sekä lääkin- tajia. Yrkesakademin muuttaa vuoden 2014
Terveyskampukselle kootaan sosiaali- ja ter- nällisesti että sosiaalisesti. Eri asioita käsi- alussa vuodeosaston tällä hetkellä käyttä-
veydenhuoltoon liittyvät peruspalvelut. Neu- tellään eri tavoin. Joskus kaksi henkilöä tekee miin tiloihin. Teoriaopetusta täydennetään
vola ja sosiaalitoimisto toimivat jo siellä. yhteisen päätöksen, joskus siihen tarvitaan käytännön työssä tapahtuvalla opetuksella.
koko koneisto. Henkilöstöä koulutetaan ohjaajiksi ja he saa-
Peter Riddarin mukaan palveluverkostoa tu-
lee uudistaa ja tiivistää. Kyliin tulee perus- – Yhteinen kahvihuone hälventää rajoja, Pe- vat opiskelijoilta palautetta.
taa palvelupiste, jossa terveydenhoitaja päi- ter Riddar toteaa. Peter Riddarin mielestä geriatrinen kes-
vystää muutaman tunnin ajan. Osa palvelusta Meidän on kehitettävä gerontologiaan (joka kus kruunaa Terveyskampuksen tarjonnan.
on liikkuvaa ja tekee kotikäyntejä. käsittelee tavallista vanhenemista) liittyvää Toiminta perustuu Selkämeren sairaskotiin,
Vain yhdessä paikassa toimivat yksiköt koo- toimintaamme. Joskus voi olla vaikeaa tietää, jonne kootaan geriatrian alueelliset huippu-
taan Terveyskampukselle: päivystysvastaan- johtuuko joku oire sairaudesta vai vanhene- osaajat. Palveluja tarjoavat fysioterapeutti,
otto, lääkäreiden vastaanotot (julkiset ja misesta. Vanhukset tarvitsevat myös neuvo- sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, psykiatri-
yksityiset), hammashuolto, työ- ja yrityster- laa, aivan kuten lapsetkin. nen hoitaja, päihdehoitaja, ystävänpalvelu,
veydenhuolto, laboratorio, röntgen, dialyysi ja – Saatamme ehkä kutsua 68–70 -vuotiaat diakonissa...
fysioterapia. Lisäksi täällä ovat KristinaMe- terveystarkastukseen (68 on yleinen eläke- – Mutta minne ja miten rakennetaan demen-
din leikkaussalit. ikä), jossa käymme läpi henkilön terveyden- tiakoti Cittaslow-hengessä kaksikielisessä
Peter Riddar jatkaa: tilan ja tarjoamme tarvittaessa apua. Lisäksi maaseutumiljöössä? kysyy Riddar.
pidämme heihin yhteyttä, Peter Riddar sa- Salantien varrella on Kristiinakoti, mutta
– Lisäksi meillä on monialainen Perhekes- noo.
kus, jossa ihmistä palvellaan kaikissa elä- raskaampaa laitoshoitoa annetaan Terveys-
mänvaiheissa: vauvana, nuorena, aikuisena kampuksella yhdessä Terveystalon, Kristi-
ja vanhuksena. Täällä on lastenneuvola, so- GERIATRIA keskittyy vaikeisiin tapauksiin. naMedin, Mikaelan (entinen Mendis), Suo-
siaalitoimisto ja psykiatrinen hoito. Täällä Uumajassa toimii geriatrinen keskus, ja tii- lakammion ja yksityisten fysioterapeuttien
on Lapsikeskus sekä lääkärin vastaanotot ja mimme voi tavata geriatrin videokonferens- toimesta.
työterveydenhuolto aikuisille ja geriatrinen sin välityksellä. Terveyskampus voi ostaa pal- Täällä on siis kaikkea – paitsi ei sairaalaa.
osasto vanhuksille. veluja muualta, mutta olisi hyvä, jos käytössä Mikä nimi alueelle sopisi? Kristiinanmäki?
Peter Riddarin mukaan suurin haaste on eri olisi vanhusten kokonaistilanteesta vastaava Terveyden linna?
oma geriatri. Kaikille avoin nimikilpailu olisi ehkä paikal-
osien koordinointi. Jokaisella osastolla on
oma budjettinsa sekä vastuu toiminnan to- Vuodenvaihteen jälkeen vuodeosasto muut- laan.

5. on aika nostaa profiilia
K
a u p u n gi n - tavoin osoittees-
valtuus to sa Raatihuo-
päätti syk- neenkatu 2, eli
syllä 2008 Cornerin talos-
päivittää paikal- sa torin laidalla.
lisen strategian. Uuden markki-
Kaupungin nointipäällikön
asukkaat osal- aloitettua sa-
listuivat profi- moissa tiloissa
lointityöhön tal- kolmikko muo-
ven ja kevään dostaa pian yk-
2010 aikana. sikön, joka pys-
Alan paikalliset tyy hoitamaan
toimijat suun- myös strategi-
nittelivat mark- assa mainitun
kinoinnin. Kau- asukkaille tar-
punginvaltuusto koitetun tiedo-
hyväksyi stra- tuspisteen toi-
tegia-asiakirjan mintaa.
4.10.2010.
Elinkeinokes-
Nyt Kristiinan- kus on erilli-
kaupunkia mark- nen yhtiö ja Cit-
kinoidaan maan taslow erillinen
ensimmäis enä hanke. Kunnan
Cittaslow-kau- markkinointi- ja
punkina.
Cittaslow-kristiinankaupunki herättää kiinnostusta. Tässä raumalaisia vierailulla: Tarja Väre, Rauman yrittäjät ry:n toiminnan-
viestintäryhmä
Paikallista Cit- johtaja, Leena Ruusu-Viitanen, rauman kaupungin suunnitteluinsinööri, Eija Pajula, markkkinointisuunnittelija ja Hannu Pässinen yhdistää ne kes-
rauman City-kauppiaitten edustaja. isäntänä Cittaslow-projektipäällikkö Ulf Grindgärds.
taslow-hanketta kenään ja toimii
vetävä Ulf Grindgärds puhuu jatkuvasta pro- Cittaslow-statuksen myötä Kristiinankau- kaupungin hallintokeskuksen työvälineenä.
sessista: punki käynnisti viime kesänä kaksivuotisen
Paikallisesta strategiasta tiedotetaan sa-
– Kaupunginhallitus asetti työryhmän, joka Cittaslow-hankkeen, joka jalkauttaa ja ja-
lostaa paikallista Cittaslow-henkeä. malla kaupungin asukkaille Kansalaisopis-
vuoden 2010 aikana kutsui Kristiinankaupun- ton järjestämissä Kansalaisfoorumeissa,
gin asukkaita lukuisiin avoimiin ideapajoihin, Kaupunki on strategian mukaisesti asetta- joissa kerrotaan mm. Cittaslow-hankkeesta.
joissa he saivat esittää mielipiteitään ja ideoi- nut markkinointi- ja viestintäryhmän, joka
taan siitä, miten kaupungin tulisi profiloitua välittää brändäystä ja markkinointia edel-
ja kehittyä. Ideapajoja järjestettiin eri puolil- leen läheisessä yhteistyössä Elinkeinokes- ELINKEINOKESKUS järjesti yhdessä Cit-
la kaupunkia ja periaatteessa kaikille kohde- kuksen ja Cittaslow-hankkeen kanssa. taslow-hankkeen kanssa marraskuun alus-
ryhmille. Työryhmä järjesti myös ideapajoja, Strategiassa peräänkuulutetaan mark- sa Kulttuuritalo Duxissa ensimmäisen yh-
joissa suunniteltiin kaupungin brändin mark- kinointikoordinaattoria, joka edistää pai- teisen suunnitteluillan niille toimijoille,
kinointia. kallisen profiilin ja brändin markkinointia. jotka järjestävät ensi vuonna kaupunkia
– Sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto oli Elinkeinokeskus palkkaa sen vuoksi matkai- markkinoivia tapahtumia. Eri tapahtumat
hyväksynyt strategian "Kristiinankaupunki lusihteerin tilalle markkinointipäällikön. on koordinoitava, mikä on uuden markki-
2020", brändin ja markkinointisuunnitelman nointipäällikön tehtävä.
Kristiinankaupungin ohjenuoraksi, kaupun-
UUDEN MARKKINOINTIPÄÄLLIKÖN Elinkeinokeskus, Cittaslow-hanke ja
ginhallitukselle oli itsestään selvää anoa Cit-
työkenttä on laajempi ja hänen tehtävä- markkinointipäällikkö osallistuvat tam-
taslow-statusta, Ulf Grindgärds kertoo.
nään on markkinoida maan ensimmäistä mikuussa 2012 Helsingissä järjestettäville
Paikallisen strategian yleinen teema on ELÄ- Cittaslow-kaupunkia sekä kaupungin sisällä kansainvälisille matkailumessuille. Huhti-
MÄ MAISTUU, joka sisältää kolme eri osa- että sen ulkopuolella. Sisäinen markkinointi kuussa vuorossa ovat kotimaan matkailu-
aluetta: asuminen ja elämänlaatu, matkailu ja kohdistuu asukkaille, kauppiaille ja yrittäjil- messut Tampereella ja yhteinen suunnit-
tapahtumat sekä yrittäjyys ja elinkeinoelämä. le (tähän sisältyy myös Cittaslow-sanoma), teluilta Kristiinankaupungissa, teemana
Strategian avulla pyritään varmistamaan ja ulkoisella markkinoinnilla pyritään houkut- "Kick off – vieraat ovat pian täällä". Suun-
parantamaan elämänlaatua houkuttelemalla telemaan Kristiinankaupunkiin lisää kävijöi- nitteilla on myös romantiikkaviikko par-
kaupunkiin lisää asukkaita, vierailijoita, yri- tä ja myymään matkailuyritysten palveluja haassa Cittaslow-hengessä. Lisäksi järjes-
tyksiä ja työpaikkoja. Kaikki ovat sidoksissa ja tuotteita. tetään Ruokafestivaali à la Slow Food ja
toisiinsa. Cittaslow-hanke toimii Elinkeinokeskuksen kansainvälinen Cittaslow-päivä.

6. Foto: Ulf Grindgärds
nyt panostetaan laatuun
kristiinankaupunki panostaa palveluiden uudistamiseen ja kaupungin viihtyisyyteen, sanoo Riitta El-Nemr.
V
uoden 2012 talousarvioita on kaikkialla laat saavat laadukasta opetusta. Olen esittä- matkailun ja Cittaslow -toimiston keskittä-
laadittu epävarmoissa tunnelmissa. Julki- nyt selvityksen tekemistä koulukiinteistöjen minen saman katon alle yrittäjiä, matkailijoi-
sen talouden tasapainottamisvaateet ja käytön tehostamisesta. Henkilöstö- ja tilare- ta ja asukkaita palvelevaksi palvelu- ja ke-
palveluiden järjestäminen väestöryhmien surssit tulee sopeuttaa olemassa oleviin opp- hittämisyksiköksi. Tärkeintä on paikallisten
tarpeita vastaavasti vauhdittavat muutosten ilasmääriin. Kieliryhmien yhteistoiminnan yrittäjien työn tukeminen ja mm. onnistuneet
ja uudistusten tekemistä. lisäämistä olen esittänyt useasti. sukupolvenvaihdokset.
Talousarviossa 2012 esitän, että palvelura- Teknisellä sektorilla mm. energiatehokkuu- Energiayhtiöiden tuulivoimahankkeet toteu-
kenteidemme ajantasaistamista jatketaan den toimenpiteet, keskitetty kiinteistönhoi- tuessaan tuovat alueelle työtä ja toimeliaisu-
vuosina 2012-13. Tämä edellyttää nyt taval- to ja kaukolämpö valmistuttuaan hillitsevät utta etenkin rakennusvaiheessa, mutta myös
lista suurempia satsauksia, ja viiden ylijäämä- kustannusten nousua jatkossa. Toimenpiteisi- ylläpito vaatii omat tekijänsä. Viranomaisten
isen vuoden jälkeen, tarpeelliset uudistukset in sijoitetut eurot maksavat itsensä nopeas- välinen on valitettavasti viivästyttänyt ener-
toteuttaaksemme, pitää poikkeuksellisesti ti takaisin. Kaavoituksilla luodaan mm. uusia giayhtiöiden investointipäätöksiä.
hyväksyä alijäämävuosi. Kuntien talouden- viihtyisiä asuinalueita. Cittaslow -statusta hyödynnetään tavoit-
han pitää suunnitelmakaudella (4 vuotta) teena entistä viihtyisämpi kaupunki kaikille
olla tasapainossa, eikä kuntien tavoite yritys- sen asukkaille sekä mm. lisääntyvä vieraili-
ten tapaan ole voiton tavoittelu. KULTTUURI JA LIIKUNTA lisäävät tut- joiden määrä, mikä työllistää matkailuelin-
kitusti viihtyisyyttä ja hyvinvointia sekä keinoa ja luo mahdollisuuksia elinkeinon ke-
Kristiinankaupungin tavoitteena on hoitaa
samalla myös kunnan vetovoimaisuutta hittymiselle.
palvelutuotanto lähipalveluperiaatteella. Pe-
vahvistavista palveluista. Paikkakuntien kil-
rusturvan keskeisimmät uudistukset ja inves- Nyt pitää satsata ja luottaa tulevaisuuteen.
paillessa paluumuuttajista ja uusista asiak-
toinnit koskevat laitoshoidon muuttamista Asioilla on tapana järjestyä.
avohoitopainotteiseksi, mikä on myönteinen kaista viihtyisyyden merkitys kilpailutekijänä
seikka myös asiakkaan kannalta. Kevenevä lisääntyy. Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää Uutta
kulurakenne edesauttaa talouden hoidossa Tehokkaasti toimiva hallinto pitää asiat jär- Vuotta 2012!
pidemmällä ajanjaksolla. Terveyskampusta jestyksessä.
kehitetään. Tulevaisuuden toimintaedellytyksiä paranta- Riitta El-Nemr
Koulutussektorilla oleellista on, että oppi- via uudistuksia ovat elinkeinokeskuksen, Kaupunginjohtaja

7. Foto: Ulf Grindgärds
runsaat 200 vierasta maistelivat lähiruokaa kaikkien aikojen ensimmäisessä yrittäjätapaami-
sessa kauppahuone cornerissa 4.päivänä marraskuuta.
Kansikuva:
perunavaltakunnassa
ElÄMÄ
MaisTuu
Vappuaattona
saunapuistoon ko-
koontuneet lapset
olivat haltioissaan
taikatempuista.
kuva:
susanne bodman
Tämän Citta!-lehden kansikuvassa on
perunanviljelijä Kaj Kärr Henriksdalin
kylästä (Kuva: Sara Bondegård). Hän
edustaa ammattikuntaa, joka vastaa huo-
mattavasta osasta maamme perunantuo-
tantoa. Kristiinalaiset viljelijät korjaavat
poikasilleen ruokaa talteen suuremman sadon, kuin minkään
tuovan leppälintuemon
muun kunnan viljelijät. Meillä pakataan
on kuvannut
stig björknäs.
puolet koko maassa myytävästä ruoka-
perunasta. Peruna on merkittävä pai-
Citta! odottaa lisää kallinen tulonlähde ja se tarjoaa hyvät
lukijakuvia seuraavaan kehitysnäkymät niin viljelijöille kuin kau-
numeroonsa. pungillekin. Peruna olkoon vertauskuvana
tämän järjestyksessä toisen Citta!-lehden
teemalle: yrittäjyys ja elinkeinot.

8. Cittaslow international - opettava verkosto
Oikealta: Li Laupstad Omdal Norjan Sokndalista eli ensimmäisestä Italian ulkopuolisesta Cittaslow-kaupungista, Per-Elof Boström Suomen ensimmäisestä Cittaslow-kaupungista,
Cheongsongin pormestari Dansoo Han, Cittaslow Internationalin varajohtaja ja Etelä-Korean Cittaslow-verkoston koordinaattori Dehyun Sohn, Cittaslow Internationalin johtaja
Pier Giorgio Olivetti Italiasta, ja Sandra Becucci Italian Castelnuovo Berardengasta sekä Bokdongarin kylän johtaja ja paikallinen akateeminen asiantuntija Jungyeol Yoon.
C
ittaslow Kristiinankaupunki on mukana tietoa tarjoavassa ver- Konferenssiin osallistui noin 100 asiantuntijaa yhteiskuntaa ohjaavis-
kostossa, jossa toimitaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja ta organisaatioista ja akateemisista piireistä. Konferenssin isäntäkau-
joka vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan tulevaan kehitykseen. punki Cheongsong vihittiin Etelä-Korean kymmenenneksi Cittaslow-
Cittaslow’lla on tärkeä merkitys myös kulttuurin kehittämiselle, kaupungiksi virallisesti 30.9. Juhlalliseen seremoniaan osallistui satoja
ekologisen tai orgaanisen viljelyn kehittämiselle, rikoksia ehkäisevän vieraita, jotka saivat ihailla tapahtumassa mm. upeaa ilotulitusta.
toiminnan kehittämiselle, kansanterveyden parantamiselle, pienten yh- Etelä-Korea on mielenkiintoinen ja hurmaava maa, joka tekee voi-
teisöjen henkiinjäämiselle ja ihmisten vuorovaikutukselle. Kristiinan- makkaan vaikutuksen. Ihmiset ovat vieraanvaraisia ja heillä on rikkaat
kaupungille on ollut suuri kunnia päästä mukaan tähän verkostoon! perinteet. Täällä näkee uskonnollisia riittejä, värikkäitä seremonioita
Cittaslow-filosofia esiteltiin 29.9.2011 Cheongsong-gun Countyn ja akrobatiaa – perinteikästä kulttuuria ja pitkälle kehitettyä cyber-
kongressihallissa järjestetyssä seminaarissa ”Designing Local and Glo- tekniikkaa.
bal Community”. Cittaslow-filosofian keskeiset teemat: hyvä, turval- Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden tutustua tä-
linen ja harkitseva elämä, saivat hyvän vastaanoton. On aika siirtyä hän upeaan maahan ja Cittaslow International -verkostoon.
kasvumytologian ajatusmallista kypsään ennakointiin ja pitkäjäntei-
syyteen, perusteettomasta henkiinjäämisen häikäilemättömästä luon-
nonlaista harmoniseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävään ”win-win”
ajatteluun ja toimintaan. KUVASSA 2 OLEMME KERÄÄNTYNEET matalan pöydän ää-
reen osallistuaksemme tärkeään seremoniaan. Elintärkeä ateria!
Kaikki ovat yhtä tärkeitä: aamiainen, lounas ja ilta-ateria. Riisi on
pormestari ja paikallinen isäntä Dongsoo Han tärkeä ruokalaji kaikilla aterioilla. Tarjolla on aina myös keittoa ja
ja simultaanitulkki Soyoung Lee.
kimchiä. Eräs oppaista totesi, että korealaiset eivät voi elää ilman
riisiä ja kimchiä. Ruoissa käytetään myös runsaasti chiliä, sipulia,
valkosipulia, purjosipulia sekä erilaisia kaaleja ja salaatteja. Koska
Cheongsong (lausutaan ”tongsong”) on omenanviljelyaluetta (ver-
rattavissa Kristiinankaupungin perunanviljelykseen), aterian päät-
teeksi tarjoiltiin vieraiden iloksi aromaattisia, raikkaita, makeita ja
mehukkaita omenia. Kaikki ruoka täyttää reilusti Slow Food -kritee-
rit ja muodostaa siten perustan Cittaslow Cheongsongille.
Kimchi on maitohappokäymisellä valmistettua vihannesruokaa. Ki-
mchiä voidaan valmistaa monin eri tavoin eri vihanneksista, kuten
kuvasta näkyy. Kiinankaalista valmistettuun kimchiin voi kääriä esi-
merkiksi riisiä, muita erilaisia fermentoituja vihanneksia tai keitet-
tyä kanaa, katkarapuja tai kalaa. Aterialla tarjoiltavista erilaisista
kimcheistä suosituimpia olivat ehkä juuri kiinankaali- ja retikkaki-
mchi. Oli todella hauskaa nauttia näitä herkkuja puikoilla.Hapansi-
lakka on kimchin tapaan valmistettu fermentoimalla ja se olikin tuttu
herkku korealaiselle keittiölle. Lounaaksi tarjoillaan usein Bibimba-
pia, eli riisistä, erilaisista kimcheistä ja vaikkapa keitetystä kanasta
koostuvaa sekoitusta.
Per-Elof Boström
Cittaslow-neuvoston jäsen
Citta! numero 2. vastaava julkaisija:
Kristiinankaupunki, Pl 13, 64100 KRISTIinankaupunki, kristiinankaupunki@KRS.FI
Otamme mielihyvin vastaan lukijakuvia seuraavaan numeroon,
lähetä Kristiina-aiheiset kuvasi: dananders.sjöqvist@krs.fi tai ulf.grindgards@krs.fi