Kurikan Vesihuolto yhdistyi Jalasjärven, Jurvan ja
Kurikan vesihuoltotoiminnot. Paremman kokonaiskuvan
saamiseksi yhtiö päätti mallintaa koko vedenjakelu-
järjestelmän. Työ osoitti lukuisia tapoja tehostaa
energiankäyttöä.
Vedenjakelu- ja viemäriverkoston energiatehokkuuden mallintaminen - Energiate...Motiva
Vesihuoltoverkostoissa energiaa kuluu veden siirtämisen pumppauksiin. Energiantarpeeseen vaikuttaa verkoston kapasiteetin riittävyys, siirrettävän vesimäärän vaihtelun suuruus ja matkan varrella olevat maaston korkeuserot sekä vedenjakeluverkostossa tarvittavan verkostopaineen suuruus. Mallintamalla voi tarkastella monimutkaisia verkostokokonaisuuksia ja saada verkoston toiminnasta kokonaiskuva.
Tuusulan Korkeamäen vesilaitos hankki uuden energiatehokkaan pumpun, minkä ansiosta sähkönkulutus vähenee energiatehokkaamman pumpun ansiosta 8–9 %.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
CASE: Tampereen Vesi - Kaupinojan vedenpuhdistamon saneerausMotiva
Tampereen vesi saneerasi Kaupinojan vedenpuhdistamon
turvatakseen Tampereen vedentuotannon vuoteen 2030
asti. Energiatehokkuus nostettiin keskeiseen rooliin
saneerauksessa. Rakennuksen lämmityksen ja ilmanvaihdon suunnittelussa satsattiin lämpöpumpputekniikkaan ja lämmön talteenottoon.
Energiatehokas puhtaan veden pumppaus - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Pumppauksiin kuluu iso osa vesihuoltolaitoksen energiankulutuksesta. Tehosta puhtaan veden pumppauksen energiankäyttöä näillä vinkeillä.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Jäteveden pumppaus eroaa vedenjakeluverkoston pumppauksista. Pumppaamoiden energiatehokkuuteen vaikuttavat laitteet ja niiden ohjaustapa sekä putkiston toiminta. Jäteveden pumppauksen
energiatehokkuutta kannattaa arvioida aika ajoin. Lue, miten voit parantaa pumppaamon energiatehokkuutta.
CASE: Turun seudun puhdistamo - pumppusaneerausMotiva
Turun seudun puhdistamon teknisen veden pumppauksessa käytetyt jätevesipumput pystyttiin korvaamaan kolmella pienemmällä puhtaan veden pumpulla.
Paremmalla hyötysuhteella toimivat uudet pumput käyttävät sähköä vain murto-osan vanhoihin pumppuihin verrattuna.
Yli puolet jätevedenpuhdistamon energiankäytöstä kuluu ilmastukseen. Optimoimalla hapen- ja ilmantarpeen sekä ilmansyötön energiankäytön voit saavuttaa merkittävää energiansäästöä.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Vedenjakelu- ja viemäriverkoston energiatehokkuuden mallintaminen - Energiate...Motiva
Vesihuoltoverkostoissa energiaa kuluu veden siirtämisen pumppauksiin. Energiantarpeeseen vaikuttaa verkoston kapasiteetin riittävyys, siirrettävän vesimäärän vaihtelun suuruus ja matkan varrella olevat maaston korkeuserot sekä vedenjakeluverkostossa tarvittavan verkostopaineen suuruus. Mallintamalla voi tarkastella monimutkaisia verkostokokonaisuuksia ja saada verkoston toiminnasta kokonaiskuva.
Tuusulan Korkeamäen vesilaitos hankki uuden energiatehokkaan pumpun, minkä ansiosta sähkönkulutus vähenee energiatehokkaamman pumpun ansiosta 8–9 %.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
CASE: Tampereen Vesi - Kaupinojan vedenpuhdistamon saneerausMotiva
Tampereen vesi saneerasi Kaupinojan vedenpuhdistamon
turvatakseen Tampereen vedentuotannon vuoteen 2030
asti. Energiatehokkuus nostettiin keskeiseen rooliin
saneerauksessa. Rakennuksen lämmityksen ja ilmanvaihdon suunnittelussa satsattiin lämpöpumpputekniikkaan ja lämmön talteenottoon.
Energiatehokas puhtaan veden pumppaus - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Pumppauksiin kuluu iso osa vesihuoltolaitoksen energiankulutuksesta. Tehosta puhtaan veden pumppauksen energiankäyttöä näillä vinkeillä.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Jäteveden pumppaus eroaa vedenjakeluverkoston pumppauksista. Pumppaamoiden energiatehokkuuteen vaikuttavat laitteet ja niiden ohjaustapa sekä putkiston toiminta. Jäteveden pumppauksen
energiatehokkuutta kannattaa arvioida aika ajoin. Lue, miten voit parantaa pumppaamon energiatehokkuutta.
CASE: Turun seudun puhdistamo - pumppusaneerausMotiva
Turun seudun puhdistamon teknisen veden pumppauksessa käytetyt jätevesipumput pystyttiin korvaamaan kolmella pienemmällä puhtaan veden pumpulla.
Paremmalla hyötysuhteella toimivat uudet pumput käyttävät sähköä vain murto-osan vanhoihin pumppuihin verrattuna.
Yli puolet jätevedenpuhdistamon energiankäytöstä kuluu ilmastukseen. Optimoimalla hapen- ja ilmantarpeen sekä ilmansyötön energiankäytön voit saavuttaa merkittävää energiansäästöä.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
HSY halusi selvittää Ala-Tikkurilan ja Ylästön pumppaamoiden ajotapojen vaikutusta energiankulutukseen. Optimaalisen ratkaisun ratkaisun löytämiseksi tarkasteltiin pumppaamojen erilaisia ajotilanteita ja pumppujen sopivuutta prosessiin. Pumppuja ohjaaviin taajuusmuuttajiin asennettiin dataloggerit, jotta voitiin mitata pumpun energiankulutusta ja selvittää mikä ajotapa on energiatehokkain sekä ovatko prosessissa käytettävät pumput oikeankokoiset.
Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden raportointi - Energiatehokas vesihuo...Motiva
Energiankulutuksen järjestelmällinen seuranta on välttämätöntä laitoksen energiankulutuksen hahmottamisessa ja merkittävien energiaa kuluttavien toimintojen tunnistamisessa. Raportointi ja raportointijärjestelmä mahdollistaa energiankulutuksen pitkäaikaisen ja tavoitteellisen seurannan.
Tavoitteellisen ja tuloksellisen energiatehokkuustyön perustana on, että vesihuoltolaitos tuntee energiankulutuksen jakautumisen ja niiden vaihtelut kohde-, linja- ja laitetasolla. Pitää myös ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat energiankulutukseen ja -tehokkuuteen. Päätösten tueksi tarvitaan mitattua, mittauksista jalostettua tietoa ja energiatehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja.
Aktiivilieteprosessin energiankulutusta voi tehostaa oikealla laitemitoituksella ja valinnalla sekä prosessinohjauksella. Paranna aktiivilieteprosessin energiatehokkuutta vinkkiemme avulla.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Aurinkosähköjärjestelmään, kuten muihinkin sähköjärjestelmiin, liittyy kuitenkin tulipalon riski. Aurinkosähköjärjestelmistä alkaneet tulipalot ovat Suomessa hyvin harvinaisia, ja todennäköisyys järjestelmän aiheuttamalle tulipalolle on pieni.
Aurinkosähkön turvallisuusopas tarjoaa tietoa ja vinkkejä siihen, miten aurinkosähköjärjestelmän paloturvallisuutta voi parantaa suunnittelu- ja käyttövaiheessa
Motiva-mallin energiakatselmus - lisää järkeä pk-yrityksen energiakuluihin Motiva
Motiva-mallin energiakatselmus on ohjeistettu ja puolueeton tapa kartoittaa energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet. Se on ainoa virallisesti hyväksytty malli, jolle on mahdollista saada valtion energiatukea.
Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotanto-
prosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä
paineilmalla toimivia työkaluja. Kasolla teetti energiakatselmuksen, joka paljasti lukuisia uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Toimet toteuttamalla energiakuluja voi vähentää 13 prosenttia.
HSY halusi selvittää Ala-Tikkurilan ja Ylästön pumppaamoiden ajotapojen vaikutusta energiankulutukseen. Optimaalisen ratkaisun ratkaisun löytämiseksi tarkasteltiin pumppaamojen erilaisia ajotilanteita ja pumppujen sopivuutta prosessiin. Pumppuja ohjaaviin taajuusmuuttajiin asennettiin dataloggerit, jotta voitiin mitata pumpun energiankulutusta ja selvittää mikä ajotapa on energiatehokkain sekä ovatko prosessissa käytettävät pumput oikeankokoiset.
Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden raportointi - Energiatehokas vesihuo...Motiva
Energiankulutuksen järjestelmällinen seuranta on välttämätöntä laitoksen energiankulutuksen hahmottamisessa ja merkittävien energiaa kuluttavien toimintojen tunnistamisessa. Raportointi ja raportointijärjestelmä mahdollistaa energiankulutuksen pitkäaikaisen ja tavoitteellisen seurannan.
Tavoitteellisen ja tuloksellisen energiatehokkuustyön perustana on, että vesihuoltolaitos tuntee energiankulutuksen jakautumisen ja niiden vaihtelut kohde-, linja- ja laitetasolla. Pitää myös ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat energiankulutukseen ja -tehokkuuteen. Päätösten tueksi tarvitaan mitattua, mittauksista jalostettua tietoa ja energiatehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja.
Aktiivilieteprosessin energiankulutusta voi tehostaa oikealla laitemitoituksella ja valinnalla sekä prosessinohjauksella. Paranna aktiivilieteprosessin energiatehokkuutta vinkkiemme avulla.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Aurinkosähköjärjestelmään, kuten muihinkin sähköjärjestelmiin, liittyy kuitenkin tulipalon riski. Aurinkosähköjärjestelmistä alkaneet tulipalot ovat Suomessa hyvin harvinaisia, ja todennäköisyys järjestelmän aiheuttamalle tulipalolle on pieni.
Aurinkosähkön turvallisuusopas tarjoaa tietoa ja vinkkejä siihen, miten aurinkosähköjärjestelmän paloturvallisuutta voi parantaa suunnittelu- ja käyttövaiheessa
Motiva-mallin energiakatselmus - lisää järkeä pk-yrityksen energiakuluihin Motiva
Motiva-mallin energiakatselmus on ohjeistettu ja puolueeton tapa kartoittaa energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet. Se on ainoa virallisesti hyväksytty malli, jolle on mahdollista saada valtion energiatukea.
Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotanto-
prosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä
paineilmalla toimivia työkaluja. Kasolla teetti energiakatselmuksen, joka paljasti lukuisia uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Toimet toteuttamalla energiakuluja voi vähentää 13 prosenttia.
2. Kokonaisuus esiin
Vesilaitoksen päivittäisessä toiminnassa yleensä ratkotaan
ongelmia ja suunnitellaan toimintaa, myös energiatehokkuutta, yksi
kohde kerrallaan. Parhaan tuloksen saamiseksi ja toiminnan
kehittämiseksi edelleen on kuitenkin tarkasteltava järjestelmää
myös kokonaisuutena. Nykyaikaiset verkostomallit ovat tähän paras
työkalu.
KurikanVesihuolto Oy on muutama vuosi sitten perustettu osake-
yhtiö, johon liittyivät Jalasjärven, Jurvan ja Kurikan vesihuolto-
toiminnot.Tavoitteena oli saada kokonaiskuva vedenjakelun
energiankäytöstä ja sen jakautumisesta, sekä löytää tarkempiin
tarkasteluihin potentiaalisimpia yksittäiskohteita. Energia-
tehokkuuden lisäksi projektissa rakennettua verkostomallia
käytetään laajemmin verkoston toiminnan ymmärtämisen ja
suunnittelun työkaluna.
KurikanVesihuolto yhdistyi Jalasjärven, Jurvan ja
Kurikan vesihuoltotoiminnot. Paremman kokonaiskuvan
saamiseksi yhtiö päätti mallintaa koko vedenjakelu-
järjestelmän.Työ osoitti lukuisia tapoja tehostaa
energiankäyttöä.
Projektissa rakennettiin kaikki vedenjakelun osat kattava
verkostomalli, joten tilaajan näkökulmasta suurin työ on saada
kaikki tarvittava lähtötieto kerättyä. Esimerkiksi pumppausten
tehokkuuden selvittäminen edellyttää tarkkojen pumppu-
käyrien kohdekohtaista mallintamista.Verkkotietojärjestelmän
tiedoissa paljastui projektin alussa puutteita, joten verkkotiedon
eheytys tilattiin konsultilta lisätyönä. Eheytyksen ansiosta
verkkotiedon laatua saatiinkin parannettua huomattavasti.
Nykyaikaiseen verkostomalliin kuuluu myös oleellisena osana
vedenjakelun ohjausjärjestelmän mallintaminen todenmukai-
sesti. Käytännössä täytyi selvittää automaatiojärjestelmän
ohjausperiaatteet, asetusarvot ja reunaehdot. Projektin aikana
pidettiin myös kolme työpajaa, joiden yhteydessä mallinnuksen
tuloksia käytiin läpi koko vesilaitoksen henkilöstön kanssa.
Verkoston toiminnallinen tarkastelu antaa
kokonaiskuvan koko alueen vedenjakelusta
ja auttaa keskittämään toimenpiteet
kriittisimpiin kohteisiin.
3. Lopputuloksena saatiin lähes täydellinen malli KurikanVesihuollon
vedenjakelujärjestelmästä, joka käsittää kaikki verkostoon kuuluvat
johdot, tonttijohtoja lukuun ottamatta.
Työ osoitti verkoston ja asemien toiminnasta seuraavia huomioita,
joiden avulla energiankäyttöä on mahdollista tehostaa:
Alavesisäiliöiden pinnankorkeuksien on/off -tyyppinen säätötapa,
jossa pumppujen pyörimisnopeutta ei säädetä taajuusmuuttajalla
Aiheuttaa tarpeettoman suuria painevaihteluita
verkostosta sekä suuret kitka-painehäviöt alavesisäiliöitä
syöttävissä siirtojohdoissa
Alavesisäiliöiden täyttötapa aiheuttaa tarpeen peräkkäisille
paineenkorotuksille ja paineenalennuksille, joista ainakin osa
voitaisiin poistaa käytöstä alavesisäiliöiden pinnankorkeuden
säätötapaa muuttamalla
Veden pumppaaminen verkostoon paineettomien alavesi-
säiliöiden kautta palvelee veden toimitusvarmuutta energia-
tehokkuuden kustannuksella
Osakuormilla sekä siten huonoilla hyötysuhdealueilla toimivat
verkostopumppaukset, mikä tarkoittaa sitä, että nämä pumput
ovat mitoitettu liian suuriksi
Yksittäiset kapasiteettikapeikot verkostossa, joissa putkikoon
kasvattaminen suositellaan
Suurehko ylimääräisen energian osuus kokonaisenergiakulutuk-
sessa, mikä tarkoittaa liian korkeita painetasoja verkostossa.
Työ auttoi tunnistamaan järjestelmässä piilevät ongelma-
kohdat. Se myös tarjosi ongelmakohtiin hyviä ratkaisu-
vaihtoehtoja:
Verkostopumppausten ja joidenkin vedenottamoiden
pumppausten säätötavan muuttaminen
Alavesisäiliöiden täyttötapojen muuttaminen ja
ohittaminen
Pumppujen uusiminen sopivampaan kokoon viimeistään
vaihdon yhteydessä
Kapasiteettikapeikkojen saneeraus oikean kokoisilla
johdoilla
Veden syöttösuunnan muuttaminen esimerkiksi joko
olemassa olevia yhteyksiä avaamalla ja sulkemalla tai
uusia yhteyksiä rakentamalla.
Mallinnusprojektin yhteydessä löydettyjen ratkaisujen yhteen-
laskettu energiansäästöpotentiaali on vuosittain noin 200 MWh
olettaen, ettei energiansäästöä tukevien investointien
tekemiseen ole taloudellisia rajoitteita. Erillisessä
energiatehokkuustoimenpiteisiin paneutuvassa projektissa on
mahdollista vielä hioa tarkat pumpputyypit sekä pumppujen
asetusarvot mahdollisimman hyviksi, mikä auttaisi
saavuttamaan vielä nyt esitettyä suuremman energiansäästön.
Toimenpiteiden vaikutuksia Jalasjärven, Jurvan ja Kurikan
verkostoissa käytettävään päiväkohtaiseen
pumppausenergiaan on esitetty seuraavan sivun kuvassa 1.
Paljon hyötyä mallinnuksesta
5. Projekti auttoi hahmottamaan verkoston hydrauliikan ja ohjausjärjestelmän
toimintaa kokonaisuutena. Henkilöstön parempi ymmärrys vedenjakelu-
järjestelmän toiminnasta auttaa kehittämään toimintavarmaa ja
energiatehokasta vedenjakelua.
Lähtötietojen hankkimiseen kannattaa varata riittävästi aikaa ja resursseja,
sillä tietoja täytyy noutaa lukuisista eri järjestelmistä ja tietokannoista. Eteen
voi tulla tilanteita, joissa tarvittava lähtötieto on puutteellista tai kokonaan
puuttuvaa.Tällaisessa tapauksessa saatavilla olevaa lähtötietoa voi yrittää
täydentää verkostomallin rakentamiseen soveltuvaksi ilman, että projektin
aikataulu merkittävästi venyy. Energiatehokkuusanalyysin tekemisen
kannalta välttämättömiä ovat pumppujen tuotto- ja hyötysuhdekäyrät.
Ideaalitilanteessa asiakas luovuttaa järjestelmiinsä kuuluvien pumppujen
ominaisuuskäyrät konsultille, mutta usein konsultti joutuu kuitenkin
etsimään tarvittavat käyrät mm. pumppuvalmistajilta. Erityisen ongelmallisia
ovat markkinoilta poistuneet pumput, joiden tuotto- ja hyötysuhdekäyrien
löytäminen järjellisessä ajassa voi toisinaan osoittautua mahdottomaksi
tehtäväksi.
Energiatehokkuusanalyysin kattavuutta voi kasvattaa huomioimalla raaka-
veden pumppaus sekä vedenkäsittelyprosessiin kuuluvat pumppaukset
verkostomallissa. Usein kyseiset vedenjakelujärjestelmän osat jätetään
verkostomalleissa huomiotta, mutta niissä käytettävän sähköenergian osuus
koko järjestelmän energiankäytöstä on kuitenkin hyvin merkittävä.
Kustannussäästöt
energiatehokkuudesta
20 000
€/a
Kokemuksia ja vinkkejä
Ehdotettujen energiatehokkuustoimien avulla yhtiö voi
saavuttaa kustannussäästöjä noin 20 000 € vuodessa.
Toimenpiteiden toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia
mm. automaation säädön muuttamisen ja pumppujen
uusimisen muodossa.
Kurikan Vesihuolto Oy:ssä oli samanaikaisesti
käynnissä automaatiojärjestelmän täydellinen
uusiminen. Mallinnusprojektissa ilmenneitä
muutosehdotuksia mm. alavesisäiliöiden käytön osalta
vietiin heti uusittuun automaatiojärjestelmään.
Näin energiatehokkuustoimenpiteet on jo viety
käytäntöön ja huomattavia säästöjä on todettu jo
muutamien ensimmäisten kuukausien aikana.
6. www.motiva.fi/vesihuoltolaitos
Sisältöjakuvat:KurikanVesihuoltoOyjaMotiva,2018
Motiva on tuottanut aineiston osana Energiatehokas vesihuoltolaitos
-hanketta (2016–2018), jossa on laadittu erilaisia käytännönläheisiä
esimerkkejä ja ohjeita vesihuoltolaitoksen energiatehokkuutta edistävistä
toimista ja ratkaisuista.
Hankkeeseen osallistuivatVesilaitosyhdistysVVY, Helsingin seudun
ympäristöpalvelut HSY, Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos,
Hämeenlinnan SeudunVesi Oy, KuopionVesi, KurikanVesihuolto Oy,
Lahti Aqua Oy, LempäälänVesi, NokianVesi Oy, OulunVesi,Tampereen
Vesi,Turun seudun puhdistamo Oy,TurunVesiliikelaitos,Tuusulan seudun
vesilaitos kuntayhtymä, VaasanVesi,VihdinVesi, ABBOy, Flowplus Oy,
Hyxo Oy, Oilon Oy ja SKS Control Oy.
Hanketta rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto,
Energiavirasto sekä hankkeeseen osallistuneet laite-, palvelu- ja
järjestelmätoimittajat.