Architecture portfolio Selected works 2014-2015

1. 1
KRISTIAN PAAVILAINEN
arkkitehtiylioppilas
PORTFOLIO
Työt
2014-2015

2. 2
LENTÄVÄ MATTO 12
S I S Ä LT Ö
VA L I T U T T Y Ö T 2 0 1 4 - 2 0 1 5
LINTUTARKKAILIJAN MAJA 6
ABOUT ME & CV 12
PUOJI 14
MUITA TÖITÄ 16

3. 3
ABOUT ME
Olen Kristian Paavilainen, unelmoija ja perfektionisti. Teen työni aina kunnolla ja työtehtävästäni riippumatta annan kaik-
keni, jotta aikkeni, jotta lopputulos. Nuorena jo huomasin, että maalatessani, liimatessa tulitikkuja yhteen, piirtäessäni,
rakentaessani jotakin legoista tai sitten tehdessä hiekkalinnoja nautin suunnittelemisesta, suunnitteluprosessista ja itse
toteutuksesta. Arkkitehtuuri oli siis oikea valinta minulle. Tässä noin kahden vuoden aikana olen oppinut rakastamaan
suunnittelemista yhä enemmän. Arkkitehtuuri on ongelmien ratkaisemista ja ratkaisujen kehittelemistä. Arkkitehtuurista
on tullut minulle tapa ilmaista itseäni, ilmaista intohimoani designiin ja tapaa, jolla jättää jälkeni tähän maailmaan. Näistä
syistä haluan ja monista muista lukuisista, haluan valmistua ja tulla arkkitehdiksi.
Kristian Paavilainen
19.11.1991
Marko.Paavilainen@student.oulu.fi
nimi
syntymäaika
yhteystiedot

4. 4
2014 Oulun yliopisto
Arkkitehtuurin koulutusohjelma, suoritettu 94/300 op.
2010 Arkadian yhteislyseo
Ylioppilas
2015 (3 kk) Helsingin mehutehdas
Tuotepakkaaja
www.valio.fi
Vastasin pakkauskoneesta, sen toiminnasta, pakkauskoneen siivoamisesta sekä kuluttajalle
menevän tuotteen laadusta ja siitä, että tuote on sitä mitä sen kuuluu olla. Kaksivuorotyötä.
2013-2014 (1 v ja 8 kk) Pitäjänmäen varasto
Varastotyöntekijä
www.valio.fi
Mm. lavojen, maito- ja tukkurullakoiden kokoaminen ja täyttäminen sekä niiden kuljettaminen
oikeille laitureille. Myös varaston pitäminen toiminnassa kuului työtehtäviini. Kolmivuorotyötä.
2012 (4 kk) Helsingin mehutehdas
Tuotepakkaaja
Vastasin pakkauskoneesta, sen toiminnasta, pakkauskoneen siivoamisesta sekä ku-luttajalle
menevän tuotteen laadusta ja siitä, että tuote on sitä mitä sen kuuluu olla. Kaksivuorotyötä.
2012 (3 kk) Helsingin mehutehdas
Työntekijä
Työtehtäviin kuului Grandi-teholavojen sekä mehu- ja keittorullakoiden kokoaminen.
2011-2012 (10 kk) Helsingin mehutehdas
Tuotepakkaaja
Vastasin pakkauskoneesta, sen toiminnasta, pakkauskoneen siivoamisesta sekä ku-luttajalle
menevän tuotteen laadusta ja siitä, että tuote on sitä mitä sen kuuluu olla. Kaksivuorotyötä.
2010 (1 kk) Kuljetus Arto Järvimäki Oy
Apupoika
Työtehtäviini kuului esimerkiksi kuorma-auton purkaminen, täyttäminen ja peseminen.
2009 (2 pv) Klaukkalan S-Market
TET-harjoittelija
Tehtävänäni oli mm. hyllyjen täyttäminen, kuorman purku, pullohuoneessa työskentely ja
yleinen asiakaspalvelu.
2006 (1 vk) Nurmijärven kunta
Piispalan rippikoulussa isosena.
2006 (2 vk) Klaukkalan Spar
TET-harjoittelija
Tehtävänäni oli mm. hyllyjen täyttäminen, lavan ja kuorman purku, pullohuoneessa työskentely
ja yleinen asiakaspalvelu.
2005 (1 vk) Klaukkalan S-market
TET-harjoittelija
Hyllyjen täyttäminen, kuorman purku, pullohuoneessa työskentely ja yleinen asiakaspalvelu.
KOULUTUS
TYÖKOKEMUS

5. 5
2014 Hygieniapassi myönnetty 1/2014
2015 Työturvallisuuskortti voimassa 1/2021
2006-2007 Isoniitun koulu
Oppilainen edustaja
suomi äidinkieli
ruotsi suullinen ja kirjallinen tyydyttävä
englanti suullinen ja kirjallinen hyvä
Yleiset Käsin piirtäminen Kiitettävä
Mallien tekeminen Kiitettävä
Toimisto-ohjelmat Adobe Illustrator CC Perusteet
Adobe Indesign CC Hyvä
Adobe Photoshop CC Perusteet
Archicad Alkeet
Autodesk AutoCAD Hyvä
Autodesk Revit Hyvä
Autodesk 3ds Max Perusteet
MS Office; Excel, Word... Hyvä
SketchUp Pro Hyvä
Lenkkeily, voimaharjoittelu ja piirtäminen sekä maalaaminen.
Reserviupseerikoulu (RUK), Hamina, Sotilaspoliisi- ja tarkka-ampujakoulutus, 2010-2011.
Erkki Innanen, tuotevastaava, Valio Oy, puhelinnumero 0503841243
MUU KOULUTUS
LUOTTAMUSTOIMET
KIELITAITO
TAIDOT
HARRASTUKSET
VARUSMIESPALVELUS
SUOSITTELIJAT

6. 6
LINTUTARKKALIJAN MAJA
Uudisrakennus Oulun Liminganlahdelle
KAUPUNGINOSA III│RANTAKURVI 6│91900 LIMINKA│OULU
1. vuosikurssin harjoitustehtävä
Kevät 2015
NYKYAIKAISEN ARKKITEHTUURIN LABORATORIO│ARKKITEHTUURIN OSASTO│OULUN YLIOPISTO
kevät 2015
Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho
RAKENNUSOPIN PERUSTEET
syksy 2015
Vastuu henkilö: yliopisto-opettaja Petri Aarnio
Konseptina oli suunnitella Oulun Liminganlahdelle lintuveden äärelle levähdys-, havainnointi ja yöpymispaikka retkeilijöille
ja lintutarkkailijoille. Suunnittelupaikka sijaitsi noin 35 kilometriä Oulun keskustasta etelään Perämereen kuuluvalla Lim-
inganlahden rannalla. Kansainvälisesti merkittävä ja arvokas lintuvesialue on soiden ja rämeikköjen peittämä tyypillistä
Perämeren rantamaisemaa, jossa maankohoaminen aiheuttaa rantaviivan pakenemista ja kasvillisuuden sukkessiota.
Ympärivuotisessa käytössä, joskin kesäpainotteisessa rakennuksessa tuli jakautua toiminnallisesti kolmeen erilliseen
osaan. Maja tuli suunnitella pääosin paikalla sahattavasta puutavarasta. Maja tuli suunnitella vuonna 2011 kaatuneen
Virkkulan lintutornin paikalle.
Maja tuli sijoittaa harkitusti suhteessa maisemaansa, kuten veden, rantaviivan, kasvillisuuden ja näkymien jäsentämään
ympäristöön. Auringonkierto, vuodenaikojen vaihtelut ja niiden ominaispiirteet tulee huomioida ja hyödyntää luonnollisina
lähtökohtina. Rakenne- ja tilakokonaisuuden suunnitteleminen. Harjoitustehtävässä tuli tutkia materiaalin ja rakenteen
merkitystä pienen rakennuksen suunnittelulle. Rakennuksen käyttötarkoitus ja sille varattu paikka edellyttävät säästel-
iästä ja kekseliästä käyttöä. Pääasialliset työstettävät materiaalit olivat puuta ja lasia.
Suunnitteluprosessi alkoi tila-analyysilla ja ympäristön tarkastelulla. Otin lähtökohdiksi maiseman ja rakennuspaikan lähtö-
kohdat huomioivan asenteen. Suunnittelin rakennuksen näkymät avautumaan pohjoiseen ja länteen, jonne parhaimmat
näkyvät olivatkin lintujen bongaamiseen. Terassialueen avautuminen länteen ja pohjoiseen sekä etelään ottaa huomioon
auringonkierron. Rakennuspaikalle vei vanha pitkospuupolku, jonka lopulta suunnittelin kulkemaan näyttävän sisääntulon
aikaansaamiseksi. Näin pihapiiri liittyi kulkureitistöön ja rakennuksen lähestyminen tuli otettua huomioon.
Työskentelytapoina alussa toimi perinteinen skissailu, joilla sain nopeasti hahmoteltua ajatuksissani olevan plastisen
muodon ja ajatuksen linnunsiivistä rakennuksen vesikatteen muodon antajana.
Nykyaikaisen arkkitehtuurin laboratorio│Arkkitehtuurin osasto│Oulun yliopisto. Panoraamakuva Liminganlah-
den kasvillisuuden sukkessiosta. Oulu, lokakuu 7, 2013.
TAUSTAA
SUUNNITTELUPROSESSI

7. 7
Nykyaikaisen arkkitehtuurin
laboratorio│Arkkitehtuurin
osasto│Oulun yliopisto. Limingan-
lahden lintutorni. Oulu, lokakuu 7,
2013.
Nykyaikaisen arkkitehtuurin laboratorio│Arkkitehtuurin
osasto│Oulun yliopisto. Suunnittelualue. Liminganlahden lintutorni.
Oulu, lokakuu 7, 2013.
M,
Perspektiivikuva suunnitellusta lintutarkkalijan majasta. Tehty Adobe Photoshopia hyödyntämällä.

8. 8
Piirtämisen ja työmallin toteuttamisen tultua selkeäksi, muodon suunnittelu jatkui AutoCAD- piirto-ohjelman avulla. Piirto-
ohjelmaa hyödyntäen tuli tehtyä suunnitelmasta asemapiirustus (sivun 8 kuva ylhäällä), pohjapiirustukset, julkisivupiirus-
tukset ja leikkaus. Valokuvien muokkausohjelmistoaAdobe Photoshop CS6:ta hyödyntäen tein suunnitelmastani perspek-
tiivipiirustuksen (sivu 7 kuva ylhäällä).
Lopullisesta suunnittelmasta tuli tehtyä rakenteellinen pienoismalli puusta mittakaavassa 1:25. Pienoismallin rakenne
perustui pilari-palkki-systeemiin. Myös rakennuksen seinien koolaukset tuli jäljennettyä malliin mittakaavassa.
Tutustuttuamme rakennusoppiin ja puurakennuksiin oli aika tehdä suunnittelemastaan rakennuksesta lupapiirustukset
(pääpiirustukset, työpiirustukset ja rakenneosapiirustukset). AutoCAD-tiedostoani majasta (.dwg-tiedostoja) hyödyntäen
mallinsin Autodesk Revit -tietomallinnusohjelmalla majan ja tein rakennuksesta vaadittavat pääpiirustukset, työpiirustuk-
set ja kymppikuvat. Haasteena oli saada tietomallinnusohjelman puitteissa ja arkkitehtoninen esteettisyys mielessä pitäen
rakennusopin kannalta rakennus, joka toimii, ei vuoda ja olisi toteuttamiskelpoinen. Olen lopputulokseen tyytyväinen.
LOPPUTULOS
Sisäkatonrengas
Palamaton mineraali-
villa 100kg/m3
Peltinen sadekaulus
SAUNA
150
5012050
Ruostumaton teräs
Pelti
+6.77
Teräshormi
Paloluokka T600
Työmalli 1:100.
Alla suunnitteluprosessin tulosta. Oikealla rakennusosapiirustus hormista.

9. 9
+0.000
3010
VS1
US3
US4
US2
US1
+0.575
+0.575
+0.000
56991214
9086
5974200264338981867
3522 2733 1478 1325 1665
Kaide,h=1000mm
Kaide,h=1000mm
12716
5908
6912
A
A
B
B
12820
+4.212
638840714974
566834146347
586 1922 3021 3591 3711
980
Kaide, h=1000mm
Kaide,h=1000mm
h=1600
A
A
B
B
6912 5908
15433
9086
12820
Pohjapiirustus, 1.krs, 1:100
Pohjapiirustus, 2.krs, 1:100
Autodesk Revit -tietomallinnusohjelmalla mallinnettu maja ja sen pohjapiirustukset 1. ja 2.krs.
Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä
Rakennustoimenpide Juokseva numero
mittakaava
Piirustuksen tunnus muutos
Piirustuslaji
Rakennuskohde
Rakennuksen numero / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset
Piirustuksen sisältö
TyönumeroSuunnittelijan yhteystiedot: yritys, osoite ja puhelinnumero
14.12.201512:04:19
1:10Lintutarkkailijan maja
Rantakurvi 6, 91900 Liminka
UUDISRAKENNUS 108
III 2 3
Pääpiirustus
311012
Hormipiirustus, pystyleikkaus
1:10Hormipiirustus, vaakaleikkaus
Tunnus Muutos Päiväys
+0.000 = +2.150m (N2000)
Autodesk AutoCAD -piirto-ohjelmalla piirretty asemapiirustus rakennuspaikasta ja majasta.

10. 10
AP3
YP3
1:20 1:20
1:5
1:49
1:1
+4.21
+5.28
-0.15
+5.68
+6.78
+8.71
+4.89
-0.54
+0.90
2728
1072
1:20 1:20
+0.58 +0.58
1:20
1:20
1:49
1:2
1:5
AP1 AP3
YP1
YP3
-0.60
+6.78
+8.71
+5.51
+4.04
VS1
1:20 1:20
+0.58
+0.00
2700
2106
Leikkaus, A-A, 1:100
Leikkaus, B-B, 1:100
1:49
1:5
+0.90
-0.20
+4.89
+5.88
+10.73
+4.38
-0.15
+0.59
Julkisivumateriaalit:
1. Kumibitumikermikate, VE80
2. Ulkoverhouspaneeli, UTS, kuusi, 28x95mm, kuultokäsitelty, musta
3. Ikkunalasi, kirkas
4. Teräspelti, maalattu, tumman harmaa
5. Liimapuu, kuultokäsitelty, luonnon värinen
6. Betoni, luonnonharmaa
1:1
+8.71
+6.78
2.
1.
1.
6.
4.
4.
5.
3.
3.
1.
1:2
1:20
1:20
1:1
1:5
+10.73
+5.28
-0.15
+0.51
+4.18
+5.88
+4.89
+0.00
-0.54
+0.90
1:49
1:2
+6.78
+8.71
6.
5.
4.
1.
2.
1:20 1:20
5.
2.
4.
Julkisivu itään, 1:100
JULKISIVU ITÄÄN JA LEIKKAUS, 1:100

11. 11
Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä
Rakennustoimenpide Juokseva numero
mittakaava
Suunnitteluala
Piirustuksen tunnus muutos
Piirustuslaji
Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, allekirjoitus ja päiväys
Rakennuskohde
Rakennuksen numero / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset
Piirustuksen sisältö
Työnumero
Tiedosto
Suunnittelijan yhteystiedot: yritys, osoite ja puhelinnumero
PEKK Architects Oy
Aleksanterinkatu 6, 90100 OULU
0452768843
14.12.201511:57:32
12/09/15
104-105
1:100Lintutarkkailijan maja
Rantakurvi 6, 91900 Liminka
Kristian Paavilainen, arkkitehtiylioppilas
UUDISRAKENNUS 104-105
III 2 3
Pääpiirustus
311012
Leikkaus A-A
311012
ARK
1:100Leikkaus B-B
Tunnus Muutos Päiväys
+0.000 = +2.150m (N2000)
PIENOISMALLI
Rakennuksesta tehtiin rakenteellinen pienoismalli mittakaavassa 1:25. Pienois-
mallin pohjana A2-kokoinen maastomalli. Maastomalli on tehty havuvanerista.
Mallin teossa tärkeintä oli muodostaa rakenteiltaan järkevä malli, jossa sisätilan
rakenteet koolauksineen ja pilareineen ovat oikeassa mittakaavassa.

12. 12
LENTÄVÄ MATTO
Arkkitehtuurin löytölaatikko -hanke
Oulun yliopisto
Suomen Arkkitehtuurimuseo
Arkkitehtuuri ja ympäristökoulu Lastu
1. vuosikurssin harjoitustehtävä
Syksy 2015
NYKYAIKAISEN ARKKITEHTUURIN LABORATORIO│ARKKITEHTUURIN OSASTO│OULUN YLIOPISTO
Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho
Ryhmä: Kristian Paavilainen, Pyry Kuismin, Valtteri Alakärppä ja Merit Mikkonen
Oulun yliopisto, Suomen Arkkitehtuurimuseo ja Arkkitehtuurikoulu Lastu järjestivät syksyllä 2014 Löytölaatikko-hankkeen,
jonka tarkoituksena oli luoda lapsille suunniteltu eri aistein koettava tila. Kyseessä oli ryhmätyönä tehtävä tutkielma, jonka
pohjalta tuli kehitellä eri aistein koettava tilatutkielma. Ryhmätyönä tehty tutkielma testasi ryhmätyöskentelytaitoja, kom-
munikointikykyä, kykyä visualisoida ajatuksensa paperille ja kirjoitettavaan muotoon sekä pienoismallin kehittelyä.
Projektin ensimmäisessä analyysivaiheessa tuli tutkia eri aistein erilaisia pintamateriaaleja ja luoda sitä kautta jonkin-
lainen reliefi. Halusimme ottaa materiaaliksi puun ja perusyksiköksi suorakulmaisen särmiön muotoisen puupalikan, jota
varioimalla yritimme saada aikaan mielenkiintoisen muodon ja erikoisen tunnustelupinnan. Puun oma vahva tuoksunsa
toi osuutensa aistikokemukseen. Alkuvaiheen suunnittelussa vastasin yhdessä muiden jäsenten kanssa tutkielman or-
gaanisen muotokielen muotoutumisesta ja sen toteutumisesta.
Analyysivaiheen jälkeen aloimme tutkia tilaa ja tilakokemusta hyödyntäen tekemäämme reliefiä. Halusimme tuoda reliefin
orgaanisen muotokielen myös tilakokemukseen ja luoda lapsen mielikuvitusta ruokkiva tila, joka säteilee arkkitehtuuria.
Haasteena oli saada rakennelma mitoitettua ja laskettua sekä saada siihen mielenkiintoinen muoto.
Tutkielman lopulliseksi työnimeksi muotoutui “Lentävä matto”. Sivun 13 A1-kokoinen planssi tuli tehtyä yhteistyössä
muiden ryhmän jäsenten kanssa Adobe Indesign- ohjelmalla.
KONSEPTI

13. 13
g
Lähtökohta
Lentävä matto on Arkkitehtuurin löytölaatikko-hankkeen suunnitteluvaiheen
lopputuloksena rakennettu eri aistein koettava tilatutkielma. Lentävän maton
perusajatuksena on yksittäinen puinen moduuli. Itsenäisestä suorakulmaisen särmiön
muotoisesta (10 x 15 x 20 cm) puisesta yksiköstä on rakennettu toisiinsa yhdistämällä
virtaava ja painovoimaa uhmaava tila. Rakennelman tarkoituksena on havainnollistaa
konkreettisesti ja esteettisesti arkkitehtuurin ilmaisukeinoja ja peruselementtejä kuten tilan
ominaisuuksia, luonnonvaloa, materiaalia ja muotoa sekä niiden välistä vuorovaikutusta.
Materiaali ja rakenne
Lentävän maton materiaaliksi on valittu meille suomalaisille tuttu ja
turvallinen puu. Särmiön muotoisia puukalikoita toisiinsa liittämällä on pyritty luomaan
aaltomainen ja suomumainen pinta, joka muistuttaa etäisesti muuraamalla aikaansaatua
jälkeä. Toisiinsa kiinnitettyjen puupalikoiden välille on jätetty tilaa sen verran, että
luonnonvaloa pääsisi virtaamaan tilaan ja sen sisälle. Puusta ja metallista kootun
rakennelman voi materiaalien kestävyyden takia sijoittaa myös ulos.
Lattiapinta sekä valaistus vaikuttavat aistikokemukseen. Heijastava lattiapinta vahvistaa
tilan tuntua, kun taas heijastamaton lattiapinta yhdessä kohdistetun valaistuksen kanssa
luo tähtitaivasmaisen tunnelman rakennelman sisälle.
Rakennelman siirrettävyys paikasta toiseen mahdollistettaisiin ruuvikiinnitysten avulla.
Sen avulla tila voidaan jakaa ja purkaa osiin, jotka on helppo nostaa ja kuljettaa paikasta
toiseen.
Toiminnallisuus
Rakennelma tarjoaa monenlaisia toiminnallisia ja
kokemuksellisia elämyksiä lapsille. Lapsi voi kävellä ja
kiivetä rakennelman päällä sekä ryömiä sen alla. Rakennelma voisi toimia
opettavana elementtinä siten, että se havainnoi tilan kokijalle miten sen rajat
muodostuvat, rakennelman säädeltäviä ominaisuuksia, kuten tilan
ulottuvuuksia (korkeus, leveys ja syvyys), mittasuhteita, tilan avautumista ja
sulkeutumista sekä tilan muotoa, materiaaleja, värejä ja valaistusta. Sitä kautta
voimme lapsille avata myös arkkitehdin ammattia: suunnittelemme
kokemuksellista tilaa.
Lapsille voitaisiin antaa tehtäväksi esimerkiksi havainnoida tilaa sisältä ja
ulkoa. Lapsi voisi tutkia ja mitata sen suhteita suhteessa omaan pituutensa.
Rakennelman muoto on hyvin aaltomainen, jonka vuoksi tilan korkeusvaihtelut
vaihtelevat. Lapsi voisi tutkailla tilan sisällä ja päällä kulkiessaan askelmansa
leveyttä ja korkeuden sopivuutta suhteessa itseensä. Lapsi voisi tutkia tilan
materiaalia koskemalla, haistamalla, istuskelemalla, loikoilemalla ja paljain
jaloin kulkemalla. Vain mielikuvitus on rajana!
LENTÄVÄ MATTO
Arkkitehtuurin löytölaatikko– hanke
Oulun yliopisto
Suomen Arkkitehtuurimuseo
Arkkitehtuuri- ja ympäristökoulu Lastu
2.12.2014
Kristian Paavilainen
Pyry Kuismin
Valtteri Alakärppä
Merit Mikkonen
Arkkitehtuurin löytölaatikko- hankkeen analyysivaiheen tuloksena
syntynyt reliefi.
Puusärmiöt kiinnitetään toisiinsa ruuveilla. Rakennelma voidaan purkaa osiin
siirtämistä varten.

14. 14
PUOJI
Mittaus- ja dokumentointileiri│Kiimala-Hannosen tila│Siikajoki
2. vuosikurssin harjoitustehtävä
Syksy 2015
ARKKITEHTUURIN HISTORIAN JA KORJAUSRAKENTAMISEN LABORATORIO│ARKKITEHTUURIN
OSASTO│OULUN YLIOPISTO
Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula
Ryhmä: Kristian Paavilainen, Pyry Kuismin ja Johan Jäsperlä
Kurssin tavoitteena oli oppia laatimaan rakennusten ja rakennusryhmien mittauspiirustuksia samoin kuin perehtyä histori-
allisen rakennusperinnön inventointiin. Tutustuin rakennuksen mittapiirustuksien laatimiseen, sekä hallitsemaan tavano-
maisimmat rakennusten dokumentointi-, inventointi- ja mittausmenetelmiin. Sitä kautta perehdyin kohteen perinteisiin
rakennustapoihin ja menetelmiin sekä historiaan. Harjoitukseen sisältyi kenttätyövaihe, jossa rakennusta tuli mitattua
perinteisin mittausvälinein ja tehtyä rakennusinventointi.
Harjoitukseen sisältyi kenttätyövaihe, jossa samalla tutustuttiin perinteisiin rakennustapoihin ja -menetelmiin. Ryhmämme
dokumentointi ja mittauskohteeksi päätyi Oulun läänissä sijaitsevan Siikajoen Kiimala-Hannosen tilan puoji, joka oli
eräänlainen vanha varastorakennus. Kaksikerroksinen varastorakennus oli rakennettu puusta tilan laidalle 1940-luvulla.
Luonnonkiville osittain perustetusta puisesta rankorakenteisesta puojista tuli tehtyä lopulta kirjoitelma kulttuuriympäristön
tietokantapohjaisen inventointisovelluksen KIOSKI 2.0 -järjestelmään. Vastasin tekstiosuudesta rakennelman rakenteiden
kuvauksesta. Lisäksi rakennuksesta tehtiin mittaus- ja dokumentointi informaation tuloksena piirros 1:50. Vastasin itse
puojin pohjapiirustusten piirtämisestä (kuva alapuolella). Lisäksi rakennuksesta tehtiin perspektiivipiirustus (sivun 15 ala-
laita kuva).
KONSEPTI

15. 15
Kristian Paavilainen. Puoji. Siikajoki, lokakuu 8,2015.
Perspektiivipiirros puojista.

16. 16
MUITA TÖITÄ
Olen aina ollut kiinnostunut piirtämisestä ja se onkin ollut monia vuosia jonkinlainen harrastus. Piirrän, koska se on teho-
kas suunnittelun tapa ja osa suunnitteluprosessia. Lisäksi piirtäminen on hyödyllinen tapa ilmaista ideansa ja ajatuk-
sensa (eli erinomainen) kommunikaation väline ja tietenkin hauskaa. Sitä ei ajattele työntekona. En ole maailman paras
piirtäjä, mutta piirtämisen avulla pystyn hahmottamaan monia asioita. Yritän jatkuvasti parantaa ja kehittää piirtämisen
taitojani.
PIIRUSTUKSET
SketchUp Pro:lla tehty shakkilauta-harjoitustyö.

17. 17
OULUJOEN KIRKKO
Pyhän Hengen kirkko
Oulujoentie 69
90650 OULU
1950-luvun modernisointi
1950-luvulla Oulujoen kirkon modernisointi ja
ajanmukaistaminen merkitsi alkuperäisen alttari-
rakennelman purkamista.Tilalle rakennettiin puo-
lipituinen puupaneeliseinä ja alttaritauluksi tilattiin
Aukusti Koivistolta öljyvärimaalaus ”Jeesus he-
rättää Nainian lesken pojan” (1957). Arkkitehdin
alkuperäinen alttarimaisema vapaasti putoavine
kaarineen jugend-pylväissä muutettiin horisontaa-
liseksi.
Kirkon entisöinti 1980-luvun alussa
Oulujoen seurakunta päätti perusrakenteiltaan
hyväkuntoisen kirkon entistämisestä v.1982.
Tehtävään valittiin arkkitehti Anna-Maija Ylimau-
la, jonka johdolla kirkkoa lähdettiin entisöimään
entiseen loistoonsa.1950-luvulla rakennettu puu-
paneeliseinä purettiin kirkon alttarin takaa, jonka
alta paljastuivat alkuperäisen alttarin taustapanee-
li, pylväiden perustukset ja alaosat sekä kaariovet.
Uusi saarnatuoli korvasi 1950-luvulla rakennetun
jalopuisen saarnatuolin.
Kirkkoa entisöidessä hankittiinYlimaulan suunnit-
telema ehtoolliskalusto, jotka on valmistettu Kir-
kon hankintakeskuksen tinasta. Kirkkoa kaunistaa
entisöinnin yhteydessä tekstiilitaiteilija Raija Ras-
taan suunnittelemat kirkkotekstiilit. Tekstiileissä
on havaittavissa jugendin luontoläheistä ornamen-
tiikkaa.
Peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin sisään-
tulon lähelle morsiushuone ja yleisövessa. Penk-
kien päädyt korotettiin alkuperäissuunnitelmaa
vastaaviksi.Keittiö ja sakaristo peruskorjattiin.Ka-
ton lämmineristystä parannettiin, lautaverhoukset
tilkittiin ja katto ja lattiat maalattiin uudelleen.
Kirkkoon asennettiin palo-ja murtohälytyslaitteet
ja sähköistys uusittiin.
Maaleissa käytettiin jugendin pehmeitä sävy-
jä, viljankeltaista, okraa, männynhavun vihreää ja
mustikansinistä. Koolauksen puuttuminen kirkon
julkisivujen laudoituksen ja hirsiseinän välistä
puuttui aiheutti välttämättömän julkisivuremontin
1990-luvulla. Julkisivun laudoitus uusittiin kirkon
länsipäädyn ja kellotapulin osalta v.1998 ja v.1999
pohjoisen ja etelän julkisivut sekä itäpääty saivat
laudoituksen.
Pääoven yläpuolisen lehterin urut.
Kirkon kahdet urut
Oulujoen kirkon nykyiset entisöinnin yhteydessä
alttarin yläpuolelle valmistuneet 6-äänikertaiset
kuoriurut (1983) rakensi kanttori Olavi Verronen
Saloisten kirkon vanhoista pneumaattisista uruista.
Arkkitehti Anna-Maija Ylimaula laati urkuihin mo-
dernin puujugend-tyyliin sopivan fasadin. Vanhat
kuoriurut purettiin 1972, kun Oy Kangasalan Ur-
kutehdas rakensi tanskalaisen urkujenuudistuksen
hengessä kirkon toiset urut vuonna 1972 pääoven
yläpuoliselle lehterille suuren ratasikkunan eteen.
25-äänikertaiset kahdella sormiolla ja jalkiolla jae-
tut, mekaanisella koneistolla ja sähkönhallinnalla
varustetut urut ovat määräytyneet lehterin koon
mukaan.
Kirkon länsipääty.
Oulujoen kirkosta tehty esite Adobe Indesign- ohjelmaa hyödyntäen. Kuvat Iida-Marja Kari.
Perspektiivipiirros Los Angelesissa sijaitsevasta Pershing Squaresta.

18. 18
KiitosKIITOS
Kristian Paavilainen
Tervakukkakuja 1 As 13
90580 OULU
+358 45 2768 843
Marko.Paavilainen@student.oulu.fi
Copyright © 2016 Kristian Paavilainen