3. 23.5.2012 3
REMA –LASKENTAMALLI
• REMA –mallin rakennuskannasta tarvittavat lähtötiedot (pinta-alat, etc) on jaoteltu
seuraaviin kategorioihin
• Rakennustyyppi (pientalot, rivi- ja asuinkerrostalot, palvelurakennukset, vapaa-ajan
rakennukset)
• Ikäryhmä (– 1960 ; 1961–1980; 1981–2000; 2000–2010; 2010 – )
• Muun muassa Tilastokeskuksen aineistoista kerättyjen tietojen avulla on arvioitu
kunkin kategorian lähtötilanteen ominaisenergiankulutukset (lämmitys, lämmin
käyttövesi ja sähkön käyttö) sekä lämmitystavat
• Erityyppisiin ja –ikäisiin rakennuksiin kohdistettavien vaihtoehtoisten energia-
tehokkuutta parantavien (korjaus- ja uudisrakentamis-) toimenpiteiden vaikutuksia
koko rakennuskannan energiankulutukseen voidaan arvioida haluttuina tarkastelu-
ajanjaksoina
• Energiahuollon ekotehokkuutta parantavien vaihtoehtoisten toimenpiteiden
vaikutuksia voidaan arvioida mallin laskemien energiatuotannosta aiheutuvien
hiilidioksidipäästöjen avulla
4. 23.5.2012 4
SUOMEN RAKENNUSKANNAN ENERGIATEHOKKUUDEN
SKENAARIOIDEN LASKENNASSA KÄYTETYT LÄHTÖTIEDOT
Uudis- Korjaus-
rakentaminen rakentaminen
BAU – Business as usual
Määräystason Ei lainkaan
2010 täyttäviä toimenpiteitä
Volyymi* [%/a] 1% 0%
BAT - Best Available Technology – tehostus- ja korjaus-
toimenpiteet kaupallisesti saatavilla parhailla tuotteilla alla
esitettyyn ominaiskulutustasoon [kWh/m2, a]
Lämmitys (sis. IV) 20 50
Kiinteistösähkö 10 30
Lämmin käyttövesi 10 30
Huoneistosähkö 10 30
Ominaisenergiankulutus
* Nettomääräinen yhteensä [kWh/m2, a] 50 140
uudisrakentaminen kun
lisärakentaminen 1,5% ja
poistuma 0,5% vuodessa
Volyymi* [%/a] 1% 3,5 %
koko rakennuskannasta
5. 23.5.2012 5
Perusskenaario 2010 - 2050 (Business as Usual, BAU)
120 25
100 Energiankulutus TWh/a CO2 -päästöt MT/a
20
80 Kaikki energia Kaikki energia
Tilojen lämmitys 15 Tilojen lämmitys
60 Sähkö (ei lämmitys) Sähkö (ei lämmitys)
Lämmin käyttövesi 10 Lämmin käyttövesi
40
5
20
0 0
2010 2020 2030 2040 2050 2010 2020 2030 2040 2050
• EI lainkaan korjausrakentamista
• Vanhat rakennukset korvautuvat poistuman mukaan uusilla rakennuksilla
6. 23.5.2012 6
Energiatehostusskenaario 2010 – 2050
(Best Available Technology, BAT)
120 25
100 Energiankulutus TWh/a CO2 -päästöt MT/a
20
80 Kaikki energia Kaikki energia
Tilojen lämmitys 15 Tilojen lämmitys
60 Sähkö (ei lämmitys) Sähkö (ei lämmitys)
Lämmin käyttövesi 10 Lämmin käyttövesi
40
5
20
0 0
2010 2020 2030 2040 2050 2010 2020 2030 2040 2050
• Korjausrakentaminen 3,5% vuodessa; uudisrakentaminen 1% vuodessa
• Lähtötiedot muuten kalvon 4 taulukosta, mutta asuintaloissa vuotuinen
lämmitysenergian tarve 15 kWh/m2 ja muissa 9 kWh/m2
7. 23.5.2012 7
BAU
- Tarkasteluvuosi 2020 -
Energiankulutus tarkasteluvuonna, GWh
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
OKT uudet
OKT 1980->
OKT 1960-1979
OKT <-1960
RKT uudet
RKT 1980->
RKT 1960-1979
RKT <-1960
LPR uudet
LPR 1980->
LPR 1960-1979
LPR <-1960
MÖK uudet
MÖK 1980->
Tilojen lämmitys
MÖK 1960-1979
Lämmin käyttövesi
MÖK <-1960
Sähkö (ei lämmitys)
2020
• Rakennuskannan kokonaisenergiankulutus –0,5% vuoden 2010
tasoon verrattuna
15. 23.5.2012 15
RAKENNUSKANNAN ENERGIAHUOLLON
EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN
Energiantuotannon ympäristömyönteisyyden parantaminen
• kaikissa uudisrakennuksissa 15 % aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja öljylämmityksestä)
• kaikki vanhat rakennukset korjataan 3,5 % vuodessa 15 %:lle aurinkolämpöä (vähennykset
sähkö- ja öljylämmityksestä),
• kaikki jäljelle jäävä sähkö- ja öljylämmitys kaikissa rakennustyypeissä (uudet ja vanhat)
korvataan lämpöpumpuilla
• kaukolämpö tuotetaan 2050 mennessä kokonaan puupolttoaineella
• sähköntuotanto muutetaan 2050 mennessä päästöttömäksi
16. 23.5.2012 16
Rakennuskannan energiatehokkuuden
vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin
Optimistinen skenaario BAU
25 25
20 20 2 -päästöt MT/a
CO CO2 -päästöt MT/a
Kaikki energia Kaikki energia
15 15 Tilojen lämmitys Tilojen lämmitys
Sähkö (ei lämmitys) Sähkö (ei lämmitys)
10 10 Lämmin käyttövesi Lämmin käyttövesi
5 5
0 0
2010 2020 2030 2040 2050 2010 2020 2030 2040 2050
N.B. Ei muutoksia rakennuskannan energiantuotantoon
17. 23.5.2012 17
Rakennuskannan energiatehokkuuden ja
ympäristömyönteisen tuotannon
vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin
Optimistinen rakennusten Sekä optimistinen rakennusskenaario että
energiatehokkuusskenaario ympäristömyönteinen energiantuontanto
25 25
20 20CO2 -päästöt MT/a CO2 -päästöt MT/a
Kaikki energia Kaikki energia
15 15 Tilojen lämmitys Tilojen lämmitys
Sähkö (ei lämmitys) Sähkö (ei lämmitys)
10 10 Lämmin käyttövesi Lämmin käyttövesi
5 5
0 0
2010 2020 2030 2040 2050 2010 2020 2030 2040 2050
Energiantuotannon ympäristömyönteisyyden parantaminen: kaikissa uudisrakennuksissa 15 % aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja
öljylämmityksestä), kaikki vanhat rakennukset korjataan 3,5 % vuodessa 15 %:lle aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja öljylämmityksestä),
kaikki jäljelle jäävä sähkö- ja öljylämmitys kaikissa rakennustyypeissä (uudet ja vanhat) korvataan lämpöpumpuilla, kaukolämpö tuotetaan
2050 mennessä kokonaan puupolttoaineella, sähköntuotanto muutetaan 2050 mennessä päästöttömäksi
18. 23.5.2012 18
BAU - BAU
- Tarkasteluvuosi 2020 -
CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kT
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
OKT uudet
OKT 1980->
OKT 1960-1979
OKT <-1960
RKT uudet
RKT 1980->
RKT 1960-1979
RKT <-1960
LPR uudet
LPR 1980->
Rakennuskannan
LPR 1960-1979
LPR <-1960
MÖK uudet
CO2 –päästöt
MÖK 1980->
Tilojen lämmitys
MÖK 1960-1979
Lämmin käyttövesi
MÖK <-1960
Sähkö (ei lämmitys)
–5,1% vuoden 2010
2020 tasoon verrattuna
N.B. Ei muutoksia rakennuskannan
energiatehokkuuteen eikä energiantuotantoon
19. 23.5.2012 19
BAT - BAU
- Tarkasteluvuosi 2020 -
CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kT
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
OKT uudet
OKT 1980->
OKT 1960-1979
OKT <-1960
RKT uudet
RKT 1980->
RKT 1960-1979
RKT <-1960
LPR uudet
LPR 1980->
Rakennuskannan
LPR 1960-1979
LPR <-1960
MÖK uudet
CO2 –päästöt
MÖK 1980->
Tilojen lämmitys
MÖK 1960-1979
Lämmin käyttövesi
MÖK <-1960
Sähkö (ei lämmitys)
–26,1% vuoden 2010
2020 tasoon verrattuna
N.B. Optimistisia muutoksia rakennuskannan energiatehokkuuteen,
mutta ei muutoksia energiantuotantoon
20. 23.5.2012 20
BAT - BAT
- Tarkasteluvuosi 2020 -
CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kT
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
OKT uudet
OKT 1980->
OKT 1960-1979
OKT <-1960
RKT uudet
RKT 1980->
RKT 1960-1979
RKT <-1960
LPR uudet
LPR 1980->
Rakennuskannan
LPR 1960-1979
LPR <-1960
MÖK uudet
MÖK 1980->
Tilojen lämmitys
CO2 –päästöt
MÖK 1960-1979
Lämmin käyttövesi
MÖK <-1960
Sähkö (ei lämmitys)
–39,3% vuoden 2010
2020 tasoon verrattuna
N.B. Optimistisia muutoksia sekä rakennuskannan
energiatehokkuuteen että energiantuotantoon
21. 23.5.2012 21
BAU - BAU
- Tarkasteluvuosi 2050 -
CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kT
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
OKT uudet
OKT 1980->
OKT 1960-1979
OKT <-1960
RKT uudet
RKT 1980->
RKT 1960-1979
RKT <-1960
LPR uudet
LPR 1980->
Rakennuskannan
LPR 1960-1979
LPR <-1960
MÖK uudet
MÖK 1980->
Tilojen lämmitys
CO2 –päästöt
MÖK 1960-1979
Lämmin käyttövesi
MÖK <-1960
Sähkö (ei lämmitys)
–26,1% vuoden 2010
2050 tasoon verrattuna
N.B. Ei muutoksia rakennuskannan
energiatehokkuuteen eikä energiantuotantoon
22. 23.5.2012 22
BAT - BAU
- Tarkasteluvuosi 2050 -
CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kT
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
OKT uudet
OKT 1980->
OKT 1960-1979
OKT <-1960
RKT uudet
RKT 1980->
RKT 1960-1979
RKT <-1960
LPR uudet
LPR 1980->
Rakennuskannan
LPR 1960-1979
LPR <-1960
MÖK uudet
MÖK 1980->
Tilojen lämmitys
CO2 –päästöt
MÖK 1960-1979
Lämmin käyttövesi
MÖK <-1960
Sähkö (ei lämmitys)
–67,7% vuoden 2010
2050 tasoon verrattuna
N.B. Optimistisia muutoksia rakennuskannan energiatehokkuuteen,
mutta ei muutoksia energiantuotantoon
23. 23.5.2012 23
BAT - BAT
- Tarkasteluvuosi 2050 -
CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kT
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
OKT uudet
OKT 1980->
OKT 1960-1979
OKT <-1960
RKT uudet
RKT 1980->
RKT 1960-1979
RKT <-1960
LPR uudet
LPR 1980->
Rakennuskannan
LPR 1960-1979
LPR <-1960
MÖK uudet
MÖK 1980->
Tilojen lämmitys
CO2 –päästöt
MÖK 1960-1979
Lämmin käyttövesi
MÖK <-1960
Sähkö (ei lämmitys)
–92,5% vuoden 2010
2050 tasoon verrattuna
N.B. Optimistisia muutoksia sekä rakennuskannan
energiatehokkuuteen että energiantuotantoon
24. 23.5.2012 24
REMA –laskentamallin antamien tulosten yhteenveto – eri
toimenpiteiden vaikutusten arviointi Suomen rakennuskannan
energiantarpeeseen sekä hiilidioksidipäästöihin
• Suomen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen
• Perusskenaariossa (ei energiatehostusta korjausrakentamisessa - ainoastaan nykytasoinen
uudisrakentaminen) saavutetaan 5,3% parannus Suomen koko rakennuskannan energia-
tehokkuudessa vuoteen 2050 mennessä (verrattuna vuoden 2010 kulutustasoon)
• Suomen rakennuskannan energiankulutusta voidaan vähentää 22% vuoteen 2020 ja 57%
vuoteen 2050 mennessä ottamalla aktiivisesti käyttöön markkinoilta jo löydettävät energia-
tehokkaimmat vaihtoehdot
• Rakennuskannan ekotehokkuuden parantaminen
• Nykyisellä energiahuoltorakenteella rakennuskannasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan
pienentää aktiivisilla energiatehostustoimilla 26%, ja jos myös energiahuollon ekotehokkuutta
parannetaan voidaan hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää 39 % vuoteen 2020 mennessä
• Rakennuskannan energiatehokkuuden aktiivisella parantamisella voidaan saavuttaa 67%
hiilidioksidipäästöjen vähennys, ja samanaikaisella energiahuollon ekotehokkuuden
parantamisella voidaan saavuttaa yli 90% vähennykset CO2 –päästöihin vuoteen 2050
mennessä
• Yksityis- ja kansantalouden näkökulmasta tarkasteltuna tarvitaan pikaisesti nykyistä
kattavampaa talouspuolen tietoa eri vaihtoehdoista kustannustehokkaimpien
ratkaisujen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi, sillä mitä nopeammin rakennuskannan
energia- ja ekotehokkuutta parannetaan sitä helpommin kansalliset ja kansainväliset
päästöjen vähennystavoitteet voidaan saavuttaa.
25. 23.5.2012 25
VTT creates business from
technology