Mari Koskelainen Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivät 14.-15.11.2019

1. Kohdennetun väkivallan uhka-arvio poliisissa
Uhkat-toiminto, Keskusrikospoliisi
Mari Koskelainen, ylitarkastaja, psykologi

2. KRP:n Uhkat-toiminto
• Valtakunnallinen toiminto, 8 hlöä
• Tehtävä pähkinänkuoressa: Paikallispoliisin toiminnassa
avustaminen kohdennetun väkivallan ennalta estämiseksi
• Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa
• Koulutus, konsultointi, menetelmäkehitys, kansallinen ja
kansainvälinen yhteistyö
• Mielenterveystalon sivuille koulutuspaketti valmisteilla
18.11.20192

3. Fokuksessa kohdennettu väkivalta
Severe targeted violence
• Etukäteen suunniteltu ja valmisteltu väkivaltainen hyökkäys
ihmistä tai ihmisiä kohtaa, jossa tavoitteena aiheuttaa vakava
loukkaantuminen tai kuolema
– Oppilaitos- tai kouluampumiset, nuorten ja aikuisten tekemät
massamurhat, tietyn tyyppinen työpaikkaväkivalta,
vainoaminen, perhesurmat, …
– Tyypiltään instrumentaalista aggressiota: tahallista,
tarkoituksellista, suunniteltua ja vailla erityistä tunnekiihtymystä
• Eroaa tunneperäisestä impulsiivisesta aggressiosta
• Samanaikainen esiintyminen
18.11.20193

4. Poliisin uhka-arviotoiminnan konteksti
Sisäministeriö, 2019. Enska - Poliisin ennalta estävän työn strategia 2019-2023
• PolL 1:1§ mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja
yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen
• Uhka-arviotoiminnan keskiössä on huolta aiheuttava henkilö
• Poliisin, muun viranomaisen tai yksittäisen kansalaisen tietoon
tullutta henkilöä, jonka käyttäytymisen tai elämäntilanteen
suhteen on herännyt erityinen huoli, joka vaatii lisäselvityksiä
• Henkilön auttamiseksi ja tilanteen hallintaan ottamiseksi tarvitaan eri
viranomaisten yhdessä tekemiä toimenpiteitä paikallisella tasolla
18.11.20194

5. Poliisin kohdennetun väkivallan arviointiprotokolla
Miksi ja miten Poliisi arvioi kohdennetun väkivallan uhkaa:
Tietoa poliisin kohdennetun väkivallan uhkan tason arvioinnin perusteista
• Soveltuu käytettäväksi sellaisten huolta herättävien henkilöiden
osalta, mikäli huoli on herännyt kohdennetun väkivallan uhasta
• Pohjautuu mm. erilaisiin strukturoidusta riskinarviointimenetelmistä
(Structured Professional Judgement, SPR) ja käyttäytymisen
varomerkkeihin (Warning Behaviours)
• Polku väkivaltaan, vääryyden kokemus, samastuminen, fiksoituminen,
itsemurha-ajattelu, murha-ajattelu
• Uhka-arviotyökalu ei ole psykometrinen testi, vaan poliisin vakavan
kohdennetun väkivallan uhkan tason arvioimisen apuväline
• Työkalun yksityiskohdat ja sen sisältämät tiedot salassa pidettäviä tietoja Julkisuuslain
(621/1999) 24.1§:n 3,4,5 kohtien perusteella
18.11.20195

6. Poliisin kohdennetun väkivallan arviointiprotokolla
• Arvioinnin kohteena aina yksittäinen henkilö
• Arviointia voidaan laajentaa ottamalla erityyppisten uhkien
arviointiin.
• PATRIARCH, The Stalking Risk Profile, SPR
• Muita arviointimenetelmiä, joita voidaan hyödyntää
• Terrorist Radicalization Assessment Protocol (TRAP-18) ja Violent
Extremist Risk Assessment (VERA 2)
• Yhtymäkohtia th:n arviointeihin (vrt. HCR-20, PLC-R, SAVRY,
Nuoruusikäisten kohdennetun väkivallan uhka-arvio
Mielenterveystalon sivuilla)
18.11.20196

7. Mielenterveyteen ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät
• Keskeisempiä väkivallan uhkaa mahdollisesti lisäävät
mielenterveysongelmat: vakavat persoonallisuushäiriöt,
mielialahäiriöt ja psykoottistasoiset mielenterveysongelmat
• Näiden esiintyvyyden arviointiin ja vaikutukseen väkivallan uhkaan
kiteytyy th:n ja poliisin yhteistyö
• Mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöiden arvioinnissa osaaja
on th, mutta…
• Poliisin tiedot henkilöstä voivat olla avuksi henkilön mielenterveyttä
arvioitaessa (puheet, nettiin kirjoittelu, koneiden sisältö, jne.)
18.11.20197

8. Lainsäädäntö ja tiedonvaihto
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
13 § Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, terveydenhuollon
ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä
työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö saa
salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille
henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon
estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö tämän lain mukaisia
tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella
hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua
väkivallan kohteeksi. (20.3.2015/271).
18.11.20198

9. Mielentilatutkimus osana vakavien väkivaltarikosten
ennalta estämistä
• Voidaan määrätä myös ennen mahdollisen väkivaltarikoksen
konkretisoitumista
• Esim. osana esitutkintaprosessia
• Tehdyt lakimuutokset mahdollistavat, esim. törkeä henkeen tai
terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu (rikoslaki 21 luku 6 a)
• Tietoa myös siitä, minkälainen avun tarve henkilöllä on, ja miten
poliisin ennalta estävä työ tai terveydenhuollon toiminta voisi auttaa
henkilöä olemaan syyllistymättä vakaviin rikoksiin
• Sekä oirehtivan henkilön että mahdollisten uhrien etu
18.11.20199

10. Kuvitteellinen tapausesimerkki
• Lääkäri ilmoittaa huolensa pian psykiatriselta osastolta avohoitoon kotiutettavasta
potilaasta
• Huoli liittyy potilaan mahdolliseen väkivallan uhkaan
• 20-vuotias nainen. Aikaisemmin hoidossa tahdosta riippumatta (vaikea
masennustila, mahdollisesti myös psykoottisia oireita). Diagnostiset kriteerit
psykoottiseen sairauteen eivät nyt täyty.
• Koulusurmiin liittyviä ajatuksia. Kohteena entinen koulu. Kiusattu. Katkera ja
vihainen. Selvittänyt, kuinka voisi hankkia aseen ja opetella ampumaan.
Terveydenhuollossa nähdään henkilön olevan vaaraksi itselleen ja muille, mutta
hoidon tahdosta riippumatta kriteerit eivät täyty "mielisairauden" osalta.
• Poliisin selvittää esim. käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa. Löytyy väkivallan
suunnitteluun viittaavaa materiaalia. Henkilö vangitaan ja hänen avustajansa esittää
mielentilatutkimukseen määräämistä, johon henkilö sitten määrätään.
18.11.201910

11. Haasteita kohdennetun väkivallan ennalta estämisessä
• Henkilöt, joilla vakava persoonallisuushäiriö ja korkea
kohdennetun väkivallan uhkan taso
• Mielisairaus hoidon tahdosta riippumatta kriteerinä
• Tahtotila lainsäädännöllisiin muutoksiin?
18.11.201911

12. Yhdessä tekemistä
• Keskustellaan, kysytään, neuvotellaan
• Jaetaan väkivallan uhka-arvioon liittyviä tietoja lain
mahdollistamissa puitteissa: th:lla että poliisilla voi olla tietoja joita
toisella ei ole
• Tunnetaan laki ja kysytään neuvoja laintulkintaan (esim.
tiedonvaihto)
• Keskustellaan yhdessä näkemyksestä väkivallan uhkan
vakavuudesta
• Tavoitteena yhdessä tekeminen: Huolta aiheuttavat henkilöiden
ongelmat harvoin vain yhden viranomaisen ratkaistavissa
18.11.201912

13. Lisätietoa
• Koskelainen, M. (2019). Kohdennetun väkivallan uhka-arvio: teoriat ja
toimintakäytännöt poliisin ennalta estävässä työssä Matti Vuorensyrjä
(toim.) Siniset klassikot. Poliisi- ja kriminologian alan moderneja
klassikkotutkimuksia 1. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 44.
• Meloy, J.R. & Hoffmann, J. (eds.) (2014). International Handbook of Threat
Assessment. New York: Oxford University Press.
• Sisäministeriö (2019). ENSKA: Poliisin ennalta estävän työn strategia
2019–2023. Sisäministeriön julkaisuja 2019:3. Sisäinen turvallisuus.
Helsinki: Sisäministeriö.
• Turunen, J. (2019). Väkivallan ennalta torjunta perustuu uhka-arviointiin.
Haaste.
18.11.201913

14. Kiitos
mari.koskelainen@poliisi.fi
Uhkat-toiminto, hota.krp@poliisi.fi
18.11.201914