SlideShare a Scribd company logo
1 of 6
Piisami
(Ondatra zibethicus)
Ulkonäkö
• Piisami on ruskea, mutta sen vatsa on vaalea. On
olemassa myös tummempia piisameita, joita
kutsutaan niin sanotusti mustiksi piisameiksi.
• Piisami on Suomen suurin myyrä. Aikuinen
piisami voi olla jopa 68 cm mutta normaali pituus
piisameille keskimäärin on 40-68 cm. Piisameilla
on hyvin pitkä häntä, joka on yleensä noin 19-28
cm. Häntä on ruskean värinen ja on sivulta päin
litteä sekä se suomuinen.
Levinneisyys
• Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta.
• Piisameita kutsutaan elinvoimaisiksi, koska ne ovat
levinneet hyvin laajalti ympäri maailmaa.
• Eurooppaan ensimmäiset viisi piisamia tuotiin
Prahan lähelle Tsekkiin vuonna 1905.
• Laji alkoi levitä ympäriinsä jopa 9-70 kilometrin
vuosivauhdilla.
• Nykyään lajia tavataan laajalti Keski- ja Pohjois-
Euroopassa, Ukrainassa ja Venäjällä.
Ravinto
• Pääasiassa piisami syö ravinnokseen vesikasvien
kuten lumpeen, palpakoiden ja kortteiden
meheviä osia.
• Jos ravinteikkaita kasveja ei enää ole piisami voi
myös hyödyntää vähäravinteisempia kasveja,
kuten järviruokoa, mutta tällaista ravintoa
käyttävät yksilöt voivat jäädä laihoiksi.
• Piisamista voi olla myös hyötyä rehevöityvillä
järvillä sillä se tuhoaa kasvillisuutta
Lisääntyminen
• Piisamin tiineys kestää 25-30 vuorokautta.
• Yhdessä poikueessa on 5-9 poikasta ja
poikueita on vuodessa 1-3.
• Poikueiden määrä riippuu ravinto tilanteesta
ja maantieteellisestä sijainnista.
• Piisamit syntyvät yleensä maapesään
Lähteet: Wikipedia, Tunturisisu.com ja oppikirja
Tehnyt: Saana Rauhala

More Related Content

More from Merja Jokinen

More from Merja Jokinen (15)

Vesipäästäinen
VesipäästäinenVesipäästäinen
Vesipäästäinen
 
Vesipäästäinen 2
Vesipäästäinen 2Vesipäästäinen 2
Vesipäästäinen 2
 
Vesimyyrä
VesimyyräVesimyyrä
Vesimyyrä
 
Saukko 3
Saukko 3Saukko 3
Saukko 3
 
Saimaannorppa
SaimaannorppaSaimaannorppa
Saimaannorppa
 
Saimaannorppa 2
Saimaannorppa 2Saimaannorppa 2
Saimaannorppa 2
 
Minkki
MinkkiMinkki
Minkki
 
Majava
MajavaMajava
Majava
 
Itämerennorppa
ItämerennorppaItämerennorppa
Itämerennorppa
 
Halli
HalliHalli
Halli
 
Halli 2
Halli 2Halli 2
Halli 2
 
Palaute MONO-päivistä syksy2016
Palaute MONO-päivistä syksy2016Palaute MONO-päivistä syksy2016
Palaute MONO-päivistä syksy2016
 
Water habitat - flora and fauna
Water habitat - flora and faunaWater habitat - flora and fauna
Water habitat - flora and fauna
 
Erasmus+ ryhmä Espanjassa 6.-12.5.2016
Erasmus+ ryhmä Espanjassa 6.-12.5.2016Erasmus+ ryhmä Espanjassa 6.-12.5.2016
Erasmus+ ryhmä Espanjassa 6.-12.5.2016
 
Erasmus+ corner Lehtisaari
Erasmus+ corner LehtisaariErasmus+ corner Lehtisaari
Erasmus+ corner Lehtisaari
 

Recently uploaded

Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Matleena Laakso
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Matleena Laakso
 
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxpurmonen8
 
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24Matleena Laakso
 

Recently uploaded (8)

Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
 
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
 
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiotKoulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
 
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
 
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
 

Piisami

  • 2. Ulkonäkö • Piisami on ruskea, mutta sen vatsa on vaalea. On olemassa myös tummempia piisameita, joita kutsutaan niin sanotusti mustiksi piisameiksi. • Piisami on Suomen suurin myyrä. Aikuinen piisami voi olla jopa 68 cm mutta normaali pituus piisameille keskimäärin on 40-68 cm. Piisameilla on hyvin pitkä häntä, joka on yleensä noin 19-28 cm. Häntä on ruskean värinen ja on sivulta päin litteä sekä se suomuinen.
  • 3. Levinneisyys • Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta. • Piisameita kutsutaan elinvoimaisiksi, koska ne ovat levinneet hyvin laajalti ympäri maailmaa. • Eurooppaan ensimmäiset viisi piisamia tuotiin Prahan lähelle Tsekkiin vuonna 1905. • Laji alkoi levitä ympäriinsä jopa 9-70 kilometrin vuosivauhdilla. • Nykyään lajia tavataan laajalti Keski- ja Pohjois- Euroopassa, Ukrainassa ja Venäjällä.
  • 4. Ravinto • Pääasiassa piisami syö ravinnokseen vesikasvien kuten lumpeen, palpakoiden ja kortteiden meheviä osia. • Jos ravinteikkaita kasveja ei enää ole piisami voi myös hyödyntää vähäravinteisempia kasveja, kuten järviruokoa, mutta tällaista ravintoa käyttävät yksilöt voivat jäädä laihoiksi. • Piisamista voi olla myös hyötyä rehevöityvillä järvillä sillä se tuhoaa kasvillisuutta
  • 5. Lisääntyminen • Piisamin tiineys kestää 25-30 vuorokautta. • Yhdessä poikueessa on 5-9 poikasta ja poikueita on vuodessa 1-3. • Poikueiden määrä riippuu ravinto tilanteesta ja maantieteellisestä sijainnista. • Piisamit syntyvät yleensä maapesään
  • 6. Lähteet: Wikipedia, Tunturisisu.com ja oppikirja Tehnyt: Saana Rauhala