SlideShare a Scribd company logo

Strategy formation and policy making in government suomeksi

•
•
University of Tampere
University of Tampere

Teoksessa tarkastellaan strategisen johtamisen ajattelutapoja julkisten organisaatioiden ohjaamisessa. Teoksen perusajatus on, että strategiselle suunnittelulle on vaihtoehtoja. Strategisia tavoitteita voi ajatella myös voimavarojen ja verkostojen lähtökohdista. Kirja käsittelee strategiaa yhteiskunnassa ja julkisissa organisaatioissa. Kirjassa pohditaan erontekoa politiikan ja hallinnon välillä sekä eritellään strategian ja tulokselllisuuden välistä suhdetta julkisissa organisaatioissa.

Government & Nonprofit
1 of 99
Download to read offline
STRATEGIAN MUOTOUTUMINEN JULKISESSA HALLINNOSSA JAN-ERIK JOHANSON (2019) STRATEGY FORMATION AND POLICY MAKING IN GOVERNMENT. PALGRAVE.
ESITYKSEN KULKU • JOHDANTOA • MAKROSTRATEGIAT YHTEISKUNNASSA • MIKROSTRATEGIAT JULKISISSA ORGANISAATIOISSA • STRATEGIA JA TULOKSELLISUUS • PÄÄTELMIÄ
”KIVAT KELLUJAT” THE FRIENDLY FLOATEES • NOIN 28 800 KUMIIANKKAA PUTOSI KULJETUSKONTISSA RAHTILAIVAN KYYDISTÄ
MITÄ TÄSTÄ VOI OPPIA? • VARAUDU ENNAKKOIMATTOMAAN • VARAUDU HYÖDYNTÄMÄÄN ENNAKOIMATTOMIA TILANTEITA • ENNALTA LAADITUT SUUNNITELMAT EIVÄT PYSTY OTTAMAAN HUOMIOON ENNAKOIMATTOMIA TILANTEITA
JAN-ERIK JOHANSON:STRATEGY FORMATION AND POLICY MAKING IN GOVERNMENT. PALGRAVE (2019) IN PRESS. Teoksessa tarkastelellaan strategisen johtamisen ajatelutapoja julkisten organisaatioiden ohjaamisessa. Teoksen perusajatus on, että strategiselle suunnittelulle on vaihtoehtoja. Strategisia tavoitteita voi ajatella myös voimavarojen ja verkostojen lähtökohdista. Kirja käsittelee strategiaa yhteiskunnassa ja julkisissa organisaatioissa. Kirjassa pohditaan erontekoa politiikan ja hallinnon välillä sekä eritellään strategian ja tulokselllisuuden välistä suhdetta julkisissa organisaatioissa.
KIRJAN RAKENNE • STRATEGINEN KANSSAKÄYMINEN POLITIIKAN JA HALLINNON VÄLILLÄ • JULKISET ORGANISAATIOT JA STRATEGINEN KANSSAKÄYMINEN JOHDON JA TYÖNTEKIJÖIDEN KESKEN • STRATEGIA JA TULOKSELLISUUS • PÄÄTELMIÄ Strategia yhteiskunnassa Strategia julkisissa organisaatioissa Strategia ympäristössään
SUOMEN JULKISHALLINNON RAKENNE
JÄRKIHÄN SEN SANOO MUISTELU TOISTELU SANOTAAN, ETTÄ TAIDON HALLINTAAN TARVITAAN 10 000 TOISTOA AJATTELE SEURAAVIA TAITOJA: TAKOMINEN, JALKAPALLON PELAAMINEN, KIRJOITTAMINEN SEPILLE ON NIUKASTI KYSYNTÄÄ. JONKIN VERRAN JALKAPALLOILIJOILLE JA AMMATTIKIRJOITTAJILLE TULEEKO KENESTÄKÄÄN SEPPÄMESTARI, HUIPPUPELAAJA TAI MENESTYSKIRJAILIJA PELKÄN TOISTON PERUSTEELLA? IKUINEN PALUU AJATTELE OSTOSLISTAA ONKO TÄMÄ OIKEA MERKKI? LUKEEKO TÄSSÄ PUOLI TUSINAA VAI B- LAATUA? OVATKO MUSTASILMÄPAVUT MUSTIA PAPUJA VAI VALKOISIA PAPUJA, JOISSA ON MUSTIA PILKKUJA? OSTOSLISTA ON SUUNNITELMA TULEVAISUUDEN TOIMINTAA VARTEN SEN MUISTAMINEN MÄÄRITTÄÄ MENESTYKSEN TYYPILLISESSÄ KANSANTARINASSA SANKARI LÄHTEE MATKALLE VASTAAN TULEE VAIKEUKSIA JA VAARALLISIA TILANTEITA SANKARI SELVIÄÄ VAAROISTA JA PALAA KOTIIN MUUTTUNEENA, MUTTA HENKISESTI RIKASTUNEENA ME OLEMME KAIKKI OMAN ELÄMÄN SANKAREITA!
STRATEGIAN MUOTOILU JÄRJEN KÄYTTÖNÄ SUUNNITTELUPERUSTEINEN PITKÄ TÄHTÄIN, SUUNNITELUPAINOTUS VOIMAVARALÄHTÖINEN SISÄÄNPÄIN SUUNTAUTUNUT, VOIMAVAROIHIN PERUSTUVA SUHDEKESKEINEN SUUNTAUTUNUT ULKOISEEN YMPÄRISTÖÖN, VERKOSTOPOHJAINEN
STRATEGIA YHTEISKUNNASSA STRATEGINEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI, HALLINNON UUDISTUKSET, SÄÄNTELY
YHTEISKUNTA JA SEN OSAT • ANTIHOLISTINEN NÄKEMYS YHTEISKUNNASTA: TALOUS, VALTIO JA KANSALAISYHTEISKUNTA (POLANYI 1944). • YHTEISKUNNAN KOLME OSAA: • TALOUS LIITTYY TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN TUOTANTOON JA JAKELUUN; • VALTIO LIITTYY DEMOKRAATTISEEN HALLINTAAN; • KANSALAISYHTEISKUNTA LIITTYY YHTEISÖJEN JATKUVUUTEEN, NORMEIHIN JA VELVOLLISUUKSIIN ESIMERKIKSI SUKULAISUUSSUHTEIDEN TAI USKONNOLLISEN SUUNTAUTUMISEN PERUSTEELLA • SOSIAALISIIN MERKITYKSIIN PERUSTUVAN NÄKEMYKSEN PERUSTEELLA TALOUS, VALTIO JA KANSALAISYHTEISKUNTA MUODOSTAVAT KOLME OSIN PÄÄLLEKKÄISTÄ ALUETTA (LANGE ET AL. 2015).
YHTEISKUNNAN OSAT TALOUS KOORDINOIDUT MARKKINATALOUDET (CME) LIBERAALIT MARKKINATALOUDET (LME) JA SEKAMARKKINATALOUDET (MME) VALTIO ISÄNTÄVALTA (PATRONAGE) MANAGERIAALINEN (MANAGERIAL) KORPORATISTINEN (CORPORATIST) AUTONOMINEN (AUTONOMOUS) KANSALAISYHTEISKUNTA SITOMINEN (BONDING) SILLOITTAMINEN (BRIDGING)
SIPILÄN HALLITUKSEN STRATEGINEN OHJELMA LÄHTÖKOHTANA (CASE 3.1) (JOHANSON YM. 2017). 1.4.2015 31.5.2019 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 GOVERNMENT PROGRAMME IMPLEMENTATION PLAN 5.11.2015 GOVERNMENT CRISIS SOCIAL AND HEALTH REFORM 11.6.2016 CONSERVATIVE PARTY CHANGEOF CHAIRMANGOVERNMENT NEGOTIATIONS 1.7.2015 GREEK DEBT CRISIS 10.6.2017 TRUE FINN'S CHANGEOF CHAIRMAN SPLIT OF THE PARTY PLANNED REGIONAL ELECTIONS 29.6.2017 CONSTITUTIONAL LAW COMMITTEE DAMNING REPORTON THE BILL TO EXPAND PATIENTS' CHOICE OF CARE PROVIDER 19.4.2019 PARLIAMENTARY ELECTIONS 29.2.2016 COMPETITIVENESS AGREEMENT WITH SOCIAL PARTNERS INCREASE OF ASYLUM SEEKERS
YHTEISKUNNAN OSAT VALTIO: SULJETUT JA AVOIMET BYROKRATIAT, POLIITIKON JA VIRKAMIEHEN URIEN EROTTELU TALOUS: ERONTEKO MARKKINASUHTEIDEN JA STRATEGISEN KOORDINAATION VÄLILLÄ KANSALAISYHTEISKUNTA: RYHMIEN SISÄISET SUHTEET (SITOMINEN), RYHMIEN VÄLISET SUHTEET (SILLOITTAMINEN) Valtio Kansalaisyhteiskunta Koordinoitu markkinatalous (CME) Liberaali markkinatalous (LME) Sekamarkkinatalous (MME) Isäntävälta ”Patronage” Manageriaalinen Korporatistinen Autonominen Sitova ”Bonding” Silloittava ”Bridging” Talous
TALOUS TALOUS LIITTYY TAVAROIDEN JA PALVELUIDENT TUOTANTOON JA JA JAKELUUN MARKKINAPERUSTEISET YHTEISKUNNAT OVAT STRATEGISESSA MIELESSÄ ERILAISIA ON OLEMASSA LAADULLISESTI ERILAISIA MARKKINAPERUSTEISIA YHTEISKUNTIA Bruttokansantuote OECD maissa 2015 S u o m i
VERTAILEVA KAPITALISMI STRATEGIAKESKUSTELUSSA: STRATEGIA SEURAA RAKENNETTA ALFRED CHANDLER: SCALE AND SCOPE:THE DYNAMICS OF INDUSTRIAL CAPITALISM, 1990 • YHTENÄINEN JOHTAMISHIERARKIA KASVUN LÄHTEENÄ ”JOHTAJAKAPITALISMI” (MANAGERIAL CAPITALISM) • USA: MARKKINAKILPAILU JA FORDISTINEN MASSATUOTANTO • SAKSA: MASSATUOTANTO JA HIERARKIA, MUTTA YRITYSTEN YHTEISTOIMINTAA ”CO-OPERATIVE MANAGERIAL CAPITALISM” • ISO-BRITANNIA: OMISTAJAN ROOLIN ERIYTYMÄTTÖMYYS JOHTAMISESTA ”HENKILÖKOHTAINEN KAPITALISMI” MICHAEL PORTER: COMPETITIVE ADVANTAGE OF NATIONS, 1990 • KANSAKUNNAT MENESTYVÄT PITKÄÄN SAMOILLA TOIMIALOILLA • PERUSTUU INSTITUTIONAALISTEN KYKYJEN, TEKNOLOGIAN JA TAITOJEN KEHITTYMISEEN ”AINEETON PÄÄOMA” • KANSAINVÄLINEN KAUPPA VAIN KOROSTAA EROJA • RAHOITUSMARKKINAT SELITTÄVÄT TEKNOLOGISEN MUUTOKSEN (OSAKE/PANKKI)
• KANSALLISET INSTITUUTIOT MUOKKAAVAT SITÄ, MITEN YRITYKSET VOIVAT RATKAISTA KOORDINOINNIN ONGELMANSA – (LME). YRITYKSET RATKOVAT KOORDINOINNIN ONGELMANSA MARKKINOILLA TAI HIERARKIOISSA ELI KILPAILUUN PERUSTUVISSA SUHTEISSA JA ETÄISISSÄ VUOROVAIKUTUSSUHTEISSA – (CME) YRITYKSET EIVÄT RATKO KOORDINOINNIN ONGELMIA PELKÄSTÄÄN HIERARKIOISSA JA MARKKINOILLA, VAAN MYÖS MUILLA KUIN MARKKINOIHIN PERUSTUVILLA INSTITUUTIOILLA “STRATEGINEN VUOROVAIKUTUS” – (MME) TALOUDESSA ON PYSYVIÄ JAKOLINJOJA, JOIDEN HOITAMISEEN VALTIO OSALLISTUU – UUDEMMASSA KESKUSTELUSSA MYÖS SKANDINAAVINEN TYYPPI SEKÄ SIIRTYMÄTALOUDEN TYYPPI – MOLEMMAT RATKAISUT KOORDINAATIO-ONGELMIIN TUOTTAVAT INSTITUTIONAALISEN TASAPAINOTILAN, JOKA VOI TUOTTAA SUHTEELLISTA ETUA – (LME) SUHTEELLINEN ETU SYNTYY KOORDINAATION JOUSTAVUUDESTA – (CME) SUHTEELLINEN ETU SYNTYY YHTEISTOIMINNASTA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA (TIEDONVÄLITYS, VALVONTA JA PETTURIEN RANKAISU) MYÖHEMPI VERTAILEVAN KAPITALISMIN TUTKIMUS (VOC) (KS. DEEG & JACKSON 2006 REVIEW)
LIBERAALIT JA KOORDINOIDUT MARKKINATALOUDET (HALL & SOSKICE 2001) MALLIESIMERKKI: YHDYSVALLAT • CORPORATE GOVERNANCE: HAJAANTUNUT OSAKKEENOMISTUS; OSAKKEENOMISTAJIEN PAKO JOHTAJIEN TOIMINNAN KONTROLLIVÄLINEENÄ – SUHTEET TYÖNTEKIJÖIHIN: LYHYT TÄHTÄIN, MARKKINASUHTEET TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLILLÄ, YLIMMÄN JOHDON VAHVA ROOLI – TYÖELÄMÄN SUHTEET: TYÖNANTAJA- JA TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖT VERRATTAIN HEIKKOJA; HAJAUTETUT PALKKANEUVOTTELUT (JOUSTAVAT TYÖMARKKINAT) – AMMATILLINEN KOULUTUS/ MUU KOULUTUS: AMMATILLINEN KOULUTUS MARKKINOILTA; TYÖVOIMALLA ON HYVÄT YLEISTAIDOT – YRITYSTEN VÄLISET SUHTEET: MARKKINASUHTEET, KILPAILU; VIRALLISET SOPIMUSSUHTEET JA ALIHANKINTASUHTEET MALLIESIMERKKI: SAKSA – CORPORATE GOVERNANCE: PITKÄN TÄHTÄIMEN PANKKIEN HALLITSEMAT JÄRJESTELMÄT, RISTIKKÄISET HALLITUSJÄSENYYDET, RISTIINOMISTUS. JOHDON KONTROLLI “VERKOSTON MAINEEN HALLINTA” – SUHTEET TYÖNTEKIJÖIHIN: PITKÄ TÄHTÄIN, MUODOLLINEN EDUSTUS, YHTEISTOIMINTA JOHDON KANSSA. – TYÖELÄMÄN SUHTEET: TYÖNANTAJAT JA TYÖNTEKIJÄT HYVIN JÄRJESTÄYTYNEITÄ. TOIMIALAKOHTAINEN SOPIMINEN JA PALKKANEUVOTTELUT; TYÖSUHTEET MELKO PYSYVIÄ – AMMATILLINEN KOULUTUS: KEHITTYNYT TOIMIALAKOHTAINEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ, TYÖVOIMALLA HYVÄT TOIMIALAKOHTAISET JA YRITYSKOHTAISET TAIDOT – YRITYSTEN VÄLISET SUHTEET: YHTEISTOIMINNALLISTEN VERKOSTOJEN KEHITTYMINEN, YHTEISTYÖ TEKNOLOGIAN LEVITTÄMISESSÄ
ERILAISET TUOTANTORAKENTEET? PATENTIT (CME JA LME) TALOUKSISSA (HALL & SOSCISE 2001) Rakennustekniikka Kulutustavarat Aseet Ydintekniikka Kuljetus Maatalouskoneet Huolinta Mekaaniset laitteet Koneet Materiaalinkäsittely Pintakäsittely Prosessitekniikka Peruskemikaalit Uudet materiaalit Bioteknologia Lääketeollisuus Ohjausjärjestelmät Optiikka,puolijohteet Telekommunikaatio Saksa USA Patenttien erikoistuminen teknologian luokan mukaan Vähittäisiä innovaatioita Radikaaleja innovaatioita
• MUODOLLISTEN MARKKINASUHTEIDEN LAAJENTUMINEN NIILLE ALUEILLE, JOTKA AIEMMIN KUULUIVAT POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON PIIRIIN • KOLME KEHITYSVAIHTOEHTOA: • DEREGULAATIO • KAHTIAJAKO • UPPOUTUNUT JOUSTAVUUS • KAIKKI VAIHTOEHDOT KUULUVAT KÄSITTEEN PIIRIIN, MUTTA TUOTTAVAT ERILAISIA TILANTEITA JA PERUSTUVAT ERILAISILLE LIITTOUTUMILLE LIBERALISAATIO (THELEN 2012)
KOLME LIBERALISAATION SUUNTAA (THELEN 2012) Tasa-arvo Työmarkkinoiden ja erityisesti työnantajien järjestäytyminenVähäinen Suuri VähäinenSuuri Liberaali markkinatalous (LME) Esim. USA, Iso-Britannia Koordinoitu markkinatalous (CME) Esim. Saksa Kahtiajako Pohjoismainen koordinoitu markkinatalous Esim. Ruotsi, Tanska, Suomi Uppoutunut joustavuus
LIBERALISAATION KOLME SUUNTAA (THELEN 2012) DEREGULAATIO KESKINÄISEN KOORDINOINNIN MAHDOLLISUUKSIEN POISTAMINEN SEKÄ TYÖNANTAJILTA ETTÄ TYÖNTEKIJÖILTÄ MARKKINOIDEN PYSTYTTÄMINEN KOORDINOINNIN SIJALLE KAHTIAJAKO TYÖMARKKINOIDEN JAKAUTUMINEN SISÄ- JA ULKOKEHIIN PERINTEISTEN TOIMINTATAPOJEN SÄILYTTÄMINEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄN SISÄPIIRISSÄ ETUJEN VÄHENTYMINEN JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄSSÄ, VÄLIAIKAISESSA JA EPÄTYYPILLISESSÄ TYÖSSÄ UPPOUTUNUT JOUSTAVUUS TYÖTTÖMIEN AUTTAMINEN SIIRTYMÄÄN TAKAISIN TÖIHIN YHTENÄINEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ, JATKUVA KOULUTUS ENNEN: PALKKAMALTTI JA TÄYSTYÖLLISYYS NYT: INHIMILLISEN PÄÄOMAN KEHITTÄMINEN JA SOPEUTUMINEN MAKROTALOUDEN VAATIMUKSIIN
VALTIO ’POLITY’ • VALTIO ON POLITIIKAN JA JULKISEN HALLINNON TILA • VALTIO LIITTYY DEMOKRAATTISEEN HALLINTAAN. JULKISEN HALLINNON NÄKÖKULMA EI OLETA DEMOKRATIAN OLEMASSAOLOA -> HALLINTA RIITTÄÄ? • STRATEGINEN VALTIO KIIHDYTTÄÄ SOSIAALISTA OPPIMISTA, MUTTA ANTAA TALOUDEN JA KANSALAISYHTEISKUNNAN TOIMIA MAHDOLLISIMMAN ITSENÄISESTI (PAQUET 1996) • EROT JULKISEN SEKTORIN KOOSSA, 29 % BKT:STA IRLANNISSA, SUOMESSA 57%. USA 38% JA SAKSA 44% (OECD 2017)
POLI-KÄSITTEET KOKEILLAAN ILMAN POLI-KÄSITTEIDEN EROA: “VOIDAAN SANOA, ETTÄ POLITIIKKA MÄÄRITTELEE POLITIIKAN TOTEUTUMISEN POLICYN TAPAAN, KUN SEN AJATELLAAN TOTEUTUVAN POLITIIKKANA POLITICSIN MERKITYKSESSÄ, JOKA POHJAUTUU POLITIIKKAAN POLITYN MIELESSÄ” … HALLINTO, JA SUUNNITTELU LIITTYVÄT POLICYN KÄSITTEESEEN…KUN KESKUSTELLAAN VALLASTA, KONFLIKTEISTA JA OSALLISTUMISESTA, KYSEESSÄ ON SUUNTAUTUMINEN POLITICS- KÄSITTEESEEN (HEIDENHEIMER 1986). POLITY: YHTEISÖ, KAUPUNKIVALTIO, KANSALLISVALTIO, VALTAKUNTA POLITICS: TOIMIJOIDEN VALTATAISTELU POLICY: SUUNNITELTU SOSIAALINEN JÄRJESTYS, JULKISET POLIITIKAT ESIM. TEOLLISUUSPOLITIIKKA, TERVEYSPOLITIIKKA, KOULUTUSPOLITIIKKA
BYROKRATIAN KEHITYS (ERTMAN) PAPISTO OLI ALUKSI HYVÄ VALINTA VIRANHOITOON, KOULUTUS & OMA ITSENÄINEN TOIMEENTULO RIVIMIEHET OLIVAT RIIPPUVAISEMPIA TEHTÄVÄSTÄ, TEHTÄVÄN TURVAAMINEN TÄRKEÄÄ AMMATTIVIRKAMIEHET: TYÖN JATKUVUUS TOTTELEVAISUUDEN JA ASIANTUNTEMUKSEN AVULLA
HALLINNON JA POLITIIKAN ERO TUTKIMUSKIRJALLISUUDESSA (ABERBACH YM. 1981) 1. POLITIIKAN JA HALLINNON KAHTIAJAKO, 1800-LUVUN LOPPU, WILSON) 2. EDUT/FAKTAT (1900 –LUVUN ALKU, SIMON) 3. ENERGIA/TASAPAINO (1960-1980) 4. HYBRIDISOITUMINEN (1980-LUVULTA ETEENPÄIN)
BYROKRATIAN TYYPIT (DAHLSTRÖM & LAPUENTE 2017) PUHTAAT TAI IDEAALITYYPIT. KOKEMUSPERÄISESSÄ TODELLISUUDESSA NÄMÄ ESIINTYVÄT SEKAMUOTOINA ISANTÄVALTA (PATRONAGE): AVOIN TYÖHÖNOTTO, VAIHTUVUUS POLIITTISTEN SUHDANTEIDEN MUKAAN, POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN SEKOITTUMINEN KORPORATISTINEN: SULJETTU TYÖHÖNOTTO (VALINTAKOKEET, HALLINTOKORKEAKOULUT), POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN SEKOITTUMINEN MANAGERIAALINEN: AVOIN TYÖHÖNOTTO EI EROA YKSITYISIIN YRITYKSIIN, POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN EROTTELU AUTONOMINEN: SULJETTU TYÖHÖNOTTO, POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN EROTTELU SÄÄNNÖKSIN
SEURAUKSIA (DAHLSTRÖM & LAPUENTE 2017) OLENNAISIA PIIRTEITÄ • AVOIMEN JA SULJETUN BYROKRATIAN ERO EI OLE TÄRKEÄ, VAAN POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN SEKOITTUMINEN. • JOS URAT SEKOITTUVAT, VALLANPITÄJIÄ ON VAIKEA ARVOSTELLA • VIRKAURIEN SEKOITTUMINEN VÄHENTÄÄ JULKISEN SEKTORIN TEHOKKUUTTA JA UUDISTUKSIA SEKÄ LISÄÄ KORRUPTIOTA MUITA PIIRTEITÄ • BYROKRATIA EI OLE ONGELMA VAAN LIIAN RAJOITTAVAT BYROKRATIAN SÄÄNNÖT • AMMATTILAISUUS ON TÄRKEÄÄ, MUTTA AMMATTILAISTEN EI TARVITSE OLLA HALLINNON SISÄPIIRILÄISIÄ • AVAIN HYVÄÄN HALLINTOON ON YHDISTÄÄ JOUSTAVUUS AMMATTILAISUUTEEN • VIRKAMIEHET VOIDAAN PALKATA JA YLENTÄÄ SAMOIN KUIN YKSITYISTEN YRITYSTEN TYÖNTEKIJÖITÄ. HEITÄ VOIDAAN PALKITA AMMATILLISTEN EIKÄ POLIITTISTEN PERUSTEIDEN MUKAISESTI
KANSALAISYHTEISKUNTA • SUKULAISUUSSUHTEET JA USKONNOLLISET YHTEISÖT LIITTYVÄT NORMIEN JA VELVOITTEIDEN YLLÄPITOON YHTEISKUNNAN JATKUVUUDEN TAKAAMISESSA (POLANYI 1944) • KANSALAISET JA VAPAA-EHTOISTOIMINTA, YHTEENSÄ KOLMAS SEKTORI KATTAA NOIN 4.5 % BKT:STÄ (SALAMON YM. 2013) • TUOTANTO: SOSIAALIPALVELUT, KOULUTUS JA TERVEYDENHUOLTO KATTAVAT YLI PUOLET KOLMANNEN SEKTORIN TUOTANNOSTA • RAHOITUS: VALTION TUKI (32%), KÄYTTÖMAKSUT (43%) JA LAHJOITUKSET (25%) • USA: VALTION MENOJEN VÄHENTÄMINEN 1980-LUVULTA LÄHTIEN, KOLMANNEN SEKTORIN KAUPALLINEN TOIMINTA TUKEMAAN VARSINAISTOIMINTAA • EUROOPPA: 1980-LUVUN LISÄÄNTYVÄT TYÖTTÖMYYS, VAPAAEHTOISTOIMINNAN PAINOPISTE TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEEN, VALTION TUKI.
SOSIAALISEN PÄÄOMAN KESKUSTELU (PUTNAM 1993, 2000) Pohjois- ja Etelä-Italian vertailu. Hierarkkiset ja tasa-arvoisuuteen perustuvat yhteiskuntarakenteet Vapaa- ehtoistoiminnan vähentyminen USAssa
MAAILMAN SOSIAALISEN PÄÄOMAN KARTTA
SOSIAALISEN PÄÄOMAN MIKRONÄKÖKULMA (WOOLCOCK 1998) “Silloittava” Suhteiden laatu muihin yhteisöihin Hyvät Vieraantuminen “anomia” Sosiaaliset tilaisuudet Huonot “Amoraalinen yksilökeskeisyys” “Amoraalinen perhekeskeisyys” Huonot Hyvät “Sitova” Suhteiden laatu muihin yhteisön jäseniin Sitova ja silloittava sosiaalinen pääoma
KANSALAISYHTEISKUNTA YHTEISKUNNASSA ITALIAN ALUEET POHJANMAAN MAANVILJELIJÄT (HYYPPÄ 1997)
MAKROSTRATEGIAN MUODOT SUUNNITTELUPERUSTEINEN: STRATEGINEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI FYYSISEN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELU, MAKROTALOUDEN SUUNNITTELU, SOSIAALIS- YMPÄRISTÖLLINEN SUUNNITTELU, KEHITYSYHTEISTYÖ, OPERATIIVINEN JÄRJESTELMÄSUUNNITTELU VOIMAVARALÄHTÖINEN: HALLINNON UUDISTUKSET ITSEEN KOHDISTUVA TOIMINTA ESIM. NPA, NPM, PVM, NPS, NPG SUHDEKESKEINEN: REGULAATIO HALLINNASSA VALTIO: KEPPI, PORKKANA JA SAARNA ITSESÄÄNTELY, YHTEISSÄÄNTELY
TAPAUSESIMERKKI: KIINAN YHDEN LAPSEN POLITIIKKA (TAPAUS 3.3) POPULAATION KOON SUUNNITTELU. PELKO VÄESTÖNKASVUSTA JA SEN VAIKUTUKSESTA TALOUTEEN ON JOHTANUT MIESTEN YLIEDUSTUKSEEN VÄESTÖSSÄ, IKÄÄNTYVIEN MÄÄRÄN KASVUUN, HANKALUUKSIIN ELÄKEJÄRJESTELMÄN KESTÄVYYDEN KANSSA JA VAIKEUKSIIN SOSIAALISEN TUEN JAKAMISESSA
TAPAUSESIMERKKI: KANSAINVÄLINEN AVARUUSASEMA (TAPAUS 3.2) YKSI SUURIMMISTA JA TEKNOLOGISESTI MONIMUTKAISIMMISTA TEKNOLOGISISTA PROJEKTEISTA IHMISKUNNAN HISTORIASSA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YKSITTÄISTEN MODULIEN RAKENTAMISESSA AVARUUSASEMAN YKSITTÄISTEN MODULIEN ITSENÄINEN JOHTAMINEN RAJALLINEN KULJETUSKAPASITEETTI AVARUUSSUKKULA -OHJELMAN LOPETTAMISEN JÄLKEEN 2011 TAVOITTEET: TIETEELLINEN TUTKIMUS, TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN SOVELLUKSET JA KAIKKI TÄMÄ HUOLIMATTA AVARUUSTEKNOLOGIAN KAKSIKÄYTTÖISISTÄ (SIVIILI/SOTILAS) SOVELLUKSISTA
JULKISEN HALLINNON UUDISTAMISEN STRATEGIOITA Hallinnon uudistus strategia Uusi julkishallinto (NPA) Uusi julkisjohtamine n (NPM) Julkisen arvon johtaminen (PVM) Uusi julkinen palvelu (NPS) Uusi julkinen hallinta (NPG) Näkemys julkisesta edusta Sosiaalinen tasa- arvo vähemmän byrokraattisessa hallinnossa Byrokratian konkurssi Julkisjohtajien tuki, vastine NPM:n heikkouksille Demokratian ihanne vastavoimana NPM ajattelun taloudelliselle näkökulmalle Politiikan ja palvelutuotannon yhdentäminen Valtion rooli Yhtenäinen Hajaantunut Monimuotoinen Monimuotoinen Monimuotoinen Julkisen hallinnon asema Osa politiikkaprosessia Palvelun syötteiden ja tuotosten ohjaus Julkisen arvon tuottaminen kansalaisten ja politikkojen tyydyttämiseksi Palvelua neuvottelujen ja etujenvälittämisen perusteella Yhteistoiminta muiden tuottajien ja käyttäjien kesken Keinot Rajoja ylittävän toiminnan johtaminen Markkinasopimuk set, hallinnon sisäiset sopimusssuhteet Palvelun tarjoaminen, oikeutuksen takaaminen, julkisen arvon arviointi Liittoutumien rakentaminen julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin kesken Luottamus ja epämuodolliset verkostosopimuks et Muokattu lähteestä Pyun & Gamassou 2018, ss. 255-258
UUSI SÄÄNTELYN JÄRJESTYS (LEVI-FAUR 2013) • JULKINEN SÄÄNTELY EROTTUU PALVELUTUOTANNOSTA • SÄÄNTELY EROAA POLITIIKASTA • SÄÄNTELY EROTTUU OMAKSI POLITIIKKAPROSESSIN VAIHEEKSEEN • MUODOLLISET SÄÄNNÖT JA SOPIMUKSET KORVAAVAT HARKINNAN JA EPÄMUODOLLISET SUHTEET Valtio Talous Kansalaisyhteiskunta Markkinoiden itsesääntely esim. yritysten yhteiskuntavastuu, standardit Julkinen sääntely Kova sääntely: keppi Pehmeä sääntely: porkkana ja saarna Yhteisöjen itsesääntely: Luottamus ja vastavuoroisuuden normit, standardit 1 2 3 4 1) Julkinen yhteisääntely (valtio–talous), 2) Valtion talouden ja kansalaisyhteiskunnan yhteissääntely, 3) Julkinen yhteisresurssien yhteishallinta (Valtion ja kansalaisyhteiskunnan hybridi), 4) Yksityinen yhteissääntely (Kansalaisyhteiskunta- talous).
SÄÄNTELYN TAPOJA (BALDWIN, CAVE ET AL. 2012). • MÄÄRÄYKSET JA VALVONTA • KANNUSTINPERUSTAINEN TOIMINTA • MARKNINATOIMINNAN KONTROLLI • TIEDONANNON SÄÄNTELY • SUORA TOIMINTA JA SUUNNITTELUN VALVONTA • OIKEUDET JA VELVOITTEET • JULKINEN TUKI • SOSIAALIVAKUUTUS • LAINSÄÄDÄNTÖ, LAILLISTEN RANGAISTUSTEN UHKA • ESIM. SÄHKÖAUTOJEN VEROHELPOTUKSET • RIITTÄVÄN PALVELUN TAKAAMINEN ASIAKKAILLE • HARHAANJOHTAVIEN TIETOJEN KIELTÄMINEN • ESIM. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄÄNTELY VALVONNAN AVULLA • SIETORAJAT HAITALLISELLE TOIMINNALLE ESIM. YMPÄRISTÖNORMIT • YKSILÖLLISEN RISKIN VÄHENTÄMINEN
TAPAUSESIMERKKI: KUKA ON ONNELLISIN? (UNITED NATIONS HAPPINESS REPORT 2018) KOLME TIETÄ ONNEEN: NAUTINTOPERIAATE. HALUJEN VÄLITÖN SAAVUTTAMINEN, EUDEMONIA: MAHDOLLISUUS NOUDATTAA OMIA HYVEITÄ JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN MUIDEN HYVÄKSI UPPOUTUMISEN PERIAATE: ”VIRRAN” FLOW TUNTEMUS SAA UNOHTAMAAN AJAN JA PAIKAN KAIKKEIN ONNELLISIMMAT MAAT: SVEITSI, NORJA, TANSKA, SUOMI. PIENIÄ DEMOKRAATTISIA MAITA, JOISSA PALJON JULKISIA PALVELUITA ONNELLISUUDEN TARTTUMINEN: MAAHANMUUTTAJAT SAAVUTTAVAT KANTAVÄESTÖN ONNELLISUUDEN, MUTTA LÄHTÖMAAN ONNELLISUUSTASO JÄTTÄÄ JALANJÄLJEN ONNELLISUUDEN ESTEITÄ KEHITTYNEISSÄ TEOLLISUUSMAISSA: LIHAVUUS, PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA MASENNUS I am an anarchist Don't know what I want But I know how to get it
SÄÄNTELY TASOJEN MUKAAN Perustuslaillinen Kollektiivinen Paikka: Järjestelmä Instituutioiden muotoilu Politikan johtaminen Paikka: Organisaatio Verkostorakenteiden muotoilu Verkostojen johtaminen • AJATTELE SEURAAVIEN EROAVUUKSIA • SÄÄNNÖN NOUDATTAMINEN • TOIMINTASÄÄNNÖN MUOTOILU • KAIKKIEN SÄÄNTÖJEN MÄÄRITTELYN OHJE Muokattu lähteestä Hill & Hupe 2002, s. 183 Hill & Hupe 2006, s. 562.
STRATEGIA JULKISISSA ORGANISAATIOISSA SUUNNITTELUPERUSTEINEN, VOIMAVARALÄHTÖINEN JA SUHDEKESKEINEN
MIKROSTRATEGIAT SUUNNITTELU- PERUSTEINEN MUOTOILUA POLITIIKKOJA VARTEN, ORGANISAATIOPROSESSIT, TULOKSELLISUUDET ALUEET VOIMAVARA- LÄHTÖINEN VOIMAVARAT, TIETÄMYS JA KYVYKKYYDET SUHDEKESKEINEN VÄLITTÄJÄ, EDUNSAAJA JA HIRMUHALLITSIJA
Voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Suunnitteluperusteinen Ohjelmointi Yhdistäminen Jakaminen JULKISEN VIRASTON KOLME STRATEGIAA (JOHANSON 2009, 2014 KTS. JOHANSON & VAKKURI 2017) Katse eteenpäin. Miten tulee olemaan? Katse sisäänpäin. Miten menee? Katse ulospäin. Miten olemme yhteydessä kumppaneihin? Mahdollisuudet ja uhatVahvuudet ja heikkoudet
VIRASTOSTRATEGIAN KOLME LÄHTÖKOHTAA (JOHANSON 2009) Suunnitteluperusteinen Voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Strategian rooli Strategia määrittelee tehtäviä velvollisuuksien organisointia ja laajentamista varten (ohjelmointi) Strategia auttaa tunnistamaan uusia tapoja yhdistää voimavaroja velvollisuuksien toteuttamiseksi (yhdistäminen) Strategia määrittelee periaatteet velvollisuuksien jakamisesta ulkopuolisten kumppanien kanssa (jakaminen) Oletus ympäristöstä Epävakaa- yllätyksellinen Myrskyisä Myrskyisä, verkoston järjestys Keskeinen pääoman muoto Taloudellinen Inhimillinen Sosiaalinen Julkisen johtajan rooli Rakenne: Primus inter pares Taito: Kätyri Instituutio: Suurlähettiläs Ammattiryhmi- en asema Suunnittelun tuki Yhdistämisen kohde Rajaobjekti Keskeinen johtajan kontrolliväline Budjetti Työnjako Sopimus Haaste Ennakoimattomat tilanteet Jähmeät voimavarat, voimavarojen väärintulkinta Sopimuskustannukset, Voimakkaat sidosryhmät
SUUNNITTELUPERUSTEINEN STRATEGIA JULKISISSA ORGANISAATIOISSA POLITIIKKA, PROSESSIT JA TULOKSELLISUUS
Voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Suunnitteluperusteinen Miltä tulevaisuus näyttää? Vahvuudet ja heikkoudet Ketkä ovat kumppaneitamme? Mahdollisuudet ja uhat Ohjelmointi Yhdistäminen Jakaminen Politiikka markkinoina Organisaatioprosessit Tuloksellisuuden piirteitä SUUNNITTELUPERUSTEINEN STRATEGIA (JOHANSON 2009, 2008) Mitä meillä on?
STRATEGISEN SUUNNITTELUN TUTKIMUS: KESKEISET TUTKIMUSKOHTEET (WOLF & FLOYD 2017) Välittömät seuraukset Pitkän aikavälin seuraukset Organisaation sisäinen tarkastelu Strategisen päätöksenteon laatu, integraatio ja koordinaatio, yhteisymmärrys ja sitoutuminen, strateginen ajattelu, odottamattoman suunnittelu Organisaation tuloksellisuus, strateginen muutos ja uusiutuminen, toteutunut strategia, organisaation oppiminen, dynaamiset kyvykkyydet Organisaation ulkoinen tarkastelu Strateginen viestintä, strategian oikeuttaminen Sopeutuminen, strategian oikeuttaminen
POLITIIKKA MARKKINOINA:JULKINEN JA YKSITYINEN HALLINTO (NUTT & BACKOFF 1992) Julkishallinto Corporate Governance Markkinavalinta Valvontaelimet kontrolloivat tehtävää Ostokäyttäytyminen Avaintoimijoiden keskinäiset suhteet Palvelua tarjoavien organisaatioiden yhteistyö Palvelua tarjoavien organisaatioiden kilpailu Rahoituslähde Budjettirahoitus Maksuihin perustuva rahoitus Poliittinen vaikuttaminen Yleistä: Vaikuttamisyritysten puskurointi Harvinaista: Vaikuttamisen käsittäminen odotuksina Pakottaminen Pakollinen käyttö ja rahoitus Vapaaehtoinen käyttö ja maksu käytettäessä Vaikutusten ulottuvuus Laaja yhteiskunnallinen vaikutus Kapea yhteiskunnallinen vaikutus Omistajuus Kansalaiset Osakkeenomistajat Päämäärät ja suorituskykyodotukset Epämääräiset ja muuttuvat Selkeät ja vakaat
ORGANISAATIOPROSESSIT POLITIIKAN VAIKUTUS • VOIMAVAROJEN SUUNNITTELU JA KAUPANKÄYNTI TAVOITTEISTA • LYHYT TÄHTÄIN: HALLITUSKAUDET, BUDJETTIVUOSI • INSTITUUTIOIDEN POLKURIIPPUVUUS: AIEMMAN LAINSÄÄDÄNNÖN PAINOLASTI ORGANISAATIOPROSESSIT • VIRASTOJEN MAHDOLLISUUS YHTEISTOIMINTAAN • AMMATTIRYHMIEN YHTEISTOIMINTA JA RISTIRIIDAT JOHDON KANSSA • SIDOSRYHMIEN TÄRKEYS HALLINNAN ERI TASOILLA (YHTEISÖ, VERKOSTO, ORGANISAATIO/JÄSEN)
TULOKSELLISUUDEN PIIRTEITÄ • VIRASTOT OVAT POLIITTISEN KAMPPAILUN TULOKSIA. TEKNINEN TEHOKKUUS EI SIKSI OLE HYVÄ ARVIOINNIN PERUSTA (MOE 1986) • VIRASTOJEN PERUSTAMINEN ON VASTUUN VÄLTTÄMISEN STRATEGIA (HOOD 2011) • PAREMMAT KYVYKKYYDET JA TULOKSELLISUUS OVAT STRATEGISEN JOHTAMISEN SUOTUISIA SEURAUKSIA (POISTER 2010). • ENNAKOIVA (PROSPECT) STRATEGIA LISÄÄ TULOKSELLISUUTTA JA TUOTTAA PAREMPIA TULOKSIA KUIN PUOLUSTAVA (DEFENDER) STRATEGIA TAI REAKTIIVINEN (REACTOR) STRATEGIA (BOYNE, WALKER 2010).
TAPAUSESIMERKKI: YRITTÄJYYSYLIOPISTON SUUNNITTELU (TAPAUS 5.2) WARWICKIN YLIOPISTO OLI PIENI JA NUORI YLIOPISTO. PERUSTETTU 1965. ON KASVANUT NOPEASTI JA SAAVUTTANUT AKATEEMISTA TUNNUSTUSTA VUONNA 2013 YHTEENSÄ 23 000 OPISKELIJAA, TOP 60 YLIOPISTON JOUKOSSA MAAILMANLAAJUISESTI (QS WORLD UNIVERSITY RANKING) YRITTÄJYYSKULTTUURI, HAJAUTETTU RAHOITUS, SUUNTAUTUMINEN SOVELTAVAAN TUTKIMUKSEEN, PROJEKTIT JA TUTKIMUSKESKUKSET ULKOPUOLISTA KANSSAKÄYMISTÄ VARTEN KRIITTINEN TAPAUS VUONNA 1970: OPISKELIJALEVOTTOMUUKSIEN YHTEYDESSÄ ILMENI, ETTÄ YLIOPISTON JOHTO VAKOILI OPISKELIJOITA JA HENKILÖKUNTAA JA RAPORTOI SIITÄ ULKOPUOLISILLE – ALKU TERVEEMMÄLLE IDENTITEETILLE?
SUUNNITTELUN HAASTEITA • STRATEGIA OLIONA: STRATEGIAN EROTTAMINEN JOKAPÄIVÄISESTÄ HALLINNOSTA. ERILLINEN TEHTÄVÄ, JOSTA TULEE LOPULTA UUSI HALLINNOLLINEN TEHTÄVÄ • PAKOTETTU STRATEGIA. ULKOISET POLIITTISET TAVOITTEET MÄÄRITTELEVÄT STRATEGIAN MUOTOILUN. STRATEGIA SAA RITUAALIN PIIRTEITÄ JA NOUDATTAA MUODOLLISIA MENETTELYTAPOJA. VIRASTON OMA STRATEGINEN LIIKKUMAVARA VÄHENTYY, MUTTA VALTION KESKUSHALLINNON STRATEGINEN LUONNE VOI VAHVISTUA • TULOKSELLISUUDEN ERHE. YKSITYISTEN YRITYSTEN TUTKIMUS OSOITTAA, ETTÄ STRATEGIALLA ON VÄLITTÖMIÄ VAIKUTUKSIA. STRATEGIAN PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSIA ON VAIKEA OSOITTAA. • STRATEGIAN KAKSOISSIDOS. ULKOPUOLINEN SYÖTTEIDEN KONTROLLI YHDISTETTYNÄ TARKKAAN TULOSTEN KONTROLLIIN EI JÄTÄ STRATEGISILLE VALINNOILLE SIJAA.
VOIMAVARALÄHTÖINEN STRATEGIA JULKISISSA ORGANISAATIOISSA VOIMAVARAT, TIETÄMYS JA DYNAAMISET KYVYKKYYDET
Voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Suunnitteluperusteinen Miltä tulevaisuus näyttää?Mitä meilllä on? Vahvuudet ja heikkoudet Ketkä ovat kumppaneitamme? Uhat ja mahdollisuudet Ohjelmointi Yhdistely Jakaminen Voimavarojen näkökulma Tietämyksen näkökulma Dynaamiset kyvykkyydet VOIMAVARALÄHTÖINEN STRATEGIA (JOHANSON 2009,2008)
VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA (BARNEY 1991,2001,2011) PERUSTANA EDITH PENROSEN AJATUKSET: YRITYKSEN JOHTO MÄÄRITTELEE SEKÄ KYSYNNÄN ETTÄ TARJONNAN, KASVUN ONGELMAT OVAT JOHTAJIEN AJATTELUN ONGELMIA, JOHTAJAT OVAT TÄRKEITÄ ORGANISAATION OHJAAMISESSA VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA: OPPIMINEN, INHIMILLISTEN VOIMAVAROJEN KÄYTTÖ, TIETÄMYKSEN LUOMINEN JA KULTTUURI TÄRKEITÄ STRATEGIAN ULOTTUVUUKSIA SUUNTAUTUMINEN ORGANISAATION SISÄISIIN VOIMAVAROIHIN
VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA PERUSTAVAT VOIMAVAROJEN AINESOSAT (VRIN/VRIO) • ARVOKKUUS ’ JONKUN VÄÄRTTI’ • HARVINAISUUS ’VAIKEA LÖYTÄÄ’ • JÄLJITTELEMÄTTÖMYYS ’VAIKEA SOVELTAA’ • EI.KORVATTAVISSA, ORGANISAATIO PYSTYY OTTAMAAN HALTUUN ’AINOALAATUISUUS, ORGANISAATION KÄYTETTÄVISSÄ’ MERKITYS JULKISILLE VIRASTOILLE • ARVOKKUUS ON TÄRKEÄ VIRASTOILLE • MUUT AINESOSAT OLETTAVAT KILPAILUN LÄHTÖKOHDAKSI. NE EIVÄT KUVAA JULKISEN EDUN TAVOITTELUA • VOIVAT SILTI OLLA KOKEMUSPERÄISESTI TÄRKEITÄ
VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA (KLEIN ET AL. 2010) • VIRASTOILLA ON HALLUSSAAN ARVOKKAITA VOIMAVAROJA (TYÖVOIMA, RAKENNUKSET, ICT) • JOILLAKIN VOIMAVAROILLA ON MARKKINA-ARVOA, TOISILLA TAAS EI • TAVOITTEENA ON TUOTTAA ARVOA EI NIINKÄÄN KAAPATA SITÄ (KUTEN YRITYKSILLÄ) • YRITYKSET TÄHTÄÄVÄT ARVON KAAPPAAMISEEN, MUTTA JOUTUVAT USEIN LUOMAAN ARVOA KAAPATAKSEEN SEN • SILTI VIRASTOJEN TÄYTYY KAAPATA JONKIN VERRAN ARVOA SELVIYTYMISEN JA KONFLIKTIEN RATKAISUN TAKIA • JOS ARVON LUOMINEN (EIKÄ SEN KAAPPAAMINEN) ON VIRASTON ESISIJAINEN TEHTÄVÄ. VIRASTO TARVITSEE ITSENÄISYYTTÄ ARVON LUOMISEKSI JA TULOKSELLISUUDEN OSOITTAVAA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄÄ SEN OSOITTAMISEKSI
JULKISTEN VIRASTOJEN VOIMAVARAT (ELLISON 2006) VIRASTOA HYÖDYTTÄVIÄ VOIMAVAROJA • TARKKA ERIKOISTUMINEN • ERITTÄIN TEKNISET TEHTÄVÄT • HALLITSEVA AMMATTIRYHMÄ VIRASTOSSA • YHTEISKUNNALLISESTI ARVOSTETUN TEHTÄVÄN HOITAMINEN VIRANHALTIJOIDEN TIETÄMYS JA KYVYKKYYDET: ASIANTUNTEMUS, KYKY TUOTTAA TIETOA JA NEUVOJA Se, joka hallitsee Skryktoniumia, hallitsee koko maailmaa
TAPAUSESIMERKKI: SINGAPOREN SATAMA (TAPAUS 6.1) PIENI MAA JA VÄESTÖLTÄÄN MONIAINEKSINEN MAA. VAIN VÄHÄN LUONNONVAROJA MAANTIETEELLISESTI EDULLINEN SIJAINTI KAUPPAREITTIEN VARRELLA TEKEE SINGAPOREN SATAMASTA HOUKUTTELEVAN PYSÄHDYSPAIKAN TALOUDELLISIA VOIMAVAROJA ON OLLUT TARJOLLA SATAMAN KEHITTÄMISEEN KOULUTETUN TYÖVOIMAN TARJONTA SATAMAN LOGISTIIKAN SUUNNITTELUA VARTEN YHTEENLASKETTUNA SATAMALIIKENTEEN OSUUS SINGAPOREN BRUTTOKANSANTUOTTEESTA ON NOIN 7 %
RUTIINIT JA KYVYKKYYDET (BECKER 200X) RUTIINI TAIDON KOLLEKTIIVINEN VASTINE TOISTO KÄYTTÄYTYMISESSÄ JA KOGNITIOISSA PARANTAA KOORDINAATIOTA JA KONTROLLIA VÄHENTÄÄ EPÄVARMUUTTA HELPOTTAA KONFLIKTIEN RATKAISUA, SÄILYTTÄÄ KOGNITIIVISIA KYKYJÄ SÄILÖÖ TIETÄMYSTÄ JA INFORMAATIOTA KYVYKKYYS MUODOSTUU RUTIINIEN JOUKOSTA KYKY HANKKIA, MUUNTAA, SOVELTAA JA SUOJATA TIETÄMYSTÄ KYVYKKYYKSIEN MUUTTAMINEN VOI OLLA VAIKEAMPAA KUIN VOIMAVAROJEN MUUTTAMINEN
TIETÄMYKSEN NÄKÖKULMA • HILJAINEN JA JULKILAUSUTTU TIETO (TACIT AND EXPLICIT KNOWLEDGE) • TIEDONMUODOSTUKSESSSA HILJAISEN TIEDON JA JULKILAUSUTUN TIEDON YHDISTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ (NONAKA & TAKEUCHI 1995) • HYÖDYNTÄMINEN JA ETSINTÄ (EXPLOITATION AND EXPLORATION) • OLEMASSAOLEVAN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN ON TURVALLISTA JA ENNUSTETTAVAA • UUDEN TIEDON ETSINTÄ VAATII AIKAA JA ENERGIAA. TULOKSET OVAT ENNAKOIMATTOMIA (MARCH 1991)
TIETÄMYKSEEN LIITTYVIÄ KOKEMUSPERÄISIÄ TULOKSIA JULKISELLA SEKTORILLA VILKAS TYÖRYHMIEN SISÄINEN VUOROVAIKUTUS JA SEN JOHTAJAN VÄLITTÄMÄ YHTEYS YMPÄRISTÖÖN LISÄÄ TULOKSELLISUUTTA (JANHONEN & JOHANSON 2011) TULOKSELLISUUTEEN PERUSTUVA PALKKAUS LISÄÄ TIEDON JAKAMISTA (KIM & LEE 2016) JOHTAJUUS JA JOHTAMINEN VAIKUTTAVAT TIEDON JAKAMISEEN (DAWES & CRESSWELL 2012) MUODOLLISUUS VÄHENTÄÄ TIEDON JAKAMISTA, LUOTTAMUS LISÄÄ TIEDON JAKAMISTA (WILLEM & BUELENS 2007)
DYNAAMISET KYVYKKYYDET • SISÄISTEN JA ULKOISTEN KYVYKKYYKSIEN RAKENTAMISTA, YHDISTÄMISTÄ JA MUUTTAMISTA, JOTTA ORGANISAATIO SOPEUTUISI NOPEASTI MUUTTUVAAN YMPÄRISTÖÖN • YLEMMÄN TASON KÄSITE, JOKA KATTAA RUTIINIEN JOUKKOJA JA ERILAISIA VOIMAVAROJA • YMPÄRISTÖN MUUTTUVA LUONNE; ORGANISAATIOLTA VAADITAAN STRATEGISIA TOIMIA KUN ULKOISET MUUTOKSET OVAT NOPEITA
DYNAAMISET KYVYKKYYDET PROSESSIT TUNNISTA UHAT JA MAHDOLLISUUDET (HAHMOTTAMINEN) TEE STRATEGISIA VALIINTOJA (TARTTUMINEN) MUOKKAA ORGANISAATION VOIMAVAROJA, RAKENNETTA JA KYVYKKYYKSIÄ (MUUNTAMINEN) TIETÄMYS TIETÄMYKSEN SOVELTAMINEN, SOSIAALISAATION KÄYTÄNNÖT, JOTKA TUOTTAVAT HILJAISTA TIETOA KYKY OPPIA JA KYKY TIETÄÄ MIKSI TIETÄMYSTÄ SOVELLETAAN STRATEGISIA ULOTTUVUUKSIA DYNAAMISET KYVYKKYYDET LIITTYVÄT STRATEGISIIN, PÄÄMÄÄRÄSUUNTAUTUNEISIN PROSESSEIHIN NIIHIN VOI KUULUA KOKEILEVIA RUTIINEJA DYNAAMISTEN KYVYKKYYKSIEN KEHITTYMINEN VOI EDELLYTTÄÄ PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN SOVELTAMISTA JA KORVATTAVIEN KYVYKKYYKSIEN KÄYTTÖÄ JOSKUT DYNAAMISET KYVYKKYYDET YHDISTÄVÄT JA MUUNTAVAT VOIMAVAROJA, TOISET TAAS AUTTAVAT NIIDEN HANKKIMISESSA JA KÄYTÖSSÄ
DYNAAMISIIN KYVYKKYYKSIIN LIITTYVIÄ KOKEMUSPERÄISIÄ TULOKSIA JULKISISSA VIRASTOISSA • DYNAAMISTEN KYVYKKYYKSIEN KÄYTTÖ KOKEILUISSA ON TYÖLÄSTÄ JA AIKAAVIEVÄÄ. JOHTAJIEN PITÄISI PYSTYÄ TUNNISTAMAAN PIILEVIÄ KYVYKKYYKSIÄ, LUOMAAN LUOTTAMUSSUHTEITA JA TASAPAINOTTELEMAAN ORGANISAATION HALLINNAN SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN ALOITTEIDEN VÄLILLÄ (PABLO ET AL. 2007). • TYÖRYHMIEN VÄLISET TIIMIT AUTTAVAT RAKENTAMAAN KYVYKKYYKSIÄ (DANIEL, WILSON 2003). • TULOKSELLISUUDEN ONGELMAT JA LÖYSÄT VOIMAVARAT ENNAKOIVAT INNOVAATIOIDEN ETSIMISTÄ (SALGE, VERA 2013). • DYNAAMISET KYVYKKYYDET VAIKUTTAVAT TULOKSELLISUUTEEN EPÄSUORASTI (PIENING 2011).
SUHDEKESKEINEN STRATEGIA JULKISTEN VIRASTOJEN JOHTAMISESSA VÄLITTÄJÄ, LIIKETOIMINTAKUMPPANI JA HALLITSIJA
SUHDEKESKEINEN STRATEGIA (JOHANSON 2009, 2008) voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Suunnitteluperusteinen Miltä tulevaisuus näyttää? Mitä meillä on? Vahvuudet ja heikkoudet Ketkä ovat kumppaneitamme? Uhat ja mahdollisuudet Ohjelmointi Yhdistäminen Jakaminen Välittäjä ”hyväntahtoinen välittäjä” Tertius Gaudens ”Liiketoimintakumppani” Divide et impera ” Hallitsija”
TRIADI ELI KOLMEN JOUKKO (SIMMEL 1950) YHTEISKUNTA PIENOISKOOSSA • KOOSTUU KOLMESTA OSASTA • ENEMMISTÖ/VÄHEMMISTÖ • VÄLITYS/KILPAILU/LIITTOUTUMINEN • JOS YKSI POISTUU, PARI JÄÄ JÄLJELLE • UUSIEN JÄSENTEN LISÄÄMINEN EI MUUTA TILANNETTA
TAPAUSESIMERKKI: TELEKOMMUNIKAATION STANDARDISOINTI (CASE 7.1) (VAN DE KAA & GREEVEN 2017) STANDARDIT OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, JOTTA PUHELIMELLA PYSTYY PUHUMAAN ERI VERKOISSA G’ KEHITYS, 1-5, THE INFLUENCE OF STANDARD SETTING ORGANISATIONS TWO BASIC PROCESSES OF STANDARDIZATION: 1) OFFICIAL, THROUGH LEGISLATIVE BODIES OR REGULATORY GOVERNMENT AGENCIES AND 2) MARKET-BASED. VOLUNTARY BASIS WITHIN SINGLE FIRMS OR IN THEIR COORDINATED EFFORTS FROM OFFICIAL TO MARKET-BASED: GOVERNMENT: SECURING FAIR COMPETITION, GRANTING LICENSES TO OPERATORS, AND MAKING RULES FOR THE INTEREST OF THE GENERAL PUBLIC. REGULATORY AGENCIES TO MONITOR INDUSTRY. INDUSTRY STANDARD SETTING: VOLUNTARY STANDARD SETTING ORGANISATIONS WITH WIDE REPRESENTATION. THE RELIANCE ON MARKETS SPEEDS UP THE STANDARDIZATION PROCESS AND THE INCLUSIVE REPRESENTATION ENABLES CONSENSUS OVER THE ADOPTION. THE GEOGRAPHICAL SHIFT IN THE DEVELOPMENT OF TECHNOLOGY AND STANDARD SETTING FROM EUROPE AND NORTH AMERICA TO ASIA
VÄLITTÄJÄROOLEJA (FERNANDEZ & GOULD 1994) AJATTELE NÄITÄ SUHDERAKENTEITA TOIMIJAN A KANNALTA NUOLET VIITTAAVAT VOIMAVAROJEN VIRTAUKSEEN TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ. VOIMAVARAT VOIVAT OLLA ESIM. TIETOA TAI TALOUDELLISIA VOIMAVAROJA. OVAALIYMPYRÄT VIITTAAVAT RYHMÄJÄSENYYKSIIN. YHTEENSÄ JOUKOT VOIVAT JAKAANTUA KOLMEEN ERI RYHMÄÄN.
TERTIUS GAUDENS: LIIKETOIMINTAKUMPPANI ”KOLMAS JOKA HYÖTYY” (SIMMEL 1950, BURT 1992) Rakenteellinen aukko Rajoitettu suhde AJATTELE NÄITÄ SUHDERAKENTEITA TOIMIJAN A KANNALTA RAKENTEELLINEN AUKKO TARJOAA KAHDENLAISIA ETUJA 1) PÄÄSY TOISISTAAN RIIPPUMATTOMIEN TIETOJEN LÄHTEISIIN 2) MAHDOLLISUUS VALVOA B:N JA C:N VÄLISTÄ VIESTINTÄÄ RAJOITETUSSA SUHTEESSA INFORMAATION PÄÄSYN JA VALVONNAN EDUT HÄVIÄVÄT
HALLITSIJA: KOALITIOITA TRIADISSA (CAPLOW 1956) Type 1 A=B=C Type 2 A>B, B=C, A<(B+C) Type 3 A<B, B=C Type 4 A>(B+C), B=C Type 5 A>B>C, A<(B+C) Type 6 A>B>C, A>(B+C) Vallan suhteelliset määrät Plus-merkit kuvaavat mahdollisia koalitioita ryhmässä
VIRASTON TYYPPEJÄ (DUNLEAVY 1989) 1) TUOTANTOVIRASTO: PALVELUITA SUORAAN ASIAKKAILLE, TYÖVOIMAVALTAINEN 2) SÄÄNTELYVIRASTO: MUIDEN VIRASTOJEN TAI YKSITYISTEN YRITYSTEN VALVONTA 3) RAHANSIIRTOVIRASTO: TUKIEN MAKSAMINEN YRITYKSILLE TAI ETUUKSIEN MAKSAMINEN KANSALAISILLE 4) SOPIMUSVIRASTO: TEHTÄVÄNÄ MÄÄRITELLÄ PALVELUN PERIAATTEET JA TEHDÄ SOPIMUS TUOTANNOSTA YKSITYISEN YRITYKSEN KANSSA 5) VALVONTAVIRASTO: TULONSIIRTOJEN VALVONTA JULKISTEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ 6) VEROVIRASTO: VERONKANTO 7) LIIKETOIMINTAVIRASTO: PALVELUITA JA HYÖDYKKEITÄ MUILLE VIRANOMAISILLE, LASKUTUS TÄYDESTÄ HINNASTA 8) PALVELUVIRASTO: PALVELUIDEN TARJOAMINEN MAKSUTTA MUILLE VIRANOMAISILLE
VIRASTON TYYPIT TRIADIN ROOLEISSA VÄLITTÄJÄ ”HYVÄNTAHTOINEN VÄLITTÄJÄ” TUOTANTOVIRASTO, PALVELUITA ASIAKKAILLE, TYÖVOIMAVALTAINEN RAHANSIIRTOVIRASTO, TUKIEN JA ETUUKSIEN MAKSAMINEN VEROVIRASTO, VERONKANTO PALVELUVIRASTO, PALVELUN TARJOAMINEN MAKSUTTA MUILLE VIRANOMAISILLE ”TERTIUS GAUDENS” LIIKETOIMINTAKUMPPANI SOPIMUSVIRASTO, PALVELUN PERIAATTEET JA SOPIMUS TUOTANNOSTA YKSITYISEN YRITYKSEN KANSSA LIIKETOIMINTAVIRASTO, PALVELUITA JA HYÖDYKKEITÄ MUILLE VIRANOMAISILLE, LASKUTUS TÄYDESTÄ HINNASTA HAJOITA JA HALLITSE ”HALLITSIJA” SÄÄNTELYVIRASTO MUIDEN VIRASTOJEN TAI YKSITYISTEN YRITYSTEN VALVONTA VALVONTAVIRASTO TULONSIIRTOJEN VALVONTA JULKISTEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ, ERITYISESTI ALUE-JA PAIKALLISHALLINTOON
ASIAKAS OSALLISTUU AINA PALVELUN TUOTANTOON: JOSKUS ASIAKKAISTA VOI SAADA SUORAA TUKEA PALVELULLE JOSKUS ASIAKKAIDEN LIITTOUTUMAT OVAT HAITALLISIA VIRASTON VÄLITTÄJYYS: ASIAKKAIDEN RYHMÄNMUODOSTUS TUOTANTOVIRASTOISSA
VÄLITTÄJYYS: ASIAKKAIDEN KANSSAKÄYMINEN 1: PÄIVÄKOTI LAKKAUTUSTA VASTAAN (SUOSITUT PALVELUT)
VÄLITTÄJYYS: ASIAKKAIDEN KANSSAKÄYMINEN 2: VANKILAKAPINA (EPÄSUOSITUT PALVELUT)
• PALVELUAMMATTILAISTEN MERKITYS ASIAKKAIDEN RYHMÄNMUODOSTUKSEN SYNNYTTÄJÄNÄ JA ESTÄJINÄ • INNOSTAMINEN JA SÄÄDYLLINEN KOHTELU • ASIAKASRYHMIEN VÄLISELLÄ YHTEISTOIMINNALLA ON YHTEYS VIRASTON BUDJETIN KOKOON VÄLITTÄJYYS VIRASTOISSA
• JULKISET HANKINNAT JA KAKSI MALLIA • KERTALUONTEINEN HANKINTA JA HINNAN MERKITYS • PITKÄKESTOINEN YHTEISTYÖ ”ELINKAARIMALLI” JA KESKINÄINEN OPPIMINEN, ENTÄ SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS VIRASTON HYÖTYMINEN ”TERTIUS GAUDENS” SOPIMUS- JA LIIKETOIMINTAVIRASTOISSA
TERTIUS GAUDENS: ASIAKKAIDEN KANSSAKÄYMINEN: HOLLANTILAINEN HUUTOKAUPPA
• ALIHANKINTASUHTEISSA HENKILÖKOHTAISELLA VUOROVAIKUTUKSELLA ON VÄLIÄ, MUTTA JULKISEN ORGANISAATION ON SITÄ VAIKEA HYÖDYNTÄÄ • PALVELUJA MUILLE YKSIKÖILLE MYYVIEN VIRASTOJEN MENESTYS VOI OLLA VALTION KOKONAISUUDEN KANNALTA OLLA HAITALLISTA VIRASTOJEN HYÖDYNTAVOITTELU
• SÄÄNTELYN JA ALUEIDEN TUKEMISEN KANNALTA VIRASTOLLA ON HYVÄ OLLA ENEMMÄN VALTAA KUIN VALVONNAN TAI VOIMAVAROJEN SIIRRON KOHTEILLA • LIIAN VOIMAKAS VIRASTO: SÄÄTELYSADISMI, LIIAN HEIKKO ASEMA VOI JOHTAA VIRASTON KAAPPAUKSEEN/ VALTION HAJOAMISEEN TAI JOIDENKIN ALUEIDEN SORTOON HALLITSIJA: SÄÄNTELYVIRASTO/ ALUEELLINEN TULONSIIRTOVIRASTO
DIVIDE ET IMPERA: VUOROVAIKUTUS VALVONNAN ALLA: KAUKOVARJOSTIN JA MOBIILIZOMBIE
• VAHVAT PAIKALLISET VAIKUTTAJAT (YRITYKSET, ETUJÄRJESTÖT) VOIVAT UHATA VIRASTON PUOLUEETTOMUUTTA • VAHVOJEN ULKOPUOLISTEN VOIMIEN VÄHENTÄMINEN VOI EDELLYTTÄÄ NIIDEN ETUJEN HAJAUTTAMISTA VIRASTOJEN VALTA
• ULKOSUHTEIDEN LUOMINEN VOI TUOTTAA ENNAKOIMATTOMIA YHTEISTOIMINNAN MUOTOJA, JOTKA EIVÄT OLE KENENKÄÄN HALLUSSA • VERKOSTOIHIN PERUSTUVIEN KANSSAKÄYMISEN MUOTOJEN EI AINA TARVITSE OLLA TASA- ARVOISIA • VIRASTOT VOIVAT TOIMIA VÄLITTÄJINÄ, HYÖDYN TAVOITTELIJOINA TAI HALLITSIJOINA • VIRASTON KANNALTA SUHTEIDEN VÄHENTÄMINEN TAI LISÄÄMINEN VOI PARANTAA SEN ASEMAA, MUTTA OTOLLINEN SUHDERAKENNE RIIPPUU VIRASTON TEHTÄVISTÄ YHTEENVETOA SUHDEKESKEISESTÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDASTA
STRATEGIAN RAJAPINNAT STRATEGIA JA TULOKSELLISUUS STRATEGIAN MUODOT JA TALOUDELLISUUS, TEHOKKUUS JA TULOKSELLISUUS
MITEN JÄSENTÄÄ STRATEGIAN JA TULOKSELLISUUDEN VÄLISTÄ SUHDETTA? KAKSI VAIHTOEHTOA STRATEGISEN JOHTAMISEN JA TULOKSELLISUUDEN JOHTAMISEN YHDENTÄMINEN. TULOKSELLISUUDEN JOHTAMINEN ON STRATEGISTA JOHTAMISTA OPERATIIVISESTI STRATEGISELLA JOHTAMISELLA JA TULOKSELLISUUDEN JOHTAMISELLA ON USEITA KYTKEYTYMISEN KOHTIA, JOITA TARKASTELLAAN ERIKSEEN
STRATEGIAN JA TULOKSELLISUUDEN SUHDE
STRATEGIA JA TULOKSELLISUUS (KS. JOHANSON & VAKKURI 2017) • TALOUDELLISUUDEN PERIAATE: TOIMINTOVIRTOJEN, HEURISTIIKKOJEN JA ULKOSUHTEIDEN JÄRJESTÄMINEN MAHDOLLISIMMAN YKSINKERTAISESTI JA TALOUDELLISESTI (TALOUDELLINEN KESTÄVYYS). • TEHOKKUUDEN PERIAATE: TAVOITTEIDEN PUSKUROINTI, VOIMAVAROJEN ANNOSTELU JA ULKOSUHTEIDEN JÄRJESTÄMINEN TUOTOSTEN MAKSIMOIMISEKSI (TASAPAINO). • VAIKUTTAVUUDEN PERIAATE: OIKEUTUKSEN PYSYVYYS, INNOVAATIOIDEN LUOMINEN JA SOSIAALISEN YHDENTÄMISEN TAVOITTELU VAIKUTUSTEN MAKSIMOIMISEKSI (ARVONLUONTI) • SUUNNITTELUPERUSTEINEN: TAVOITTEET JA TYÖNJAKO TULEVAISUUDEN HYÖTYJEN MAKSIMOIMISEKSI (PERINTÖ) • VOIMAVARALÄHTÖINEN: TOIMINTATAPOJEN, VOIMAVAROJEN JA INNOVAATIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN KOKONAISVARANTOJEN LISÄÄMISEKSI (SOSIAALINEN HYVINVOINTI) • SUHDEKESKEINEN: ULKOSUHTEIDEN RAKENTAMINEN YHTEISKUNNAN YHDENTÄMISEKSI (SOSIAALINEN PÄÄOMA)
STRATEGIAN SUUNTAISESTI: SUUNNITTELUPERUSTEINEN TOIMINTOVIRTOJEN MÄÄRITTELY: EDUNSAAJANA HALLITSIJA, TOIMINNAN SUJUVUUS TAI KÄYTTÄJÄ/ASIAKAS TAVOITTEIDEN PUSKUROINTI: BYROKRATIAN ERISTÄMINEN POLITIIKASTA OIKEUTUKSEN KERÄILY: HYVÄKSYNTÄÄ MONESTA ERI LÄHTEESTÄ PERINTÖ: TULEVIEN SUKUPOLVIEN HYVINVOINTI
STRATEGIAN SUUNTAISESTI: VOIMAVARALÄHTÖINEN • HEURISTIIKAN SOVELLUKSET: AIEMPI TUTKIMUS, KIELTEISIÄ VAIKUTUKSIA (SAATAVUUS, ANKKUROINTI, EDUSTAVUUS), UUDEMPI TUTKIMUS MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA (NOPEUS, TARKKUUS) • VOIMAVAROJEN ANNOSTELU: VOIMAVAROJEN KYTKEMINEN ARVON LUOMISEKSI. ONGELMA: JOHTAJIEN PITÄÄ OLLA TYYTYMÄTTÖMIÄ VOIMAVAROJEN KÄYTTÖÖN, MUTTA VOIMAVAROJEN VÄHYYS ON ESTE MUUTOSTEN TOTEUTTAMISEKSI • INNOVAATIOIDEN LUOMINEN: UUDET TAVOITTEET, HALLINNAN INNOVAATIOT KANSALAISTEN AKTIVOIMISEKSI, UUSIEN KANSANVALLAN AREENAT, UUDET KÄYTTÄJÄRYHMÄT • SOSIAALINEN HYVINVOINTI: YHTEISKUNNAN HYVINVOINTI ERILAISISSA TALOUDELLISISSA JA SOSIAALISISSA RAKENTEISSA.
STRATEGIAN SUUNTAISESTI: SUHDEKESKEINEN • ULKOSUHTEIDEN HALLINTA: MAHDOLLISIMMAN VÄHILLÄ SUHTEILLA MAHDOLLISIMMAN PALJON KYTKENTÖJÄ. ULKOSUHTEIDEN KESKITTÄMINEN JA HAJAUTTAMINEN • VASTAVUOROISUUKSIEN PUNNINTA: MITEN VASTAVUOROISIA SUHTEET OVAT? “VELKASITOUMUKSET” JA VIVUTUKSEN STRATEGIA. ONGELMA: YHTEISÖJEN RAKENTAMINEN EDELLYTTÄÄ USEIN SUHTEIDEN VÄHYYTTÄ MUIHIN RYHMIIN. • YHTEISÖJEN KYTKEMINEN: MUUTOIN PITKÄKSI JÄÄVIEN SOSIAALISTEN ETÄISYYKSIEN LYHENTÄMINEN (HORISONTAALINEN JA VERTIKAALINEN YHDENTÄMINEN, ALHAALTA YLÖS JA YLHÄÄLTÄ-ALAS YHDENTÄMINEN). • SOSIAALINEN PÄÄOMA: KOKO YHTEISKUNNAN YHTEENKYTKEYTYMINEN
STRATEGIAN RAJAPINNAT PÄÄTELMIÄ
KUMIANKKOJEN OPETUKSIA • MIKÄ TAHANSA ELOLLINEN TAI ELOTON OLIO VOI VANGITA HUOMIOMME • OTOLLISISSA OLOSUHTEISSA YLLÄTTÄVÄT TAPAHTUMAT • VOIDAAN LIITTÄÄ SUUNNITELMIIN • VOIVAT TUOTTAA ARVOKKAITA VOIMAVAROJA • VOIVAT AUTTAA VIESTIMÄÄN TIETÄMYSTÄ LAAJALLE YLEISÖLLE
STRATEGISEN JOHTAMISEN AJATUKSIA • SOTILAALLISET, LIIKETOIMINNALLISET JA POLIITTISET AJATUKSET TUOVAT ESIIN VOITTAMISEN JA HÄVIÄMISEN TILANTEET • VIHOLLISEN TUHOAMINEN • MARKKINOIDEN VALLOITTAMINEN • KUNNIAN HAALINTA JA SYYLLISYYDEN VÄLTTÄMINEN • NÄMÄ AJATUKSET EIVÄT KANNUSTA VIHOLLISTEN, VASTUSTAJIEN TAI KILPAILIJOIDEN HUOMAAVAISEEN KOHTELUUN • STRATEGISEN JOHTAMISEN AJATUKSIA • YHTEISTOIMINNALLINEN JA RAUHANOMAISEEN RINNAKKAISELOON PERUSTUVA SUHDE KESKUSHALLINNNON JA VIRASTOJEN STRATEGIAN VÄLILLÄ ON MAHDOLLINEN • YHTEISTOIMINTA ON MAHDOLLISTA JA TOIVOTTAVAA JULKISIIN TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI • ERIÄVIEN MIELIPITEIDEN HUOMIOIMINEN ON OSA TOIMIVAA HALLINTOA
MAKRO- JA MIKRO STRATEGIAT • SUUNNITTELU, VOIMAVARAT JA SUHTEET LÄHTÖKOHTANA • YHTEISKUNTASUUNNITTELU, ORGANISAATIOSUUNNITTELU • VOIMAVAROJEN YHDISTÄMINEN HALLINNOLLISTEN UUDISTUSTEN AVULLA, VOIMAVAROJEN YHDISTÄMINEN TIETÄMYKSEN JA KYVYKKYYKSIEN AVULLA • PERUSTUSLAILLINEN JA KOLLEKTIIVINEN SÄÄNTELY MAKRO- JA MIKROTASOLLA • MAKRO: RAKENNE MÄÄRÄÄ STRATEGIAN • OLEMME SIDOTTUJA KANSALLISIIN INSTITUUTIOIHIN • YHTEENSOPIVUUS VALTION, HYVINVOINTIMALLIN JA TALOUDEN KESKEN TUOTTAA KILPAILUETUA • MIKRO: STRATEGIA MÄÄRÄÄ RAKENTEEN • JULKISTEN ORGANISAATIOIDEN KYVYT VAIKUTTAA KOHTALOONSA OVAT RAJALLISET • PAKOTETTU STRATEGIA JA TULOLLISUUSARVIOINTI VOIVAT KAVENTAA TOIMINTATILAA, ITSENÄINEN STRATEGIAN MUODOSTAMINEN JA TULOKSELLISUUDEN KANNUSTIMET VOIVAT LAAJENTAA SITÄ • HAJAUTTAMISEN AALTO ON LISÄNNYT VALTIOTA ALEMMAN TASON TOIMINTATILAA JA TUOTTANUT ERILAISIA ORGANISOINNIN MUOTOJA
MAKRO- JA MIKROSTRATEGIAT • MAKRO- JA MIKROSTRATEGIOIDEN VÄLINEN SUHDE ON NOLLASUMMAPELI. MITÄ PAKOTTAVAMPI MAKROSTRATEGIA ON, SITÄ VÄHEMMÄN TOIMINTATILAA VIRASTOILLE JÄÄ • MAKRO- JA MIKROSTRATEGIAT KÄSITTELEVÄT TAVOITTEITA ERI TAVOIN. MAKROSTRATEGIAN TAPA JÄSENTÄÄ TAVOITTEITA ON ABSTRAKTI JA KÄSITTEELLINEN. MIKROSTRATEGIA ON KÄYTÄNNÖLLINEN JA TEKNINEN
• MITEN VALTIOT TAVOITTELEVAT PÄÄMÄÄRIÄÄN ERI YHTEISKUNNISSA? MITEN YHTEISKUNNAT JÄRJESTÄVÄT SUHTEENSA VALTION, TALOUDEN JA KANSALAISYHTEISKUNNAN VÄLILLÄ? OVATKO YHTEISKUNTIEN TOIMINTAMUODOT YLEISMAAILMALLISIA? JOS OVAT, MIKSI EIVÄT OLE SAMANLAISIA JA JOS EIVÄT OLE, NIIN MIKSI ON YHTÄLÄISYYKSIÄ • MITEN POLITIIKKA JA HALLINTO TOIMIVAT KESKENÄÄN? MITEN PALJON POLITIIKAN JA HALLINNON TOIMINTAKYKYÄ TARVITAAN, JOTTA VALTIO TOIMISI HYVIN? ONKO WEBERILÄINEN BYROKRATIA TOIMIVAN HALLINNNON PERUSEDELLYTYS? VOIVATKO VALTIOT JA VIRASTOT MUOTOILLA TAVOITTEITAAN MUUTOIN KUIN YKSITYISKOHTAISTEN SUUNNITELMIEN AVULLA? KIRJAN YHTEENVETOA KYSYMYKSIÄ

Recommended

Strategic governance
Strategic governanceStrategic governance
Strategic governance
University of Tampere
 
Strategic design
Strategic designStrategic design
Strategic design
University of Tampere
 
Government macro strategy formation
Government macro strategy formationGovernment macro strategy formation
Government macro strategy formation
University of Tampere
 
Public organizations micro strategy formation
Public organizations micro strategy formationPublic organizations micro strategy formation
Public organizations micro strategy formation
University of Tampere
 
Strategy and performance
Strategy and performanceStrategy and performance
Strategy and performance
University of Tampere
 
Strategy formation and policy making in government powerpoint show
Strategy formation and policy making in government powerpoint showStrategy formation and policy making in government powerpoint show
Strategy formation and policy making in government powerpoint show
University of Tampere
 
Strategy formation and policy making
Strategy formation and policy makingStrategy formation and policy making
Strategy formation and policy making
University of Tampere
 
Strategy formation and policy making in government
Strategy formation and policy making in governmentStrategy formation and policy making in government
Strategy formation and policy making in government
University of Tampere
 

Recommended

Strategic governance
Strategic governanceStrategic governance
Strategic governance
University of Tampere
 
Strategic design
Strategic designStrategic design
Strategic design
University of Tampere
 
Government macro strategy formation
Government macro strategy formationGovernment macro strategy formation
Government macro strategy formation
University of Tampere
 
Public organizations micro strategy formation
Public organizations micro strategy formationPublic organizations micro strategy formation
Public organizations micro strategy formation
University of Tampere
 
Strategy and performance
Strategy and performanceStrategy and performance
Strategy and performance
University of Tampere
 
Strategy formation and policy making in government powerpoint show
Strategy formation and policy making in government powerpoint showStrategy formation and policy making in government powerpoint show
Strategy formation and policy making in government powerpoint show
University of Tampere
 
Strategy formation and policy making
Strategy formation and policy makingStrategy formation and policy making
Strategy formation and policy making
University of Tampere
 
Strategy formation and policy making in government
Strategy formation and policy making in governmentStrategy formation and policy making in government
Strategy formation and policy making in government
University of Tampere
 
2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot
Marius Sescu
 
Everything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTEverything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPT
Expeed Software
 
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsProduct Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Pixeldarts
 
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthHow Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
ThinkNow
 
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfAI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
marketingartwork
 
Skeleton Culture Code
Skeleton Culture CodeSkeleton Culture Code
Skeleton Culture Code
Skeleton Technologies
 
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
Neil Kimberley
 
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
contently
 
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
Albert Qian
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Kurio // The Social Media Age(ncy)
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Search Engine Journal
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
SpeakerHub
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next
Tessa Mero
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Lily Ray
 
How to have difficult conversations
How to have difficult conversations How to have difficult conversations
How to have difficult conversations
Rajiv Jayarajah, MAppComm, ACC
 
Introduction to Data Science
Introduction to Data ScienceIntroduction to Data Science
Introduction to Data Science
Christy Abraham Joy
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesTime Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best Practices
Vit Horky
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project management
MindGenius
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
RachelPearson36
 

More Related Content

Featured

How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthHow Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
ThinkNow
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Kurio // The Social Media Age(ncy)
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Search Engine Journal
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
SpeakerHub
 

Featured (20)

2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot
 
Everything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTEverything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPT
 
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsProduct Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
 
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthHow Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
 
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfAI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
 
Skeleton Culture Code
Skeleton Culture CodeSkeleton Culture Code
Skeleton Culture Code
 
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
 
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
 
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
 
How to have difficult conversations
How to have difficult conversations How to have difficult conversations
How to have difficult conversations
 
Introduction to Data Science
Introduction to Data ScienceIntroduction to Data Science
Introduction to Data Science
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesTime Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best Practices
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project management
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
 

Strategy formation and policy making in government suomeksi

  • 1. STRATEGIAN MUOTOUTUMINEN JULKISESSA HALLINNOSSA JAN-ERIK JOHANSON (2019) STRATEGY FORMATION AND POLICY MAKING IN GOVERNMENT. PALGRAVE.
  • 2. ESITYKSEN KULKU • JOHDANTOA • MAKROSTRATEGIAT YHTEISKUNNASSA • MIKROSTRATEGIAT JULKISISSA ORGANISAATIOISSA • STRATEGIA JA TULOKSELLISUUS • PÄÄTELMIÄ
  • 3. ”KIVAT KELLUJAT” THE FRIENDLY FLOATEES • NOIN 28 800 KUMIIANKKAA PUTOSI KULJETUSKONTISSA RAHTILAIVAN KYYDISTÄ
  • 4. MITÄ TÄSTÄ VOI OPPIA? • VARAUDU ENNAKKOIMATTOMAAN • VARAUDU HYÖDYNTÄMÄÄN ENNAKOIMATTOMIA TILANTEITA • ENNALTA LAADITUT SUUNNITELMAT EIVÄT PYSTY OTTAMAAN HUOMIOON ENNAKOIMATTOMIA TILANTEITA
  • 5. JAN-ERIK JOHANSON:STRATEGY FORMATION AND POLICY MAKING IN GOVERNMENT. PALGRAVE (2019) IN PRESS. Teoksessa tarkastelellaan strategisen johtamisen ajatelutapoja julkisten organisaatioiden ohjaamisessa. Teoksen perusajatus on, että strategiselle suunnittelulle on vaihtoehtoja. Strategisia tavoitteita voi ajatella myös voimavarojen ja verkostojen lähtökohdista. Kirja käsittelee strategiaa yhteiskunnassa ja julkisissa organisaatioissa. Kirjassa pohditaan erontekoa politiikan ja hallinnon välillä sekä eritellään strategian ja tulokselllisuuden välistä suhdetta julkisissa organisaatioissa.
  • 6. KIRJAN RAKENNE • STRATEGINEN KANSSAKÄYMINEN POLITIIKAN JA HALLINNON VÄLILLÄ • JULKISET ORGANISAATIOT JA STRATEGINEN KANSSAKÄYMINEN JOHDON JA TYÖNTEKIJÖIDEN KESKEN • STRATEGIA JA TULOKSELLISUUS • PÄÄTELMIÄ Strategia yhteiskunnassa Strategia julkisissa organisaatioissa Strategia ympäristössään
  • 8. JÄRKIHÄN SEN SANOO MUISTELU TOISTELU SANOTAAN, ETTÄ TAIDON HALLINTAAN TARVITAAN 10 000 TOISTOA AJATTELE SEURAAVIA TAITOJA: TAKOMINEN, JALKAPALLON PELAAMINEN, KIRJOITTAMINEN SEPILLE ON NIUKASTI KYSYNTÄÄ. JONKIN VERRAN JALKAPALLOILIJOILLE JA AMMATTIKIRJOITTAJILLE TULEEKO KENESTÄKÄÄN SEPPÄMESTARI, HUIPPUPELAAJA TAI MENESTYSKIRJAILIJA PELKÄN TOISTON PERUSTEELLA? IKUINEN PALUU AJATTELE OSTOSLISTAA ONKO TÄMÄ OIKEA MERKKI? LUKEEKO TÄSSÄ PUOLI TUSINAA VAI B- LAATUA? OVATKO MUSTASILMÄPAVUT MUSTIA PAPUJA VAI VALKOISIA PAPUJA, JOISSA ON MUSTIA PILKKUJA? OSTOSLISTA ON SUUNNITELMA TULEVAISUUDEN TOIMINTAA VARTEN SEN MUISTAMINEN MÄÄRITTÄÄ MENESTYKSEN TYYPILLISESSÄ KANSANTARINASSA SANKARI LÄHTEE MATKALLE VASTAAN TULEE VAIKEUKSIA JA VAARALLISIA TILANTEITA SANKARI SELVIÄÄ VAAROISTA JA PALAA KOTIIN MUUTTUNEENA, MUTTA HENKISESTI RIKASTUNEENA ME OLEMME KAIKKI OMAN ELÄMÄN SANKAREITA!
  • 9. STRATEGIAN MUOTOILU JÄRJEN KÄYTTÖNÄ SUUNNITTELUPERUSTEINEN PITKÄ TÄHTÄIN, SUUNNITELUPAINOTUS VOIMAVARALÄHTÖINEN SISÄÄNPÄIN SUUNTAUTUNUT, VOIMAVAROIHIN PERUSTUVA SUHDEKESKEINEN SUUNTAUTUNUT ULKOISEEN YMPÄRISTÖÖN, VERKOSTOPOHJAINEN
  • 10. STRATEGIA YHTEISKUNNASSA STRATEGINEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI, HALLINNON UUDISTUKSET, SÄÄNTELY
  • 11. YHTEISKUNTA JA SEN OSAT • ANTIHOLISTINEN NÄKEMYS YHTEISKUNNASTA: TALOUS, VALTIO JA KANSALAISYHTEISKUNTA (POLANYI 1944). • YHTEISKUNNAN KOLME OSAA: • TALOUS LIITTYY TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN TUOTANTOON JA JAKELUUN; • VALTIO LIITTYY DEMOKRAATTISEEN HALLINTAAN; • KANSALAISYHTEISKUNTA LIITTYY YHTEISÖJEN JATKUVUUTEEN, NORMEIHIN JA VELVOLLISUUKSIIN ESIMERKIKSI SUKULAISUUSSUHTEIDEN TAI USKONNOLLISEN SUUNTAUTUMISEN PERUSTEELLA • SOSIAALISIIN MERKITYKSIIN PERUSTUVAN NÄKEMYKSEN PERUSTEELLA TALOUS, VALTIO JA KANSALAISYHTEISKUNTA MUODOSTAVAT KOLME OSIN PÄÄLLEKKÄISTÄ ALUETTA (LANGE ET AL. 2015).
  • 12. YHTEISKUNNAN OSAT TALOUS KOORDINOIDUT MARKKINATALOUDET (CME) LIBERAALIT MARKKINATALOUDET (LME) JA SEKAMARKKINATALOUDET (MME) VALTIO ISÄNTÄVALTA (PATRONAGE) MANAGERIAALINEN (MANAGERIAL) KORPORATISTINEN (CORPORATIST) AUTONOMINEN (AUTONOMOUS) KANSALAISYHTEISKUNTA SITOMINEN (BONDING) SILLOITTAMINEN (BRIDGING)
  • 13. SIPILÄN HALLITUKSEN STRATEGINEN OHJELMA LÄHTÖKOHTANA (CASE 3.1) (JOHANSON YM. 2017). 1.4.2015 31.5.2019 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 GOVERNMENT PROGRAMME IMPLEMENTATION PLAN 5.11.2015 GOVERNMENT CRISIS SOCIAL AND HEALTH REFORM 11.6.2016 CONSERVATIVE PARTY CHANGEOF CHAIRMANGOVERNMENT NEGOTIATIONS 1.7.2015 GREEK DEBT CRISIS 10.6.2017 TRUE FINN'S CHANGEOF CHAIRMAN SPLIT OF THE PARTY PLANNED REGIONAL ELECTIONS 29.6.2017 CONSTITUTIONAL LAW COMMITTEE DAMNING REPORTON THE BILL TO EXPAND PATIENTS' CHOICE OF CARE PROVIDER 19.4.2019 PARLIAMENTARY ELECTIONS 29.2.2016 COMPETITIVENESS AGREEMENT WITH SOCIAL PARTNERS INCREASE OF ASYLUM SEEKERS
  • 14. YHTEISKUNNAN OSAT VALTIO: SULJETUT JA AVOIMET BYROKRATIAT, POLIITIKON JA VIRKAMIEHEN URIEN EROTTELU TALOUS: ERONTEKO MARKKINASUHTEIDEN JA STRATEGISEN KOORDINAATION VÄLILLÄ KANSALAISYHTEISKUNTA: RYHMIEN SISÄISET SUHTEET (SITOMINEN), RYHMIEN VÄLISET SUHTEET (SILLOITTAMINEN) Valtio Kansalaisyhteiskunta Koordinoitu markkinatalous (CME) Liberaali markkinatalous (LME) Sekamarkkinatalous (MME) Isäntävälta ”Patronage” Manageriaalinen Korporatistinen Autonominen Sitova ”Bonding” Silloittava ”Bridging” Talous
  • 15. TALOUS TALOUS LIITTYY TAVAROIDEN JA PALVELUIDENT TUOTANTOON JA JA JAKELUUN MARKKINAPERUSTEISET YHTEISKUNNAT OVAT STRATEGISESSA MIELESSÄ ERILAISIA ON OLEMASSA LAADULLISESTI ERILAISIA MARKKINAPERUSTEISIA YHTEISKUNTIA Bruttokansantuote OECD maissa 2015 S u o m i
  • 16. VERTAILEVA KAPITALISMI STRATEGIAKESKUSTELUSSA: STRATEGIA SEURAA RAKENNETTA ALFRED CHANDLER: SCALE AND SCOPE:THE DYNAMICS OF INDUSTRIAL CAPITALISM, 1990 • YHTENÄINEN JOHTAMISHIERARKIA KASVUN LÄHTEENÄ ”JOHTAJAKAPITALISMI” (MANAGERIAL CAPITALISM) • USA: MARKKINAKILPAILU JA FORDISTINEN MASSATUOTANTO • SAKSA: MASSATUOTANTO JA HIERARKIA, MUTTA YRITYSTEN YHTEISTOIMINTAA ”CO-OPERATIVE MANAGERIAL CAPITALISM” • ISO-BRITANNIA: OMISTAJAN ROOLIN ERIYTYMÄTTÖMYYS JOHTAMISESTA ”HENKILÖKOHTAINEN KAPITALISMI” MICHAEL PORTER: COMPETITIVE ADVANTAGE OF NATIONS, 1990 • KANSAKUNNAT MENESTYVÄT PITKÄÄN SAMOILLA TOIMIALOILLA • PERUSTUU INSTITUTIONAALISTEN KYKYJEN, TEKNOLOGIAN JA TAITOJEN KEHITTYMISEEN ”AINEETON PÄÄOMA” • KANSAINVÄLINEN KAUPPA VAIN KOROSTAA EROJA • RAHOITUSMARKKINAT SELITTÄVÄT TEKNOLOGISEN MUUTOKSEN (OSAKE/PANKKI)
  • 17. • KANSALLISET INSTITUUTIOT MUOKKAAVAT SITÄ, MITEN YRITYKSET VOIVAT RATKAISTA KOORDINOINNIN ONGELMANSA – (LME). YRITYKSET RATKOVAT KOORDINOINNIN ONGELMANSA MARKKINOILLA TAI HIERARKIOISSA ELI KILPAILUUN PERUSTUVISSA SUHTEISSA JA ETÄISISSÄ VUOROVAIKUTUSSUHTEISSA – (CME) YRITYKSET EIVÄT RATKO KOORDINOINNIN ONGELMIA PELKÄSTÄÄN HIERARKIOISSA JA MARKKINOILLA, VAAN MYÖS MUILLA KUIN MARKKINOIHIN PERUSTUVILLA INSTITUUTIOILLA “STRATEGINEN VUOROVAIKUTUS” – (MME) TALOUDESSA ON PYSYVIÄ JAKOLINJOJA, JOIDEN HOITAMISEEN VALTIO OSALLISTUU – UUDEMMASSA KESKUSTELUSSA MYÖS SKANDINAAVINEN TYYPPI SEKÄ SIIRTYMÄTALOUDEN TYYPPI – MOLEMMAT RATKAISUT KOORDINAATIO-ONGELMIIN TUOTTAVAT INSTITUTIONAALISEN TASAPAINOTILAN, JOKA VOI TUOTTAA SUHTEELLISTA ETUA – (LME) SUHTEELLINEN ETU SYNTYY KOORDINAATION JOUSTAVUUDESTA – (CME) SUHTEELLINEN ETU SYNTYY YHTEISTOIMINNASTA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA (TIEDONVÄLITYS, VALVONTA JA PETTURIEN RANKAISU) MYÖHEMPI VERTAILEVAN KAPITALISMIN TUTKIMUS (VOC) (KS. DEEG & JACKSON 2006 REVIEW)
  • 18. LIBERAALIT JA KOORDINOIDUT MARKKINATALOUDET (HALL & SOSKICE 2001) MALLIESIMERKKI: YHDYSVALLAT • CORPORATE GOVERNANCE: HAJAANTUNUT OSAKKEENOMISTUS; OSAKKEENOMISTAJIEN PAKO JOHTAJIEN TOIMINNAN KONTROLLIVÄLINEENÄ – SUHTEET TYÖNTEKIJÖIHIN: LYHYT TÄHTÄIN, MARKKINASUHTEET TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLILLÄ, YLIMMÄN JOHDON VAHVA ROOLI – TYÖELÄMÄN SUHTEET: TYÖNANTAJA- JA TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖT VERRATTAIN HEIKKOJA; HAJAUTETUT PALKKANEUVOTTELUT (JOUSTAVAT TYÖMARKKINAT) – AMMATILLINEN KOULUTUS/ MUU KOULUTUS: AMMATILLINEN KOULUTUS MARKKINOILTA; TYÖVOIMALLA ON HYVÄT YLEISTAIDOT – YRITYSTEN VÄLISET SUHTEET: MARKKINASUHTEET, KILPAILU; VIRALLISET SOPIMUSSUHTEET JA ALIHANKINTASUHTEET MALLIESIMERKKI: SAKSA – CORPORATE GOVERNANCE: PITKÄN TÄHTÄIMEN PANKKIEN HALLITSEMAT JÄRJESTELMÄT, RISTIKKÄISET HALLITUSJÄSENYYDET, RISTIINOMISTUS. JOHDON KONTROLLI “VERKOSTON MAINEEN HALLINTA” – SUHTEET TYÖNTEKIJÖIHIN: PITKÄ TÄHTÄIN, MUODOLLINEN EDUSTUS, YHTEISTOIMINTA JOHDON KANSSA. – TYÖELÄMÄN SUHTEET: TYÖNANTAJAT JA TYÖNTEKIJÄT HYVIN JÄRJESTÄYTYNEITÄ. TOIMIALAKOHTAINEN SOPIMINEN JA PALKKANEUVOTTELUT; TYÖSUHTEET MELKO PYSYVIÄ – AMMATILLINEN KOULUTUS: KEHITTYNYT TOIMIALAKOHTAINEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ, TYÖVOIMALLA HYVÄT TOIMIALAKOHTAISET JA YRITYSKOHTAISET TAIDOT – YRITYSTEN VÄLISET SUHTEET: YHTEISTOIMINNALLISTEN VERKOSTOJEN KEHITTYMINEN, YHTEISTYÖ TEKNOLOGIAN LEVITTÄMISESSÄ
  • 19. ERILAISET TUOTANTORAKENTEET? PATENTIT (CME JA LME) TALOUKSISSA (HALL & SOSCISE 2001) Rakennustekniikka Kulutustavarat Aseet Ydintekniikka Kuljetus Maatalouskoneet Huolinta Mekaaniset laitteet Koneet Materiaalinkäsittely Pintakäsittely Prosessitekniikka Peruskemikaalit Uudet materiaalit Bioteknologia Lääketeollisuus Ohjausjärjestelmät Optiikka,puolijohteet Telekommunikaatio Saksa USA Patenttien erikoistuminen teknologian luokan mukaan Vähittäisiä innovaatioita Radikaaleja innovaatioita
  • 20. • MUODOLLISTEN MARKKINASUHTEIDEN LAAJENTUMINEN NIILLE ALUEILLE, JOTKA AIEMMIN KUULUIVAT POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON PIIRIIN • KOLME KEHITYSVAIHTOEHTOA: • DEREGULAATIO • KAHTIAJAKO • UPPOUTUNUT JOUSTAVUUS • KAIKKI VAIHTOEHDOT KUULUVAT KÄSITTEEN PIIRIIN, MUTTA TUOTTAVAT ERILAISIA TILANTEITA JA PERUSTUVAT ERILAISILLE LIITTOUTUMILLE LIBERALISAATIO (THELEN 2012)
  • 21. KOLME LIBERALISAATION SUUNTAA (THELEN 2012) Tasa-arvo Työmarkkinoiden ja erityisesti työnantajien järjestäytyminenVähäinen Suuri VähäinenSuuri Liberaali markkinatalous (LME) Esim. USA, Iso-Britannia Koordinoitu markkinatalous (CME) Esim. Saksa Kahtiajako Pohjoismainen koordinoitu markkinatalous Esim. Ruotsi, Tanska, Suomi Uppoutunut joustavuus
  • 22. LIBERALISAATION KOLME SUUNTAA (THELEN 2012) DEREGULAATIO KESKINÄISEN KOORDINOINNIN MAHDOLLISUUKSIEN POISTAMINEN SEKÄ TYÖNANTAJILTA ETTÄ TYÖNTEKIJÖILTÄ MARKKINOIDEN PYSTYTTÄMINEN KOORDINOINNIN SIJALLE KAHTIAJAKO TYÖMARKKINOIDEN JAKAUTUMINEN SISÄ- JA ULKOKEHIIN PERINTEISTEN TOIMINTATAPOJEN SÄILYTTÄMINEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄN SISÄPIIRISSÄ ETUJEN VÄHENTYMINEN JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄSSÄ, VÄLIAIKAISESSA JA EPÄTYYPILLISESSÄ TYÖSSÄ UPPOUTUNUT JOUSTAVUUS TYÖTTÖMIEN AUTTAMINEN SIIRTYMÄÄN TAKAISIN TÖIHIN YHTENÄINEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ, JATKUVA KOULUTUS ENNEN: PALKKAMALTTI JA TÄYSTYÖLLISYYS NYT: INHIMILLISEN PÄÄOMAN KEHITTÄMINEN JA SOPEUTUMINEN MAKROTALOUDEN VAATIMUKSIIN
  • 23. VALTIO ’POLITY’ • VALTIO ON POLITIIKAN JA JULKISEN HALLINNON TILA • VALTIO LIITTYY DEMOKRAATTISEEN HALLINTAAN. JULKISEN HALLINNON NÄKÖKULMA EI OLETA DEMOKRATIAN OLEMASSAOLOA -> HALLINTA RIITTÄÄ? • STRATEGINEN VALTIO KIIHDYTTÄÄ SOSIAALISTA OPPIMISTA, MUTTA ANTAA TALOUDEN JA KANSALAISYHTEISKUNNAN TOIMIA MAHDOLLISIMMAN ITSENÄISESTI (PAQUET 1996) • EROT JULKISEN SEKTORIN KOOSSA, 29 % BKT:STA IRLANNISSA, SUOMESSA 57%. USA 38% JA SAKSA 44% (OECD 2017)
  • 24. POLI-KÄSITTEET KOKEILLAAN ILMAN POLI-KÄSITTEIDEN EROA: “VOIDAAN SANOA, ETTÄ POLITIIKKA MÄÄRITTELEE POLITIIKAN TOTEUTUMISEN POLICYN TAPAAN, KUN SEN AJATELLAAN TOTEUTUVAN POLITIIKKANA POLITICSIN MERKITYKSESSÄ, JOKA POHJAUTUU POLITIIKKAAN POLITYN MIELESSÄ” … HALLINTO, JA SUUNNITTELU LIITTYVÄT POLICYN KÄSITTEESEEN…KUN KESKUSTELLAAN VALLASTA, KONFLIKTEISTA JA OSALLISTUMISESTA, KYSEESSÄ ON SUUNTAUTUMINEN POLITICS- KÄSITTEESEEN (HEIDENHEIMER 1986). POLITY: YHTEISÖ, KAUPUNKIVALTIO, KANSALLISVALTIO, VALTAKUNTA POLITICS: TOIMIJOIDEN VALTATAISTELU POLICY: SUUNNITELTU SOSIAALINEN JÄRJESTYS, JULKISET POLIITIKAT ESIM. TEOLLISUUSPOLITIIKKA, TERVEYSPOLITIIKKA, KOULUTUSPOLITIIKKA
  • 25. BYROKRATIAN KEHITYS (ERTMAN) PAPISTO OLI ALUKSI HYVÄ VALINTA VIRANHOITOON, KOULUTUS & OMA ITSENÄINEN TOIMEENTULO RIVIMIEHET OLIVAT RIIPPUVAISEMPIA TEHTÄVÄSTÄ, TEHTÄVÄN TURVAAMINEN TÄRKEÄÄ AMMATTIVIRKAMIEHET: TYÖN JATKUVUUS TOTTELEVAISUUDEN JA ASIANTUNTEMUKSEN AVULLA
  • 26. HALLINNON JA POLITIIKAN ERO TUTKIMUSKIRJALLISUUDESSA (ABERBACH YM. 1981) 1. POLITIIKAN JA HALLINNON KAHTIAJAKO, 1800-LUVUN LOPPU, WILSON) 2. EDUT/FAKTAT (1900 –LUVUN ALKU, SIMON) 3. ENERGIA/TASAPAINO (1960-1980) 4. HYBRIDISOITUMINEN (1980-LUVULTA ETEENPÄIN)
  • 27. BYROKRATIAN TYYPIT (DAHLSTRÖM & LAPUENTE 2017) PUHTAAT TAI IDEAALITYYPIT. KOKEMUSPERÄISESSÄ TODELLISUUDESSA NÄMÄ ESIINTYVÄT SEKAMUOTOINA ISANTÄVALTA (PATRONAGE): AVOIN TYÖHÖNOTTO, VAIHTUVUUS POLIITTISTEN SUHDANTEIDEN MUKAAN, POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN SEKOITTUMINEN KORPORATISTINEN: SULJETTU TYÖHÖNOTTO (VALINTAKOKEET, HALLINTOKORKEAKOULUT), POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN SEKOITTUMINEN MANAGERIAALINEN: AVOIN TYÖHÖNOTTO EI EROA YKSITYISIIN YRITYKSIIN, POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN EROTTELU AUTONOMINEN: SULJETTU TYÖHÖNOTTO, POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN EROTTELU SÄÄNNÖKSIN
  • 28. SEURAUKSIA (DAHLSTRÖM & LAPUENTE 2017) OLENNAISIA PIIRTEITÄ • AVOIMEN JA SULJETUN BYROKRATIAN ERO EI OLE TÄRKEÄ, VAAN POLIITIKON JA VIRANHALTIJAN URAN SEKOITTUMINEN. • JOS URAT SEKOITTUVAT, VALLANPITÄJIÄ ON VAIKEA ARVOSTELLA • VIRKAURIEN SEKOITTUMINEN VÄHENTÄÄ JULKISEN SEKTORIN TEHOKKUUTTA JA UUDISTUKSIA SEKÄ LISÄÄ KORRUPTIOTA MUITA PIIRTEITÄ • BYROKRATIA EI OLE ONGELMA VAAN LIIAN RAJOITTAVAT BYROKRATIAN SÄÄNNÖT • AMMATTILAISUUS ON TÄRKEÄÄ, MUTTA AMMATTILAISTEN EI TARVITSE OLLA HALLINNON SISÄPIIRILÄISIÄ • AVAIN HYVÄÄN HALLINTOON ON YHDISTÄÄ JOUSTAVUUS AMMATTILAISUUTEEN • VIRKAMIEHET VOIDAAN PALKATA JA YLENTÄÄ SAMOIN KUIN YKSITYISTEN YRITYSTEN TYÖNTEKIJÖITÄ. HEITÄ VOIDAAN PALKITA AMMATILLISTEN EIKÄ POLIITTISTEN PERUSTEIDEN MUKAISESTI
  • 29. KANSALAISYHTEISKUNTA • SUKULAISUUSSUHTEET JA USKONNOLLISET YHTEISÖT LIITTYVÄT NORMIEN JA VELVOITTEIDEN YLLÄPITOON YHTEISKUNNAN JATKUVUUDEN TAKAAMISESSA (POLANYI 1944) • KANSALAISET JA VAPAA-EHTOISTOIMINTA, YHTEENSÄ KOLMAS SEKTORI KATTAA NOIN 4.5 % BKT:STÄ (SALAMON YM. 2013) • TUOTANTO: SOSIAALIPALVELUT, KOULUTUS JA TERVEYDENHUOLTO KATTAVAT YLI PUOLET KOLMANNEN SEKTORIN TUOTANNOSTA • RAHOITUS: VALTION TUKI (32%), KÄYTTÖMAKSUT (43%) JA LAHJOITUKSET (25%) • USA: VALTION MENOJEN VÄHENTÄMINEN 1980-LUVULTA LÄHTIEN, KOLMANNEN SEKTORIN KAUPALLINEN TOIMINTA TUKEMAAN VARSINAISTOIMINTAA • EUROOPPA: 1980-LUVUN LISÄÄNTYVÄT TYÖTTÖMYYS, VAPAAEHTOISTOIMINNAN PAINOPISTE TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEEN, VALTION TUKI.
  • 30. SOSIAALISEN PÄÄOMAN KESKUSTELU (PUTNAM 1993, 2000) Pohjois- ja Etelä-Italian vertailu. Hierarkkiset ja tasa-arvoisuuteen perustuvat yhteiskuntarakenteet Vapaa- ehtoistoiminnan vähentyminen USAssa
  • 32. SOSIAALISEN PÄÄOMAN MIKRONÄKÖKULMA (WOOLCOCK 1998) “Silloittava” Suhteiden laatu muihin yhteisöihin Hyvät Vieraantuminen “anomia” Sosiaaliset tilaisuudet Huonot “Amoraalinen yksilökeskeisyys” “Amoraalinen perhekeskeisyys” Huonot Hyvät “Sitova” Suhteiden laatu muihin yhteisön jäseniin Sitova ja silloittava sosiaalinen pääoma
  • 33. KANSALAISYHTEISKUNTA YHTEISKUNNASSA ITALIAN ALUEET POHJANMAAN MAANVILJELIJÄT (HYYPPÄ 1997)
  • 34. MAKROSTRATEGIAN MUODOT SUUNNITTELUPERUSTEINEN: STRATEGINEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI FYYSISEN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELU, MAKROTALOUDEN SUUNNITTELU, SOSIAALIS- YMPÄRISTÖLLINEN SUUNNITTELU, KEHITYSYHTEISTYÖ, OPERATIIVINEN JÄRJESTELMÄSUUNNITTELU VOIMAVARALÄHTÖINEN: HALLINNON UUDISTUKSET ITSEEN KOHDISTUVA TOIMINTA ESIM. NPA, NPM, PVM, NPS, NPG SUHDEKESKEINEN: REGULAATIO HALLINNASSA VALTIO: KEPPI, PORKKANA JA SAARNA ITSESÄÄNTELY, YHTEISSÄÄNTELY
  • 35. TAPAUSESIMERKKI: KIINAN YHDEN LAPSEN POLITIIKKA (TAPAUS 3.3) POPULAATION KOON SUUNNITTELU. PELKO VÄESTÖNKASVUSTA JA SEN VAIKUTUKSESTA TALOUTEEN ON JOHTANUT MIESTEN YLIEDUSTUKSEEN VÄESTÖSSÄ, IKÄÄNTYVIEN MÄÄRÄN KASVUUN, HANKALUUKSIIN ELÄKEJÄRJESTELMÄN KESTÄVYYDEN KANSSA JA VAIKEUKSIIN SOSIAALISEN TUEN JAKAMISESSA
  • 36. TAPAUSESIMERKKI: KANSAINVÄLINEN AVARUUSASEMA (TAPAUS 3.2) YKSI SUURIMMISTA JA TEKNOLOGISESTI MONIMUTKAISIMMISTA TEKNOLOGISISTA PROJEKTEISTA IHMISKUNNAN HISTORIASSA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YKSITTÄISTEN MODULIEN RAKENTAMISESSA AVARUUSASEMAN YKSITTÄISTEN MODULIEN ITSENÄINEN JOHTAMINEN RAJALLINEN KULJETUSKAPASITEETTI AVARUUSSUKKULA -OHJELMAN LOPETTAMISEN JÄLKEEN 2011 TAVOITTEET: TIETEELLINEN TUTKIMUS, TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUDEN SOVELLUKSET JA KAIKKI TÄMÄ HUOLIMATTA AVARUUSTEKNOLOGIAN KAKSIKÄYTTÖISISTÄ (SIVIILI/SOTILAS) SOVELLUKSISTA
  • 37. JULKISEN HALLINNON UUDISTAMISEN STRATEGIOITA Hallinnon uudistus strategia Uusi julkishallinto (NPA) Uusi julkisjohtamine n (NPM) Julkisen arvon johtaminen (PVM) Uusi julkinen palvelu (NPS) Uusi julkinen hallinta (NPG) Näkemys julkisesta edusta Sosiaalinen tasa- arvo vähemmän byrokraattisessa hallinnossa Byrokratian konkurssi Julkisjohtajien tuki, vastine NPM:n heikkouksille Demokratian ihanne vastavoimana NPM ajattelun taloudelliselle näkökulmalle Politiikan ja palvelutuotannon yhdentäminen Valtion rooli Yhtenäinen Hajaantunut Monimuotoinen Monimuotoinen Monimuotoinen Julkisen hallinnon asema Osa politiikkaprosessia Palvelun syötteiden ja tuotosten ohjaus Julkisen arvon tuottaminen kansalaisten ja politikkojen tyydyttämiseksi Palvelua neuvottelujen ja etujenvälittämisen perusteella Yhteistoiminta muiden tuottajien ja käyttäjien kesken Keinot Rajoja ylittävän toiminnan johtaminen Markkinasopimuk set, hallinnon sisäiset sopimusssuhteet Palvelun tarjoaminen, oikeutuksen takaaminen, julkisen arvon arviointi Liittoutumien rakentaminen julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin kesken Luottamus ja epämuodolliset verkostosopimuks et Muokattu lähteestä Pyun & Gamassou 2018, ss. 255-258
  • 38. UUSI SÄÄNTELYN JÄRJESTYS (LEVI-FAUR 2013) • JULKINEN SÄÄNTELY EROTTUU PALVELUTUOTANNOSTA • SÄÄNTELY EROAA POLITIIKASTA • SÄÄNTELY EROTTUU OMAKSI POLITIIKKAPROSESSIN VAIHEEKSEEN • MUODOLLISET SÄÄNNÖT JA SOPIMUKSET KORVAAVAT HARKINNAN JA EPÄMUODOLLISET SUHTEET Valtio Talous Kansalaisyhteiskunta Markkinoiden itsesääntely esim. yritysten yhteiskuntavastuu, standardit Julkinen sääntely Kova sääntely: keppi Pehmeä sääntely: porkkana ja saarna Yhteisöjen itsesääntely: Luottamus ja vastavuoroisuuden normit, standardit 1 2 3 4 1) Julkinen yhteisääntely (valtio–talous), 2) Valtion talouden ja kansalaisyhteiskunnan yhteissääntely, 3) Julkinen yhteisresurssien yhteishallinta (Valtion ja kansalaisyhteiskunnan hybridi), 4) Yksityinen yhteissääntely (Kansalaisyhteiskunta- talous).
  • 39. SÄÄNTELYN TAPOJA (BALDWIN, CAVE ET AL. 2012). • MÄÄRÄYKSET JA VALVONTA • KANNUSTINPERUSTAINEN TOIMINTA • MARKNINATOIMINNAN KONTROLLI • TIEDONANNON SÄÄNTELY • SUORA TOIMINTA JA SUUNNITTELUN VALVONTA • OIKEUDET JA VELVOITTEET • JULKINEN TUKI • SOSIAALIVAKUUTUS • LAINSÄÄDÄNTÖ, LAILLISTEN RANGAISTUSTEN UHKA • ESIM. SÄHKÖAUTOJEN VEROHELPOTUKSET • RIITTÄVÄN PALVELUN TAKAAMINEN ASIAKKAILLE • HARHAANJOHTAVIEN TIETOJEN KIELTÄMINEN • ESIM. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄÄNTELY VALVONNAN AVULLA • SIETORAJAT HAITALLISELLE TOIMINNALLE ESIM. YMPÄRISTÖNORMIT • YKSILÖLLISEN RISKIN VÄHENTÄMINEN
  • 40. TAPAUSESIMERKKI: KUKA ON ONNELLISIN? (UNITED NATIONS HAPPINESS REPORT 2018) KOLME TIETÄ ONNEEN: NAUTINTOPERIAATE. HALUJEN VÄLITÖN SAAVUTTAMINEN, EUDEMONIA: MAHDOLLISUUS NOUDATTAA OMIA HYVEITÄ JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN MUIDEN HYVÄKSI UPPOUTUMISEN PERIAATE: ”VIRRAN” FLOW TUNTEMUS SAA UNOHTAMAAN AJAN JA PAIKAN KAIKKEIN ONNELLISIMMAT MAAT: SVEITSI, NORJA, TANSKA, SUOMI. PIENIÄ DEMOKRAATTISIA MAITA, JOISSA PALJON JULKISIA PALVELUITA ONNELLISUUDEN TARTTUMINEN: MAAHANMUUTTAJAT SAAVUTTAVAT KANTAVÄESTÖN ONNELLISUUDEN, MUTTA LÄHTÖMAAN ONNELLISUUSTASO JÄTTÄÄ JALANJÄLJEN ONNELLISUUDEN ESTEITÄ KEHITTYNEISSÄ TEOLLISUUSMAISSA: LIHAVUUS, PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA MASENNUS I am an anarchist Don't know what I want But I know how to get it
  • 41. SÄÄNTELY TASOJEN MUKAAN Perustuslaillinen Kollektiivinen Paikka: Järjestelmä Instituutioiden muotoilu Politikan johtaminen Paikka: Organisaatio Verkostorakenteiden muotoilu Verkostojen johtaminen • AJATTELE SEURAAVIEN EROAVUUKSIA • SÄÄNNÖN NOUDATTAMINEN • TOIMINTASÄÄNNÖN MUOTOILU • KAIKKIEN SÄÄNTÖJEN MÄÄRITTELYN OHJE Muokattu lähteestä Hill & Hupe 2002, s. 183 Hill & Hupe 2006, s. 562.
  • 42. STRATEGIA JULKISISSA ORGANISAATIOISSA SUUNNITTELUPERUSTEINEN, VOIMAVARALÄHTÖINEN JA SUHDEKESKEINEN
  • 44. Voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Suunnitteluperusteinen Ohjelmointi Yhdistäminen Jakaminen JULKISEN VIRASTON KOLME STRATEGIAA (JOHANSON 2009, 2014 KTS. JOHANSON & VAKKURI 2017) Katse eteenpäin. Miten tulee olemaan? Katse sisäänpäin. Miten menee? Katse ulospäin. Miten olemme yhteydessä kumppaneihin? Mahdollisuudet ja uhatVahvuudet ja heikkoudet
  • 45. VIRASTOSTRATEGIAN KOLME LÄHTÖKOHTAA (JOHANSON 2009) Suunnitteluperusteinen Voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Strategian rooli Strategia määrittelee tehtäviä velvollisuuksien organisointia ja laajentamista varten (ohjelmointi) Strategia auttaa tunnistamaan uusia tapoja yhdistää voimavaroja velvollisuuksien toteuttamiseksi (yhdistäminen) Strategia määrittelee periaatteet velvollisuuksien jakamisesta ulkopuolisten kumppanien kanssa (jakaminen) Oletus ympäristöstä Epävakaa- yllätyksellinen Myrskyisä Myrskyisä, verkoston järjestys Keskeinen pääoman muoto Taloudellinen Inhimillinen Sosiaalinen Julkisen johtajan rooli Rakenne: Primus inter pares Taito: Kätyri Instituutio: Suurlähettiläs Ammattiryhmi- en asema Suunnittelun tuki Yhdistämisen kohde Rajaobjekti Keskeinen johtajan kontrolliväline Budjetti Työnjako Sopimus Haaste Ennakoimattomat tilanteet Jähmeät voimavarat, voimavarojen väärintulkinta Sopimuskustannukset, Voimakkaat sidosryhmät
  • 47. Voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Suunnitteluperusteinen Miltä tulevaisuus näyttää? Vahvuudet ja heikkoudet Ketkä ovat kumppaneitamme? Mahdollisuudet ja uhat Ohjelmointi Yhdistäminen Jakaminen Politiikka markkinoina Organisaatioprosessit Tuloksellisuuden piirteitä SUUNNITTELUPERUSTEINEN STRATEGIA (JOHANSON 2009, 2008) Mitä meillä on?
  • 48. STRATEGISEN SUUNNITTELUN TUTKIMUS: KESKEISET TUTKIMUSKOHTEET (WOLF & FLOYD 2017) Välittömät seuraukset Pitkän aikavälin seuraukset Organisaation sisäinen tarkastelu Strategisen päätöksenteon laatu, integraatio ja koordinaatio, yhteisymmärrys ja sitoutuminen, strateginen ajattelu, odottamattoman suunnittelu Organisaation tuloksellisuus, strateginen muutos ja uusiutuminen, toteutunut strategia, organisaation oppiminen, dynaamiset kyvykkyydet Organisaation ulkoinen tarkastelu Strateginen viestintä, strategian oikeuttaminen Sopeutuminen, strategian oikeuttaminen
  • 49. POLITIIKKA MARKKINOINA:JULKINEN JA YKSITYINEN HALLINTO (NUTT & BACKOFF 1992) Julkishallinto Corporate Governance Markkinavalinta Valvontaelimet kontrolloivat tehtävää Ostokäyttäytyminen Avaintoimijoiden keskinäiset suhteet Palvelua tarjoavien organisaatioiden yhteistyö Palvelua tarjoavien organisaatioiden kilpailu Rahoituslähde Budjettirahoitus Maksuihin perustuva rahoitus Poliittinen vaikuttaminen Yleistä: Vaikuttamisyritysten puskurointi Harvinaista: Vaikuttamisen käsittäminen odotuksina Pakottaminen Pakollinen käyttö ja rahoitus Vapaaehtoinen käyttö ja maksu käytettäessä Vaikutusten ulottuvuus Laaja yhteiskunnallinen vaikutus Kapea yhteiskunnallinen vaikutus Omistajuus Kansalaiset Osakkeenomistajat Päämäärät ja suorituskykyodotukset Epämääräiset ja muuttuvat Selkeät ja vakaat
  • 50. ORGANISAATIOPROSESSIT POLITIIKAN VAIKUTUS • VOIMAVAROJEN SUUNNITTELU JA KAUPANKÄYNTI TAVOITTEISTA • LYHYT TÄHTÄIN: HALLITUSKAUDET, BUDJETTIVUOSI • INSTITUUTIOIDEN POLKURIIPPUVUUS: AIEMMAN LAINSÄÄDÄNNÖN PAINOLASTI ORGANISAATIOPROSESSIT • VIRASTOJEN MAHDOLLISUUS YHTEISTOIMINTAAN • AMMATTIRYHMIEN YHTEISTOIMINTA JA RISTIRIIDAT JOHDON KANSSA • SIDOSRYHMIEN TÄRKEYS HALLINNAN ERI TASOILLA (YHTEISÖ, VERKOSTO, ORGANISAATIO/JÄSEN)
  • 51. TULOKSELLISUUDEN PIIRTEITÄ • VIRASTOT OVAT POLIITTISEN KAMPPAILUN TULOKSIA. TEKNINEN TEHOKKUUS EI SIKSI OLE HYVÄ ARVIOINNIN PERUSTA (MOE 1986) • VIRASTOJEN PERUSTAMINEN ON VASTUUN VÄLTTÄMISEN STRATEGIA (HOOD 2011) • PAREMMAT KYVYKKYYDET JA TULOKSELLISUUS OVAT STRATEGISEN JOHTAMISEN SUOTUISIA SEURAUKSIA (POISTER 2010). • ENNAKOIVA (PROSPECT) STRATEGIA LISÄÄ TULOKSELLISUUTTA JA TUOTTAA PAREMPIA TULOKSIA KUIN PUOLUSTAVA (DEFENDER) STRATEGIA TAI REAKTIIVINEN (REACTOR) STRATEGIA (BOYNE, WALKER 2010).
  • 52. TAPAUSESIMERKKI: YRITTÄJYYSYLIOPISTON SUUNNITTELU (TAPAUS 5.2) WARWICKIN YLIOPISTO OLI PIENI JA NUORI YLIOPISTO. PERUSTETTU 1965. ON KASVANUT NOPEASTI JA SAAVUTTANUT AKATEEMISTA TUNNUSTUSTA VUONNA 2013 YHTEENSÄ 23 000 OPISKELIJAA, TOP 60 YLIOPISTON JOUKOSSA MAAILMANLAAJUISESTI (QS WORLD UNIVERSITY RANKING) YRITTÄJYYSKULTTUURI, HAJAUTETTU RAHOITUS, SUUNTAUTUMINEN SOVELTAVAAN TUTKIMUKSEEN, PROJEKTIT JA TUTKIMUSKESKUKSET ULKOPUOLISTA KANSSAKÄYMISTÄ VARTEN KRIITTINEN TAPAUS VUONNA 1970: OPISKELIJALEVOTTOMUUKSIEN YHTEYDESSÄ ILMENI, ETTÄ YLIOPISTON JOHTO VAKOILI OPISKELIJOITA JA HENKILÖKUNTAA JA RAPORTOI SIITÄ ULKOPUOLISILLE – ALKU TERVEEMMÄLLE IDENTITEETILLE?
  • 53. SUUNNITTELUN HAASTEITA • STRATEGIA OLIONA: STRATEGIAN EROTTAMINEN JOKAPÄIVÄISESTÄ HALLINNOSTA. ERILLINEN TEHTÄVÄ, JOSTA TULEE LOPULTA UUSI HALLINNOLLINEN TEHTÄVÄ • PAKOTETTU STRATEGIA. ULKOISET POLIITTISET TAVOITTEET MÄÄRITTELEVÄT STRATEGIAN MUOTOILUN. STRATEGIA SAA RITUAALIN PIIRTEITÄ JA NOUDATTAA MUODOLLISIA MENETTELYTAPOJA. VIRASTON OMA STRATEGINEN LIIKKUMAVARA VÄHENTYY, MUTTA VALTION KESKUSHALLINNON STRATEGINEN LUONNE VOI VAHVISTUA • TULOKSELLISUUDEN ERHE. YKSITYISTEN YRITYSTEN TUTKIMUS OSOITTAA, ETTÄ STRATEGIALLA ON VÄLITTÖMIÄ VAIKUTUKSIA. STRATEGIAN PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSIA ON VAIKEA OSOITTAA. • STRATEGIAN KAKSOISSIDOS. ULKOPUOLINEN SYÖTTEIDEN KONTROLLI YHDISTETTYNÄ TARKKAAN TULOSTEN KONTROLLIIN EI JÄTÄ STRATEGISILLE VALINNOILLE SIJAA.
  • 55. Voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Suunnitteluperusteinen Miltä tulevaisuus näyttää?Mitä meilllä on? Vahvuudet ja heikkoudet Ketkä ovat kumppaneitamme? Uhat ja mahdollisuudet Ohjelmointi Yhdistely Jakaminen Voimavarojen näkökulma Tietämyksen näkökulma Dynaamiset kyvykkyydet VOIMAVARALÄHTÖINEN STRATEGIA (JOHANSON 2009,2008)
  • 56. VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA (BARNEY 1991,2001,2011) PERUSTANA EDITH PENROSEN AJATUKSET: YRITYKSEN JOHTO MÄÄRITTELEE SEKÄ KYSYNNÄN ETTÄ TARJONNAN, KASVUN ONGELMAT OVAT JOHTAJIEN AJATTELUN ONGELMIA, JOHTAJAT OVAT TÄRKEITÄ ORGANISAATION OHJAAMISESSA VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA: OPPIMINEN, INHIMILLISTEN VOIMAVAROJEN KÄYTTÖ, TIETÄMYKSEN LUOMINEN JA KULTTUURI TÄRKEITÄ STRATEGIAN ULOTTUVUUKSIA SUUNTAUTUMINEN ORGANISAATION SISÄISIIN VOIMAVAROIHIN
  • 57. VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA PERUSTAVAT VOIMAVAROJEN AINESOSAT (VRIN/VRIO) • ARVOKKUUS ’ JONKUN VÄÄRTTI’ • HARVINAISUUS ’VAIKEA LÖYTÄÄ’ • JÄLJITTELEMÄTTÖMYYS ’VAIKEA SOVELTAA’ • EI.KORVATTAVISSA, ORGANISAATIO PYSTYY OTTAMAAN HALTUUN ’AINOALAATUISUUS, ORGANISAATION KÄYTETTÄVISSÄ’ MERKITYS JULKISILLE VIRASTOILLE • ARVOKKUUS ON TÄRKEÄ VIRASTOILLE • MUUT AINESOSAT OLETTAVAT KILPAILUN LÄHTÖKOHDAKSI. NE EIVÄT KUVAA JULKISEN EDUN TAVOITTELUA • VOIVAT SILTI OLLA KOKEMUSPERÄISESTI TÄRKEITÄ
  • 58. VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA (KLEIN ET AL. 2010) • VIRASTOILLA ON HALLUSSAAN ARVOKKAITA VOIMAVAROJA (TYÖVOIMA, RAKENNUKSET, ICT) • JOILLAKIN VOIMAVAROILLA ON MARKKINA-ARVOA, TOISILLA TAAS EI • TAVOITTEENA ON TUOTTAA ARVOA EI NIINKÄÄN KAAPATA SITÄ (KUTEN YRITYKSILLÄ) • YRITYKSET TÄHTÄÄVÄT ARVON KAAPPAAMISEEN, MUTTA JOUTUVAT USEIN LUOMAAN ARVOA KAAPATAKSEEN SEN • SILTI VIRASTOJEN TÄYTYY KAAPATA JONKIN VERRAN ARVOA SELVIYTYMISEN JA KONFLIKTIEN RATKAISUN TAKIA • JOS ARVON LUOMINEN (EIKÄ SEN KAAPPAAMINEN) ON VIRASTON ESISIJAINEN TEHTÄVÄ. VIRASTO TARVITSEE ITSENÄISYYTTÄ ARVON LUOMISEKSI JA TULOKSELLISUUDEN OSOITTAVAA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄÄ SEN OSOITTAMISEKSI
  • 59. JULKISTEN VIRASTOJEN VOIMAVARAT (ELLISON 2006) VIRASTOA HYÖDYTTÄVIÄ VOIMAVAROJA • TARKKA ERIKOISTUMINEN • ERITTÄIN TEKNISET TEHTÄVÄT • HALLITSEVA AMMATTIRYHMÄ VIRASTOSSA • YHTEISKUNNALLISESTI ARVOSTETUN TEHTÄVÄN HOITAMINEN VIRANHALTIJOIDEN TIETÄMYS JA KYVYKKYYDET: ASIANTUNTEMUS, KYKY TUOTTAA TIETOA JA NEUVOJA Se, joka hallitsee Skryktoniumia, hallitsee koko maailmaa
  • 60. TAPAUSESIMERKKI: SINGAPOREN SATAMA (TAPAUS 6.1) PIENI MAA JA VÄESTÖLTÄÄN MONIAINEKSINEN MAA. VAIN VÄHÄN LUONNONVAROJA MAANTIETEELLISESTI EDULLINEN SIJAINTI KAUPPAREITTIEN VARRELLA TEKEE SINGAPOREN SATAMASTA HOUKUTTELEVAN PYSÄHDYSPAIKAN TALOUDELLISIA VOIMAVAROJA ON OLLUT TARJOLLA SATAMAN KEHITTÄMISEEN KOULUTETUN TYÖVOIMAN TARJONTA SATAMAN LOGISTIIKAN SUUNNITTELUA VARTEN YHTEENLASKETTUNA SATAMALIIKENTEEN OSUUS SINGAPOREN BRUTTOKANSANTUOTTEESTA ON NOIN 7 %
  • 61. RUTIINIT JA KYVYKKYYDET (BECKER 200X) RUTIINI TAIDON KOLLEKTIIVINEN VASTINE TOISTO KÄYTTÄYTYMISESSÄ JA KOGNITIOISSA PARANTAA KOORDINAATIOTA JA KONTROLLIA VÄHENTÄÄ EPÄVARMUUTTA HELPOTTAA KONFLIKTIEN RATKAISUA, SÄILYTTÄÄ KOGNITIIVISIA KYKYJÄ SÄILÖÖ TIETÄMYSTÄ JA INFORMAATIOTA KYVYKKYYS MUODOSTUU RUTIINIEN JOUKOSTA KYKY HANKKIA, MUUNTAA, SOVELTAA JA SUOJATA TIETÄMYSTÄ KYVYKKYYKSIEN MUUTTAMINEN VOI OLLA VAIKEAMPAA KUIN VOIMAVAROJEN MUUTTAMINEN
  • 62. TIETÄMYKSEN NÄKÖKULMA • HILJAINEN JA JULKILAUSUTTU TIETO (TACIT AND EXPLICIT KNOWLEDGE) • TIEDONMUODOSTUKSESSSA HILJAISEN TIEDON JA JULKILAUSUTUN TIEDON YHDISTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ (NONAKA & TAKEUCHI 1995) • HYÖDYNTÄMINEN JA ETSINTÄ (EXPLOITATION AND EXPLORATION) • OLEMASSAOLEVAN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN ON TURVALLISTA JA ENNUSTETTAVAA • UUDEN TIEDON ETSINTÄ VAATII AIKAA JA ENERGIAA. TULOKSET OVAT ENNAKOIMATTOMIA (MARCH 1991)
  • 63. TIETÄMYKSEEN LIITTYVIÄ KOKEMUSPERÄISIÄ TULOKSIA JULKISELLA SEKTORILLA VILKAS TYÖRYHMIEN SISÄINEN VUOROVAIKUTUS JA SEN JOHTAJAN VÄLITTÄMÄ YHTEYS YMPÄRISTÖÖN LISÄÄ TULOKSELLISUUTTA (JANHONEN & JOHANSON 2011) TULOKSELLISUUTEEN PERUSTUVA PALKKAUS LISÄÄ TIEDON JAKAMISTA (KIM & LEE 2016) JOHTAJUUS JA JOHTAMINEN VAIKUTTAVAT TIEDON JAKAMISEEN (DAWES & CRESSWELL 2012) MUODOLLISUUS VÄHENTÄÄ TIEDON JAKAMISTA, LUOTTAMUS LISÄÄ TIEDON JAKAMISTA (WILLEM & BUELENS 2007)
  • 64. DYNAAMISET KYVYKKYYDET • SISÄISTEN JA ULKOISTEN KYVYKKYYKSIEN RAKENTAMISTA, YHDISTÄMISTÄ JA MUUTTAMISTA, JOTTA ORGANISAATIO SOPEUTUISI NOPEASTI MUUTTUVAAN YMPÄRISTÖÖN • YLEMMÄN TASON KÄSITE, JOKA KATTAA RUTIINIEN JOUKKOJA JA ERILAISIA VOIMAVAROJA • YMPÄRISTÖN MUUTTUVA LUONNE; ORGANISAATIOLTA VAADITAAN STRATEGISIA TOIMIA KUN ULKOISET MUUTOKSET OVAT NOPEITA
  • 65. DYNAAMISET KYVYKKYYDET PROSESSIT TUNNISTA UHAT JA MAHDOLLISUUDET (HAHMOTTAMINEN) TEE STRATEGISIA VALIINTOJA (TARTTUMINEN) MUOKKAA ORGANISAATION VOIMAVAROJA, RAKENNETTA JA KYVYKKYYKSIÄ (MUUNTAMINEN) TIETÄMYS TIETÄMYKSEN SOVELTAMINEN, SOSIAALISAATION KÄYTÄNNÖT, JOTKA TUOTTAVAT HILJAISTA TIETOA KYKY OPPIA JA KYKY TIETÄÄ MIKSI TIETÄMYSTÄ SOVELLETAAN STRATEGISIA ULOTTUVUUKSIA DYNAAMISET KYVYKKYYDET LIITTYVÄT STRATEGISIIN, PÄÄMÄÄRÄSUUNTAUTUNEISIN PROSESSEIHIN NIIHIN VOI KUULUA KOKEILEVIA RUTIINEJA DYNAAMISTEN KYVYKKYYKSIEN KEHITTYMINEN VOI EDELLYTTÄÄ PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN SOVELTAMISTA JA KORVATTAVIEN KYVYKKYYKSIEN KÄYTTÖÄ JOSKUT DYNAAMISET KYVYKKYYDET YHDISTÄVÄT JA MUUNTAVAT VOIMAVAROJA, TOISET TAAS AUTTAVAT NIIDEN HANKKIMISESSA JA KÄYTÖSSÄ
  • 66. DYNAAMISIIN KYVYKKYYKSIIN LIITTYVIÄ KOKEMUSPERÄISIÄ TULOKSIA JULKISISSA VIRASTOISSA • DYNAAMISTEN KYVYKKYYKSIEN KÄYTTÖ KOKEILUISSA ON TYÖLÄSTÄ JA AIKAAVIEVÄÄ. JOHTAJIEN PITÄISI PYSTYÄ TUNNISTAMAAN PIILEVIÄ KYVYKKYYKSIÄ, LUOMAAN LUOTTAMUSSUHTEITA JA TASAPAINOTTELEMAAN ORGANISAATION HALLINNAN SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN ALOITTEIDEN VÄLILLÄ (PABLO ET AL. 2007). • TYÖRYHMIEN VÄLISET TIIMIT AUTTAVAT RAKENTAMAAN KYVYKKYYKSIÄ (DANIEL, WILSON 2003). • TULOKSELLISUUDEN ONGELMAT JA LÖYSÄT VOIMAVARAT ENNAKOIVAT INNOVAATIOIDEN ETSIMISTÄ (SALGE, VERA 2013). • DYNAAMISET KYVYKKYYDET VAIKUTTAVAT TULOKSELLISUUTEEN EPÄSUORASTI (PIENING 2011).
  • 67. SUHDEKESKEINEN STRATEGIA JULKISTEN VIRASTOJEN JOHTAMISESSA VÄLITTÄJÄ, LIIKETOIMINTAKUMPPANI JA HALLITSIJA
  • 68. SUHDEKESKEINEN STRATEGIA (JOHANSON 2009, 2008) voimavaralähtöinen Suhdekeskeinen Suunnitteluperusteinen Miltä tulevaisuus näyttää? Mitä meillä on? Vahvuudet ja heikkoudet Ketkä ovat kumppaneitamme? Uhat ja mahdollisuudet Ohjelmointi Yhdistäminen Jakaminen Välittäjä ”hyväntahtoinen välittäjä” Tertius Gaudens ”Liiketoimintakumppani” Divide et impera ” Hallitsija”
  • 69. TRIADI ELI KOLMEN JOUKKO (SIMMEL 1950) YHTEISKUNTA PIENOISKOOSSA • KOOSTUU KOLMESTA OSASTA • ENEMMISTÖ/VÄHEMMISTÖ • VÄLITYS/KILPAILU/LIITTOUTUMINEN • JOS YKSI POISTUU, PARI JÄÄ JÄLJELLE • UUSIEN JÄSENTEN LISÄÄMINEN EI MUUTA TILANNETTA
  • 70. TAPAUSESIMERKKI: TELEKOMMUNIKAATION STANDARDISOINTI (CASE 7.1) (VAN DE KAA & GREEVEN 2017) STANDARDIT OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, JOTTA PUHELIMELLA PYSTYY PUHUMAAN ERI VERKOISSA G’ KEHITYS, 1-5, THE INFLUENCE OF STANDARD SETTING ORGANISATIONS TWO BASIC PROCESSES OF STANDARDIZATION: 1) OFFICIAL, THROUGH LEGISLATIVE BODIES OR REGULATORY GOVERNMENT AGENCIES AND 2) MARKET-BASED. VOLUNTARY BASIS WITHIN SINGLE FIRMS OR IN THEIR COORDINATED EFFORTS FROM OFFICIAL TO MARKET-BASED: GOVERNMENT: SECURING FAIR COMPETITION, GRANTING LICENSES TO OPERATORS, AND MAKING RULES FOR THE INTEREST OF THE GENERAL PUBLIC. REGULATORY AGENCIES TO MONITOR INDUSTRY. INDUSTRY STANDARD SETTING: VOLUNTARY STANDARD SETTING ORGANISATIONS WITH WIDE REPRESENTATION. THE RELIANCE ON MARKETS SPEEDS UP THE STANDARDIZATION PROCESS AND THE INCLUSIVE REPRESENTATION ENABLES CONSENSUS OVER THE ADOPTION. THE GEOGRAPHICAL SHIFT IN THE DEVELOPMENT OF TECHNOLOGY AND STANDARD SETTING FROM EUROPE AND NORTH AMERICA TO ASIA
  • 71. VÄLITTÄJÄROOLEJA (FERNANDEZ & GOULD 1994) AJATTELE NÄITÄ SUHDERAKENTEITA TOIMIJAN A KANNALTA NUOLET VIITTAAVAT VOIMAVAROJEN VIRTAUKSEEN TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ. VOIMAVARAT VOIVAT OLLA ESIM. TIETOA TAI TALOUDELLISIA VOIMAVAROJA. OVAALIYMPYRÄT VIITTAAVAT RYHMÄJÄSENYYKSIIN. YHTEENSÄ JOUKOT VOIVAT JAKAANTUA KOLMEEN ERI RYHMÄÄN.
  • 72. TERTIUS GAUDENS: LIIKETOIMINTAKUMPPANI ”KOLMAS JOKA HYÖTYY” (SIMMEL 1950, BURT 1992) Rakenteellinen aukko Rajoitettu suhde AJATTELE NÄITÄ SUHDERAKENTEITA TOIMIJAN A KANNALTA RAKENTEELLINEN AUKKO TARJOAA KAHDENLAISIA ETUJA 1) PÄÄSY TOISISTAAN RIIPPUMATTOMIEN TIETOJEN LÄHTEISIIN 2) MAHDOLLISUUS VALVOA B:N JA C:N VÄLISTÄ VIESTINTÄÄ RAJOITETUSSA SUHTEESSA INFORMAATION PÄÄSYN JA VALVONNAN EDUT HÄVIÄVÄT
  • 73. HALLITSIJA: KOALITIOITA TRIADISSA (CAPLOW 1956) Type 1 A=B=C Type 2 A>B, B=C, A<(B+C) Type 3 A<B, B=C Type 4 A>(B+C), B=C Type 5 A>B>C, A<(B+C) Type 6 A>B>C, A>(B+C) Vallan suhteelliset määrät Plus-merkit kuvaavat mahdollisia koalitioita ryhmässä
  • 74. VIRASTON TYYPPEJÄ (DUNLEAVY 1989) 1) TUOTANTOVIRASTO: PALVELUITA SUORAAN ASIAKKAILLE, TYÖVOIMAVALTAINEN 2) SÄÄNTELYVIRASTO: MUIDEN VIRASTOJEN TAI YKSITYISTEN YRITYSTEN VALVONTA 3) RAHANSIIRTOVIRASTO: TUKIEN MAKSAMINEN YRITYKSILLE TAI ETUUKSIEN MAKSAMINEN KANSALAISILLE 4) SOPIMUSVIRASTO: TEHTÄVÄNÄ MÄÄRITELLÄ PALVELUN PERIAATTEET JA TEHDÄ SOPIMUS TUOTANNOSTA YKSITYISEN YRITYKSEN KANSSA 5) VALVONTAVIRASTO: TULONSIIRTOJEN VALVONTA JULKISTEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ 6) VEROVIRASTO: VERONKANTO 7) LIIKETOIMINTAVIRASTO: PALVELUITA JA HYÖDYKKEITÄ MUILLE VIRANOMAISILLE, LASKUTUS TÄYDESTÄ HINNASTA 8) PALVELUVIRASTO: PALVELUIDEN TARJOAMINEN MAKSUTTA MUILLE VIRANOMAISILLE
  • 75. VIRASTON TYYPIT TRIADIN ROOLEISSA VÄLITTÄJÄ ”HYVÄNTAHTOINEN VÄLITTÄJÄ” TUOTANTOVIRASTO, PALVELUITA ASIAKKAILLE, TYÖVOIMAVALTAINEN RAHANSIIRTOVIRASTO, TUKIEN JA ETUUKSIEN MAKSAMINEN VEROVIRASTO, VERONKANTO PALVELUVIRASTO, PALVELUN TARJOAMINEN MAKSUTTA MUILLE VIRANOMAISILLE ”TERTIUS GAUDENS” LIIKETOIMINTAKUMPPANI SOPIMUSVIRASTO, PALVELUN PERIAATTEET JA SOPIMUS TUOTANNOSTA YKSITYISEN YRITYKSEN KANSSA LIIKETOIMINTAVIRASTO, PALVELUITA JA HYÖDYKKEITÄ MUILLE VIRANOMAISILLE, LASKUTUS TÄYDESTÄ HINNASTA HAJOITA JA HALLITSE ”HALLITSIJA” SÄÄNTELYVIRASTO MUIDEN VIRASTOJEN TAI YKSITYISTEN YRITYSTEN VALVONTA VALVONTAVIRASTO TULONSIIRTOJEN VALVONTA JULKISTEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ, ERITYISESTI ALUE-JA PAIKALLISHALLINTOON
  • 76. ASIAKAS OSALLISTUU AINA PALVELUN TUOTANTOON: JOSKUS ASIAKKAISTA VOI SAADA SUORAA TUKEA PALVELULLE JOSKUS ASIAKKAIDEN LIITTOUTUMAT OVAT HAITALLISIA VIRASTON VÄLITTÄJYYS: ASIAKKAIDEN RYHMÄNMUODOSTUS TUOTANTOVIRASTOISSA
  • 77. VÄLITTÄJYYS: ASIAKKAIDEN KANSSAKÄYMINEN 1: PÄIVÄKOTI LAKKAUTUSTA VASTAAN (SUOSITUT PALVELUT)
  • 78. VÄLITTÄJYYS: ASIAKKAIDEN KANSSAKÄYMINEN 2: VANKILAKAPINA (EPÄSUOSITUT PALVELUT)
  • 79. • PALVELUAMMATTILAISTEN MERKITYS ASIAKKAIDEN RYHMÄNMUODOSTUKSEN SYNNYTTÄJÄNÄ JA ESTÄJINÄ • INNOSTAMINEN JA SÄÄDYLLINEN KOHTELU • ASIAKASRYHMIEN VÄLISELLÄ YHTEISTOIMINNALLA ON YHTEYS VIRASTON BUDJETIN KOKOON VÄLITTÄJYYS VIRASTOISSA
  • 80. • JULKISET HANKINNAT JA KAKSI MALLIA • KERTALUONTEINEN HANKINTA JA HINNAN MERKITYS • PITKÄKESTOINEN YHTEISTYÖ ”ELINKAARIMALLI” JA KESKINÄINEN OPPIMINEN, ENTÄ SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS VIRASTON HYÖTYMINEN ”TERTIUS GAUDENS” SOPIMUS- JA LIIKETOIMINTAVIRASTOISSA
  • 81. TERTIUS GAUDENS: ASIAKKAIDEN KANSSAKÄYMINEN: HOLLANTILAINEN HUUTOKAUPPA
  • 82. • ALIHANKINTASUHTEISSA HENKILÖKOHTAISELLA VUOROVAIKUTUKSELLA ON VÄLIÄ, MUTTA JULKISEN ORGANISAATION ON SITÄ VAIKEA HYÖDYNTÄÄ • PALVELUJA MUILLE YKSIKÖILLE MYYVIEN VIRASTOJEN MENESTYS VOI OLLA VALTION KOKONAISUUDEN KANNALTA OLLA HAITALLISTA VIRASTOJEN HYÖDYNTAVOITTELU
  • 83. • SÄÄNTELYN JA ALUEIDEN TUKEMISEN KANNALTA VIRASTOLLA ON HYVÄ OLLA ENEMMÄN VALTAA KUIN VALVONNAN TAI VOIMAVAROJEN SIIRRON KOHTEILLA • LIIAN VOIMAKAS VIRASTO: SÄÄTELYSADISMI, LIIAN HEIKKO ASEMA VOI JOHTAA VIRASTON KAAPPAUKSEEN/ VALTION HAJOAMISEEN TAI JOIDENKIN ALUEIDEN SORTOON HALLITSIJA: SÄÄNTELYVIRASTO/ ALUEELLINEN TULONSIIRTOVIRASTO
  • 84. DIVIDE ET IMPERA: VUOROVAIKUTUS VALVONNAN ALLA: KAUKOVARJOSTIN JA MOBIILIZOMBIE
  • 85. • VAHVAT PAIKALLISET VAIKUTTAJAT (YRITYKSET, ETUJÄRJESTÖT) VOIVAT UHATA VIRASTON PUOLUEETTOMUUTTA • VAHVOJEN ULKOPUOLISTEN VOIMIEN VÄHENTÄMINEN VOI EDELLYTTÄÄ NIIDEN ETUJEN HAJAUTTAMISTA VIRASTOJEN VALTA
  • 86. • ULKOSUHTEIDEN LUOMINEN VOI TUOTTAA ENNAKOIMATTOMIA YHTEISTOIMINNAN MUOTOJA, JOTKA EIVÄT OLE KENENKÄÄN HALLUSSA • VERKOSTOIHIN PERUSTUVIEN KANSSAKÄYMISEN MUOTOJEN EI AINA TARVITSE OLLA TASA- ARVOISIA • VIRASTOT VOIVAT TOIMIA VÄLITTÄJINÄ, HYÖDYN TAVOITTELIJOINA TAI HALLITSIJOINA • VIRASTON KANNALTA SUHTEIDEN VÄHENTÄMINEN TAI LISÄÄMINEN VOI PARANTAA SEN ASEMAA, MUTTA OTOLLINEN SUHDERAKENNE RIIPPUU VIRASTON TEHTÄVISTÄ YHTEENVETOA SUHDEKESKEISESTÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDASTA
  • 87. STRATEGIAN RAJAPINNAT STRATEGIA JA TULOKSELLISUUS STRATEGIAN MUODOT JA TALOUDELLISUUS, TEHOKKUUS JA TULOKSELLISUUS
  • 88. MITEN JÄSENTÄÄ STRATEGIAN JA TULOKSELLISUUDEN VÄLISTÄ SUHDETTA? KAKSI VAIHTOEHTOA STRATEGISEN JOHTAMISEN JA TULOKSELLISUUDEN JOHTAMISEN YHDENTÄMINEN. TULOKSELLISUUDEN JOHTAMINEN ON STRATEGISTA JOHTAMISTA OPERATIIVISESTI STRATEGISELLA JOHTAMISELLA JA TULOKSELLISUUDEN JOHTAMISELLA ON USEITA KYTKEYTYMISEN KOHTIA, JOITA TARKASTELLAAN ERIKSEEN
  • 90. STRATEGIA JA TULOKSELLISUUS (KS. JOHANSON & VAKKURI 2017) • TALOUDELLISUUDEN PERIAATE: TOIMINTOVIRTOJEN, HEURISTIIKKOJEN JA ULKOSUHTEIDEN JÄRJESTÄMINEN MAHDOLLISIMMAN YKSINKERTAISESTI JA TALOUDELLISESTI (TALOUDELLINEN KESTÄVYYS). • TEHOKKUUDEN PERIAATE: TAVOITTEIDEN PUSKUROINTI, VOIMAVAROJEN ANNOSTELU JA ULKOSUHTEIDEN JÄRJESTÄMINEN TUOTOSTEN MAKSIMOIMISEKSI (TASAPAINO). • VAIKUTTAVUUDEN PERIAATE: OIKEUTUKSEN PYSYVYYS, INNOVAATIOIDEN LUOMINEN JA SOSIAALISEN YHDENTÄMISEN TAVOITTELU VAIKUTUSTEN MAKSIMOIMISEKSI (ARVONLUONTI) • SUUNNITTELUPERUSTEINEN: TAVOITTEET JA TYÖNJAKO TULEVAISUUDEN HYÖTYJEN MAKSIMOIMISEKSI (PERINTÖ) • VOIMAVARALÄHTÖINEN: TOIMINTATAPOJEN, VOIMAVAROJEN JA INNOVAATIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN KOKONAISVARANTOJEN LISÄÄMISEKSI (SOSIAALINEN HYVINVOINTI) • SUHDEKESKEINEN: ULKOSUHTEIDEN RAKENTAMINEN YHTEISKUNNAN YHDENTÄMISEKSI (SOSIAALINEN PÄÄOMA)
  • 91. STRATEGIAN SUUNTAISESTI: SUUNNITTELUPERUSTEINEN TOIMINTOVIRTOJEN MÄÄRITTELY: EDUNSAAJANA HALLITSIJA, TOIMINNAN SUJUVUUS TAI KÄYTTÄJÄ/ASIAKAS TAVOITTEIDEN PUSKUROINTI: BYROKRATIAN ERISTÄMINEN POLITIIKASTA OIKEUTUKSEN KERÄILY: HYVÄKSYNTÄÄ MONESTA ERI LÄHTEESTÄ PERINTÖ: TULEVIEN SUKUPOLVIEN HYVINVOINTI
  • 92. STRATEGIAN SUUNTAISESTI: VOIMAVARALÄHTÖINEN • HEURISTIIKAN SOVELLUKSET: AIEMPI TUTKIMUS, KIELTEISIÄ VAIKUTUKSIA (SAATAVUUS, ANKKUROINTI, EDUSTAVUUS), UUDEMPI TUTKIMUS MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA (NOPEUS, TARKKUUS) • VOIMAVAROJEN ANNOSTELU: VOIMAVAROJEN KYTKEMINEN ARVON LUOMISEKSI. ONGELMA: JOHTAJIEN PITÄÄ OLLA TYYTYMÄTTÖMIÄ VOIMAVAROJEN KÄYTTÖÖN, MUTTA VOIMAVAROJEN VÄHYYS ON ESTE MUUTOSTEN TOTEUTTAMISEKSI • INNOVAATIOIDEN LUOMINEN: UUDET TAVOITTEET, HALLINNAN INNOVAATIOT KANSALAISTEN AKTIVOIMISEKSI, UUSIEN KANSANVALLAN AREENAT, UUDET KÄYTTÄJÄRYHMÄT • SOSIAALINEN HYVINVOINTI: YHTEISKUNNAN HYVINVOINTI ERILAISISSA TALOUDELLISISSA JA SOSIAALISISSA RAKENTEISSA.
  • 93. STRATEGIAN SUUNTAISESTI: SUHDEKESKEINEN • ULKOSUHTEIDEN HALLINTA: MAHDOLLISIMMAN VÄHILLÄ SUHTEILLA MAHDOLLISIMMAN PALJON KYTKENTÖJÄ. ULKOSUHTEIDEN KESKITTÄMINEN JA HAJAUTTAMINEN • VASTAVUOROISUUKSIEN PUNNINTA: MITEN VASTAVUOROISIA SUHTEET OVAT? “VELKASITOUMUKSET” JA VIVUTUKSEN STRATEGIA. ONGELMA: YHTEISÖJEN RAKENTAMINEN EDELLYTTÄÄ USEIN SUHTEIDEN VÄHYYTTÄ MUIHIN RYHMIIN. • YHTEISÖJEN KYTKEMINEN: MUUTOIN PITKÄKSI JÄÄVIEN SOSIAALISTEN ETÄISYYKSIEN LYHENTÄMINEN (HORISONTAALINEN JA VERTIKAALINEN YHDENTÄMINEN, ALHAALTA YLÖS JA YLHÄÄLTÄ-ALAS YHDENTÄMINEN). • SOSIAALINEN PÄÄOMA: KOKO YHTEISKUNNAN YHTEENKYTKEYTYMINEN
  • 95. KUMIANKKOJEN OPETUKSIA • MIKÄ TAHANSA ELOLLINEN TAI ELOTON OLIO VOI VANGITA HUOMIOMME • OTOLLISISSA OLOSUHTEISSA YLLÄTTÄVÄT TAPAHTUMAT • VOIDAAN LIITTÄÄ SUUNNITELMIIN • VOIVAT TUOTTAA ARVOKKAITA VOIMAVAROJA • VOIVAT AUTTAA VIESTIMÄÄN TIETÄMYSTÄ LAAJALLE YLEISÖLLE
  • 96. STRATEGISEN JOHTAMISEN AJATUKSIA • SOTILAALLISET, LIIKETOIMINNALLISET JA POLIITTISET AJATUKSET TUOVAT ESIIN VOITTAMISEN JA HÄVIÄMISEN TILANTEET • VIHOLLISEN TUHOAMINEN • MARKKINOIDEN VALLOITTAMINEN • KUNNIAN HAALINTA JA SYYLLISYYDEN VÄLTTÄMINEN • NÄMÄ AJATUKSET EIVÄT KANNUSTA VIHOLLISTEN, VASTUSTAJIEN TAI KILPAILIJOIDEN HUOMAAVAISEEN KOHTELUUN • STRATEGISEN JOHTAMISEN AJATUKSIA • YHTEISTOIMINNALLINEN JA RAUHANOMAISEEN RINNAKKAISELOON PERUSTUVA SUHDE KESKUSHALLINNNON JA VIRASTOJEN STRATEGIAN VÄLILLÄ ON MAHDOLLINEN • YHTEISTOIMINTA ON MAHDOLLISTA JA TOIVOTTAVAA JULKISIIN TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI • ERIÄVIEN MIELIPITEIDEN HUOMIOIMINEN ON OSA TOIMIVAA HALLINTOA
  • 97. MAKRO- JA MIKRO STRATEGIAT • SUUNNITTELU, VOIMAVARAT JA SUHTEET LÄHTÖKOHTANA • YHTEISKUNTASUUNNITTELU, ORGANISAATIOSUUNNITTELU • VOIMAVAROJEN YHDISTÄMINEN HALLINNOLLISTEN UUDISTUSTEN AVULLA, VOIMAVAROJEN YHDISTÄMINEN TIETÄMYKSEN JA KYVYKKYYKSIEN AVULLA • PERUSTUSLAILLINEN JA KOLLEKTIIVINEN SÄÄNTELY MAKRO- JA MIKROTASOLLA • MAKRO: RAKENNE MÄÄRÄÄ STRATEGIAN • OLEMME SIDOTTUJA KANSALLISIIN INSTITUUTIOIHIN • YHTEENSOPIVUUS VALTION, HYVINVOINTIMALLIN JA TALOUDEN KESKEN TUOTTAA KILPAILUETUA • MIKRO: STRATEGIA MÄÄRÄÄ RAKENTEEN • JULKISTEN ORGANISAATIOIDEN KYVYT VAIKUTTAA KOHTALOONSA OVAT RAJALLISET • PAKOTETTU STRATEGIA JA TULOLLISUUSARVIOINTI VOIVAT KAVENTAA TOIMINTATILAA, ITSENÄINEN STRATEGIAN MUODOSTAMINEN JA TULOKSELLISUUDEN KANNUSTIMET VOIVAT LAAJENTAA SITÄ • HAJAUTTAMISEN AALTO ON LISÄNNYT VALTIOTA ALEMMAN TASON TOIMINTATILAA JA TUOTTANUT ERILAISIA ORGANISOINNIN MUOTOJA
  • 98. MAKRO- JA MIKROSTRATEGIAT • MAKRO- JA MIKROSTRATEGIOIDEN VÄLINEN SUHDE ON NOLLASUMMAPELI. MITÄ PAKOTTAVAMPI MAKROSTRATEGIA ON, SITÄ VÄHEMMÄN TOIMINTATILAA VIRASTOILLE JÄÄ • MAKRO- JA MIKROSTRATEGIAT KÄSITTELEVÄT TAVOITTEITA ERI TAVOIN. MAKROSTRATEGIAN TAPA JÄSENTÄÄ TAVOITTEITA ON ABSTRAKTI JA KÄSITTEELLINEN. MIKROSTRATEGIA ON KÄYTÄNNÖLLINEN JA TEKNINEN
  • 99. • MITEN VALTIOT TAVOITTELEVAT PÄÄMÄÄRIÄÄN ERI YHTEISKUNNISSA? MITEN YHTEISKUNNAT JÄRJESTÄVÄT SUHTEENSA VALTION, TALOUDEN JA KANSALAISYHTEISKUNNAN VÄLILLÄ? OVATKO YHTEISKUNTIEN TOIMINTAMUODOT YLEISMAAILMALLISIA? JOS OVAT, MIKSI EIVÄT OLE SAMANLAISIA JA JOS EIVÄT OLE, NIIN MIKSI ON YHTÄLÄISYYKSIÄ • MITEN POLITIIKKA JA HALLINTO TOIMIVAT KESKENÄÄN? MITEN PALJON POLITIIKAN JA HALLINNON TOIMINTAKYKYÄ TARVITAAN, JOTTA VALTIO TOIMISI HYVIN? ONKO WEBERILÄINEN BYROKRATIA TOIMIVAN HALLINNNON PERUSEDELLYTYS? VOIVATKO VALTIOT JA VIRASTOT MUOTOILLA TAVOITTEITAAN MUUTOIN KUIN YKSITYISKOHTAISTEN SUUNNITELMIEN AVULLA? KIRJAN YHTEENVETOA KYSYMYKSIÄ