Me and MyCity as a teaching method by PhD Auli Ojala

1. Yrityskylä pirkanmaalaisessa viitekehyksessäeliREHTORIEN, OPETTAJIEN JA OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ YRITTÄJYYSKASVATUKSESTAAULI OJALA

3. LUKIJALLE
Eräs keskeinen visio suomalaisessa tulevaisuuden yhteiskuntakeskustelussa on visio Suomesta matkalla yrittäjyysyhteiskunnaksi. Tulevaisuuden työpaikkojen uskotaan syntyvän pk-yrityksiin ja ketterien ja innovatiivisten yritysten ulottavan toimintaansa nopeastikin maan rajojen ulkopuolelle globaaleille markkinoille. Tästä syystä useissa kansallisissa hallitusohjelmissa ja strategioissa on nostettu esiin yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus myös koulutuksen keskeiseksi teemaksi.
Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) koordinoima Yrityskylä on Tampereen seudun kuntia palveleva, kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylän toiminta vakinaistettiin Tampereella syksyllä 2013. Yrityskylän kustannukset katetaan kuntien, yritysten, säätiöiden ja opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella.
Tampereen kaupunki on osallistunut omalta osaltaan Yrityskylän toimintakauden 2013-2015 kuntarahaosuuden maksamiseen 135.000 eurolla eli 45.000 euroa/vuosi. Tämä rahoitus jakautuu tasan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotannon (päätös 28.6.2013, § 120), tilaajaryhmän lasten ja nuorten kasvun tukemisen (päätös 22.5.2013, § 75) sekä tilaajaryhmän osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen kesken (päätös 22.5.2013, § 13). Yrityskylä toimii osoitteessa Puutarhakatu 8 A. Meneillään oleva toimintakausi päättyy v. 2016 keväällä.
Yrityskylä on voittanut v.2014 arvostetun World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailun. Maailmanlaajuinen WISE Awards palkitsee vuosittain innovatiivisia, yhteiskuntaan myönteisesti vaikuttavia koulutushankkeita. Pirkanmaan Yrityskylässä kävi opiskelemassa lukuvuonna 2013-2014 n.5000 kaupunkiseudun 6.luokkalaista ja 700 opettajaa. Yrityskylässä työskentelee useita kymmeniä toisen asteen koulutuksen opiskelijoita ohjaajan roolissa, joten se yhdistää paitsi kuntien perusopetusta, myös eri koulutustasojen välisiä koulupolkuja.
Kuntien yhteistyö uudenlaisten oppimisympäristöjen luojina on tärkeää. Tämän vuoksi päädyttiin tekemään vaikuttavuustutkimus, jossa selvitettiin Pirkanmaan Yrityskylän vaikuttavuutta rehtoreiden, opettajien ja oppilaiden kokemina. Itsenäisen tutkimuksen teki FT Auli Ojala.
Riitta Juusenaho
Hankejohtaja
Tampereen kaupunki

4. Copyright © 2014 Auli Ojala
Kansikuvat ja taitto Petri Louhenheimo
Valokuvat TAT - Taloudellinen tiedotustoimisto, Yrityskylän kuvapankki [ www.yrityskyla.fi ]
ISBN 978-952-93-4581-6 (sid.)
ISBN 978-952-93-4582-3 (PDF)

5. SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO.................................................................................................................................6
1.1 Yrityskylä pirkanmaalaisessa viitekehyksessä..................................................................................................6
1.2 Mikä on Yrityskylä?..........................................................................................................................................7
1.3 Muuttuuko koulu – opetussuunnitelman seudullisuus...................................................................................7
2. OPETUSSUUNNITELMA, OPETUSMENETELMÄ JA YRITTÄJYYSKASVATUS..............................8
2.1 Opetussuunnitelmauudistus............................................................................................................................8
2.2 Yrityskylä ja opetussuunnitelmauudistus........................................................................................................9
2.3 Teemahaastattelujen toteuttaminen...............................................................................................................9
2.4 Oppijan tarpeista lähtevä yrittäjyyskasvatus...................................................................................................10
3. KESKEISET TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA.......................................................................12
3.1 Aineiston kuvaus ............................................................................................................................................12
3.2 SWOT-analyysi ja rehtorit................................................................................................................................12
3.3 Koulun ulkopuolinen oppiminen ja toimintaympäristön muutos....................................................................13
3.4 Osaamiskartoitukset........................................................................................................................................14
3.5 Yrittäjyyskasvatus rehtoreiden ja opettajien määrittämänä...........................................................................14
3.6 Yrityskylä opetusmenetelmänä.......................................................................................................................15
3.7 Yrityskylä-päivän pedagoginen hyödyntäminen.............................................................................................15
3.8 Oppilaiden kokemuksia Yrityskylä opetusmenetelmästä................................................................................15
3.9 Yläkoulun yrittäjyyskasvatuksen kehittämismalleja........................................................................................15
4. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2016.................16
4.1 Oppiminen.......................................................................................................................................................16
4.2 Henkilöstön osaaminen...................................................................................................................................16
4.3 Kestävä hyvinvointi..........................................................................................................................................16
4.4 Johtaminen......................................................................................................................................................16

6. 6
1. JOHDANTO
1.1 YRITYSKYLÄ PIRKANMAALAISESSA VIITEKEHYKSESSÄ
Pirkanmaalle tarvitaan lisää pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja ennen kaikkea kasvuyrityksiä, koska työttömyys on lisääntynyt ennätysvauhtia. Euroopan komission julkaiseman yrittäjyyskasvatusta koskevan päätösraportin (13.1.2013) mukaan koko Eurooppa ei ole noussut vuoden 2008 taloudellisesta lamasta toivotusta ajassa. Lääkkeeksi raportissa ehdotetaan yrittäjyyskasvatuksen edistämistä ja tehostamista kouluissa ja yliopistoissa. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysohjelmien avulla nuoret perustavat aiemmin yrityksiä ja muutenkin heidän yrittäjyysmyönteisyytensä nousee. Samassa raportissa mainitaan myös naisten vähäinen yrittäjyys ja sen tehostaminen sekä maahanmuuttajien näkeminen potentiaalisena yrittäjävoimavarana. Yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusta on pidetty tärkeänä myös monissa maamme hallitusohjelmissa. Myös nykyinen opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut siitä oman kehittämistyönsä tueksi Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat -strategia- asiakirjan, joka linjaa kansalliset tavoitteet toteutettaviksi vuoteen 2015 mennessä. Yrittäjyyskasvatuksen asemaa halutaan vahvistaa jokaisella oppilaitostasolla sekä opettajien perus- että täydennyskoulutuksessa.
Pirkanmaan TE -toimiston tiedon mukaan Pirkanmaalla oli työttömiä maaliskuun 2014 lopussa 33 469, lomautetut työnhakijat mukaan luettuina. Pirkanmaan elyn:n (elinkeino- , liikenne- ja ympäristökeskus) mukaan edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut 3300:lla. Pirkanmaalla työllisyystilanne on heikompi kuin muualla, sillä Pirkanmaalla oli maaliskuussa 2014 13,8 % työttömiä työvoimasta, jolloin koko maassa vastaava luku oli 12 %. Työttömyysprosentti Tampereella on tällä hetkellä 17,3% ja vastaavana ajankohtana tutkittavista kehyskunnista oli työvoimasta työttömänä maaliskuussa 2014 Orivedellä 12,3 %, Nokialla 13,8 %, Ylöjärvellä 11,6 %, Kangasalla 11,2 %, Vesilahdella 10,4 % ja Pirkkalassa 10,6 %. Hienoista nousua työttömyyteen on heinäkuun (2014) tilaston mukaan ainakin Tampereella ja Nokialla. Tähän viitekehykseen sijoittui runsas vuosi Taloudellisen tiedostustoimiston (TAT) koordinoima Yrityskylä -oppimishanke. Yrityskylä sijoitettiin keväällä 2013 ensin Tampereella ”Rollikkahalliin”, mutta marraskuun alussa sen sijoituspaikaksi tuli entinen Tampereen oppimateriaalikeskus, Puutarhankatu 8. Yrityskylän sijainti parani, koska tuolloin lähikunnistakin on helppo matkustaa Tampereen keskustassa olevaan Yrityskylään. Yrityskylä Pirkanmaan kolmen vuoden budjetti on 1,1 milj. euroa. Rahoittajatahot ovat yrityksiä, säätiöitä ja Pirkanmaan kuntia, mukaan lukien Tampereen kaupunki. Pirkanmaan kunnat ovat lähteneet pääsääntöisesti innostuneesti mukaan Yrityskylä-toimintaan. Vuosittain

7. 7
Yrityskylässä Pirkanmaalla vierailee 5000 lasta opettajineen, yhteensä noin 15 000 lasta ja 700 opettajaa. Yrityskylässä kävivät lukuvuonna 2013 - 2014 lähes kaikki Tampereen kaupungin kuudesluokkalaiset. Lisäksi Yrityskylässä työskentelee useita kymmeniä toisen asteen opiskelijoita eri oppilaitoksista ohjaajan roolissa. Tässä tutkimuksessa on ollut mukana 13,5 % kaikista (1526) Tampereen kaupungin kuudesluokkalaisista lukuvuonna 2013 - 2014. Suomessa tähän mennessä noin 54 000 oppilasta on käynyt jo Yrityskylässä.
1.2 MIKÄ ON YRITYSKYLÄ?
Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Sen on kehittänyt ja sitä hallinnoi Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT). Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski keksi idean Yrityskylästä vieraillessaan USA:ssa. Siellä oppilaat, vanhemmat ja opettajat yhdessä ideoivat tyhjään tehdashalliin pienen kylän elävöittämään yhteiskuntaopin opetusta.
Suomessa toimii alueellinen Yrityskylä Helsingissä, Varsinais-Suomessa (Turku), Pirkanmaalla (Tampere) ja Pohjanmaalla (Vaasa – Kokkola -Seinäjoki) sekä Itä-Suomessa (Mikkeli - Kuopio - Joensuu). Syksyllä aukeavat uudet Yrityskylät Espoossa ja Oulussa. Valtakunnallisesti kiertävä Yrityskylä on syksyn Porissa ja kevään Lahdessa. Yrityskylässä Pirkanmaalla ovat 16 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Oppilas työskentelee päivän Yrityskylässä omassa ammatissaan. Työstään hän saa palkkaa ja maksaa veroja sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Yrityskylässä työskentelee kerrallaan noin 70 oppilasta. Vierailu Yrityskylään tapahtuu ennalta sovittuna päivänä. Ennen Yrityskylä-vierailupäivää oppilaat suorittavat kymmenen tunnin yrittäjyyskasvatus- opintokokonaisuuden. Opettajien koulutus ja perehdyttäminen Yrityskylään tapahtuu muutaman tunnin ohjeistuksella Yrityskylässä. Oppituntien teemat ja oppilaiden tekemät tehtävät työkirjaan auttavat oppilasta hahmottamaan oman roolinsa Yrityskylässä työntekijänä ja kuluttajana. Koko opintokokonaisuus perustuu uudistuviin opetussuunnitelmiin 2016.
1.3 MUUTTUUKO KOULU – OPETUSSUUNNITELMAN SEUDULLISUUS
Tieto- ja viestintäosaaminen on tulevaisuuden koulun keskeisimpiä haasteita. Tähän pakottaa jo koulun toimintaympäristön muutos. Olemmehan siirtymässä sähköiseen viestintään niin oppimisessa kuin oppimateriaaleissakin. Tabletit ja kannettava tietokone oppilaan repussa ovat tätä päivää. Koulujen tietokoneistamisessa on vielä puutteita. Tähän osittain vaikuttaa kuntien resurssi- ja rahapula. Tulevaisuuden koulun tulisi tarjota kestäviä ratkaisuita opettajuuden, johtajuuden, tukipalveluiden ja täydennyskoulutuksen sekä oppimisympäristöjen kehittämisen tarpeisiin. Näiden ratkaisuiden keskeiset kehittämiskohteet liittyvät oppimisympäristöjen ajanmukaistamiseen, kalustamiseen ja koulun toimintakulttuurin kehittämiseen yhteisölliseen suuntaan.
Koulujen viestintätekniikan opetuskäyttö on vielä Suomessa puutteellista. EU:n tilaama vertaileva tutkimus ESSIE julkistettiin keväällä 2013. Mukana oli 31 Euroopan maata. Suomen ICT-varustetaso on keskivertoa, mutta tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä olemme sitä heikompia. Samansuuntaiset ovat myös hieman tuoreemman OECD:n opetusta ja oppimista tutkineen TALIS–tutkimuksen (2014) esitulokset. Edellinen tutkimus toi esille myös puutteen suomalaisten opettajien täydennyskoulutuksessa.
Tulevaisuuden taitoja luodaan luokkahuoneissa. Näihin kuuluvat olennaisena osana tiimityötaidot sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot. Ne ovat osa sitä laaja- alaista osaamista, jota korostaa myös opetussuunnitelma 2016. (Ks. Ops 2016 ja Norrena 2013.) Tulevaisuuden työ- ja oppimisympäristöissä korostuvat oppimaan oppimisen taidot, ajattelun taidot ja strategiat. Tietoa on paljon tarjolla, mutta oikeaa tietoa on vaikea löytää. Oppimisympäristön tulevaisuus on perinteisen ja virtuaalimaailman yhdistelmä. Teknologia ei kuitenkaan ole

8. 8
keskeinen tekijä oppimisessa vaan toiminta, jota se palvelee. (Koulu 3.0,Oph.2014.)
Opetussuunnitelmatyö Tampereella hoidetaan seudullisesti laadun takaamiseksi. Miksi sitten seudulliseen opetussuunnitelmatyöhän on lähdetty? Ylöjärven sivistysjohtaja Matti Hursti toteaa haastattelussa, että suurimpana syynä seudulliseen opetussuunnitelmatyöhön on ollut kuntien välinen muuttoliike. Suurimmillaan noin jopa 2000 perusopetuksen oppilasta vaihtaa koulua yhden lukuvuoden aikana. Asiaa on pohdittu monelta kannalta, ja on oppilaan etu, jos oppilaalle ei synny hankaluuksia muuttaa esim. Tampereelta kehyskuntiin. Kun vuonna 2004 opetussuunnitelmaa uudistettiin, ei ollut vielä valmiutta seudulliseen opetussuunnitemaan. Nyt se tehdään! Seudullinen tuntijako on todennäköisesti ns. minimituntijakopäätös. Sisällöllinen runko on yhteinen. Kuntien rahatilanne on rajana, ts. kuinka paljon kunnilla on rahaa laittaa koulutukseen ja lisätunteihin.” On oppilaan kokonaisvaltainen etu, että koulunkäynti jatkuu samanlaisena riippumatta siitä mitä koulua käy”, totesi haastattelussa sivistysjohtaja Hursti.
2. OPETUSSUUNNITELMA, OPETUSMENETELMÄ JA YRITTÄJYYSKASVATUS
2.1 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS
Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista. Opetushallitus on käynnistänyt valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten. Edellä mainitut opetussuunnitelmat valmistuvatkin vuoden 2014 loppuun mennessä ja näiden opetussuunnitelmien pohjalta paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 lukien. Myös kaikkia oppiaineryhmiä koskeva työskentely on alkanut suunnitelmien mukaisesti.

9. 9
2.2 YRITYSKYLÄ JA OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS
Yrityskylä-tutkimusta peilataan tuleviin opetussuunnitelmiin. Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys on yksi seitsemästä laaja-alaisen osaamisen alueesta. Aloitteellinen ja vastuullinen tapa toimia on myös tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria.
Yhteys tuleviin opetussuunnitelmiin löytyykin helposti. Näitä käsitteitä ovat mm. koulun toimintakulttuuri ja sen muutos. Koulu koetaan yhdessä oppimisen yhteisöksi. Koulussa ja oppitunneilla toteutetaan monipuolisia työskentelytapoja ja koulun työelämäyhteydet ovat mallikkaat. Koulussa tapahtuu oppiaineen rajat ylittävää oppimista. Tämä taas vahvistaa oppilaan tulevaisuuteen suuntautuvaa laaja-alaista osaamista.
Yrityskylä-tunneilla oppilaat harjoittelevat oppimateriaalin avulla luokassa työelämätietoutta harjoituksin, piirroksin ja haastatteluin. Oppimateriaalissa vilahtelee paljon käsitteitä, kuten yhteiskunta, kansalainen, verot ja palkka. Minne verot maksetaan ja mikä on voitto? Mitä tarkoittaa julkinen ja yksityinen talous? Lopuksi oppilaat hakevat kolmeen heitä kiinnostavaan ammattiin. Useimmiten he saavat sen ammatin, minkä haluavat ja missä roolissa he työskentelevät päivän Yrityskylässä.
Yrityskylää oppimismenetelmänä on tutkittu kolmesta eri näkökulmasta: rehtorit, opettajat ja oppilaat. Kouluja kehyskuntineen on ollut mukana 37 ja oppilaita on haastateltu yli 200 oppilasta, joka on 13,5 prosenttia kaikista 1526 oppilaasta Tampereen kaupungin kuudesluokkalaisista lukuvuonna 2013 - 2014. Tämän lisäksi oppilaita on havainnoitu oppitunneilla ja Yrityskylässä. Ympäristökunnat on otettu mukaan sen vuoksi, koska opetussuunnitelmaa tehdään seudullisesti. Tampereen ympäristökunnat ovat Vesilahti, Ylöjärvi, Pirkkala, Nokia, Orivesi ja Kangasala.
2.3 TEEMAHAASTATTELUJEN TOTEUTTAMINEN
Rehtorien haastattelut toteutettiin SWOT-analyysiä käyttäen (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Rehtori tekee koulussa vaativaa asiantuntijayhteisön johtamistyötä ja tarvitsee toimintaansa vahvan osaamispohjan ja erityiskoulutusta. Oph:n raportissa 12/2013 esitetäänkin rehtorien valtakunnallisen koulutusportaalin perustamista sekä henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman jokaiselle rehtorille. SWOT -analyysi on tärkeä väline analysoitaessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja toimintaympäristöä kokonaisuutena. SWOT -analyysi on suositeltavaa toteuttaa ennen työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluvaihetta, kun kehittämispäätös on tehty. SWOT -analyysin avulla voidaan ohjata prosessia ja tunnistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirrot. Vahvuudet ja heikkoudet ovat organisaation sisäisiä tekijöitä ja mahdollisuudet ja uhat ovat organisaation ulkoisia tekijöitä. (www.oph.fi(saadokset _ ja ohjeet_/laadunhallinnan_ tuki/)
SWOT -analyysin tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Vahvuuksia ovat esimerkiksi positiivisten tekijöiden lista työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta esim. hyvä maine innovatiivisena organisaationa, pätevä, kokenut henkilökunta, vastuullinen, innovatiivinen muutosaltis johto, monipuoliset kontaktit työelämään. Perusopetuksen laatua kehitettäessä avainasemassa on henkilöstö ja henkilöstön osaaminen ja miten heitä johdetaan. Kaikissa laatuasiakirjoissa henkilöstön osaaminen nostetaan keskeiseksi tekijäksi. (Misukka 2014,59.) Heikkoudet ovat taas puolestaan negatiivisten tekijöiden lista työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, esim. huonot kontaktit työelämään, pätevän, osaavan henkilökunnan puute, kaikin tavoin huonot resurssit. Mahdollisuudet kuvaavat listaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, esim. luodaan innovatiivinen työilmapiiri, moderni työympäristö työpaikoilla, etsitään uusia kumppaneita työelämään ja yhteistyökumppaneihin. Uhat ovat puolestaan lista uhkatekijöistä, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, esim. huono työskentelyilmapiiri, kontaktit yhteistyökumppaneihin menetetään, vanhentunut teknologia, motivoitumaton henkilökunta. ( www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_ tuki/ )
Muut rehtoreita koskevat teemahaastattelut koskivat mm. koulun ulkopuolista oppimista, tvt-välineiden käyttöä koulussa, yrittäjyyskäsitettä ja henkilökunnan osaamiskartoituksia ( ks.liite). Jälkimmäiseen liittyy kiinteästi käsite inhimillinen pääoma, joka viittaa yksilön tietoihin ja taitoihin ja kykyihin sekä kognitiivisiin kyvykkyyksiin. (Ks. Davidson & Honig 2003; Schultz 1961.) Inhimillinen pääoma liittyy vahvasti kasvatukseen ja koulutukseen sekä oppimiskykyyn, sillä niiden avulla voidaan lisätä tietoja ja taitoja sekä kyvykkyyksiä eli kasvattaa inhimillistä pääomaa. (Schultz,1961.) Inhimillisellä pääomalla on yhteys yrittäjyyteen, sillä kerätty inhimillinen pääoma vaikuttaa uravalintoihin sekä yrittäjyysasenteisiin ja –intentioihin. (Davidsson & Honig.2003.) Tutkimuksissa on tuotettu erilaisia tutkimustuloksia, jotka liittyvät oppilaiden tietoihin, taitoihin ja kykyihin sekä yrittäjäyhteyteen. Yleensä näissä tutkimuksissa todetaan positiivinen yhteys inhimillisen pääoman ja yrittäjyystoiminnan aloittamisen ja menestymisen välillä.
Opettajan haastattelut (ks.liite) koskivat lähinnä Yrityskylä -käyntiä ja oppimista ja toiminnan kehittämistä sekä käsitettä yrittäjyyskasvatus. Oppilaita haastateltiin ryhmähaastatteluna. Opettaja valitsi viisi oppilasta haastatteluun. Perusteluna ryhmähaastatteluun oli

10. 10
opetussuunnitelma (2016), joka korostaa yhdessä tekemistä ja oppimista. Tätä aluetta käsittelivät myös oppilaiden haastattelun teema-alueet. Vain yksi haastattelu oppilailla suoritettiin koemielessä yksilöhaastatteluna. Heitäkin oli yhteensä viisi. Kokonaisuudessaan haastattelut kestivät noin kaksi tuntia, joista oppilaiden osuus oli puoli tuntia. Rehtoreille ja opettajille lähetettiin kirje Yrityskylä-tutkimuksesta ja opettaja hoiti oppilaiden tutkimusluvat koulullaan. (Ks.liitteet 1 – 4 ). Tutkimuksessa olivat mukana 37 koulua ympäristökuntineen ja kaikki Tampereen koulut. Vain kolme koulua jäi Tampereelta puuttumaan, lähinnä järjestelysyistä (ks. liitteet 1 - 2). Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin sana sanalta puhtaaksi.
OPETTAJAN ROOLI
Opettajan rooli luokassa ei voi enää olla tiedonvälittäjä, vanhan säilyttäjä, vaan oppimisen sparraaja, oppilaiden johdattaminen uuteen ajatteluun ja toimintaan. Norrenan (2013) väitöskirjan mukaan opettajan roolin, koulun rakenteiden ja koko koulua koskevien asenteiden on muututtava, jotta nykykoulu voisi valmistaa ja varmistaa oppilaita tulevaisuuden osaamiseen. Tulevaisuuden taidoilla tarkoitetaan tässä osaamista, jota oppilaat tarvitsevat siirtyessään työelämään ja yhteiskunnan jäseniksi. Tällaisia tulevaisuuden taitoja ovat mm. tiimityöskentely, projektityöskentely, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot ja oppimaan oppiminen. TAT:n T-median opettajille suunnatun selvityksen mukaan koulu onnistuu antamaan teoreettisen tietotason, mutta ei tue ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja yritteliäisyyttä. Saman selvityksen mukaan opettajakoulutus ei puolestaan tarjoa riittäviä työkaluja kouluyritys- yhteistyöhön ja opettajien mielestä tärkeimmät työelämäntaidot ovat yhteistyötaidot, sosiaaliset taidot sekä asenne.
Opettajan työkulttuurin normi yksinpuurtajasta luokassa olisi muuttuva yhdessä tekemisen kulttuuriksi, ja siihen suuntaan onkin jo menty mm. tiimityön avulla. Uudistuvat opetussuunnitelmat ohjaavat ja vahvistavat tätä käytäntöä. Mielestäni koulun ja koulun johdon on tuettava yhdessä tekemisen kulttuuria, sillä samalla silloin edistetään tulevaisuuden taitoja työyhteisössä ja oppimisessa. Haasteena on yhtenäiskouluissa aineenopettajan ja luokanopettajan työn tiivistäminen.
OPPILAAN ROOLI
Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin työskennellään tiedon kanssa. Työ perustuu sekä yhdessä tekemiseen ja verkostoissa toimimiseen että teknologian hallintaan. Tämä on juuri sitä tulevaisuuden laaja-alaista osaamista, jota tuleva opetussuunnitelma korostaa. (Ops, luonnos 2016.) Nuorten uusi sukupolvi on ensimmäinen sukupolvi, joka on ns. internet–sukupolvi, joka ei kuluta aikaansa television katsomiseen verrattuna edelliseen sukupolveen vaan lukee lehtiä verkossa, seuraa uutisia netissä ja kirjoittaa ja lukee itseään kiinnostavia blogeja.
2.4 OPPIJAN TARPEISTA LÄHTEVÄ YRITTÄJYYSKASVATUS
Yrityskylä-oppimisympäristö käsitetään tässä opetusmenetelmänä. Varsinainen teoriaosuus, opettaminen ja oppilaiden tutustuminen Yrityskylässä tarvittavaan käsitteistöön opetetaan kymmenen oppitunnin pakettina Yrityskylä-tunneilla luokassa. Tässä menetelmässä varsinaisten työelämäntaitojen harjoittelu tapahtuu Yrityskylä- päivässä, koulun ulkopuolisena oppimistapahtumana.
Yrittäjyyskasvatuksen kehityskulku on pikkuhiljaa siirtynyt pois tiukasti liiketoimintaan ja johtamiseen keskittyvästä fokuksesta kohti monialaista eri opinto-ohjelmien kokoavaa toimintamallia, kohti oppijan tarpeista lähtevää yrittäjyyskasvatusta ja kokonaisvaltaista oppimista. Se käsittää luonnontieteet, teknologian kuin ihmistieteetkin. ( Ks. Wilson 2008; Heinonen, Hytti ja Tiikkala 2011.) Tämä mahdollistaa enemmän oppimiseen kohdistuvien haasteiden ja uusien oppimistapojen käyttöä oppimisprosessissa ts. oppimisen henkilöitymistä, teknologisten sovellusten ja simulaattoreiden hyödyntämistä oppimisessa ja esimerkiksi koulutasolla oppilaiden älypuhelimen käyttöä oppimisessa. (Ks. Ops 2016.)
Gibin (2005;2006) mukaan yrittäjyyskasvatuksessa käytetyn pedagogiikan tulee rakentua oppijoiden aktiiviseen rooliin oppimisprosessissa ja sitä kautta se suosii epätavanomaisten opetusmenetelmiä. Tietoa luodaan yhdessä ja epäonnistuminen hyväksytään osana oppimisprosessia. Opetusmenetelmien tulisi aktivoida yhteistä oppimisprosessia sekä reflektointia. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa tulisi näkyä esimerkiksi yhteisöllisyys, ongelman ratkaisu, virheistä oppiminen, tiimioppiminen, projektityöskentely, tekemällä oppiminen, oppimispäiväkirjat, pedagoginen draama, harjoitusyrittäjyys, työelämään tutustuminen ja yritysvierailut. (Seikkula-Leino 2007, 35-37.) Lähes kaikkia näitä pedagogisia työtapoja löytyy Yrityskylästä opetusmenetelmänä, joten mitään ristiriitaa ei siinä näytä olevan opetussuunnitelmaluonnoksen 2016 kanssa. Esimerkiksi tekemällä oppiminen, tiimioppiminen ja pedagoginen draama ja yhteisöllisyys työtavoissa ilmentävät hyvin Yrityskylää opetusmenetelmänä. Oppilaat mm. eläytyvät ammattiinsa Yrityskylässä ja oppivat työnsä työn kautta. Seuraavassa kuvataan oppijan tarpeista lähtevää yrittäjyyskasvatusta.

11. 11
Kuvio 1
OPPIJAN TARPEISTA LÄHTEVÄ YRITTÄJYYSKASVATUS
Oppijan omaehtoinen yrittäjyys, yrittävyysOppijan kokemuksia siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja kykyihinsä ja uskoo omiin kykyihinsäMahdollisuus luovaan ja yritteliääseen toimintaan rikastuttavassa oppimisympäristössäYhteisöllisyyteen, yhdessä oppimiseen ja osallisuuteen kasvaminen turvallisessa oppimisympäristössä (Ops 2016)
Lähde: mukaeltuna (Himanen 2005, 2010; Lehkonen ja Lehtonen 2006.)
Muokatussa kuviossa yksi oppijan omaehtoinen yrittäjyys lähtee uskosta omiin kykyihin, mikä on yrittäjyyden keskeisiä ominaisuuksia. Näitä hän sitten testaa rikastuttavassa oppimisympäristössä koulussa tai koulun ulkopuolella toimintaympäristössään. Yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen kasvu tapahtuu koulussa tai koulun ulkopuolella olevassa oppimis- ja toimintaympäristössä. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään perusopetuksessa tukemaan oppilaiden kasvua yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.

12. 12
Opettajat ovat ehkä liiaksi pelänneet yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta puhuttaessa sen kielteisiä ilmiöitä: liiallinen kilpailu, voiton tavoittelu ja jopa syrjintä. Yrityskylä-oppi materiaalissa voitontavoittelua opitaan pelien ja tehtävien kautta. Käsitteet julkinen ja yksityinen palvelu, yrityksen perustaminen, verot ja verojen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan rahalähteenä käydään Yrityskylä-oppimateriaalissa läpi. Myös työpaikkojen haku Yrityskylän yrityksiin ja omien vahvuuksien esille tuominen ovat tärkeä osa oppilaan itsearviointia ja tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa. Tällä tavoin heitä pyritään yrittäjyyskasvatuksella ohjaamaan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.
3. KESKEISET TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA
3.1 AINEISTON KUVAUS
Tutkimuksen kohteena oli tutkia Yrityskylää kolmesta näkökulmasta: rehtorit, opettajat ja oppilaat. Esittelen ensin rehtoreiden aineistopohjaisia tuloksia. Analyysi toteutetaan teemoittain. (Ks. liitteet 4 – 6) Rehtoreita tässä tutkimuksessa oli 36. Yhteensä haastatteluita vertailuryhmän ja ympäristökuntien kanssa oli 40. Ympäristökunnat oli otettu mukaan sen vuoksi, että tulevaa opetussuunnitelmaa tehdään Tampereella seudullisesti. Rehtoreiden ikä vaihteli 35-vuotiaasta yli 60-vuotiaaseen, asettuen välille 45 - 55. Opettajien nuorin oli 29 -vuotias ja vanhin yli 60 -vuotias. Opettajat olivat keskimäärin hieman nuorempia kuin rehtorit. Kokeneimmilla opettajilla oli kuitenkin yli kolmenkymmenen vuoden kokemus opettamisesta, samoin rehtoreilla. Vähiten opettajakokemusta oli yksi vuosi, samoin rehtoreilla rehtorinvirassa. Lukioon meni noin puolet yhtenäiskoulun oppilaista. Koulujen koko vaihteli keskimäärin vähän yli sadan oppilaan koulusta yli 700 oppilaan yhtenäiskouluun. Poikia ja tyttöjä oli koko aineistossa kumpiakin noin 50%. Oppilaiden haastattelut koodattiin seuraaviin kategorioihin: työnkuvaus, tieto- ja viestintätekninen osaaminen, vapaa-aika ja arjen hallinta. Aineiston otos oli laaja ja tarkoitus on sitä käyttää myöhemminkin tutkimusmateriaalina.
3.2 SWOT-ANALYYSI JA REHTORIT
Rehtorien teemahaastattelun analyysissa käytettiin SWOT-analyysia. SWOT-analyysin tulosten avulla voidaan ohjata prosessia ja tunnistaa työpaikalla tapahtuvien hyvien käytänteiden siirrot.
SWOT-analyysin mukaan organisaation vahvuudet ilmentävät koulun positiivisten tekijöiden listaa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Koulun vahvuutena haastateltavat rehtorit pitivät ammattitaitoista henkilökuntaa. Erityiskoulussa koettiin vahvuutena se, että kaikilla oppilailla oli omat opetussuunnitelmat, ts oppilaat oppivat omien vahvuuksiensa ja kykyjensä mukaan. Koulun painotukset koettiin myös vahvuutena. Mielenkiintoinen painotus voi lisätä oppilasmäärää kouluun. Vanhempien hyvä sosioekonominen status koettiin myös vahvuutena sekä hyvä oppilashuolto, erityisesti Tampereella. Erään lähikunnan hallinto koettiin hyväksi ja yhteistyökykyiseksi.
Sen sijaan koulun kehittämisen kannalta tärkeitä elementtejä koulun vahvuutena oli aineistossa vain yksi: johtaminen on kunnossa, koulussa tiimiorganisaatio ja henkilökunta seuraa opetussuunnitelmaa. Rehtorihan vastaa opetussuunnitelman toteuttamisesta ja käytäntöön panosta koulussa.
SWOT-analyysin mukaan puolestaan heikkoudet ovat negatiivinen lista työntekijöiden työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Koulun heikkoutena rehtorihaastattelussa olivat seuraavat asiat: oppilaissa paljon tuen tarvitsijoita, maahanmuuttajia paljon ja vanhempien huono sosioekonominen status. Tutkiva oppiminen hävinnyt koulusta ja koulun toiminta ei ole päivää koulussa. Sen , että koulussa on paljon tuen tarvitsijoita koettiin hankalaksi lähinnä lähiökouluissa, vaikkakin Tampereen oppilashuoltoa kiiteltiin hyväksi. Maahanmuuttajat koettiin kieliongelmien vuoksi vaikeiksi, mutta ei niinkään muiden ongelmien, mm. käytöksen perusteella. Tutkiva oppiminen ja koulun toiminta ei ole tätä päivää koettiin heikkoutena vain yhdessä tapauksessa. Tähän on syytä kiinnittää huomioita, koska viestintävälineiden ja teknologian käyttö tukee oppilaan tulevaisuuden taitoja: laaja-alaista osaamista ja kuvaa oppilaan nykyhetkeä. (Ks. Ops 2016, Norrena 2013, TALIS 2014.)
Opettajien uupuminen koettiin sekä heikkoutena että uhkana. Suuret sairastuvuustilastot lähiökoulussa vahvistivat tätä. Muita heikkouksia olivat tilaongelmat, sisäilmaongelmat ja suuren koulun toimintakulttuuriin kehittäminen yhteneväiseen suuntaan. Koulussa oli puolet aineenopettajia ja puolet luokanopettajia. Lähikunnissa kuljetukset koettiin heikkoutena, koska ne maksavat. Tämä asia tuli esille myös koulun ulkopuolisessa oppimisessa. SWOT- analyysissa mahdollisuudet ilmentävät tekijöitä, jotka mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja kehittymisen. Ne luovat visiota tulevaisuuteen.

13. 13
Rehtorihaastattelussa mahdollisuutena nähtiin: ”Vain taivas rajana. Meillä on esi- ja alkuopetuksen hanke. Etunenässä ollaan”.
Toisena mahdollisuutena nähtiin se, että koulussa, jossa on paljon maahanmuuttajia, tämä käännetään kansainvälisyydeksi.
Kolmantena mahdollisuutena nähtiin innovatiivisuus. ”Olemme keskustan innovatiivisin koulu.” Innovatiivisuus liittyy yrittäjyyskasvatuksen ja uuden kokeiluun. Tässä koulussa olikin uusia oppimisen kokeiluhankkeita. Nimenomaan yrittäjyyskasvatuksessa on korostettu uusien innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen kehittämistä. Vähemmän kuitenkin on kiinnitetty huomiota innovatiivisten arviointitapojen kehittämiseen (Pittaway 2009). Näitä kaikkia edellä mainittuja koulun mahdollisuustekijöitä oli koko aineistossa yksi.
Muut mahdollisuustekijät olivat lähinnä pedagogista kehittämistä. Tällaisia pedagogisia tekijöitä, jotka edistävät työpaikalla oppimista olivat seuraavat: ideoita tulee sallia ja opettajan turvallisuushakuisesta tavasta opettaa innovatiiviseen suuntaan. Näitä vastauksia oli aineistossa yksi. Nämä liittyvät kiinteästi yrittäjyyskasvatukseen ja uuden kehittämiseen. Samoin mahdollisuustekijänä nähtiin se, että kuntatasolla ei ajatella opetussuunnitelman perusosaa, sen sisältöä. Näitäkin vastauksia oli aineistossa vain yksi. Opetussuunnitelman perusosan sisällön tuntemista esimerkiksi koulutuksen avulla voidaan parantaa koko koulussa.
Koulun uhat ovat kokoelma niistä ulkoisista tekijöistä, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, esim. kontaktit työelämään ja verkostoihin ovat huonot, huono työskentelyilmapiiri, vanhentunut teknologia jne. Näistä tekijöistä keskeisesti esille nousi haastattelussa toistamiseen seuraavat seikat: opettajat uupuvat, tilojen huono kunto ja huono oppilasmäärän ennustettavuus. Kouluverkkouudistuskin koettiin uhkana, mutta Tampereella suurimmat ratkaisut oli jo tehty, joten se ei ollut Tampereella keskeinen uhka. Tilojen huono kunto viittaa kylläkin vanhentuneisiin koulurakennuksiin, jonne on vaikea tuoda jo tilojen puolesta uutta teknologiaa. Ihmetyttää kuitenkin, että vain muutamissa tapauksissa raha- ja resurssipula koettiin uhkaksi, vaikka tiedetään julkisesti kuntien heikko rahatilanne.
3.3 KOULUN ULKOPUOLINEN OPPIMINEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Koulun ulkopuolinen oppiminen ja koulun toimintaympäristön muutos käsitettiin haastattelussa lähinnä atk-laitteiden käytöksi. Useissa kouluissa oli tehty tvt-suunnitelma. Rehtorit luettelivat, mitä tietoteknisiä välineitä heillä koulussa on. Kosketustaulu oli lähes joka koulussa, monissa jopa useita. Atk-ongelmien korjaamiseksi nopeammin toivottiin atk-nikkareita koulun tasolle lisää. Eräskin rehtori totesi seuraavasti:” Kymmenen läppäriä keväästä saakka toimimatta, langaton verkko ei toimi.” Samoin mediapaja, luontopolku, teknologinen polku ja kulttuuriperintö-opetus sekä taidekaariopetus tulivat sekä rehtoreiden että opettajien haastattelussa esille koulun ulkopuolisena oppimismahdollisuutena. Sähköisiä materiaaleja käytettiin lähinnä alakoulussa. Lähikunnassa oli luovuttu kokonaan atk-luokasta. Läppärikärry kulki opettajan mukana, joka mahdollisti atk-laitteiden monipuolisten käytön.
Lähikunnissa oppilaiden kuljetukset olivat ongelma, koska ne maksavat, samoin atk-laitteiden ”remppaaminen”, ainakin silloin kun sähköt ovat poissa tuntikausia. ”Sähköinen materiaali ja atk-välineistö ei kuitenkaan ollut sellainen kuin pitäisi olla”, totesi eräs rehtori haastattelussa. Edellinen lausahdus onkin haaste uuden opetussuunnitelman käytäntöön panolle kouluissa (Ops 2016). Oppilaiden älypuhelimia (vrt.ops 2016) ei ollut pääsääntöisesti lainkaan hyödynnetty, joskin valokuvia alakoulun oppilaat olivat niillä ottaneet opintoretkillään. Vahtiminen koettiin kuitenkin ongelmaksi. Samoin ongelmaksi koettiin se, että vieraita laitteita ei

14. 14
voi tuoda verkkoon. Mielenkiintoista tutkijan kannalta oli se, että toimintaympäristön muutos oli tuonut tiimiorganisaation kouluun siten, että luokka-astetiimit muodostavat johtotiimin rehtorin ja vararehtorin kanssa ja apulaisrehtori on opettajien esimies. Näin tieto kulkee tiimeiltä johtoon saakka. Samoin arviointi ja arvopohjakeskustelut käydään yhdessä. Edellinen tukee yhteisöllistä oppimista (Ops2016).
3.4 OSAAMISKARTOITUKSET
Onnistuneen johtamisen kannalta on tärkeää, että organisaation johto tietää, millaista osaamista organisaatiossa on ja miten sitä hyödynnetään. Ns. inhimillinen pääoma on organisaation aineettoman pääoman perusta. Pitkällä aikavälillä henkilöstön tiedot, taidot, kyvykkyys, luovuus ja innovatiivisuus pitäisi hyödyntää, koska se vaikuttaa organisaation tuloksellisuuteen. Tärkeällä sijalla tässä ovat rehtorin osaamisen johtamisen taidot.
Pääasiallisesti osaamisen kartoitukset tapahtuivat vuosittain kehityskeskusteluin. Tvt-taitoja kuvaavat Opeka-kyselyt oli tehty opettajille, joissain tapauksissa ne olivat jääneet hyödyntämättä. Kuitenkin kehityskeskusteluissa tulivat ilmi opettajien koulutustarpeet, vaikkakin suurimmalta osalta, joitain poikkeustapauksia lukuun ottamatta, opettajan henkilökohtainen kehityssuunnitelma puuttui. Rehtoreilla oli mahdollisuus osallistua opettajan valintaprosesseihin kunnassa yhdessä hallinto-organisaation kanssa. Tämä koettiin pääsääntöisesti hyvänä asiana varsinkin lähikunnissa, koska harvoin rehtorin ja hallinnon mielipide oli eriävä. Osaamisen hyödyntämisessä hyvä menettely on lähikunnan rehtorin esimerkki, jossa hän haastattelee kaikkia opettajia lukujärjestyksenteon yhteydessä, ja näin hän saa selville opettajan vahvuudet ja voi hyödyntää niitä opettajan työssä. Samoin teemapäivä oli hyvä esimerkki opettajan eritysosaamisesta. Tällöin opettajan osaaminen tulee koko kouluorganisaation hyödyksi, ei vain oman luokan, eli se tukee yhteisöllistä oppimista( Ops2016).
3.5 YRITTÄJYYSKASVATUS REHTOREIDEN JA OPETTAJIEN MÄÄRITTÄMÄNÄ
Rehtorit määrittelivät yrittäjyyskasvatuksen lähinnä rahankeruuna koulussa. Yhteys opetussuunnitelmaan puuttui. Samoja elementtejä oli myös opettajien määrittämänä, mutta opettajien haastattelussa tuli selkeästi esille se, että yrittäjyyskasvatus liittyy opetussuunnitelmaan läpäisyperiaatteella kaikkiin aineisiin. Tutkittavien koulujen toiminta-ajatuksessa yrittäjyyskasvatus kuitenkin näkyi oppilaan vastuunkantona omasta oppimisesta ja onnistumisen tukemisena. Mitään mainintaa tai keskustelua siitä, että yrittäjyyskasvatus pitäisi tuoda osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria ei haastattelujen tuloksissa ilmennyt. (Ks. Ruskovaara, Rytkölä, Seikkula-Leino. Ikävalko ja Mattila 2011.)

15. 15
3.6 YRITYSKYLÄ OPETUSMENETELMÄNÄ
Yrityskylä opetusmenetelmänä koettiin hyväksi ja sopivaksi juuri kuudesluokkalaisille, lapselliseksi yläkoulussa. Yrityskylä antaa järkevän mallin toteuttaa alakoulussa yrittäjyyskasvatusta. Se vahvistaa oppilaan kansalaistaitoja ja ohjaa oppilasta itsearviointiin. Tätä tukee myös opetussuunnitelma 2016. Jonkin verran oppilaiden virtuaalirahahuijausta tapahtui Yrityskylässä, samoin näpistelyä. Jossain tapauksessa opettajan oli puututtava asiaan, mutta useimmiten oppilaat selvittivät keskenään ongelmat. Oppimateriaali koettiin vaikeaksi, nimenomaan käsitteet. Myös Yrityskylä-tunteja oli vaikea sijoittaa opetuksen lomaan. Toivomuksena oli, että Yrityskylä- käyntejä voisi olla parikin viides- ja kuudesluokkalaisilla. Erityiskoulussa toivottiin työelämäharjoittelun tapahtuvan osittain Yrityskylässä, koska oppilaiden oli vaikea saada TET-paikkoja. Samoin oppimateriaalia olisi mukautettava erityisopetusta varten.
3.7 YRITYSKYLÄ-PÄIVÄN PEDAGOGINEN HYÖDYNTÄMINEN
Yrityskylä- päivän pedagoginen hyödyntäminen tapahtui pääasiallisesti oppilaiden kirjoitelmien muodossa koulussa. Yhden opettajan oppilaat tekivät lehtijutun Yrityskylä-käynnistä mediakoulussa. Tämän lisäksi ehdotan blogikirjoituksia verkkoon, sillä silloin tietoa ja kokemuksia jaetaan yhteisöllisesti.(Ops2016)
Joitakin hyviä kehittämisajatuksia ilmeni Yrityskylä-päivästä lähikunnan alueelta. Lähikunnassa samalla Yrityskylä- opetusmenetelmällä toteutettiin 1. - 9. luokille Yrityskylä-päivä yhtenäiskoulussa. Oppilaat tekivät tuotteet eri oppiaineissa ja virtuaalirahana oli paperinen leikkiraha. Rehtori ja oppilaat olivat vahvasti mukana tässä Yrityskylä-päivässä tutustumalla eri yrityksiin ja ostamalla oppilaiden eri oppitunneilla tekemiä tuotteita. Tämä kasvatti me-henkeä yhtenäiskoulussa ja edisti yhteisöllistä oppimista tukevaa toimintakulttuuria.
Samoin lähikunnan opettaja pohti, miten hän saisi Yrityskylä opetusmenetelmän siirrettyä oman luokkansa oppilaille.
”Mä jotenkin haluaisin, että joku keksisi sen, miten me saadaan istutettua se tähän koulumaailmaan. Tänä vuonna ei minulla yhtä hyvä porukka. Ei itseohjautuvuutta. Opetusmenetelmänä erittäin hyvä ja motivoiva.”
Tässä näytteessä opettaja pohti ja harkitsi laaja-alaista, kokonaisvaltaista oppimista, aivan opetussuunnitelman 2016 mukaisesti. Opettajien materiaaliin ja valmennukseen Yrityskylässä oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.
3.8 OPPILAIDEN KOKEMUKSIA YRITYSKYLÄ OPETUSMENETELMÄSTÄ
Haastateltavien oppilaiden haastattelut jaettiin kolmeen kategoriaan: työnkuvaus, tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja vapaa-aika ja arjen hallinta. (Ops 2016) Oppilaat oppivat tekemään työtä, kantamaan vastuuta ja oppivat ryhmätyöskentelyä. Nämä kaikki ovat käsitteitä, jotka liittyvät yrittäjyyskasvatukseen. Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin työskennellään tiedon kanssa ja työ perustuu yhdessä toimimiseen, verkostoissa toimimiseen ja teknologian hallintaan. (Ops 2016) Oppilaat oppivat vuorovaikutuksessa toisten kanssa, jossa keskeisin sisältö oli työn oppiminen. Myös taloustaitoja opittiin, vaikkakin prosenttilasku tuotti ongelmia. Tietokoneen käytössä ohjaajalta sai tarvittaessa apua tai nopeimmin kaverilta. Opittiin siis yhdessä. (Ops 2016) Useille oppilaille jäi virtuaalirahaa jäljelle, vaikka he tiesivät, ettei se toimi Yrityskylän ulkopuolella. He oppivat näin säästämistä. Oppilaat menisivät lähes 100-prosenttisesti uudestaan Yrityskylään joko saman ammattiin kehitysmielessä tai vaihtaisivat ammattia.
3.9 YLÄKOULUN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KEHITTÄMISMALLEJA
Miten Yrityskylää ja työelämäyhteyksiä opetusmenetelmänä voitaisiin kehittää yläkoulussa? Tähän tuli vähän kehittämisehdotuksia. Yksittäisiä yrittäjyyskursseja mainittiin haastattelussa yläkoulussa,, samoin TET-harjoittelu. TET-harjoittelun lisäksi ehdotan yrittäjyyskasvatuksen painotusluokkaa koulussa. Tällöin yrittäjyyskasvatus leviäisi koko kouluun ja ehkäpä osaltaan muuttaisi koulun toimintakulttuuria. Yrittäjyyskasvatuksen painotusluokasta on malleja ja materiaalia muuallakin Suomessa. Yrityskylää opetusmenetelmänä voitaisiin kehittää yläkoulussa ,lähikunnan opettajan ideoinnin mukaan, virtuaalisesti, esim. oppimispelien ja virtuaalihahmojen muodossa.

16. 16
4. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2016
Seuraavaksi tarkastelen tutkimuksen tuloksia Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelman valossa ja esitän joitakin toimenpide-ehdotuksia tästä näkökulmasta konkreettisiksi kehittämiskohteiksi. Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 - 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka on päätetty nostaa koulutuspoliittisesti keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Näitä ovat:
•
Oppiminen
•
Henkilöstön osaaminen
•
Kestävä hyvinvointi
•
Johtaminen
4.1 OPPIMINEN
Kun tarkastellaan Yrityskylää oppimisen kannalta, Yrityskylä oli oppimismenetelmänä onnistunut, koska oppilaat oppivat työn, työelämäntaitoja ja menisivät uudelleen Yrityskylään. Myös opettajat pitivät opetusmenetelmää hyvänä. Se opetti ryhmätyötaitoja ja jopa ongelmanratkaisua. Yrityskylässä oli oppilaiden käytössä 40 tietokonetta, jotka takkuilivat välillä. Apua tietokoneongelmiin tuli ohjaajalta tai Yrityskylässä samanaikaisesti olevilta oppilailta. Yrityskylä- päivää hyödynnettiin myös lähikunnassa yhteisöllisen oppimisen kannalta, eli järjestettiin Yrityskylä-päivä koko oppilaitokseen. Tämä tukee koko henkilökunnan oppimista ja lisää henkilökunnan osaamista.
4.2 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN
Henkilöstön osaamisen ja myös oppimisen kannalta oppimateriaali koettiin vaikeaksi kuudesluokkalaisille. Oppimateriaali sisälsi paljon käsitteitä. Siinä on kehittämistä. Erityisesti erityiskouluja varten pitäisi suunnitella oma mukautettu oppimateriaali ja mahdollisesti ainakin osa erityiskoulun TET-harjoittelusta voisi tapahtua Yrityskylässä. Toisaalta rehtorit pitivät henkilöstön osaamista vahvuutena, vaikkakin yhteisöllinen osaaminen ja sen levittäminen koko kouluorganisaatioon on vielä puutteellista. Tämä ilmeni haastatteluista. Teemapäivät ja teemoittain oppiminen tuovat opettajan erityisosaamisen kaikkien käyttöön, ei vain oman luokan. Tuleva opetussuunnitelma (2016) mahdollistanee paremmin Yrityskylä- päivä käynnin sijoittamisen opetuksen lomaan. Samoin osaamisen vahvistamisen kannalta toivon yhteistyötä luokanopettajan ja aineenopettajan välillä. Ainakin yhtenäiskoulussa tämä lienee mahdollista myös lukujärjestysteknisesti.
4.3 KESTÄVÄ HYVINVOINTI
Kestävään hyvinvointiin voidaan liittää lähinnä isojen koulujen ja lähiökoulujen huoli opettajien jaksamisesta, jota vahvistivat sairastavuustilastot. Rehtorin huoli tästä on aiheellinen, samoin kuin sisäilmaongelmien kartoittaminen oppilaitoksessa. Opetusryhmän koolla lienee tähän ongelmaan ratkaisu. Toisaalta hyvä oppilashuolto sai kiitosta Tampereella.
4.4 JOHTAMINEN
Johtamisen kannalta asiaa tarkasteltuna kehittämistä on opetussuunnitelman perusosan tuntemisessa, koska rehtori johtaa opetussuunnitelmatyötä koulussa. Tämä selkiyttäisi myös yrittäjyyskasvatuksen ja opetussuunnitelman välistä yhteyttä ja mahdollistaisi yrittäjyyskasvatuksen osaksi koulun jokapäiväistä arkea ja koulukulttuurin muutosta. (Ks. Ruskovaara, Rytkölä, Seikkula-Leino, Ikävalko ja Mattila 2011.) Edellä mainittua pitäisi toteuttaa ja johtaa yhteisöllisesti. Tämä vahvistaisi koko kouluorganisaation yhdessä tekemistä: yhteisöllistä oppimista ja osaamista. Samoin toivon henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman käyttöön ottoa sekä rehtoreille että opettajille. Kenelläkään ei haastattelussa sellaista ollut, vaikkakin kehityskeskusteluissa useimmiten kartoitettiin opettajan koulutustarpeet. Opettajien osaamiskartoitukset voitaisiin alustavasti tehdä sähköisesti (esim. Opeka. fi), ennen kuin tavataan kehityskeskusteluissa kasvotusten. Tällöin rehtorilla olisi vahva tietämys henkilön osaamisesta etukäteen. Uuden teknologian jalkauttaminen kouluun oppimisen edistäjänä on tulevan opetussuunnitelman 2016 mukaan haaste rehtorille ja opettajille. Tämä on sekä koulutus- että resurssikysymys. Muuten opetussuunnitelman sisältö ja tavoitteet jäävät osittain toteutumatta.

17. 17
Suomalainen koulutusinnovaatio Yrityskylä on voittanut vuoden 2014 World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailun.

18. 18
YRITYSKYLÄ-HAASTATTELUT VERTAILURYHMÄ ( KEVÄT 2013 )
Alhonniityn koulu, Nokia
Amurin koulu, Tampere
Kaukajärven koulu, Tampere
Lielahden koulu, Tampere
Linnainmaan koulu, Tampere
Nuolialan koulu, Pirkkala
Pohjois-Hervannan koulu, Tampere
Puistokoulu, Tampere
Takahuhdin koulu , Tampere
Tesomajärven koulu, Tampere
YRITYSKYLÄ-HAASTATTELUT ( SYKSY 2013 JA KEVÄT 2014 )
Aleksanterin koulu, Tampere
Amurin koulu, Tampere
Annalan koulu, Tampere
Annalan koulu, Tampere.
Atalan koulu, Tampere
Etelä-Hervannan koulu, Tampere
Harjun koulu, Tampere
Härmälän koulu, Tampere
Juhannuskylän koulu, Tampere
Järvensivun koulu, Tampere
Kaarilan koulu, Tampere
Karpinlahden koulu, Orivesi
Kaukajärven koulu, Tampere
Keihäslahden koulu, Ylöjärvi
Koiviston koulu, Tampere
Lamminpään koulu, Tampere
Leinolan koulu, Tampere
Linnainmaan koulu, Tampere
Messukylän koulu, Tampere
Moision koulu, Lempäälä
Narvan koulu, Vesilahti
Nekalan koulu, Tampere
Peltolammin koulu, Tampere
Peltolammin koulu, Tampere
Pispalan koulu, Tampere
Pohjois-Hervannan koulu, Tampere
Puistokoulu, Tampere
Terälahden koulu, Tampere
Vatialan koulu, Kangasala
Ylöjärven yhtenäiskoulu, Ylöjärvi

19. Perusopetuksen hallinto TIEDUSTELU
Tampereen kaupunki 2.9.2013
REHTORILLE
YRITYSKYLÄ-TUTKIMUS
K
oulunne kuudesluokkalaiset osallistuvat tänä vuonna Yrityskylä- oppimistapahtumaan.
T
arkoituksena on kehittää tätä toimintaa edelleen ja siksi haastattelisin Teitä ja
Y
rityskylä -oppimistapahtumassa ollutta opettajaa ja mahdollisesti myös oppilaita
y
rittäjyyskasvatuksen, opetusmenetelmä ja oppimisen näkökulmasta. Lisätietoja tästä
Y
rityskylä-tutkimushankkeesta antaa hankejohtaja Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki ja
a
llekirjoittanut. Otan Teihin pian yhteyttä tässä asiassa.
T
ervehtien
Auli Ojala
L
ehtoritutkija, FT,KL puh. 050 5978142 tai 0408064131
L
IITTEENÄ: YRITYSKYLÄ-TOIMINNASSA OLLEILLE OPPILAILLE
J
AETTAVA TUTKIMUSLUPAPYYNTÖ. KIITOS ETUKÄTEEN.

21. Perusopetuksen hallinto TIEDUSTELU
Tampereen kaupunki 2.9.2013
REHTORILLE
YRITYSKYLÄ-TUTKIMUS
K
oulunne kuudesluokkalaiset osallistuvat tänä vuonna Yrityskylä- oppimistapahtumaan.
T
arkoituksena on kehittää tätä toimintaa edelleen ja siksi haastattelisin Teitä ja
Y
rityskylä -oppimistapahtumassa ollutta opettajaa ja mahdollisesti myös oppilaita
y
rittäjyyskasvatuksen, opetusmenetelmä ja oppimisen näkökulmasta. Lisätietoja tästä
Y
rityskylä-tutkimushankkeesta antaa hankejohtaja Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki ja
a
llekirjoittanut. Otan Teihin pian yhteyttä tässä asiassa.
Perusopetuksen hallinto 2.9.2013
Tampereen kaupunki
OPPILAAN HUOLTAJALLE
YRITYSKYLÄ-TUTKIMUS
K
oulunne kuudesluokkalaiset osallistuvat tänä vuonna Yrityskylä- oppimistapahtumaan.
T
arkoituksena on kehittää tätä toimintaa edelleen ja siksi haastattelisin tässä Yrityskylä
o
ppimistapahtumassa ollutta lastanne, lähinnä oppimisen näkökulmasta. Lisätietoja
t
ästä Yrityskylä-tutkimushankkeesta antaa hankejohtaja Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki
j
a allekirjoittanut.
T
ervehtien
Auli Ojala
L
ehtoritutkija, FT, KL puh. 050 5978142 tai 0408064131
O
ppilas (nimi)________________________________
S
aa osallistua Yrityskylä-tutkimukseen.
H
uoltajan allekirjoitus___________________________

23. Haastattelukysymykset opettajana ollut ____________ vuotta
Haastattelut teema-alueittain
Ikä 20 - 30, 30 - 35, 35 - 40, 40 - 45, 45 - 50, 50 - 55, 55 - 60 ja yli 60 _
1. Miten mielestäsi Yrityskylä-käynti tuki opetusta ja oppimista? Mitkä mielestäsi oli oppilaiden kannalta mieluisinta?
2. Yrityskylä- opetusmenetelmänä hyvät ja huonot puolet?
3. Oliko valmennus Yrityskylä- käyntiin riittävää? Mielipiteesi oppimateriaalista a) hyvät puolet b) huonot puolet?
4. Miten Yrityskylää voitaisiin kehittää ja miten toimintaa olisi syytä jatkaa yläkoulussa?
5. Määrittele omin sanoin käsite: yrittäjyyskasvatus. Miten se mielestäsi liittyy opetussuunnitelmaan?

24. T
ervehtien
Auli Ojala
L
ehtoritutkija, FT,KL puh. 050 5978142 tai 0408064131
L
IITTEENÄ: YRITYSKYLÄ-TOIMINNASSA OLLEILLE OPPILAILLE
J
AETTAVA TUTKIMUSLUPAPYYNTÖ. KIITOS ETUKÄTEEN.
Perusopetuksen hallinto 2.9.2013

25. HAASTATTELUKYSYMYKSET (REHTORI) KOULUN OPPILASMÄÄRÄ
REHTORINA VUOTTA
Lukio %
Haastattelut teema-alueittain.
IKÄ 30 - 35, 35 - 40, 40 - 55 , 55 - 60 yli 60
1. Koulun vahvuudet ja heikkoudet. (uhat ja mahdollisuudet)
2. Mitä mieltä koulun ulkopuolisesta oppimisesta? Opetussuunnitelmaa viedään käytäntöön? (tvt- välineiden käyttö? Koulun ja oppilaan toimintaympäristön muutos/ opetussuunnitelma?
3. Osaamiskartoitukset: Miten tiedät millaista osaamista koulussanne on ja miten sitä hyödynnetään ?
4. Määrittele yrittäjyyskasvatus? (Yrittäjyyskasvatus ja ops)
5. Miten jatkumo? Miten yrittäjyyskasvatusta voitaisiin jatkaa yläkoulussa?

27. LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO
Anttiroiko, A. (2003) Kansalaisosallistuminen, osallisuus ja vaikuttaminen tietoyhteiskunnassa. Teoksessa Backlund, P. (toim) Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen. Tapaus Nettimaunula. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki. s. 11-32.
Bernelius,V.(2013) Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Väitöskirja: Helsingin yliopisto.
Davidson,P. & Honig.B. (2003) The role of social and human capital among nascent entrepreneurs.
European commission Brussel (13.1.2013): Entrepreneurship 2020 Action Plan.
European commission( 13.1.2013) Report on the results of public consultations on The Entrepreneurship 2020 Action Plan.
Lonka K, Lonka, I (toim) 1991. Aktivoiva opetus. Kirjayhtymä. Tampere.
Heino, T. (toim.) Kokemukset kiertoon: ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2013:8, Juvenes Print. Tampere.
Heinonen,J., Hytti,U. Tiikkala A. (2011) Yrittäjämäinen oppiminen: tavoitteita, toimintaa ja tuloksia. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu & Kasvatustieteellinen tiedekunta. Turku.
Halinen, I. & Järvinen, R. (toim.) 2007 Tulevaisuuskasvatus – passi tulevaisuuteen. Opetushallitus.
Eskola,J., Mäkelä,J. Suoranta, J.(1995) Ihmistieteiden 1990-luvun metodologiaa etsimässä. Kasvatustieteellisiä julkaisuja. Lapin yliopisto.
Eskola,J., Suoranta,J. (2008)Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino.
Kyrö, P. (2006) Teaching Metacompetences in Entrepreneurship Education. Paper presented at the Second BERART Conference, Tartu, October: 26-27.
Koulu 3.0 .http://www.enorssi.fi/hankkeet/koulut-3.0
Koulu 3.0 –verkkopalvelu tarjoaa sosiaalisen median työtapapankin, osahankkeiden case-kuvauksia ja sosiaalisen median opetuskäyttöön liittyviä tutkimuksia. (Käytetty 13.4.2014)
http://ktl.jyu.fi/act21s (JYU:2000-luvun taitojen määrittelystä) (Käytetty 13.5.2014)
Journal of Business Venturing 18 (2003) The role of social and human capital among nascent entrepreneurs (301 -332)
Norrena, J. (2013) Tulevaisuuden taitojen opettaminen vaatii muutosta koululta ja opettajilta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Opetussuunnitelmaluonnos 2016 : www Oph.fi
Opeka: http://opeka.opetusteknologia.info/fi. Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tieto- ja viestintätekniikan opetuksen käytännön tasoa. Se antaa opettajille ja sekä koulun ja kunnan edustajille tietoa heidän omista TVT-valmiuksistaan suhteessa muihin opettajiin, kuluihin ja valtakunnalliseen tilanteeseen.
Oppilaan itsearviointitaitojen kehittäminen ja toimijuuden tukeminen (2013) Juntunen, Lampinen ja Oppijat-hanke: Jyväskylän yliopisto. Artikkeli teoksessa Kokemukset kiertoon ( toim. Heino)
Opettajan tiedonhaun ohjauksen opas
http://tietohaltuun.wordpress.com/opettajan-opas/

28. Misukka, H. (2014) Koulutuksen suurvalta tienhaarassa. Polemia sarja.
Tiedonhallinnan opas eri oppiaineiden lukio-opettajille helpottaa tiedonhaun ja –hallinnan opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Sivustolta löytyy myös tiedonhallinnan opetusmateriaalia.
Polayi. M. (1967) The tacit dimenssion Lontoo: Routledge and Kegan.
Schultz, T.W. (1961) Investment in human capital. The American Economic Review, 51(1), 1-17.
Seikkula-Leino, J. (2007) Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007:28, Helsinki. Yliopistopaino.
Shulman, L.S. & Shulman, J.H. (2004) How and what teachers learn: a shifting perspective. Journal of Curriculum Studies, 36:2, 257-271.
SVT.Työvoimatutkimus.Helsinki.http://www.tilastokeskus.ti/til/tyti (käytetty 14.9.2014)
Rae, D. & Carswell, M. (2001) Towards a conceptual understanding of entrepreneurial learning. Journal of Small Business and Entrerprise Development 8(2): 150 -158.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma (22.6.2011). www.vn.fi (käytetty 14.4.2014)
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo: www.lut.fi/mittaristo
Himanen, P (2005) Luova ja rikastava työyhteisö. Esitys TYKES-seminaarissa Helsingissä 6.10.2005.
Himanen, P. Kukoistuksen käsikirjoitus. Helsinki: WSOY.
Hirsijärvi, S., Remes,P., Sajavaara,P. (2013) Tutki ja kirjoita.CDON.COM.
Hirsijärvi, S. (2011) Tutkimushaastattelu.CDON.COM.
Ruskovaara, Rytkölä, Seikkula-Leino, Ikävalko ja Mattila. (2011) Opettajien toteuttama yrittäjyyskasvatus ja reflektoinnin merkitys. Artikkeli teoksessa Heinonen, Hytti ja Tiikkala:Yrittäjämäinen oppiminen. Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto.
Heleena Lehtonen ja Helena Lehkonen (2011) Rikastuttavat oppimisympäristöt yrittäjyyskasvatuksessa. Artikkeli teoksessa Heinonen, Hytti ja Tiikkala: Yrittäjämäinen oppiminen. Turun kauppakorkeakoulu. Turun yliopisto
Opetushallitus (2004) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala.
Opetushallitus (2016) Perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnos.www.oph.fi.
TALIS 2013. Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuita 2014:15. Taajamo, M., Puhakka, E., Välijärvi, J.
Pittaway, L. & Cope, J.(200% Entrepreneurship education – a systematic review of the evidence. Paper presented at ISBE conference, Blackpool, 1- 3 November 2005.
SWOT analyysi:www.oph.fi (saadokset ja ohjeet/laadunhallinnan_tuki)
http://www.eTwinning.net
eTwinning-ohjelman portaali kumppaninhakuun ja verkostoitumiseen.
HAASTATTELUT:
Vihinen, Johanna, Pirkanmaan Yrityskylän aluekoordinaattori, TAT. 1/2014
Hursti Matti, sivistysjohtaja Ylöjärvi 12/ 2013

31. KIITOS!
KIITÄN TUTKITTAVIEN KOULUJEN JOHTOA, OPETTAJIA JA OPPILAITA HYVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ JA KAIKKIA NIITÄ HENKILÖITÄ, JOTKA OVAT OLLEET MUKANA TÄSSÄ TYÖSSÄ.
A
ULI OJALA