Esitelmä "Pulleat purjeet" Vantaan Rotaryklubissa 31.5.2012, esitelmöitsijä Roy Ahlfors

1. Pulleat purjeet
Roy Ahlfors 31.5. 2012
Vantaan Rotaryklubi esitelmä

2. Purjehduksen historiaa
 Muinaisen Egyptin eli Faaraoiden Egyptissä n. 3150-30 eaa.
pitempien matkojen vesillä kulkemiseen käytettiin kaisloista
tehtyjä purjehdusaluksia. Kuitenkin Polynesialaiset asuttivat
Tyynenmeren saaret jo n. 6000 vuotta sitten purjehtien niihin.
 Puhuttiin Sumerilaisesta laivanrakennustaidosta ja SumerI-
laisista kaisla-aluksista ja Magur- kaislalaivoista ja Perun
intiaaneista Titicaca-järvellä. Sumeri on nykyisin Irakin
eteläosassa.
 Dzemdet Nasr -kaudella n. 3100-2900 eaa. Merikauppa
laajeni tällä kaudella kaisla-alusten avulla tuntuvasti.
 Kuvassa Thor Heyerdahlin rakentama Sumerilaista alusta
jäljittelevä Ra II niminen purjelaiva.
 Thor Heyerdahlin kuuden hengen ryhmä Kon-Tiki retkikunta
purjehti sillä 101 päivässä 3770 meripeninkulmaa (n. 6980
km) 1,5 solmun keskinopeudella 28.4-7.8.1947 välisenä
aikana Tyynenmeren yli sekä Persianlahdella ja Intian
valtamerellä Irakin Djiboutiin asti.
 Ainoina navigointilaitteena olivat radio ja rannekello.
 Heyerdahl uskoi, että Etelä-Amerikasta lähtöisin olevat
ihmiset olisivat voineet asutta Polynesian esikolumbiaanisella
ajalla 1300 luvulta1400 luvun alkukauteen.

3. Purjehduksen historiaa
 Purjehduksen katsotaan alkaneen Euroopassa
Viikinkiaikana 700-luvulla.
 Viikingit tekivät matkansa purjelaivoilla, joita voitiin
myös soutaa. Avomerellä käytettiin suurta
suorakulmaista purjetta, jokivesiä ja rannikkoa pitkin
kuljettiin soutamalla, jolloin masto kaadettiin.
 Aavoilla merillä viikingeillä oli navigointiinsa omat
suuntimis- ja matkanmittauskeinonsa. He navigoivat
auringon ja pohjantähden asemaa seuraamalla,
sekä tarkkailemalla, aaltoja, tuulta ja meren kaloja.
 Viikinkiaikoina 700-1000 luvulla viikinkialuksen
suorakulmaisilla purjeilla purjehtivan purjelaivan
miehistö saattoi käyttää ainoastaan myötätuulta
hyväkseen. Nykyään on mahdollista purjehtia
melkein mihin suuntaan tahansa, lukuunottamatta
suoraan kohti puhaltavaa tuulta eli suoraan
vastatuulta.
 Tyypillinen viikinkien purjehdus-sota-alus oli 30
metriä pitkä ja siihen mahtui 32 soutajaa. Vene oli
yleensä tehty tammesta, se oli matala ja vakaa, ja
sillä pystyi rantautumaan helposti.

4. Purjehdustietoutta
 Purjehtiminen on paluuta perustavan laatuisiin ja
alkukantaisiin tuntemuksiin, yksinkertaisuuteen. Se oli
alkujaan ihmiskunnan merkittävin liikkumistapa.
 Se on suurten ja pienten luonnonilmiöiden aihe -
uttamaa, tuulen suhinaa, aaltojen ääntä veneen runkoa
vasten , auringon heijastukset ja kun mukautuu veden
luonnolliseen rytmiin, löytää tasapainon itsensä ja veden
välillä.
 Eri puolilla maapalloa asuvat ihmiset ovat historian
aikana keksineet ainutlaatuisia tapoja purjehtia
tarkoituksen mukaisilla aluksilla.
 Alankomaissa jaghen- nimellä tunnettua pientä alus- ta
käytettiin silloin tällöin huvipurjehdukseen: englannin
kieli sai siitä oman yacht- sanansa 1600- luvulla.
 Vanerin keksiminen antoi lähtölaukauksen purjeh-
dusharrastuksen kehittymiselle toisen maailman-sodan
jälkeen lasikuitu tuli markkinoille 1960- luvulla tarjoten
taipuisan vaihtoehdon vanerille.

5. Purjehdustietoutta
 Purjehtimisessa kaikki riippuu ihmisen, veden ja
veneen samanaikaisesta toiminnasta.
 Purjehdus eli purjehtiminen tarkoittaa liikkumista veden
pinnalla purjeveneellä tai purjelaivalla pääsääntöisesti
tuulen voimalla.
 Purjeveneen kippari on usein myös perämies, hän
vastuussa taktisista päätöksistä, veneen ohjaamisesta,
purjehdus suunnan valitsemisesta tai purjehduskurssin
vaihtamisesta sekä miehistön meriturvallisuudesta.
 Keulapurjemiehen tehtäviin kuuluu etupurjeiden
trimmaaminen ja niiden tehokas käyttö.
 Kölivene on vene jossa on veden alapinnan alapuolella
painava köli, joka normaaliolosuhteissa estää venettä
kaatumasta. Matkapurjeveneissä kölin syvyys rajoittaa
missä köli veneellä voi turvallisesti purjehtia. Köli
vastustaa veneeseen kohdistuvaa sortoa.
 Matkapurjeveneet ovat rauta- tai lyijykiinteäkölisiä
veneitä, jotka tarjoavat mahdollisuuden myös olla
pitempään vesillä.

6. Navigointi ja turvallisuus
NAVIGOINTI JA SÄÄ
 Purjehtijan pitää tietää, minne ollaan menossa ja
miten sinne päästään. Navigointi on nykyisin
helppoa GPS- paikannuslaitteiden avulla, mutta
perinteinen navigointityyli on kuitenkin edelleen
tärkeä taito, koska jokaisen matkapurjehtijan tulee
osata lukea karttaa ja määrittää kuljettavat kurssit.
 Navigointi on aluksen paikan ja kulkusuunnan
määrittämistä eri menetelmillä. Siihen sisältyy kaikki
merenkululliset toimenpiteet, kuten aluksen sijainnin
määritys, sopivan kulkusuunnan asettaminen ja
turvallisen kulun takaaminen.
 Sää näyttelee purjehduksessa tärkeää osaa ja sen
vaikutuksen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.
TURVALLISUUS
 Turvallisuus on tärkeää vesillä liikkuessa, tärkeää
pitää aina pelastusliivit päällä ja kovalla säällä yksin
purjehtiessa turvavaljaat kannella liikuttaessa.
 Purjehtijan tulee suunnitella asiat etukäteen, käyt-
tää tarvittavia apuvälineitä ja välttää törmäyksiä.
 Purjehtijan tulee osata lukea merikarttaa , sekä
osata meri- ja maamerkit ja väylämerkit sekä muut
vesillä olevat merkit ja tunnukset sekä osata
ensiaputaidot. Hätätilanteissa osattavaa hätämerkit
ja tarvittaessa osattava hätäkorjauksiin vaadittavat
perustaidot.

7. Purjehdustietoutta
 Purjeveneen ainut eteenpäin kuljettava voima,
syntyy ilman liikkuessa korkeapaineen alueelta
matalapaineen alueelle tai kylmemmältä alueelta
lämpimämmälle alueelle.
 Purjehdittaessa tuulen voimakkuus on tärkeä tieto,
jotta purjeet voidaan trimmata oikein ja että yleen-
säkin tiedettäisiin millaisia purjeita milloinkin
tarvitaan. Tuulen voimakkuus ilmoitetaan m/s.
 Jokaisessa maailman kolkassa ja jokaisella järvi ja
merialueella tuulee. On noin 400 erilaista tuulta.
 Kun tuuli puhaltaa, syntyy väreitä, jotka tuuleen
kasvaessa muuttuu selkeämmäksi ja lopulta aal-
loiksi. Vesi, josta aalto koostuu ei liiku vedessä
aallon mukana.
 Lueteltu sitten antiikin aikojen. Meren tila on tietyn
paikan aaltoliikkeen tila, esimerkiksi heikosti
aaltoileva 0,5m-1,25 m kuvastaa aallonkorkeutta
Douglasin asteikon mukaan.
 Kuvassa fregatti Suomen Joutsen valmistui
vuonna 1902 Saint- Nazairessa. Nykyisin laiva on
Turun kaupungin omistuksessa, joka vastaa sen
ylläpidosta ja museotoiminnasta.

8. Pulleat purjeet
 PURJESANASTOA
 Spinaakkeri on pallopurje joka jalustetaan omalla
puomillaan mastoon tai genaakkeri on
epäsymmetrinen lentävä purje ilman puomia.
 Genua on suurin keulapurje voi toimia rullallakin.
 Fokkapurje, pienempiä keulapurjeita sanotaan
fokiksi, veneessä fokka voi olla ainoa keulapurje,
mutta myrskyfokka on voimakkaasti pienennetty
paljon pienempi purje.
 Isopurje on veneen pääpurje joka kiinnitetään
mastoon ratsastajien avulla ja puomiin.
 Keula- ja isopurjeet valmistetaan useimmiten
dacronista. Nykyään käytetään myös uusia
erikoiskankaita mm. kevlar, mylar, spectra ym.
 Spinaakkerit ja genaakkerit valmistetaan kevyestä
nylon-kankaasta.

9. Purjehdussuunnat
 On olemassa eri purjehdussuuntia riippuen, missä
kulmassa tuuleen purjehditaan.
 On olemassa 90 asteen kulma suhteessa siihen
suuntaan josta tuuli puhaltaa johon ei voi purjehtia.
 Mahdottomalla alueella täytyy luovia jotta tuuli saadaan
toiselle puolelle purjetta.
 Purjehdussuunnat jaetaan kahteen ryhmään: vastaisiin,
silloin kuin purjehditaan kohti tuulensilmää ja myötäisiin
purjehdussuuntiin.
 Tiukka luovi, tiukka sivutuuli ja sivutuuli kuuluvat
vastaisiin , sivumyötäinen, myötäinen ja täysmyötäinen
myötäisiin purjehdussuuntiin.

10. Meriteiden sääntöjä
PERUSSÄÄNNÖT
Väistämisvelvollisuus / purjeveneet
 Vasemmalla, paarpurin halsilla oleva alus väistää
oikealla, styyrpurin halsilla olevaa.
 Ohittava purjevene väistää ohitettavaa.
 Paarpuri on veneen kulkusuunnassa vasen puoli ja
styyrpuuri on veneen kulkusuunnassa oikea puoli.
 Samalla halsilla olevista veneitä tuulen puolella oleva
alus väistää suojan puolella olevaa.
 Moottorivene väistää purjealusta. Kun purjevene
kulkee moottorilla on se silloin konealus ja kun kone-
alukset kohtaavat kaulat vastakkain, molemmat
väistävät oikealle.
 Purjevene väistää ammatikseen vesillä liikkujia hyvän
merimiestavan mukaan.
 Tärkein ja keskeisin asia kulkusäännöissä on
yhteentörmäämisen ehkäiseminen (Meriteiden
säännöt, Sisävesisäännöt).

11. Pursiseuraharrastus
 Suomen ensimmäinen purjehdusseura Segelföre -
ningen i Björneborg perustettiin 1856 Porissa.
 Suomen Purjehtijaliitto perustettiin vuonne 1906 .
 Suomen suurin pursiseura on Nyländska jaktklubben
noin 2600 jäsentä.
 Suomen veneilyseuroilla (360) joista pursiseuroja
(320) pursiseuroilla on yhteensä noin 60 000 jäsentä.
 Veneilyn etujärjestöt Suomen Purjehtijaliitto ja Suomen
Veneilyliitto yhdistyivät vuoden 2011 alussa ja on
nykyisin Suomen Purjehdus ja Veneily ry.
Pursiseurojen toiminta:
 Monen seuran jäsenen ikärakenne on vanha ja
aktiivinen toiminta, varsinkin kilpapurjehdustoiminta on
vähäistä. Junioripurjehdustoimintaa harrastetaan
ikäluokissa 7-15 vuoteen opetus- ja kilpailutoimintana.
 Suomalaiset pursiseurat järjestävät säännöllisiä har-
joituksia ja purjehduskilpailuja edistääkseen kaikkien
jäsenten ikäryhmien kilpailupurjehduksen
harrastusmahdollisuuksia.
 Pursiseurat opettavat ”jolla-kursseilla” lapsille ja
nuorisolle veneilyn ja kilpapurjehduksen alkeita.
Opettavat ja kouluttavat jäsenistöään paremmiksi
veneilijöiksi.
 Veneiden katsastus on saanut alkunsa kilpapurjehdus –
sesta. Katsastusta varten on laadittu katsastussäännöt
ja katsastus toteutetaan joka vuosi pursiseurojen
katsastusorganisaation avulla.

12. Purjehdussanastoa
 Luovilla tai kryssillä purjehdussuunta on lähes
vastatuuleen.
 Laskee kurssia ohjataan vene pois tuuleen
suunnasta ja nostaa ohjataan vene tuulta kohti.
 Sivumyötäisessä vene purjehtiessa slööraa.
 Myötätuulessa vene purjehtiessa lenssaa.
 Tuulenpuoli eli (luuvartti, ylähanka) on se veneen
puoli, jolta tuuli tulee.
 Suojanpuoli eli (lee, alahanka) on sen veneen puoli,
jossa ei tuule.
 Tuuleen tullessa oikealta veneen kulkusuunnasta
katsottuna, vene purjehtii oikealla eli styyrpuurin
halssilla.
 Tuulen tullessa oikealta veneen kulkusuunnasta
katsottuna, vene purjehtii vasemmalla eli paapuurin
halssilla.

13. Päijänne
 Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi, Kymijoenvesistöä
 Pituus 119 km ja keskileveys 10 km, levein kohta 28 km
 Keskisyvyys 16,2 m, syvin kohta 95,3 m, pinta-ala 1118 km²
 Rantaviivaa 2248 km
 Päijänteellä on saaria 1886 kappaletta
 Vesi vaihtuu 2,5 kertaa vuodessa, virtaus 240 m ³/s
 Päijänteen vedenlaatu on hyvä, Jämsän eteläp. erinomainen
 Pääkaupunkiseudun juomavesi johdettu Päijänteeltä
MIKSI PÄIJÄNNE?
 Hienot maisemat ja luonto sekä harvaan asuttua
 Päijänteellä väljää liikkua ja tilaa löytyy aina rantautuessa
 Paljon rantautumispaikkoja, vapaa rantautuminen / jos
veneseuran jäsenyys esim. JVS ry. Jyväskylän veneseura,
ns .saunamaksut on noin 5 Euroa / venekunta vrk.
 Päijänteen virkistysalueyhdistys ja veneseuroilla yli 20
virkistys- ja rantautumispaikkaa suurimmassa osassa laituri,
keitto- ja saunomismahdollisuus ja kuivakäymälä
 Edulliset laituripaikat ja talvisäilytyspaikat sekä hyvä porukka

14. Purjevene Granada 31 S/y Seili
 Pituus 31 jalkaa ( 30,8` / 9,39 m
 Leveys 10,00 / 3,05 m
 Syväys 5,74 / 1,75 m (1,85m ) lyijykölillä, paino 1800 kg
 Maston pituus 40,35 ` /12,30 m ja puomi 11,48` / 3,50 m
 Paino noin 3601 kg + 1646 kg painolasti = 5250 kg
 Materiaali Gesten Glasfiber Bådevaerft (DEN)
 Valmistettu vuosina 1977- 1982 750 kpl:ta
 Suunnittelijat Paul Elvström ja Jan Kjaerulff , Tanska
 Moottori Volvo Penta MD 7 diesel 13 hv
 Keulapurjeen koko 42,55 m² eli rullagenoa
 Isopurjeen koko 21,00 m² ja spinaakkeripurje 71,00 m²²

15. Kiitos mielenkiinnosta