Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien 20-vuotista taivalta esittelevä näyttely on tiivis matka Leader-toiminnan monipuolisuuteen. Aineisto on koottu ryhmien leikekirjoista vanhoja lehtijuttuja hyödyntämällä. Fyysinen näyttely kiertää maakunnassa koko vuoden 2017. Lisäksi siihen voi tutustua tämän esityksen avulla.

2. JA HALKI KOKO AUKEAMAN PUSKEUTUU SUURI JOKI HEITELLEN
LUKEMATTOMIA MUTKIA. VERKALLEEN SE VIERII, HILJAA JA
TASAISESTI, NIIN KUIN ON TASAINEN SEN TALUTTAJAKIN.
IANKAIKKISESTI LIENEE SEKIN OLLUT LIIKKEELLÄ, JA YHÄ
EDELLEEEN SEN PITÄÄ VAELTAA YÖT PÄIVÄT JA OLLA SUUREN
TASAMAAN AINAISENA MATKAMIEHENÄ.
SAMULI PAULIHARJU, HÄRMÄN AUKEILTA

3. NÄYTTELYN SAATTEEKSI
Onko mitään ikiaikaisempaa kuin joet ja lakeus? Niihin verrattuna 20 vuotta tuntuu lyhyeltä
hetkeltä. Paljon on silti maisema muuttunut tuossakin ajassa.
Tähän näyttelyyn on koottu kokemuksia ja onnistumisia Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien
20-vuotisen matkan varrelta.
Samalla se on kunnianosoitus niille, jotka ovat tehneet töitä sen eteen, että mekin saamme
siirtää kotiseutumme elinvoimaisena ja hyvinvoivana seuraavien sukupolvien haltuun.

4. 1995
EU tuo mukanaan mullistavan tavan kehittää maaseutua, missä
ideointimahdollisuus ja päätösvalta annetaan paikallisille asukkaille.
Koko Suomessa käy kuhina, kun alueilla tartutaan uuteen
mahdollisuuteen. Jokainen seutukunta haluaa perustaa yhdistyksen, jota
kautta EU-rahaa saadaan paikallisten ihmisten omille hankkeille.
1996
Suomen ensimmäiset Leader-ryhmät perustetaan. Leader innostaa
kansalaisia alusta alkaen, mikä on poikkeuksellinen saavutus
byrokraattiselta EU:lta.
Myös Etelä-Pohjanmaa saa ensimmäisen Leader-ryhmän, kun Suupohjan
Kehittämisyhdistys näkee päivänvalon. Toiminta-alueeseen kuuluu Isojoki,
Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Miljoonia on käytössä peräti 16.

5. 1998
Maaseutumatkailu on ollut aina Leaderin lempilapsi. Myös Seinäjoen seudulla
ensimmäiset Leader-hankkeet liittyvät matkailuun: Kaanaa Linesin, Kalajärven ja
SF Caravanin syntyhistoria kietoutuu tiiviisti yhteen Liiverin ensiaskeleiden kanssa.
Loppuvuodesta perustetaan Järviseudun ja Härmänmaan seutukuntien alueelle
Järvi-Härmän-toimintaryhmä, jonka tavoitteena on Leader-kehittämisstrategian
valmistelu. Toimintaryhmä saa myöhemmin nimekseen Aisapari.
1997
Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri perustetaan. Yhdistys saa käyttöönsä
17 miljoonaa markkaa, joilla on tarkoitus kehittää Seinänaapureiksi kutsuttua
seutukuntaa. Nyt omille projekteille voivat hakea rahoitusta myös Ilmajoen,
Jalasjärven, Kurikan, Nurmon, Seinäjoen ja Peräseinäjoen asukkaat.
Verkostoituminen on ollut alusta alkaen yksi Leader-toiminnan tarkoituksista.
Suupohjan Koulutuskuntayhtymä valitaan ryhmien välisen yhteistyön edistäjäksi
Suomessa.

6. 1999
Jo muutamassa vuodessa Leader-toiminnan kautta hanketyöhön on
osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Muista alueohjelmista poiketen
Leaderissä toimeenpanijoita eivät ole virkamiehet vaan paikallinen väestö.
Kuusiokuntien Kehittämisyhdistyksen myötä koko Etelä-Pohjanmaa
saadaan mukaan Leader-toiminnan piiriin. Nyt paikallisille ihmisille
annetaan aitoa valtaa ja vastuuta myös Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen,
Soinin, Töysän, ja Ähtärin kehittämisestä.
2000
Vaikka elo muuten jatkuu entisissä uomissaan uudella vuosituhannella,
lähenee EU:n ja siten myös Leaderin ensimmäinen ohjelmakausi
loppuaan. Uutta seitsenvuotiskautta valmistellaan kuitenkin jo tohinalla.
Muutamassa vuodessa Suomesta on tullut Leader-toiminnan mallimaa
Euroopassa, ja ryhmillä on onnistuttu kattamaan koko maaseutu. Leader-
ryhmät menestyvät EU-kriittisestä ilmapiiristä huolimatta, koska
maaseudulla on jo ennestään voimakas kylätoiminnan perinne.

7. 2001
Euroopan komissio hyväksyy Suomen Leader+-ohjelman vuosille 2001–2006
ensimmäisenä eurooppalaisista ohjelmista.
Ohjelmakausien vaihtumisesta huolimatta Leader-ryhmien käytännön työ pysyy
kuitenkin samanlaisena ja kehittämistä jatketaan maaseutuelinkeinojen, yrittämisen
ja kylien parissa
2002
2002
Kun muissa Pohjoismaissa Leaderistä muodostuu pienen aktiivisen porukan työkalu,
Suomessa kehittämistyöhön halutaan saada kaikki mukaan. Vaikka lisääntynyt
byrokratia heitteleekin kapuloita rattaisiin, kotimainen Leader-toiminta onnistuu
houkuttelemaan mukaan uusia toimijoita ja rikkomaan sektoreiden välisiä rajoja.
Leader-toiminnan halutaan hyödyttävän kaikkia vauvasta vaariin. Ajatus konkeretisoituu
hienosti Töysässä, jonne suunnitellaan hankkeen avulla ikäihmisten tarpeet huomioon
ottava rivitalo.

8. 2003
Suupohjassa käynnistyy ensimmäinen yritysryhmähanke Lauhavuori
kutsuu. Yrittäjien välisen yhteistyön tukeminen on ollut tärkeä osa Leader-
toimintaa siitä lähtien.
Syksyllä 2003 Salzburgin eurooppalaisessa maaseutukonferenssissa
komissio havahtuu huomaamaan Leaderin arvon. Havainto on tärkeä, sillä
se vahvistaa Leaderin asemaa EU:n maaseutupolitiikan osana.
2004
Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmiin palkataan seudulliset kyläasiamiehet,
joista muodostuu kylien tärkeitä yhteistyökumppaneita ja sparraajia.
Lauri Tähkä & Elonkerjuu esiintyy Verkko-osuuskunta Kuuskaistan
avajaisissa Ruonalla. Kylien aloitteesta ja Leader-rahan avustuksella
syntynyt osuuskunta on ensimmäisiä koko Suomessa.

9. 2005
Se mitä ei oo, se tehdään! Evijärvellä rakennetaan hankerahalla järvi ja
sen rantaan kioski.
Maaseutututkija Torsti Hyyryläinen toteaa Leaderin olevan suomalaisen
maaseutupolitiikan tärkein työkalu. Arvio pohjautuu toiminnan tuottamaan
lisäarvoon sekä sen voimaannuttavaan vaikutukseen yhteisössä
2006
Leader-toiminnan toinen ohjelmakausi saatetaan onnistuneesti loppuun.
Uusi kausi uhkaa kuitenkin käynnistyä takkuillen ja ryhmissä tuskaillaan,
eikö mitään ole opittu edellisestä kerrasta.
Kymmenen vuotta täyttävä Leader-toiminta on muuttunut pelkästä
rahoituskanavasta toimintatavaksi. Tulevaisuuden tärkeimpänä
rahoituskohteena pidetään elinkeinojen kehittämistä, ja uuden
ohjelmakauden myötä kaikki Suomen Leader-ryhmät ryhtyvät myöntämään
suoria yritystukia.

10. 2007
Vuodesta 2002 Leader-ryhmien välistä yhteistyötä koordinoinut Suomen
Kylätoiminta ry luopuu roolistaan, kun EU:n edellyttämä
maaseutuverkostoyksikkö perustetaan Seinäjoelle palvelemaan kaikkia
maaseudun kehittäjiä.
Leader-rahoituksella on onnistuttu luomaan kymmeniä uusia pysyviä
tapahtumia maakuntaan, kuten Jalasjärven Aukusti, Soinin Wanhan ajan
päivät ja Lapuan urkufestivaalit.
2008
Maaseutuvirasto yrittää koota rakoilevia rivejään Pohjanmaalle, kun
edellisen vuoden toukokuussa Helsinkiin perustettu virasto aiotaan siirtää
alueellistamisen nimissä Seinäjoelle.
OECD:n raportti arvioi suomalaisen Leader-toiminnan olevan
onnistuneimpien ja tuloksellisimpien joukossa koko EU:n alueella, ja
esittää Leader-ryhmien roolin vahvistamista, laajentamista ja parempaa
tunnustamista.

11. 2009
Heti vuoden alkajaisiksi 32 kuntaliitosta pyyhkii pois 67 kuntaa Suomen kartalta.
Leaderin merkitys kasvaa, kun päätöksenteko siirtyy yhä kauemmas omalta kylältä.
Lähi- ja luomuruoan suosio jatkuu. Vaikka Leader-ryhmät eivät tue
perusmaataloutta, yritystukien avulla raaka-aineen jatkojalostusta kehittävät muun
muassa Wirtalan Jäätelö, Linseed, Lakeuden Highland, Ilmajoen makkaramestarit
sekä Lakeuden peruna ja Juureskuorimo.
2010
Uusi kausi, uudet kujeet! Koordinaatiohankkeiden avulla ryhmät voivat koota yhteen
ja tukea yhdistysten pieniä investointeja ja kehittämishankkeita. Kysyntä on vilkasta ja
ohjelmakauden loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan 20 eri teemoihin
liittyvää koordinaatiohanketta, ja sitä kautta satoja pieniä, mutta hyödyllisiä projekteja.
Niiden ansiosta paikalliseen kehittämistoimintaan saadaan mukaan paljon uusia, ei-
ammattimaisia toimijoita.
Kehittämishankkeet tuovat aina uutta potkua koko yrityksen toimintaan, mutta
alahärmäläisen Reijo Hautalan tapauksessa se johtaa aivan uudenlaiseen
keksintöön. Iki Air savupiippu palkitaan vuoden 2010 maaseutuinnovaationa.

12. 2011
Nuoret ovat haastava kohderyhmä, mutta vähitellen Leader-ryhmissä
keksitään keinoja tulevaisuuden kehittäjäporukan tavoittamiseen.
Kuusiokunnissa käynnistyy yrittäjyyshankkeet, Suupohjassa jaetaan
Viisikko-rahaa ja Liiveriin perustetaan hallituksen alainen nuorisojaosto.
Myös useiden koordinaatiohankkeiden kautta saadaan rahoitettua nuorten
omia, pieniä projekteja.
Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät tekevät matkan Brysseliin, jossa
komission lisäksi tutustutaan Green Care -maatiloihin. Maaseutua ja
luontoa ihmisen hyvinvoinnissa hyödyntävän toiminnan uskotaan
nousevan yhdeksi tulevaisuuden mahdollisuuksista maaseudulla.
2012
Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmissä ryhdytään valmistelemaan kesän
2013 kohokohtaa: Farmarin 900 neliön Leader-telttaa.
Iso osa Leader-rahoituksesta käytetään kylätoiminnan rikastuttamiseen.
Elokuussa yhden aktiivisimman hanketoimijan työ palkitaan, kun Kitinoja
valitaan valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi ja yhdistyksen puheenjohtaja
kutsutaan Linnan juhliin.

13. 2013
Lähimatkailu on vastaisku massaturismille! Seikkaile Suupohjassa -palvelu
kerää Facebook-ryhmään 120 alueen retkikohdetta ja hanke valitaan
vuoden 2014 valtakunnallisessa kuntamarkkinointikilpailussa 12 parhaan
joukkoon.
Aisapari on mukana puuhaamassa Suomen ensimmäistä
kyläelokuvafestivaalia Alajärven Luoma-aholle. Tapahtuman suojelijaksi
saadaan elokuvaohjaaja Markku Pölönen.
2014
Maa- ja metsätalousministeriö palkitsee Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät
hyvästä työstä myöntämällä paikalliseen kehittämiseen ennätysmäärän
rahaa, yhteensä 46 miljoonaa euroa.
Melojien iloksi kartoitetaan pari sataa kilometriä Järviseudun tervareittiä.
Myös kuivan maan reitistöjä kehitetään ja Leader-rahalla rakennetaan
laavuja, kotia, opasteita, pitkospuita, eläinten kuvauspiiloja ja
kuntoilutelineitä ympäri maakuntaa.

14. 2015
Historia toistaa itseään, kun ohjelmakausien vaihde sujuu jälleen
takkuisissa merkeissä. Paperityön helpottamiseksi kehitettyä Hyrrää ei
saada pyörimään ja hankerahat makaavat järjestelmän syövereissä.
Leader-hankkeella käyntiin polkaistu Ylistaron Wanha Markki saa
eläinsuojelun Topelius-palkinnon.
2016
Suomalainen Leader-toiminta täyttää 20-vuotta. Etelä-Pohjanmaalla
järjestetään neljä Road Tripiä, joilla esitellään työn tuloksia alueittain.
Juhlavuotta värittää kasvava EU-kriittisyys ja viljelijät nousevat
barrikadeille. Ministeri Tiilikainen muistuttaa juhlapuheessaan Leaderin
olevan yksi EU:n parhaiten toimivista mutta aliarvostetuimmista osista.
Toimintaa ei olisi tehty näin pitkään, jos siinä ei olisi järkeä!

15. TULEVAISUUS ON TEKIJÖISSÄ
Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmillä on
käytössä ennätyspotti, yhteensä 46 miljoonaa euroa.
Rahoituksesta puolet ohjataan paikallisille pienyrittäjille.
Loput käytetään alueen tarpeista nousseisiin hankkeisiin.
Nyt on meistä itsestä kiinni, miten hyvin raha saadaan
poikimaan alueella. Digitaalisuus, kansainvälisyys ja
lähiruoka ovat kaikki tulevaisuuden teemoja, mutta ennen
kaikkea nyt peräänkuulutetaan rohkeutta kokeilla uutta.
Kuluneen 20 vuoden aikana Leader-toiminnan avulla on
toteutettu paikallisten asukkaiden kehittämisideoita yli 20
000. Ota siis selvää, voisitko sinä hyödyntää Leader-
rahoitusta ja toteuttaa oman ihmisen kokoisen unelmasi!
Lue lisää osoitteesta www.uhoo.fi

16. JA SUURI RAKAS LAKEUS, JOKA HÄNENKIN
AHERRUKSESTAAN ON LAINEHTINUT, LAINEHTII YHÄ
KAUNIIMMIN KASVAVALLE POLVELLE, KUNNES TAAS SEN
VUORO ON KÄYDÄ KIRKKOTARHAAN. MUTTA LAKEUS PYSYY
YHÄ SUURENA JA KAUNIINA.
SAMULI PAULIHARJU, HÄRMÄN AUKEILTA