KARA - Kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa -hankkeen info kansainvälisistä Eu-rahoitusmahdollisuuksista Pohjois-Savon toimijoille.

1. Kansainvälinen EU-rahoitus Pohjois-
Savon kehittämistoimintaan
KARA - Kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön
Pohjois-Savon kunnissa
Tiina Kivelä
11/2015

2. EU-hankerahoitusmahdollisuudet
Pohjois-Savossa on käytettävissä seuraavan tyyppisiä EU-
hankerahoitusohjelmia:
1. Kotimaisten hankkeiden rahoittamiseen: rakennerahastot
(EAKR & ESR) ja Maaseuturahasto
2. Monialaisiin kansainvälisiin kehittämishankkeisiin
Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat (EAY)
3. Venäläisten raja-alueen kumppaneiden kanssa tehtäviin
kehittämishankkeisiin ENI CBC -ohjelmat
4. Kansainvälisiin suurempiin hankkeisiin EU:n eri
toimialojen erillisrahoitusohjelmat

3. Mitä kv-mahdollisuuksia Pohjois-Savossa?
Valtioiden välinen yhteistyö
rajatulla alueella->
Itämeren alueen ohjelma
Interreg Baltic Sea Region
ja Pohjoisen periferian ja
arktisen ohjelma Northern
Periphery & Arctic
Koko Euroopan
alueellisen yhteistyön
ohjelma
Interreg Europe
Rajat ylittävä yhteistyö EU:n
ulkorajoilla – ENI CBC –
ohjelmat (Kaakkois-Suomi –Venäjä
ENI CBC, Karelia EMI CBC ja Kolarctic
ENI CBC)
EU:n erillisohjelmat (esim. Horizon 2020, Life, Erasmus+, COSME)

4. Miksi kansainvälinen EU-projekti?
•Alueellamme on perinteisesti totuttu
käyttämään kansallista hankerahoitusta,
koska sitä on ollut runsaasti saatavilla.
•Kansallisen rahoituksemme määrä
kuitenkin pienenee jatkuvasti.
•Verrattuna rakennerahastokauteen 2007–
2013, kaudella 2014–2020
käytettävissämme on peräti noin 25 %
vähemmän kansallisia varoja.

5. Kilpailukykyä
Mikäli haluamme turvata kehityshankkeidemme rahoituksen
tulevaisuudessakin meidän on opittava hyödyntämään myös
kansainvälisiä, kilpaillumpia rahoituslähteitä
Harkitessasi kansainvälisiä EU-rahoitusmahdollisuuksia
hankkeellesi, sinun on mietittävä toisiko yhteistyö muiden EU-
maiden tai Venäjän kanssa sille todellista lisäarvoa.
EU kannustaa jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään kaikki
käytettävissä olevat Euroopan, kansalliset, alueelliset ja
paikalliset rahoitusvälineet, jotta temaattisten tavoitteiden
tavoittelu edistyisi.
Taloudellinen tuki voi koostua erilaisista kannustimista, joihin
lukeutuvat avustukset, palkinnot, sopimukset, takaisin
maksettavat tuet ja rahoitusvälineet.

6. Mikä on kansainvälinen kehittämishanke?
• vähintään kolme kumppanimaata
• projekti-idean oltava aidosti kansainvälinen (ongelma/haaste)
• uutuusarvo, innovatiivisuus
• ratkaisu siirrettävissä maasta toiseen
• erinomainen kanava kansainvälistyä, kehittää omaa osaamista ja saada uusia
markkinoita
• jokaisella ohjelmalla omat käytäntönsä (hakeminen, toteuttaminen,
hyv.kustannukset, tukiprosentit…)
• rahoitus haetaan pääsääntöisesti muualta kuin Suomesta
• projektit budjetiltaan kohtalaisen suuria, rahoitus jakautuu usealle toimijalle,
joilla kullakin omat tehtävänsä
• hakuprosessi pitkähkö, kilpailtua rahoitusta, hakemukset arvioidaan
sellaisenaan kuin ne on jätetty eikä niistä useimmiten neuvotella jälkikäteen
• hankkeen rahoittamiseen voi sopia yksi rahoituslähde tai hankkeen
valmisteluun, toimenpiteisiin ja jatkoon voi hyödyntää useita eri
rahoituslähteitä (ei kuitenkaan päällekkäistä rahoitusta!)

7. Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY)
ohjelmat
• Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat
(EAY) tukevat yhteistyöhankkeita, jotka
vastaavat määrätyn ohjelma-alueen
yhteisiin haasteisiin ja luovat pohjaa
alueiden rajat ylittävälle kehittämistyölle.
• Perustaa alueiden syvenevälle yhteistyölle
luodaan hankkeilla, joissa parhaat
käytännöt siirtyvät alueelta toiselle tai
jotain innovatiivista ratkaisua kehitetään ja
pilotoidaan yhteistyössä kansainvälisten
kumppaneiden kanssa.
• Vuosina 2014-2020 alueellamme toimivat
EAY -ohjelmat rahoittavat muun muassa
yrittäjyyttä, vähähiilisyyttä, luonnon ja
kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä
innovointia edistäviä kehittämishankkeita.

8. Northern Periphery & Arctic (NPA) 2014-2020
Lähtökohtana ohjelma-alueen
yhteiset haasteet: Syrjäisyys,
harvaanasuttu alue, heikko
saavutettavuus, pohjoisen
erityiset sääolot &
ilmastonmuutokset vaikutukset
Haku n. kaksi kertaa vuodessa;
jatkuva valmistelevien hankkeiden
haku.
Ohjelma-alue >

9. NPA ohjelman painopisteet
Innovaatiot
”Parempi
energiatehokkuus ja
energiavarmuus
julkisella sektorilla ja
asuinrakennuksissa
syrjäisillä alueilla”
20%
”Innovaatiojärjes
telmien
perustaminen &
kehittäminen”
”Innovatiivinen ja
toimiva julkinen
sektori”
30%
”Elinvoimaiset
yhteisöt
– luonto- ja
kulttuuriperinnön
säilyttäminen”
20%
”Strategiat ja
ratkaisut yritysten
tukemiseen”
”Markkinointi-
konseptit pk-
yritysten
parempaan
markkinoille
pääsyyn”
30 %
Yrittäjyys
Uusiutuva energia
ja energiatehokkuus
Luonnon ja
kulttuuriperinnön
suojeleminen

10. NPA tavoitteet ja tulokset
Temaattiset tavoitteet:
1. Innovaatiot yksityisellä ja julkisella sektorilla, parempi T&K
-tiedon hyödyntäminen
2. Yrittäjyys
3. Uusiutuvan energian laajempi käyttöönotto ja
energiatehokkuus
4. Kestävä luonnon- ja kulttuuriperinnön hoito
Huom. Hankkeen on tuotettava ylikansallinen palvelu tai tuote
• NPP Output Library – Edellisen ohjelmakauden hankkeiden
tuotteet ja palvelut koottuna: http://nppoutcomes.eu//

11. NPA
• Osallistujat voivat olla määrätyllä ohjelma-alueella sijaitsevia
julkisia organisaatioita, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia tai
yksityisiä organisaatioita (varsinkin pk-yrityksiä).
• Partnereita pitää olla väh. kolmesta ohjelma-alueen maasta,
mutta pääsääntöisesti rahoituksen saaminen edellyttää
laajempaa hankekonsortiota.
• Tuki suomalaispartnereille on pääsääntöisesti 65 %
hyväksyttävistä kuluista, pk-yrityksille 50 %.
• Lopullinen toteuttajan omarahoitusosuus noin 10 %.
• Hankkeiden kokonaisbudjetti 250 000 -2 milj. € ja kesto noin
kolme vuotta.

12. NPA Funding
• 55,2 million Euros to projects, of which 47,2 MEUR in European
funding (ERDF) will be available to partners in Member States
(Finland, Ireland, Northern Ireland, Scotland, Sweden) and 8
MEUR for partners in the Non-EU partner countries (Faroe
Islands, Greenland, Iceland, Norway).
• The funding available for projects (100%) has been distributed
as follows:
• Priority Axis 1: 30%
• Priority Axis 2: 30%
• Priority Axis 3: 20%
• Priority Axis 4: 20%

13. NPA valmisteluhanke
• Ensivaiheessa kannattaa hakea rahoitusta projektia
valmistelevaan hankkeeseen (preparatory project)
yhdessä vähintään yhden ohjelma-alueella sijaitsevan
kumppanin kanssa.
• Suomalaiset partnerit hakevat ennen varsinaisen
hakemuksen jättämistä TEM:n sitoumusta
vastinrahoitukseen ministeriön ohjeistuksen mukaan.
TEM hyväksyttyihin hankkeisiin pääsääntöisesti 70 %
omarahoitusosuudesta. (TEM ohje kansallisen
vastinrahan hakemiseen >> http://www.pohjois-
savo.fi/media/eu-rahoitus/npa-2014-2020-3-haku-
vastinrahoitusohje_tem.pdf

14. NPA 3rd Call Information
• OPENING OF 3rd CALL: September 30th 2015
• DEADLINE: November 30th 2015
• DECISION DATE: February 24th 2016
• The Monitoring committee has decided that the
3rd Call for project applications is ONLY open
for project proposals targeting Priority Axes 3
and 4.

15. NPA yhteystiedot
• Ohjelman kotisivu: http://interreg-npa.eu
• Suomen yhteyshenkilö: Paula Mikkola, Lapin liitto, 040
711 8380, paula.mikkola(at)lapinliitto.fi
• Pohjois-Savon liitto: Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Hakuohjeita / How to apply –seminaarin materiaali
http://www.interreg-npa.eu/events/how-to-apply-seminar/

16. Interreg Baltic Sea Region
Ohjelman lähtökohtana on tiiviimpi
Itämeren ympäristön alueiden yhteistyö
yhteisten haasteiden selättämiseksi.
Taustalla vaikuttaa EU:n Itämeri-strategia,
jonka prioriteetit täytyy huomioida
hakemusta kirjoittaessa.
Temaattiset tavoitteet :
1. Innovaatiokapasiteetti
2. Luonnonvarojen kestävä hoito ja
käyttö
3. Kestävä liikenne ja syrjäseutujen
saavutettavuus
4. EU:n Itämeri-strategian tukeminen

17. IBSR ohjelman painopisteet
”Innovatiivisempi, paremmin saavutettava, kestävä Itämeren alue”
”Innovointikyky” ”Luonnonvarojen
tehokas hallinta”
”Kestävä liikenne”
”Institutionaalisten
valmiuksien
kehittäminen”
T&K –
infrastruktuurin
vahvistaminen
Älykäs
erikoistuminen
Ei-teknologiset
innovaatiot
Puhtaat vedet
Uusiutuva energia
Energiatehokkuus
Resurssitehokas
sininen kasvu
Saavutettavuus
Meriturvallisuus
Ympäristöystävällinen
laivaliikenne
Ympäristöystävällinen
kaupunkiliikenne
Siemenraha
Makroalueyhteistyön
koordinointi

18. Esimerkki matkailu
• Matkailuhankkeet voivat sopia eri painopisteisiin, riippuen hankkeen /
ongelman / mahdollisuuden luonteesta.
• Innovatiivinen Matkailu 1. Innovointikyky 1. Esim. matkailuyritysten
tuotekehitys; tutkimus, palvelumuotoilu, innovatiiviset ratkaisut
• Kestävä Matkailu 2: Luonnonvarojen tehokas hallinta, energiatehokkuus,
(yrityksissä, kohteissa) liikenne, saavutettavuus, majoitusliikkeet,
jätteidenkäsittely.
• Saavutettavuus 3: Kestävä Liikenne; kaupunkiliikenne, joukkoliikenne,
lentoyhteydet, junaliikenne, ympäristöystävällisemmät tavat liikkua ja
varmistaa yleinen saavutettavuus, yhteyksien parannus, palvelumuotoilu.

19. IBSR rahoitus
Public funding sources
• The Programme funds come from the European Regional Development
Fund (ERDF), the European Neighbourhood Instrument (ENI) and
Norwegian national funding. Project partners co-finance activities with
their own resources.
Total funds available at the Programme start:
• European Regional Development Fund (ERDF): 263.8 million EUR
• European Neighbourhood Instrument (ENI): 8.8 million EUR (subject to
signing of the Financing agreement)
• Norwegian national funding: 6.0 million EUR

20. IBSR; kenelle?
• Ohjelmasta voivat saada rahoitusta niin yksityiset kuin julkisetkin
organisaatiot Itämeren alueen maista ja alueilta. Perinteisesti myös
korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on ollut vahva rooli.
• Rahoitetuissa hankkeissa on yleensä mukana keskimäärin seitsemän
partneria ja kumppaneita on oltava vähintään kolmesta eri Itämeren
alueen maasta.
• Hankkeiden budjetit vaihtelevat pääsääntöisesti 1,5 – 4,5 miljoonan euron
välillä ja hankkeen kesto on yleensä kahdesta kolmeen vuotta.
Tukiprosentti suomalaisille hakijoille on maksimissaan 75 %.
• Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu erillistä hakemusta vastaan
pääsääntöisesti 70 prosentilla omarahoitusosuudesta. Eli lopullinen
omarahoitusosuus voi olla noin 10 %.

21. IBSR; tukea hankevalmisteluun
• Ohjelmaan liittyy myös hankevalmistelua rahoittava siemenrahasto "Seed
Money Facility" http://seed.eusbsr.eu/
• Tuetaan erityisesti hankevalmistelua, joka linkittyy vahvasti EU:n Itämeri-
strategian (EU Strategy for the Baltic Sea Region) tavoitteisiin.
• Mikäli hankkeesi on erityisen arvokas jonkin Itämeri-strategian
painopisteen kannalta, voit hakea sille lippulaiva-projektin statusta
esittävän suosituskirjeen strategian painoaluekoordinaattorilta (PAC tai
HAL), mikä parantaa hankkeen läpimenomahdollisuuksia.
Lisätietoa: Pohjois-Savon liitto, EU-koordinaattori Janna Merenniemi

23. Esimerkkiaikataulu IBSR

25. Interreg Baltic Sea Region
yhteystiedot:

26. Interreg Europe
Koko EU:n sekä Norjan ja Sveitsin kattava alueiden välinen yhteistyöohjelma
INTERREG EUROPE 2014-2020 tukee julkisten tahojen yhteistyötä (mm.
kunnat ja kuntayhtymät) aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön
vaikuttavuuden parantamiseksi
Tavoitteena on yksinkertaisuudessaan tehostaa omaa toimintaa ja
vaikuttavuutta, esimerkiksi aluekehitystä, kumppaneilta oppimalla. Ohjelma-
aluetta ovat koko Eurooppa, sekä Norja ja Sveitsi.
Teemat:
1. Tutkimus ja innovaatiot
2. Pk-yritysten kilpailukyky
3. Vähähiilinen talous
4. Ympäristö ja resurssitehokkuus

27. Interreg Europe ohjelman
painopisteet ja periaatteet
Tutkimus ja innovaatiot Pk-yritysten kilpailukyky Vähähiilinen talous
Ympäristö ja
resurssitehokkuus
Politiikkainstrumentit
TKI-infrastuktuurin
vahvistaminen
T&K, yritykset &
koulutusorganisaatioide
n yhteistyö erityisesti
alueiden älykästä
erikoistumista tukevaksi
Politiikkainstrumentit
Pk-yritysten
kasvumahdollisuuksien
tukeminen
Politiikkainstrumentit
Vähähiiliseen talouteen
siirtymisen tukeminen
Vähähiilisyyteen
liittyvien strategioiden
edistäminen etenkin
kaupunkialueilla
Politiikkainstrumentit
Luonnon ja
kulttuuriperinnön
suojelemisen
edistäminen
Vihreän kasvun,
ekoinnovaatioiden
edistäminen sekä
ympäristönhallintajärjes
telmien käyttöönoton
tukeminen julkisella ja
yksityisellä sektorilla

28. Interreg Europe
• Ohjelman tavoitteena on auttaa Euroopan alueita suunnittelemaan ja
toimeenpanemaan alueellisia politiikkoja ja ohjelmia tehokkaammin.
• Valittujen teemojen puitteissa tehtävän yhteistyön tavoitteena Suomessa
on löytää mm. Kasvua ja työllisyyttä - Suomen rakennerahasto-ohjelman ja
rajanylittävien yhteistyöohjelmien tavoitteiden toteutusta edistäviä hyviä
käytäntöjä ja -kokemuksia. Hankeyhteistyön tavoitteet voivat kytkeytyä
myös kunkin ao. maan kansallisiin aluekehittämisen politiikkavälineisiin.
• Interreg Europe aims to get maximum return from the EUR 359 million
financed by the European Regional Development Fund (ERDF) for 2014-
2020.

29. Interreg Europe
• Alueellisille viranomaisille, paikallisviranomaisille, kehittämisyhtiöille,
korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Voittoa tavoittelemattomia yksityisiä
toimijoita, esim. järjestöjä voi myös olla mukana. Minimi väh. 3 partneria
kolmesta eri maasta.
• Vaatimuksena on, että hallinto-organisaatiot, jotka ovat vastuussa hallinto-
välineistä ja toimista, joihin projektin toimenpiteet käytännössä
kohdistuvat, täytyy olla mukana projektissa suoraan tai heidän on
osoitettava erillisellä tukikirjeellä, "letter of support", tukensa hankkeelle.
• Hankkeen kesto n. 3-5 vuotta. Julkisorganisaatiot saavat tukea 85 %
tukikelpoisista kustannuksista ja voittoa tavoittelemattomat yksityiset
toimijat 75 %. Jäljelle jäävä 25% tai 15% on tultava hanketoimijoilta
itseltään. Tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten
mukaan. TEM osallistuu erillistä hakemusta vastaan pääsääntöisesti 70
prosentilla omarahoitusosuudesta.

30. Interreg Europe hakuprosessi
• The first call for projects closed on 30 July 2015.
• Checking which projects are eligible: end September 2015
• Ineligible projects will be informed by mid-November 2015
• Carrying out strategic quality assessment: October - November 2015
• Only projects that pass the strategic assessment will move to the next phase
• Carrying out operational quality assessment: December 2015
• Monitoring Committee decision on which applications will be approved: January
2016
• Approved and non-approved projects will be informed by end January 2016
= hakemuksen jättämisen jälkeen n. 1/2 vuotta projektin alkuun

31. Interreg Europe hakuohjeita
Applications are submitted online, via Interreg Europe’s online system. The
system is always available, so applicants can register and prepare their
application at any time. The ‘Submit Application’ button will only be active
during an open call.
Lead Partner Työpaja materiaali:
• http://www.interregeurope.eu/news-and-events/news/14/200-potential-
applicants-advised-at-interreg-europe-workshops/
Policy Learning Platform:
• http://www.interregeurope.eu/policy-learning-platform/

36. Interreg Europe yhteystiedot
• Ohjelmasihteeristö:
http://www.interregeurope.eu/
• Kansalliset yhteyshenkilöt:
Petri Haapalainen, TEM, 010 606 4922,
petri.haapalainen(at)tem.fi
Annukka Mäkinen, Kuntaliitto, 09 771 2530,
annukka.makinen(at)kuntaliitto.fi

37. ENI CBC ohjelmista kehittämisrahoitusta
Venäjä-yhteistyöhön
Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2014–2020 kolmea
ENI CBC (European Neighbourhood Instrument Cross-
Border Cooperation) ohjelmaa:
• Kolarctic ENI CBC
• Karelia ENI CBC
• Kaakkois-Suomi – Venäjä ENI CBC
Työ- ja elinkeinoministeriö on toimittanut ohjelmaesitykset
komission hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015.
Kussakin ENI-ohjelmassa on omat ehtonsa Pohjois-Savon
kaltaisessa asemassa olevien alueiden osallistumisesta
hankkeisiin.
http://www.enicbc.fi/fi/

38. ENI CBC - miten mukaan?
Karelia ENI CBC
• Pohjois-Savo on liitännäisalue, mistä toimijat voivat osallistua
hankkeisiin kumppaneina. Hankkeen koordinaattori (lead partner) voi
tulla liitännäisalueelta, jolloin hänen tulee täydentää osaamisellaan
ohjelma-alueen osaamista ja siten tuoda lisäarvoa hankkeelle. Lisäksi
hankkeessa on oltava partnerit ydinalueelta molemmista maista Pohjois-
Savo on ohjelman ulkopuolinen alue, mistä toimijat voivat osallistua
hankkeisiin kumppanina
Kolarctic ENI CBC
• Kaakkois-Suomi –VenäPohjois-Savo on ohjelman ulkopuolinen alue,
mistä toimijat voivat osallistua hankkeisiin kumppanina
Kaakkois-Suomi - Venäjä ENI CBC
• Pohjois-Savo on liitännäisalue, mistä toimijat voivat osallistua
hankkeisiin kumppaneina. Hankkeen koordinaattori (lead partner) voi
tulla liitännäisalueelta, jolloin hänen tulee täydentää osaamisellaan
ohjelma-alueen osaamista ja siten tuoda lisäarvoa hankkeelle. Lisäksi
hankkeessa on oltava partnerit ydinalueelta molemmista maista.
Lisätietoa: Pohjois-Savon liitto, ohjelmapäällikkö Soile Juuti

39. Maakunnan kehittämisrahaa EU:n
erillisohjelmahankkeiden valmisteluun
Pohjois-Savon liitossa on haettavana rahoitusta kansainvälisten
hankkeiden valmisteluun. Tuki on käytettävissä mm. seuraaviin EU:n
erillisohjelmiin jätettävien hakemusten valmisteluun: Horizon 2020,
Northern Periphery & Arctic, Interreg Baltic Sea Region, Interreg Europe-
ja ENI CBC -ohjelmat.
Tukea myönnetään Pohjois-Savon maakuntaohjelmaa 2014–2017 sekä sitä
täsmentävää maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa 2015–2016
toteuttaviin hankkeisiin.

40. Tukea matkakuluihin, henkilöstömenoihin ja
asiantuntijapalveluihin
Myönnettävän rahoituksen osuus on enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä
kustannuksista, erityisesti perustellusta syystä enintään 70 %, kuitenkin enintään
15 000 euroa.
Tukea myönnetään matkakuluihin, henkilöstömenoihin ja asiantuntijapalveluihin.
Tuen maksamisen edellytyksenä on, että hakija on jättänyt valmistellun,
teknisesti hyväksyttävän hakemuksen johonkin EU:n erillisohjelmaan.
Tuen- ja hyödynsaajien tulee olla Pohjois-Savosta. Tukea ei voida myöntää
yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen.
Tukea haetaan maakunnan kehittämisrahasta Pohjois-Savon liiton kansallisten
hankkeiden rahoitushakemuslomakkeella.
Tukea voi hakea jatkuvasti ilman määräaikoja.
Hakemus toimitetaan Pohjois-Savon liiton kirjaamoon sekä allekirjoitettuna että
sähköpostitse:
• Pohjois-Savon liitto, PL 247, 70101 Kuopio
• kirjaamo (at) pohjois-savo.fi
• Lisätiedot Ohjelmapäällikkö Soile Juuti / Pohjois-Savon liitto

41. Kotiläksy
Miettikää tahoillanne millaisia ongelmia / haasteita /
mahdollisuuksia alueellasi / organisaatiolla on ja miten
niitä voisi ratkaista / mahdollisuuksien toteutumista
edistää kansainvälisen hankkeen ja rahoituksen avulla.
• Haaste / idea / ongelma / ratkaisu
• Kenelle (kuka hyötyy)
• Miten ideaa eteenpäin (toimenpiteet, ketkä)
• Mikä muuttuu (organisaatio, yksilöt, toiminta)
• Levittäminen (kenelle ja miten)
• Rahoitus
• Faktat (trendit, tutkimukset)

42. Oppaita
Opas tuensaajille – Euroopan rakenne- ja
investointirahastot ja asiaankuuluvat EU:n välineet
http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/information/publi
cations/guides/2014/guidance-for-beneficiaries-of-
european-structural-and-investment-funds-and-related-
eu-instruments
EU Guide on Funding for the Tourism Sector
http://ec.europa.eu/growth/tools-
databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=7847&l
ang=fi

43. Miten yritykset mukaan?
• Yritykset voivat osallistua erilaisiin hankkeisiin ja hakea EU-rahoitusta
myös itsenäisesti, jolloin kyseeseen tulevat lähinnä investointituet,
lainat ja pilotointi- ja tutkimushankkeet.
• Tarkista ohjelmamanuaalista / ohjelman sihteeristöstä miten ja millä
ehdoilla / rahoitusosuudella yritys voi osallistua tietystä ohjelmasta
tuettuun hankkeeseen.
Pk-yritys (SME) : "Pieni tai keskisuuri yritys (pk-yritys)" tarkoittaa mikro-,
pientä tai keskisuurta komission suosituksen 2003/361/EY4 mukaista
yritystä,
• joka osallistuu taloudelliseen toimintaan sen oikeudellisesta muodosta
riippumatta;
• joka työllistää alle 250 ihmistä (vuosityöyksikköinä ilmaistuna:
"työntekijöiden määrä");
• jonka vuosittainen liikevaihto ei ylitä 50 milj. euroa, ja/tai tilikauden
taseen loppusumma ei ylitä 43 milj. euroa.

44. Esim. Horisontti 2020 Pk-yritysinstrumentti
innovatiivisille ja kasvunnälkäisille, uuden
tuotteen markkinoille saamiseksi

45. Horisontti 2020 pk – instrumentti &
• Lisätietoja: http://www.tekes.eu/horisontti-2020/teollisuuden-
johtoasema/innovointi-pienissa-ja-keskisuurissa-yrityksissa/
Financial Instruments
”Financial instruments co-funded by the European Structural and
Investment Funds (ESIF) are an efficient way to invest in the growth and
development of people and businesses across the EU. They can be set-up
by Member States and regions to invest available ESIF funding through
financial products such as loans, guarantees, equity and other risk-bearing
mechanisms that support projects on the ground.”
https://www.fi-compass.eu/

46. Euroopan Strategisten Investointien
Rahasto
Euroopan komission käynnistämä ESIR on osa Euroopan
investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on yksityisten investointien määrän
lisääminen, talouskasvun nopeuttaminen ja työllisyyden parantaminen.
ESIR toimii Euroopan investointipankin yhteydessä.
ESIR tarjoaa rahoitusta (mukaan lukien erilaiset rahoitusinstrumentit ja
takausjärjestelyt) taloudellisesti kannattavien investointien
toteuttamiseksi. Pääosan rahoituksesta on tarkoitus kohdistua
infrastruktuuriin ja uudistaviin teollisiin investointeihin ja noin neljäsosan
pk-yrityksille lainojen lisäksi myös sijoituksina rahastojen kautta. ESIRin
mahdollistama rahoitus soveltuu myös julkisen ja yksityisen sektorin
yhteishankkeille sekä yritysten T&K-hankkeille.
ESIR ei tarjoa vastikkeetonta avustusta, eikä rahoita hankkeita yksinään.
ESIRin kautta tuleva rahoitus edistää muun rahoituksen saamista
korkeariskisille hankkeille. ESIRin mahdollistama rahoitus yhdistetään
hankkeissa hankkeen omaan ja muilta toimijoilta järjestämään
rahoitukseen ja sijoittajapääomaan.
http://esir.fi/

47. Hanke-esimerkkejä:
• Seniorimatkailun kehittäminen maaseutualueilla (TOURAGE) – Interreg IVC:
http://www.tourage.eu/
• Luovien alojen nuorten yrittäjien yrittäjyyskompetenssin kehittäminen (NoCry):
http://www.creativeyouth.eu/
• Kestävä metsästysturismi (NPPHunt)- Pohjoisen periferian ohjelma http://www.north-
hunt.org/fi
• Vanhusten kotona asumisen tukeminen harvaan asuttujen alueiden palveluita kehittämällä
(O4O)- Pohjoisen periferian ohjelma: http://www.o4os.eu/
• Elintarviketeollisuuden verkosto Pohjois-Eurooppaan (BaltFood) – Itämeri-ohjelma:
http://www.baltfood.fi/
• Metsäluonnon monimuotoisuuden parantaminen Lounais-Lapissa – Life+:
http://www.natnet.fi/
• Kestävän remontoinnin edistäminen kunnissa – nollaenergiatalot (EU-GUGLE) – FP7:
http://eu-gugle.eu/
• Matkailu / Saavutettavuus / Lentoliikenne (Baltic Bird) Interreg Baltic Sea Region
http://www.baltic-bird.eu/

48. Pohjoisen periferian
esimerkkiprojekti kaudelta 2007-
2014: O4O
• Vanhusten kotona asumisen tukeminen harvaan asuttujen
alueiden palveluita kehittämällä.
• Tavoitteena ottaa vanhukset mukaan uudenlaisten palveluiden
kehittämiseen.
• Erilaisia palveluja kehitettiin ja parhaita käytäntöjä vaihdettiin:
• Kuljetuspalveluita vanhuksille, Karjalassa Ystävyyspysäkki-
kohtaamispaikka, IT-osaamista vanhuksille, lounaspalvelua
yhteistyönä…
• Suomesta partnereina naapurimaakunnista Pielisen Karjalan
kehittämiskeskus (Lieksa, Nurmes, Valtimo) ja Kainuun SOTE-
yhtymä.
• http://www.o4os.eu/

49. NPP HUNT – Kestävä
metsästysturismi Pohjois-Euroopassa
• Syrjäisten seutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä
luonnon resurssien kestävä käyttö
• Kerätään, analysoidaan ja jaetaan metsästysmatkailuun ja
sen toimintaympäristöön liittyvää tietoa
• Löytää esimerkkejä toimivista käytännöistä ja tuotteista
• Vaikutetaan metsästysmatkailun laatuun ja kannattavuuteen
• Partnereita viidestä maasta: Suomesta koordinaattori
Helsingin yliopisto ja mukana myös Haapaveden
ammattiopisto
• Mukana myös lukuisia pieniä matkailuyrityksiä mm. Pohjois-
Pohjanmaalta
• http://www.north-hunt.org/fi

50. SECRE (1.8.2011-31.3.2014, 2,19M€)
• konsultoi ja kouluttaa uusiutuvan energian parissa toimivia yhteiskunnallisia yrityksiä sekä
edistää kestävämpää ja tehokkaampaa energiantuotantoa.
• kansainvälinen verkosto, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhteiskunnallisesta
yrittäjyydestä ja kehittää uutta liiketoimintaa uusiutuvan energian alalla.
• tarjoaa tietoa ja koulutuspalveluita yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja uusiutuvan
energian hyödyntämisestä. SECRE huomioi ensisijaisesti liike-elämän tarpeet ja keskittyy
esimerkiksi investointistrategioihin ja teknologian kehittämiseen.
• yhteiskunnallinen yrittäjyys on arvopohjaista liiketoimintaa, jossa ei ainoastaan tavoitella
liikevoittoa
• tavoitteena luoda uusia toimintamuotoja ja lisätä uusiutuvaan energiaan liittyvän
yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietoisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti
Päätoteuttaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Hankekumppanit:
METLA, Savonia amk, Pohjois-Irlanti: Action Renewables, sekä University of Ulster. Irlanti:
The West Regional Authority. Skotlanti: Community Energy Scotland, sekä Lews Castle
College. Ruotsi: Biofuel Region. Norja: Sogn og Fjordane University College, sekä Sogn og
Fjordane
www.secre.eu

51. i4FOOD - Kansainvälisellä yhteistyöllä
kohti kilpailukykyistä ja kestävää
alueellista elintarvikeklusteria
• Interreg IVC ohjelman rahoittaman i4FOOD hankkeen tavoitteena on
edistää elintarvikealan kilpailukykyä parantamalla laatua. Täten
turvataan alan työpaikat ja pidetään maaseutualueet asuttuina.
Hankkeella pyritään parantamaan myös elintarvikealan mikro- ja pk-
yritysten toimintaympäristöä luomalla yhteistyön kautta uusia
innovaatioita sekä tehostaa olemassa olevan osaamisen hyödyntämistä.
Hankkeessa tunnistettuja hyviä käytäntöjä on myös tarkoitus siirtää
aihealan kehittämisstrategioihin.
• Hankkeen kesto on 3 vuotta, se alkoi 1.1.2012 ja päättyy 31.12.2014.
Suomesta hankkeeseen osallistuu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
Hanketta koordinoi unkarilainen South Transdanubian
Regional Development Agency ja siinä on mukana PEACRITT Ranskasta,
Province of Matera Italiasta, Centru Regional Development Agency
Romaniasta ja County Council of Granada Espanjasta.
www.i4food.eu

52. LakeAdmin
Pääpartneri : Suomen ympäristökeskus SYKE
Hankepartnerit: Suomi (Savonia AMK), Tsekin tasavalta,
Tanska, Viro, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Malta
Keskeiset tavoitteet:
• Kehittää vedenlaatua ja vesistökunnostusten tavoitteita
alueilla, jotka ovat tunnistaneet järvien merkityksen
alueensa taloudellisena kehitysmahdollisuutena.
• Parantaa aluehallinnon vesien hoidon ja kunnostuksen
vaikuttavuutta erityisesti järvien, lampien ja
tekoaltaiden kunnostuksessa ja hoidossa.
lakeadmin.savonia.fi

53. Yhteyshenkilöt
KARA –hanke (30.11.2015 asti )
Projektipäällikkö Tiina Kivelä tiina.kivela@pohjois-savo.fi
+358(0)44 714 2654 / Interreg
Pohjois-Savon liitto
Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa satu.vehreavesa@pohjois-savo.fi
+358 (0)44 7142 648 / NPA -ohjelma
Ohjelmapäällikkö Soile Juuti soile.juuti@pohjois-savo.fi
+358 (0)44 7142 637 / ENI CBC
EU-koordinaattori Janna Merenniemi janna.merenniemi@pohjois-savo.fi
+358 (0)44 7142 620 / Itämeri

54. Lisätietoa
Pohjois-Savon liiton nettisivut:
• www.pohjois-savo.fi > rahoitus ja hankkeet > kansainvälinen
EU-rahoitus > http://www.pohjois-savo.fi/rahoitus-ja-
hankkeet/kansainvalinen-eu-rahoitus.html
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto:
• www.eastnorth.fi
• http://www.eastnorth.fi/partnerihaut
• http://www.eastnorth.fi/hankerahoitus