5. TAUSTAA
THL käynnistänyt oman selvitystyön asiaan liittyen keväällä 2018
Osana THL:n selvitystä toteutettiin kesällä 2018 tuomarikysely
kaikille käräjä- ja hovioikeuksille
– Tämän jatkona käynnistynyt syyttäjäkysely
– Lisäksi toteutetaan kysely mielentilatutkimuksia tekeville lääkäreille sekä
asianajajille
TEAS-hanke: Mielentilatutkimusten väheneminen ja
väkivaltarikollisten psykiatrinen hoito
– THL hakenut rahoitusta yhdessä VTH:n, Krimon ja Helsingin yliopiston
oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa
15.11.2018 Mielentilatutkimusten määrän kehitys / Marika Puusa 5
6. MAHDOLLISIA SYITÄ VÄHENEMISELLE?
Lainsäädännön muutokset
– Rikoslaki (HE 44/2002 vp, voimaan 1.1.2004)
Syyntakeisuuskysymyksen arvioinnin muutokset
– Oikeudenkäymiskaari (HE 271/2004 vp, voimaan 1.10.2006)
Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset muuttuivat
Erityisesti vakavan rikollisuuden määrän väheneminen
15.11.2018 Mielentilatutkimusten määrän kehitys / Marika Puusa 6
7. MAHDOLLISIA SYITÄ VÄHENEMISELLE?
Muut tulkintakäytännön muutokset, jotka eivät selity
lainsäädännön muutoksilla
– Oikeuspsykiatrisen diagnoosikäytännön muutokset?
– Kriminaalipoliittiset syyt?
– Mielentilatutkimukseen liittyvät stigmat?
15.11.2018 Mielentilatutkimusten määrän kehitys / Marika Puusa 7
8. TUOMAREILLE KESÄLLÄ 2018 TEHTY
KYSELY
Kyselyyn vastasi 122 tuomaria, joista 78 % työskentely
käräjäoikeuksista ja 19 % hovioikeudessa. Loput eivät
halunneet ilmoittaa tuomioistuinta.
Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan tuomarien näkemyksiä
mielentilatutkimusten määrän kehitykseen vaikuttaneista
syistä.
15.11.2018 Mielentilatutkimusten määrän kehitys / Marika Puusa 8
9. TUOMAREILLE KESÄLLÄ 2018 TEHTY
KYSELY
Yli puolet vastanneista oli määrännyt mielentilatutkimuksen
vähintään kolmesti
Yli 60 % kertoi edes harkitsevansa tutkimukseen
määräämistä harvemmin kuin kerran vuodessa
Mahdollisuus pyytää mielentila asiakirjojen perusteella oli
huonosti tunnettu
– Pyyntöjen määrä selvästi lisääntynyt tänä vuonna, kuitenkin MTL
21 §:n mukaisia hoidon tarpeen arvioita ei juurikaan pyydetä
15.11.2018 Mielentilatutkimusten määrän kehitys / Marika Puusa 9
10. TUOMARIKYSELY: MÄÄRÄÄMISEEN VAIKUTTAVAT
SEIKAT
Suurin vaikutus: tutkimusta puoltava lääkärinlausunto,
syyttäjän tai vastaajan pyyntö sekä teon tapauskohtaiset
erityispiirteet (esim. raakuus tai poikkeuksellisuus)
Omat tai kollegoiden kokemukset (noin puolet koki
vaikuttavan vähän tai jonkin verran, yli 40% koki ettei
vaikutusta ollut)
Tutkimuksen kustannuksilla tai sen aiheuttamalla
viivästyksellä asian käsittelyyn ei koettu olevan juurikaan
vaikutusta
15.11.2018 Mielentilatutkimusten määrän kehitys / Marika Puusa 10
11. TUOMARIKYSELY: OIKEUDENKÄYMISKAAREN
MUKAINEN PERUSTELUVELVOLLISUUS
Oikeudenkäymiskaaren mukaisen perusteluvelvollisuuden
moni koki normaaliksi osaksi tuomarin työtä
– Avovastauksista kävi kuitenkin ilmi, että osa koki perustelut
haastavaksi erityisesti tilanteissa, joissa vastaaja tai syyttäjä ei
tutkimusta pyydä
– Perustelukäytäntöä selvitetään parhaillaan osana Mika Rautasen
väitöskirjatutkimusta
15.11.2018 Mielentilatutkimusten määrän kehitys / Marika Puusa 11
12. MITÄ SEURAAVAKSI
TEAS-hankkeen rahoituspäätös saadaan todennäköisesti
joulukuussa
– Selvitys kattaisi niin oikeustieteellisen kuin lääketieteellisen
näkökulman
THL jatkaa joka tapauksessa asian selvittämistä omalta
osaltaan
15.11.2018 Mielentilatutkimusten määrän kehitys / Marika Puusa 12