Ministeri Ihalaisen taustatilaisuuden esitysmateriaalia

1. Naisten ja miesten työmarkkinat:
haasteet osin erilaisia
Johanna Alatalo
13.2.2015

2. Seitsemän vuotta enemmän tai vähemmän heikkoa
suhdannetilannetta – miten ne ovat vaikuttaneet naisten ja
miesten työmarkkina-asemaan?
• Miesten työllisyys reagoi
voimakkaammin ja (ehkä
nopeammin) suhdanteisiin
• Toisaalta naisten
työvoiman tarjonta reagoi
(myös suhdanteisiin)
miehiä voimakkaammin
• Kaiken kaikkiaan
merkittävä työllisyyden
lasku vuoden 2008 jälkeen
(lähes 84 000 henkeä), joka
on koskettanut kaikkia
ryhmiä

3. Miesten työllisyys laskenut suhdannetilanteen vuoksi
sekä teollisuudessa (kuva vasemmalla) että
rakentamisessa (kuva oikealla); teollisuudessa lisäksi
rakennemuutoksen vuoksi

4. Työllisyys palveluissa elpymässä
• Palveluiden työllisyys on
elpymässä, pidemmän
aikavälin näkymät positiiviset
• Työllisyyden notkahdus ollut
pienempi kuin teollisuudessa ja
rakentamisessa
• Palvelut (osin) naisvaltaisia –
onko niin, että taantuma ei ole
koskettanut naisia?
• Ei pidä paikkaansa – on
näkynyt eri tavoin myös
naisten työmarkkinatilanteessa

5. Naisten ja miesten työllisyysasteet (15-64 v.) konvergoituneet
• Suomessa naisten
työllisyysaste EU:n
korkeimpia
• Ero miehiin EU-maiden
pienimpiä
•… osin siksi, että miesten
työllisyysaste vain EU:n
keskitasoa
• Molempien sukupuolten
osalta jäämme reilusti
jälkeen esim. Ruotsista

6. Taantuma nostanut etenkin miesten työttömyysastetta

7. Naisia enemmän työvoiman ulkopuolella (15-74)

8. Nuorehkoja naisia aiempaa enemmän työvoiman
ulkopuolella; ikääntyneitä jopa vähemmän
0
100
200
300
400
500
600
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64
tuhatta henkeä

9. Myös nuoria miehiä työvoiman ulkopuolella, mutta
muutos pienempi; laskua myös ikääntyneillä miehillä
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64
tuhatta henkeä

10. Taantumassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa
miesten osalta nopeammin kuin naisten
0
50
100
150
200
250
300
350
'81 '83 '85 '87 '89 '91 '93 '95 '97 '99 '01 '03 '05 '07 '09 '11 '13
Miehet
Naiset
Tuhatta henkeä

11. Naisten työttömyyden kesto lyhyempää kuin miesten

12. Päättyneet työttömyysjaksot sukupuolen mukaan

13. Pitkäaikaistyöttömyys yleisempää miehillä

14. Naisten aktivointiaste korkeampi kuin miesten

15. Työmarkkinoiden segregaatio EU-maissa
0
5
10
15
20
25
30
35
EL RO IT UK MT NL AT DE BE PL DK FR SI SE PT ES IE CY HU CZ LU BG FI LV LT SK EE

16. Työlliset toimialoittain

17. Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (2013)
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Kokonaisansion keskiarvo, e/kk Kokonaisansion mediaani, e/kk
Miehet
Naiset

18. Kokonaisansiot 1. ja 9. desiilissä
(2013, kokoaikaiset palkansaajat)

19. Palkansaajien kuukausiansioiden (keskiansioiden)
kehitys työnantajasektoreittain ja sukupuolittain
(Lähde:Tilastokeskus, ansiotasoindeksi)

20. Työvoiman käyttötavat
• Vakinainen, kokoaikainen työsuhde edelleen kaikkein yleisin
• Määräaikainen työsuhde
- yleisin 15-24-vuotiailla palkansaajilla: naisia enemmän kuin miehiä
- yleistynyt eniten 25-34-vuotiailla naisilla; kuitenkin aika vakaa
- vapaaehtoista useimmin nuorilla opiskelijoilla sekä palvelu-, myynti-
ja hoitoaloilla
- vastentahtoisuus yleisempää naisilla kuin miehillä
- korkeasti koulutetut naiset sijaisen asemassa julkisella sektorilla;
liittyy ammatilliseen jakautumiseen ja perhevapaiden käyttöön
• Osa-aikatyössä n.15 % palkansaajista (naisista 19 % ja miehistä 11
%)
- eniten kaupanalalla sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla
- vajaa kaksi kolmannesta vapaaehtoista; opiskelu yleisin syy
- eniten perusasteen koulutuksen saaneita, työntekijäasemassa olevia

21. Naiset tekevät suurimman osan osa-aikatyöstä

22. Naisilla enemmän määräaikaisia työsuhteita

23. Yhteenveto naisten työmarkkina-asemasta
Plussat
• Korkea työllisyysaste…
• Naisilla miehiä parempi koulutus
• Naisten pitkäaikaistyöttömyys ja
syrjäytymisriski pienempi kuin
miesten
• Naiset käyttävät valtaosan
perhevapaista – oma valinta?
• Palvelualojen, etenkin ehkä
naisvaltaisten alojen työllisyys
kasvaa pitkällä aikavälillä…
Miinukset
• … mutta ei paras mahdollinen,
etenkään nuorehkoilla naisilla
• … joka ei kuitenkaan näy palkoissa
tai vakaampana työmarkkina-
asemana
• … mutta myös loukku osalle
naisista?
• … mutta näiden alojen
naisvaltaisuus ylläpitää
segregaatiota
• Osalla naisista suuri
todennäköisyys pieneen
eläkkeeseen (etenkin, jos useampi
riskitekijä)

24. Yhteenveto miesten työmarkkina-asemasta
Plussat
• ”Miesten aloilla” parempi
palkkataso kuin ”naisten
aloilla”
• Koulutuksen tuotot –
parempana palkkana sekä
vakaampana työurana –
paremmat miehille
Miinukset
• … mutta suhdanteet ja
rakennemuutos koetelleet
enemmän miesvaltaisia
aloja
• … mutta miehet
kouluttautuvat vähemmän
kuin naiset
• Miehillä suurempi
syrjäytymisriski – jo
koulussa, mutta myös
ikääntyneenä, ml.
pitkäaikaistyöttömyys

25. Tulevaisuuden työelämän näkymiä
• Kasvavia aloja mm. teollisen toiminnan ja liike-elämän palvelut,
tietoliikennepalvelut, vihreän energian tuotanto ja
hyvinvointipalvelut ; ylipäätään palvelut; myös rakentaminen kasvaa
pidemmällä aikavälillä
• Mikään toimiala tai ryhmä ei kuitenkaan säästy muutoksilta (mm.
digitalisaatio)
• Eri työntekijäryhmiin kohdistuu erilaisia odotuksia ja paineita:
työmäärä jakautuu epätasaisesti, koetaan eriarvoisuutta
• Joustavat työajat ja työnteon paikat yleistyvät