Ulla Eloniemi-Sulkavan luento 20-vuotisjuhlaseminaarissa 30.9.2009 Mikkelissä.

1. Muistisairaan ihmisen oikeus
inhimilliseen hoitoon
Mikkelin seudun Dementiayhdistys ry:n
20-vuotisjuhlaseminaari
Konsertti- ja kongressikeskus Mikaeli
30.9.2009
Ulla Eloniemi-Sulkava, FT, esh
Vanhempi tutkija
Vanhustyön keskusliitto ry
www.mielenmuutos.fi

2. Mikkeli on edelläkävijä
 Dementoituneen kokemusmaailma ja
hoidon kehittäminen. Dementoituneiden
vanhusten hoidon kehittämisprojekti
Mikkelin kaupungin vanhainkodissa ja
avohuollon kotipalvelussa 1987-88.
(Eloniemi U, Heiskanen P)

3. Oikeus inhimilliseen hoitoon
Oikeus hyvään hoitoon

4. Somaattisen osaamisen tärkeys
 75-vuotias pitkäaikaishoidossa asuva
rouva jolla Alzheimerin tauti Lewyn
kappale-taudin piirtein
 Vaikeita käytösoireita jotka viimeisen
kahden viikon aikana pahentuneet
 Hoitajat pyytävät tilannetta rauhoittavaa
lääkitystä
 Asukkaalla infektiosta johtuva delirium,
tilanne korjaantuu antibioottikuurilla

5. Muistisairauden oireita (kognitiivisia
oireita)
 Muistin vaikeudet
 Orientaation vaikeudet
 Toiminnanohjauksen vaikeudet
 vaikeuksia toiminnan suunnittelussa,
aloitteellisuudessa, järjestelykyvyssä tai abstraktissa
ajattelussa
 Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet
 Liikesarjojen suorittamisen vaikeus
 Esineiden ja kasvojen tunnistamisen vaikeus
 Hahmottamisen vaikeus

6. Kanssakäymisen
ongelmia
muistisairaan ihmisen
näkökulmasta?

7. Muistisairaat ihmiset
kokevat olevansa
tavallisia jaa
voimavaroja omaavia
ihmisiä.
↕
Me näemme heidät
kyvyttöminä ja
suojelua tarvitsevina.

8. Kunnioitetaanko muistisairaan
ihmisen autonomiaa?
 Muistisairaus ei tee autonomian
periaatetta tyhjäksi
 itsenäisyys, itsemäärääminen,
koskemattomuus
 tarpeiden ja toiveiden kuuleminen ja vakavasti
ottaminen
 muistisairaalta ihmiseltä kysyminen,
mielipiteen kuuleminen ja huomiointi
 yksilöllisen reviirin kunnioittaminen ja tilan
antaminen

9. Kenen tarpeet ohjaavat palveluja ja
hoitoa?
 Ihmisten kokemat palvelutarpeet ↔
järjestelmän palvelutarjonta
 Muistisairaat ihmiset tarvitsevat psykologista
tukea ja kanssaihmistä ↔ me tarjoamme
hoitopalveluja ja hoitokeinoja

10. Valtakunnallinen
kysely
Alzheimerin tautia
sairastavien
puolisoille LAPPI
 Postikysely v. 2005-
2006
 Satunnaisotanta
AT:tä sairastavien ja
AKE-lääkettä POHJOIS KARJALA
käyttävien KELA
rekisteristä KESKI-SUOMI
 (N= 1989) TAMPERE
HELSINKI
Ulla Eloniemi-Sulkava 10

11. Palvelut joihin koettiin tarvetta vrt mitä
saatiin ...
70
60
50
40
Toivottu/tarve
30 Sai palvelua
20
10
0
Fysioterapia Omaishoidon tuki Siivousapua Kotimiespalvelu

12. Tyytyväisyys palveluihin
 Vain 39% perheistä oli tyytyväisiä saamiinsa
palveluihin
 Vain 29% koki että oli helppoa saada tietoa
tarjolla olevista palveluista
 Vain 31% koki voivansa vaikuttaa siihen,
mitä palveluita he saivat
 Kuinka mahdollista kun teemme yhdessä
yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman??

13. Kuinka päästä
käsiksi palveluihin? VETERAANI-
KUNTOUTUS
RAVINTO- avo/laitos
NEUVONTA
HAMMASHOITO
ravitsemusterapeut
ti FYSIOTERAPIA
VETERAANI-
TOIMISTO APUVÄLINEET
JALKAHOITO asunnon muutostyöt
OMAHOITO- L apuvälineyksikkö/
L L L
VÄLINEJAKELU toimintaterapeutti
TERVEYDEN- L L
KOTIHOITO/-KSH HOITAJA L
L
ATERIA - -siivous,pyykki L Terveyskeskuslääkäri INVAPARKKIOIKEUS
PALVELU - kauppa-asiat L L Poliisi
- hälytyspalvelut
- lääkityksen L L L LL
L
seuranta
L
DEMENTIANEUVOJA Perhe L ERIKOISLÄÄKÄRI
KULJETUS-
APTEEKKI PALVELUT
farmaseutti KELA:
JÄRJESTÖJEN JA
-lääkekorvaukset
YKSITYISET PALVELUT: L
- hoitotuki Pkl:n
- kotipalvelu VANHUSPALVELUJEN MUISTIHOITAJA
- asumistuki
- Senioripysäkki
SOSIAALITYONTEKIJÄ -
-omaishoitoyhdistykset
sopeutumisvalmennus
-fysioterapia
OMAISHOIDON - kuntoutus
-lääkärit
TUESTA LAH-hoitojaksot
L = lääkärin lähete/lausunto VASTAAVA MAISTRAATTI
tarvitaan asian/palvelun edunvalvonta
hakemiseksi PÄIVÄ-
TOIMINTA VEROTTAJA:
-kotitalousvähennys
- veronmaksukyvyn
PANKKI
vähennys
- valtuutus
- juristit

14. Muistisairauden oireita (kognitiivisia
oireita)
 Muistin vaikeudet
 Orientaation vaikeudet
 Toiminnanohjauksen vaikeudet
 vaikeuksia toiminnan suunnittelussa,
aloitteellisuudessa, järjestelykyvyssä tai abstraktissa
ajattelussa
 Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet
 Liikesarjojen suorittamisen vaikeus
 Esineiden ja kasvojen tunnistamisen vaikeus
 Hahmottamisen vaikeus

15. Muistisairaalla ihmisellä
 lukukyky säilyy pitkään
 on säilynyt huumorintaju
 on herkistynyt kyky aistia tunnelmia
 on korostuneesti valmiuksia tuoda aidosti esille
tunteita
 voi ilmetä kontrolloimattomia toimintatapoja
 on useimmiten kyky nauttia nykyhetkestä
 tutut puheenaiheet tuntuvat turvallisilta
 muistelee mielellään vanhoja, hyviä aikoja
 normaali, hänet hyväksyvä kanssakäyminen tuo
mielihyvää

16. Muistisairaalla Kanssakäymisessä:
ihmisellä:
 Muisti huononee
 lähimuisti huono tai  Muistin luonteva tukeminen
olematon  Muistia ei kannata testata
 tunne- ja  Oikaisemisen välttäminen
tunnelmamuistin
säilyminen  Ihmisen tunteminen usein
auttaa ymmärtämään
puheiden ja käyttäytymisen
todellisen viestin
 Hyvät tunnelmat ja
turvallisuus ovat tärkeitä

17. Muistisairaalla Kanssakäymisessä:
ihmisellä:
 Orientaatio häiriintyy
 itsensä  Selkeys ja jatkuvuus ovat
hahmottaminen tärkeitä
suhteessa aikaan,
paikkaan ja  Ympäristön tuttuus ja
henkilöihin turvallisuus auttavat
selviytymisessä
 Yksilöllisesti rakennettu
päiväohjelma tuo
turvallisuutta

18. Muistisairaalla Kanssakäymisessä:
ihmisellä:
 On taipumusta
vaelteluun ja fyysiseen
touhuiluun
 Turvallisen vaeltelun
 tavarat katoavat salliminen
 kaapit ovat sekaisin  Puuhailun
mahdollistaminen
 Ympäristön levollisuus ja
harmonisuus lieventävät
sisäistä kaaosta
 Muistettava että fyysinen
huonovointisuus lisää
touhuilua

19. Muistisairaalla Kanssakäymisessä:
ihmisellä:
 Usein heikentynyt
esineiden ja kasvojen
tunnistamiskyky
Elämänaikaisten
 omaisen kasvojen 
kommunikointitapojen käyttö
tunnistamattomuus
 Tutut puheenaiheet
 TV:stä aiheutuvat  Luonteva esittäytyminen
virhetulkinnat
 Television katselu yhdessä
 peilistä aiheutuvat
 Hienotunteisuus
virhetulkinnat virhetulkintatilanteessa

20. Muistisairaalla Kanssakäymisessä:
ihmisellä:
 Monia vaiheita vaativat
toiminnot eivät suju,
kokonaisuuksien
ymmärtäminen ei onnistu  Kommunikoinnin viestit
vetoavat tunnemuistiin
eivätkä vaadi asioiden
yhdistämistä
 Selittävän puhetavan
välttäminen
 Hoitotilanteissa selviytymistä
tukee vähäpuheisuus!

21. Muistisairaalla Kanssakäymisessä:
ihmisellä:
 Heikentynyt
hahmottaminen
 eksymistaipumus  Hienotunteinen ohjaus jossa
kömmähdyksiä ei nosteta
 pelon tunteet
esiin
 epäonnistumisen  Runsas, aurinkoinen valaistus
tunteet  Ympäristö on selkeä, esim.
kattauksen yksinkertaisuus
 Värikontrastit auttavat
hahmottamista esim.
ruokailutilanteessa

22. Jaana Suhonen, Kari Alhainen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Pirjo Juhela,
Kati Juva,Minna Löppönen, Markku Makkonen, Matti Mäkelä, Tuula
Pirttilä, Kaisu Pitkälä, Anne Remes, Raimo Sulkava, Petteri Viramo,
Timo Erkinjuntti.
Hyvät hoitokäytännöt etenevien
muistisairauksien kaikissa vaiheissa.
Suomen Lääkärilehti 10/2008 vsk 63

23. Mitä tiedämme (1)
 Halvin muistipotilas on hyvin hoidettu
potilas
 Varhainen diagnosointi
 Asianmukainen lääkehoito
 Somaattisten sairauksien hyvä hoito
 Fyysisten vaivojen hoito
 Fysioterapia
 Taito hoitaa käytösoireista kärsiviä
muistisairaita ihmisiä
 Ilman laaja-alaista hyvää hoitoa kuntoutus,
kuntouttava työote ja toimintakyvyn
tukeminen ovat fraaseja

24. Käytösoireista kärsivien muistisairaiden
ihmisten monia hoitokeinoja käyttävästä,
potilaskohtaisesti räätälöidystä hoidosta
lupaavimmat tulokset
Sanallisesti häiritsevät potilaat (Meares ja Draper 1999)
Vanhainkodin asukkaat moniammatillisen tiimin
yhteistyönä (Opie ym. 2002)
Katsausartikkeli (Ayalon ym. 2006)
Agitoidut muistipotilaat (Cohen-Mansfield um. 2007)
’Hoitoresistentit’ potilaat (Davison ym. 2007)
Psykogeriatriset potilaat (Bird ym. 2007)
CADRES-tutkimus (Chenoweth ym. 2009)

25. Mitä tiedämme (2)
 Muistisairaat ihmiset ovat ensisijaisesti
ihmisiä jotka ovat vain kognitioltaan erilaisia
 Samat inhimilliset ja juridiset oikeudet
 Samat inhimilliset tarpeet
 Samanlaisia onnistumisen ja ihmisyyden toiveita
kuin muilla aikuisilla
 Eroja muihin aikuisiin ihmisiin:
 Muita aikuisia herkemmin ilmaisevat tunteitaan
 Usein vaikeuksia ilmaista tarpeitaan ymmärrettävästi

26. Mitä tiedämme (3)
 Muistisairas ihminen kaipaa, että häneen
suhtaudutaan kuten aikuiseen ihmiseen
 Muistisairaalla ihmisellä on korostunut
turvallisuuden tarve
 Huomioitava kanssakäymisessä
 Luotettavuus, välittäminen
 Selkeys, rauhallisuus
 Huomioitava ympäristössä
 Tuttuus
 Jatkuvuus ja pysyvyys
 Hallittavuus ja hahmotettavuus
 Kodikkaat, normaalit ratkaisut

27. Mitä tiedämme (4)
 Kotona asumista voidaan tukea
laadukkaasti ja kustannuksia lisäämättä ja
niitä jopa vähentäen kun siirrytään:
 järjestelmäkeskeisyydestä
asiakaskeskeisyyteen
 yhteistyöhön asiakkaiden kanssa
 palveluiden räätälöintiin ja koordinointiin
 osaamisen panostamiseen

28. Mitä tiedämme (5)
 Pitkäaikaishoidon asukkaista 80-85% ovat
muistisairaita ihmisiä joilla myös monia
muita sairauksia ja vaivoja
 Syrjäytynyt ihmisryhmä yhteiskunnassamme
 Jääneet kotona asumisen tukemisen jalkoihin
 Sivistyneessä yhteiskunnassa meidän tulee olla
kiinnostuneita heidän tulevaisuudestaan

29. Kohti inhimillistä ja hyvää hoitoa
 Lähtökohta: muistisairas ihminen on yksi
meistä
 Somaattiseen osaamiseen panostaminen
jotta voimme puhua toimintakyvyn
tukemisesta
 Muistisairaat ihmiset tarvitsevat laaja-
alaisesti hyvinvointia tukevaa ympäristöä
 Elämää
 Elämänlaatua
 Taitavaa ja asiantuntevaa hoitoa

30. Kiitos!