Kouluttajan materiaali, uima allas- ja markatilojen hygieniaosaaminen v. 8, paivitetty 10.2.2020
1. SSTL Puhtausala ry – TOIMIALAN KEHITTÄJÄ
Uima-allas- ja märkätilojen
hygieniaosaaminen
Kouluttajan aineisto v. 08, päivitetty 02/2020
2. Koulutuksen sisältö
• Lainsäädäntö
• Uimahallit terveysliikunnan edistäjinä
• Uima-allas- ja märkätilat toimintaympäristönä
• Siivooja osana allasosaston työyhteisöä
• Asiakasturvallisuus
• Allasvesihygienia
• Pintamateriaalit
• Likaantumisen vähentäminen
• Lika
• Siivousaineet, -välineet ja -koneet
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 2
3. Koulutuksen sisältö
• Siivoustilat
• Pukuhuoneen siivous
• WC-tilan siivous
• Pesuhuoneen siivous
• Saunan siivous
• Allastilan siivous
• Laadunvalvonta
• Siivoojan työ allas- ja märkätiloissa
• Työturvallisuus ja ergonomia
• Suojaimet
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 3
4. Muuta materiaalia
• Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas. Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy
• Leivo, Virpi. 2009. Ohje uimahallien ja kylpylöiden lattioiden liukkauden ehkäisemiseen.
Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti
145.
http://www.suh.fi/files/288/Tutkimusraportti_145_Lattioiden_liukkaus.pdf
• Valvira. Allasvesiasetuksen soveltamisohje.
http://www.valvira.fi/documents/14444/261239/Allasvesiasetuksen_soveltamisohje.pdf/f6bc9091
-304e-49d3-a9ac-019bd7573db0
• Valvira. Tarkastusohje TO 3: Uimahallit, kylpylät ja uima-altaat.
http://www.valvira.fi/documents/14444/1451645/TO+3_2017/1d6b8474-524a-cb22-b6ee-
e66b75938ce1
• Valvira. Uimahallien, uima-altaiden ja uimaloiden valvontatarpeen arviointi.
http://www.valvira.fi/documents/14444/1451645/TO+3_2017/1d6b8474-524a-cb22-b6ee-
e66b75938ce1
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 4
5. Muuta materiaalia
• RT 91-11249. Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet. 23.02.2017.
• RT 91-11250. Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu. 23.02.2017.
• RT 103059. Uimahallien suunnittelu. 25.6.2019.
• KH 60-00632. Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto. 25.8.2017.
• Siivoustyön käsikirja. SSTL Puhtausala ry:n julkaisuja
• Siivoustyön menetelmäkortit. SSTL Puhtausala ry:n julkaisuja
• Uimahallien puhtaus. Puhtaustiedon tietopaketti 14.
• Uimahallibarometri 2012. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto,
www.suh.fi
• Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistäminen. Tukes-ohje 1/2015.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.
• Liikuntapiirakka. UKK-instituutti.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 5
6. Muuta materiaalia
• Tule uimahalliin! Opas uimahallien asiakkaille, henkilökunnalle ja järjestöille edistämään
kaikkien mahdollisuuksia käyttää uimahallipalveluja. Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliitto ry 2013
• Koskinen, Marita. 2012. Pintahygienia osana uimahallihygieniaa ja uimahallien
palveluliiketoimintaa. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
• Javanainen, Jesse. 2011. Siivousvälinedesinfektio Miele G 7859 pesuautomaatilla.
Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu.
• Talli, Pauliina. 2011. Pintahygienia uimahallissa. Opinnäytetyö. Tampereen
ammattikorkeakoulu.
• Pernu, P. & Kuurne, V. 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Liikuntapaikkajulkaisu no 110.
Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelu – käytännössä toimiviksi todettuja ratkaisuja. 112 s.
Rakennustieto Oy.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 6
7. Lainsäädäntö
• Uimahalleihin ja kylpylöihin liittyvät terveydensuojelusäädökset
– Terveydensuojelulaki (763/1994)
– Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1350/2006) uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa
laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä
osaamisesta ja osaamisen testaamisesta
– Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasvesien
laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
– Valtioneuvoston asetus (1365/2011) elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien
epidemioiden selvittämisestä
• Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tekemä valvonta
• Lainsäädännön edellyttämät suunnitelmat
• Hygienia
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 7
8. Terveydensuojelulaki:
Yleisiä velvoitteita toiminnan harjoittajalle
• 1 § Lain tarkoitus
- Ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia
elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa
terveyshaittaa.
- Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa
sairautta tai esim. sellaisen tekijän tai olosuhteen
esiintymistä, joka voi vähentää elinympäristön
terveellisyyttä.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 8
9. Terveydensuojelulaki:
Yleisiä velvoitteita toiminnan harjoittajalle
• 2 § Yleiset periaatteet
- Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että
terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.
• 13 § Ilmoitusvelvollisuus
- Toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus
terveydensuojeluviranomaiselle yleiseen käyttöön tarkoitetun
uimahallin tai kylpylän perustamisesta sekä toiminnan olennaisesta
muuttamisesta.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 9
10. Kunnan terveydensuojeluviranomainen:
Laitoksen tarkastus sisältää mm.
• Allasveden laatu ja sen valvonta, veden käsittelyn riittävyys
• Henkilökunnan pätevyys
• Varautuminen häiriötilanteisiin
• Siivoussuunnitelma ja siivouksen tehokkuuden seuranta
• Siivousvälinevaraston siisteys ja tarkoituksenmukaisuus, välineiden siisteys
ja tarkoituksenmukaisuus, tilojen lukittavuus
• Tilojen siisteys, riittävyys ja materiaalien tarkoituksenmukaisuus
• Altaassa käytettävien välineiden (kellukkeet, ämpärit, juoksuvyöt ym.)
puhdistus
• Käyttäjille annettavat peseytymisohjeet
Tarkemmin
http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/ymparistoterveydenhuollon_laat
ujarjestelma_-_terveydensuojelun_valvontaohjeisto
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 10
11. Kunnan terveydensuojeluviranomainen:
Tilojen tarkastuksessa otetaan huomioon mm.
• Käytettyjen materiaalien ja pintojen on oltava helposti puhdistettavia
• Rakenteiden on oltava puhdistettavissa ja niiden on estettävä veden seisominen esim.
nurkissa
• Pesutilojen ja allashuoneen on oltava erillään tiloista, joissa liikutaan ulkovaatteissa ja -
kengissä.
• Siivousvälineille on oltava asianmukaiset, erilliset ja lukittavat tilat, joissa on ilmanpoisto,
lavuaari, viemäri, vesihana josta tulee kylmää ja lämmintä vettä ja lämmitetty kuivausteline
sekä riittävä määrä hyllyjä ja telineitä siivouksessa käytettäville aineille ja välineille. Tiloja
on oltava tarpeeksi ottaen huomioon märät ja kuivat tilat, muut uimahallin toiminnot sekä
altaan puhdistukseen tarvittavat välineet.
• Varsinkin uudessa hallissa on siivouksen seurantaan kiinnitettävä tehostetusti huomiota,
jotta havaitaan mahdolliset ongelmakohdat, esim. laitteiden soveltuminen koholaattojen
puhdistamiseen, vesirajan puhdistus jne.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 11
12. Terveydensuojelun valtakunnallinen
valvontaohjelma 2020 - 2024
• Yleiset altaat on luokiteltu riskiluokkaan 3 ja tarkastustiheys on 1 kerta
vuodessa
- Riskiluokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että
toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien
määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen
ovat merkittäviä, altistus-aika on pitkä (korkea riski)
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 12
13. Terveydensuojelulaki:
Yleisiä velvoitteita toiminnan harjoittajalle
• 28 §: Suunnittelu ja kunnossapito
- Yleiseen käyttöön tarkoitettu uimahalli, kylpylä, sauna tai vastaava on
suunniteltava, varustettava sekä kunnossapidettävä ja hoidettava siten,
ettei siellä oleskeleville aiheudu terveyshaittaa.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 13
14. Terveydensuojelulaki:
Yleisiä velvoitteita toiminnan harjoittajalle
• 28 a §: Allasvesihygieeninen osaaminen (Vesityökortti)
- Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava, että uimahallissa,
kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevillä, allasveden laatuun
vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä on oltava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontaviraston (Valvira) antama todistus
- Todistus annetaan henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti laitosteknistä ja
allasvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Todistus on voimassa viisi vuotta.
- Vesityökorttia ei edellytetä siivoojilta
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 14
16. Terveydensuojelulaki:
Yleisiä velvoitteita toiminnan harjoittajalle
• 28 a §: Allasvesihygieeninen osaaminen
- 1.1.2017 voimaan lakimuutos, jossa pykälään 28 a lisätty toinen momentti, jossa
säädetään allastiloja siivoavien osaamisesta:
”Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että allasveden kuormituksen
vähentämiseksi uima-allas- ja märkätilojen puhtaanapitoon ja siivoukseen osallistuvilla
henkilöillä on riittävä tieto siitä, miten tilojen hygienia vaikuttaa allasveden
terveydelliseen laatuun, ja riittävä osaaminen näiden tilojen siivoukseen ja
puhtaanapitoon.”
- Yksi tapa osoittaa osaaminen on suorittaa uima-allas- ja märkätilojen
hygieniaosaamistesti
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 16
17. Terveydensuojelulaki:
Allasveden laadun valvonta
• 29 §: Uimaveden säännöllinen valvonta
- Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava
yleisen uimahallin, kylpylän sekä yleisen virkistymis-, kuntoutus- ja
hieronta-altaan veden laatua.
- Terveydensuojeluviranomainen voi kieltää käyttämästä yleistä allasta,
jos sen vesi ei täytä annettuja terveydellisiä laatuvaatimuksia.
- Tarkempia säännöksiä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksella
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 17
18. STM:n asetus allasvedestä (315/2002)
• Allasvedessä ei saa olla pieneliötä, loisia tai mitään aineita sellaisia määriä,
joista voi olla haittaa ihmisen terveydelle.
• Toiminnanharjoittajan on laadittava yhdessä kunnan
terveydensuojeluviranomaisen kanssa valvontatutkimusohjelma
- Veden laadun säännöllinen viranomaisvalvonta: mitä tutkitaan ja kuinka usein
- Käyttötarkkailu: kuinka toiminnanharjoittaja seuraa veden käsittelyn
tehokkuutta ja veden laatua
- Siivoussuunnitelma: miten tilat pidetään puhtaina ja hygieenisinä
- Häiriötilannesuunnitelma: miten toimitaan normaalista poikkeavissa tilanteissa
(mm. ulostetta tai oksennusta altaassa, kloorivuoto)
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 18
20. Valtioneuvoston asetus epidemioiden selvittämisestä
(1365/2011)
• Kunnassa on epidemioiden selvittämistä varten epidemioiden
selvitystyöryhmä
- elintarvike-, talousvesi-, uimavesi- ja uima-allasvesivälitteiset epidemiat
• Tehtävä
- sairastuneisiin kohdistuvia laboratoriotutkimuksia
- epidemian aiheuttajiksi epäillyn veden tutkimuksia
- epidemiologisia tutkimuksia
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 20
21. Valtioneuvoston asetus epidemioiden selvittämisestä
(1365/2011)
• Ilmoitukset
- epidemiaepäilyilmoitus: THL, AVI, Valvira, Evira ja sairaanhoitopiiri
- ilmoitus epidemian selvityksestä mahdollisimman pian, viimeistään
3 kk kuluessa selvityksen päättymisestä: Evira, Valvira,
aluehallintovirasto
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 21
22. Yleisimpiä allasveden välityksellä ja kosteiden tilojen
pinnoilta leviäviä tautia aiheuttavia mikrobeja:
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 22
Oire Aiheuttaja Altistumistapa
Korvatulehdus Pseudomonas aeruginosa Suora vesikontakti
Ihotulehdus Pseudomonas aeruginosa
Staphylococcus aureus
Mycobacterium
Suora vesikontakti
Silmätulehdus Pseudomonas aeruginosa
Alkueläimet
Suora vesikontakti
Suolistoinfektio Ulosteperäiset mikrobit Veden nieleminen
Legionelloosi Legionella pneumophila Hengitys
Ihotulehdus, näppylät Virukset (adeno-, molluscipox-,
papilloma)
Suora kontakti pintoihin
Jalka- ja kynsitulehdus Sienet Suora kontakti pintoihin
23. Uimahallit terveysliikunnan edistäjinä
Uinti sopii lähes kaikille, vauvasta vaariin, ja on tärkeä
terveysliikunnan ja kuntoutuksen muoto.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 23
24. Uimahallit terveysliikunnan edistäjinä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 24
Uimahallien palveluja halutaan tarjota mahdollisimman
monelle käyttäjäryhmälle.
• vauvoille (vauvauinti ja vauvauintialtaat)
• lapsille (uimaopetus)
• nuorille, aikuisille, eläkeläisille
• eri kulttuureista tuleville (mahdollisia erillisiä uintiaikoja)
• liikkumis- ja toimimisesteisille
• vesiurheilulajien harrastajille (aukioloajan ulkopuolinen
käyttö)
25. Uimahallit terveysliikunnan edistäjinä
Monista käyttäjäryhmistä ja
suuresta käytöstä johtuen
allastiloissa on yleensä pitkät
aukioloajat ja rajoitettu käyttöaika
(1,5 - 2 tuntia).
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 25
Siivous pitää olla järjestettynä koko ajaksi.
26. Toimintaympäristön
vaikutukset siivoukseen ja siivoojan työhön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 26
Mikrobien
kasvu
Ilman
lämpötila ja
kosteus
Pintamateriaalit
Pintojen kosteus ja
kallistukset
liukkaus
Hyppytornit,
ponnahduslaudat,
lähtötelineet, liuku-
mäet, allaspäädyt,
loiske- ja
siivousvesikourut
Teräsosat/korroosio
Varusteet ja kalusteet
Allasveden
lämpötila ja
haihtuvat
kemikaalit
Ilmanvaihto ja
painesuhteet
Valaistus
ASIAKKAAT
Koneet
ja
laitteet
28. Toimintaympäristön
vaikutukset siivoukseen ja siivoojan työhön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 28
Valaistus
Allastilassa valaisimet on sijoitettava allastasanteiden yläpuolelle –
ei altaiden yläpuolelle.
29. Toimintaympäristön
vaikutukset siivoukseen ja siivoojan työhön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 29
Valaistus
Eri tilojen valaistustasojen pitää olla standardin EN-
12464-1 mukaisia.
Valaistusvoimakkuuden tulee olla lähtökorokkeiden yllä
sekä molemmissa päissä vähintään 600 luksia.
Kylpy- ja suihkutilojen sekä saunojen valaistus SFS
6000 § 701, 701.415.1, 701.512.3 ja 703 mukaan;
vikavirtasuojaus vaaditaan
30. Toimintaympäristön
vaikutukset siivoukseen ja siivoojan työhön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 30
Valaistus
Siivousvalaistusta ohjataan siivouskeskuksesta VAK:n
(valvonta-alakeskuksen) kautta.
Tilat varustetaan läsnäoloantureilla sekä
siivousta/huoltoa varten painikkeilla, joilla saadaan
täysi valaistus päälle ennalta asetetuksi ajaksi.
Huoltotoimenpiteitä varten tulee valoille olla
käsiohjausmahdollisuus.
31. Toimintaympäristön
vaikutukset siivoukseen ja siivoojan työhön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 31
Ilmanvaihto ja painesuhteet
Allastason tilat Tekniikkatilat
->= painesuhde, alipaineisempi tila nuolen suunnassa
- -> = ilman liikesuunta
34. Toimintaympäristön
vaikutukset siivoukseen ja siivoojan työhön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 34
Pintojen kosteus ja kallistukset > liukkaus
Lammikoituva vesi on
turvallisuus- ja hygieniariski!
35. Toimintaympäristön
vaikutukset siivoukseen ja siivoojan työhön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 35
Pintojen kosteus ja kallistukset > liukkaus
Kitkamittausta suunnitteluvaiheessa
36. Toimintaympäristön
vaikutukset siivoukseen ja siivoojan työhön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 36
Teräsosat/korroosio
Ruostunut kaide Puhdistettu ja keraamisella
pinnoitteella käsitelty kaide
39. Uimahallin pukuhuone on märkätila
Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan
käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi
roiskua tai tiivistyä vettä.
Uimahallin pukuhuone luokitellaan lattian osalta märkätilaksi, koska sen
kosteusrasitus on suuri (asiakkaiden mukana kulkeutuva vesi ja siivous),
niissä tulee olla lattiakaivot ja uusien suositusten mukaan koko lattian
alueelle suositellaan tehtäväksi kaadot aiemmin käytetyn
paikalliskaatokäsityksen sijasta.
Edellä olevasta johtuen lattiarakenteessa tulee olla vedeneristyskerros.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 39
40. Allasvesihygienian peruspilarit
• uimareiden hygienia
• ammattitaitoinen siivous
• vedenkäsittely
– veden mekaaninen puhdistus ja kemikaliointi
– järjestelmän mitoitus, huolto ja käyttötarkkailu
• kloori
– tavoitteena vain pieni määrä oikeassa muodossa
olevaa vapaata klooria, jonka tehtävänä on vain
pieneliöiden (mikrobien) torjunta
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 40
41. Vedenkäsittelyä tarvitaan, koska
• uimarit sekä puhdistusaineliuokset ja likavedet altaaseen
päätyessään likaavat allasvettä. Allasveteen tulee
– likaa
– ureaa (on mm. virtsassa ja hiessä)
– mikrobeja
• mikrobit voivat aiheuttaa sairauksia, joten ne täytyy eliminoida
välittömästi jo altaassa
• allasvesi desinfioidaan veteen syötettävällä kloorilla
• kloorin desinfiointikyky riippuu
– allasveden likaisuudesta
– veden pH-arvosta
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 41
42. Kloori ja lika-aineet
Allasvedessä oleva vapaa kloori reagoi herkästi urean ja muun
orgaanisen lika-aineen kanssa.
• tällöin kloori toisaalta menettää desinfiointikykyä ja toisaalta
tuottaa terveydelle haitallisia yhdisteitä
Osa orgaanisesta liasta esiintyy ns. kolloidisessa muodossa
(suurina hiukkasina).
• kolloidisessa muodossa oleva lika-aines antaa suojan
mikrobeille ja siten estää vapaan kloorin toimintaa
desinfiointiaineena
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 42
43. Vedenkäsittely
Lika-aineiden ja haitallisten yhdisteiden poistaminen
• karkeasuodatus
• suodatus (nykyisin kvartsihiekkasuodattimilla)
– kaksikerrossuodattimessa hiilikerros mukana
– usein tehostetaan saostuskemikaalilla
• aktiivihiili: aktiivihiilisuodatin tai -pulverisyöttö
• muut tehostusmenetelmät: otsonointi, UV-valo
• pohjaimurointi, vesirajan ja kourujen puhdistus
• suodatuksen kierrätysvirtaama 2 m3 /uimari
• korvausvesi (uusi vesi) 30 litraa / uimari
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 43
45. Allasveden laatuvaatimukset
Allasvedelle on asetettu tiukat laatuvaatimukset
• klooridesinfioinnin varmistamiseksi ja
• haitallisten eliöiden ja aineiden määrän rajoittamiseksi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 45
46. Uima-allasveden laadunvalvonta
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava
asetuksessa tarkoitettua allasvettä säännöllisin tutkimuksin.
Laitoksen säännöllistä valvontaa varten laaditaan laitoskohtainen
valvontatutkimusohjelma, jossa on mm.
• tiedot vastuuhenkilöistä, viranomaisista, laboratoriosta
• tiedot altaista, kävijämääristä, vedenkäsittelystä
• näytteenottosuunnitelma
• erityistilannesuunnitelma
• käyttötarkkailupäiväkirja
• siivoussuunnitelma
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 46
47. Valvontatutkimusnäytteet
Näytteenottotiheys määräytyy kävijämäärän mukaan.
• näytteet voi ottaa myös laitoksen henkilökunta, jolloin tulokset toimitetaan
välittömästi tiedoksi viranomaiselle.
Laitoksen ylläpitäjän tulee tiedottaa altaan käyttäjille
allasveden laadusta (tutkimustulokset näkyvillä).
Yhteenveto allasveden laadusta toimitetaan kerran vuodessa
terveydensuojeluviranomaiselle.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 47
48. Siivooja osana
allasosaston työyhteisöä
Henkilökunta
• kassahenkilö, asiakaspalvelu
• uinninvalvoja(t)
• tekninen henkilöstö
• siivoojat
vastaa yhdessä
asiakasturvallisuudesta.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 48
Hygienian osalta se tarkoittaa sitä, että koko
aukioloajan joku henkilö vastaa siivouksesta, vaikka
siivooja ei olisi työvuorossa.
49. Asiakasturvallisuus
Käyttäjät
• puhtaus
• käyttäytyminen
Henkilökunta,
saattajat
• puhtaat
jalkineet
Rakenteet
• turvallisuus
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 49
Lattiat
• puhtaus
• turvallisuus
Vesi ja uintivälineet
• puhtaus
tarkoittaa siivouksen ja siivoustyön näkökulmasta veden ja pintojen
puhtauden sekä pintamateriaalien turvallisuuden varmistamista ja
asiakkaiden opastamista.
50. Turvallisuusasiakirja
Jokaisessa uimahallissa ja kylpylässä tulee olla
turvallisuusasiakirja, joka jokaisen kohteessa työskentelevän
tulee tuntea.
Sen tarkoituksena on ohjata turvallisuusnäkökohtien huomioon
ottamiseen käytännön olosuhteissa.
Se sisältää suunnitelman vaarojen tunnistamiseksi, riskien
hallitsemiseksi ja niistä tiedottamiseksi.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 50
51. Turvallisuusasiakirja
Turvallisuusasiakirjaan kirjataan myös siivousohjelma
• siivouksesta vastaava taho
• siivoussuunnitelma, jossa siivousmenetelmät ja
-ajankohdat
• ohjeet siivouksessa käytettävien koneiden ja laitteiden
turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 51
52. Järjestyssäännöt
Järjestyssääntöjen
tavoitteena on lisätä uima-
allastilojen yleistä
viihtyvyyttä.
Noudattamista valvoo koko
henkilökunta.
Järjestyssääntöjen tueksi
voidaan laatia täsmentäviä
toimintaohjeita ja opasteita.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 52
53. Järjestyssäännöt
Järjestyssääntöihin voidaan kirjata ohjeita ja tietoa esimerkiksi
• hygieniasta ja peseytymisestä
• ikärajoista eri palvelujen käyttöön
• käyttäytymisestä
• pukeutumisesta (uima-asu)
• vuokravarusteista
• omasta turvallisuudesta
• arvoesineistä ja löytötavaroista
• tavaroiden säilytyksestä
• omista eväistä
• korvausvelvollisuudesta
• matkapuhelimen käytöstä
• valokuvaamisesta
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 53
54. Asiakkaan opastaminen
Koko henkilökunta vastaa osaltaan
uima-allastilan toiminnasta,
turvallisuudesta ja
asiakaspalvelusta.
Asiakkaiden opastaminen on
kaikkien tehtävä.
Siivoushenkilöstö työskentelee
eniten märkätiloissa ja pystyy
havainnoimaan asiakkaiden
toimintaa.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 54
55. Asiakkaan opastaminen
• Opastaminen perustuu
järjestyssääntöihin ja opasteisiin.
• Järjestyssääntöjen tulee olla kaikkien
nähtävillä.
• Opasteina voivat olla esimerkiksi
– peseytymisohjeet
– uima-asun käytöstä
– kieltoja: ei saa juosta, ei saa hypätä
– välineiden käyttöön liittyviä ohjeita
– huoltotoimenpiteisiin liittyvää tiedotusta (pääsy
kielletty, lattia liukas…)
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 55
56. Opasteita
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 56
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry on
laatinut opasteita, jotka ovat ladattavissa heidän
verkkosivuiltaan www.suh.fi/symbolit.
Ei eväitä puku-, pesu-
tai allastilassa
Älä juokse
Altaaseen
hyppääminen
kiellettyä
Lattia voi olla
liukas
57. Opasteita
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 57
Ei uima-asussa saunaan
Ei uima-asussa suihkuun
Suihku verholla tai ovella
Peseytyminen ennen uintia
Peseytyminen ennen saunaa
Saunaan voi mennä
pyyhe ympärillä
58. Järjestyssääntöjen tai toimintaohjeiden
rikkominen
Jos asiakas toimii järjestyssääntöjen vastaisesti, myös
siivoojan on puututtava siihen.
Järjestyssääntöjen vastaista toimintaa ovat esimerkiksi
• epäsiveellinen käytös
• peseytymättä jättäminen
• uima-asu päällä saunassa
• hiusten värjääminen ja karvojen ajelu
• omien eväiden nauttiminen
• häiriökäyttäytyminen (aggressiivinen käytös)
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 58
59. Järjestyssääntöjen tai toimintaohjeiden
rikkominen
Miten asiaan puututaan:
• keskustelemalla asiakkaan kanssa, kertomalla
järjestyssäännöistä
• tarvittaessa kutsutaan paikalle muuta henkilökuntaa tai
virkavaltaa
Jokaisessa työkohteessa on hyvä sopia, miten
häiriötilanteissa toimitaan, ja perehdyttää henkilöstö
sovittuun käytäntöön.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 59
60. Pintamateriaalit
Kaikkien uima-allas- ja märkätilojen pintamateriaalien
tulee kestää kosteutta ja olla helposti puhdistettavia.
Lattioiden pintamateriaalien tulee olla sellaisia, että ne
vähentävät liukastumisvaaraa. Sopiva kitkakerroin
märälle lattiapinnalle on 0,7 < µ < 0,8.
• jos kitkakerroin on alle 0,7 → lattia on liukas
• jos kitkakerroin on yli 0,8 → raskas siivota
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 60
61. Keraamiset laatat – yleisin materiaali
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 61
62. Keraamiset laatat - puhdistus
• kestävät happamia, emäksisiä ja liuotinpitoisia puhdistusaineita
• happaman puhdistusaineen ajoittainen käyttö tarpeen, jotta
kalkkisaostumia ei synny
• lasitetut keraamiset laattapinnat voivat vaurioitua vahvasti
happamista puhdistusaineista
• lattioiden huolellinen koneellinen ylläpitosiivous tarpeen, koska
epätasaisiin laattapintoihin kerääntyy bakteerien kasvualustana
toimivaa likaa ja veden suoloja
• laikan ja harjan vuorokäyttö koneessa vähentää biofilmin
muodostumista
• hyvä huuhtelu tarpeen lian poistamiseksi
• seinä-, kaluste- ja lattiapinnat kuivaaminen pesun jälkeen
vähentää saostumien muodostumista pinnoille
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 62
63. Laattojen saumat - puhdistus
Keraamisten lattia- ja seinälaattojen saumat voivat olla
• epoksia
• sementtipohjaisia
• silikonia
Puhdistettavuudessa on eroja.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 63
64. Epoksisaumat
• uima-altaissa, seinissä ja
lattioissa käytetty sauma-aine
• kestää hyvin puhdistusaineita
ja mekaniikkaa
• veden lämpötila yleensä max.
60 o
C
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 64
65. Sementtipohjaiset saumat
• epätasaisena kerää likaa ja hankala
pitää puhtaana
• hapan puhdistusaine syövyttää
• ei kestä kovaa mekaniikkaa ja
puhdistusta korkeapesukoneella
• jos saostumia tarpeen poistaa, sauma
kastellaan ensin vedellä
• lopuksi neutralointi, huuhtelu ja kuivaus
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 65
66. Silikonisaumat
• joustavana sauma-aineena käytetään esimerkiksi
seinien nurkka- ja liikuntasaumoissa
• ei kestä samaa mekaniikkaa kuin keraaminen
laatta
• seisova vesi ja saippualiuos vaurioittavat
• desinfioiva puhdistusaine tuhoaa silikonissa
olevan homeenestoaineen, jonka jälkeen silikoni
on hyvä kasvualusta mikrobeille
• joudutaan vaihtamaan noin kahden vuoden välein
– irtoaa alustasta
– lika tarttuu kiinni
– homehtuu
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 66
68. Austeniittinen ruostumaton teräs
• käytetään mm. allastilan kaiteissa, tikkaissa ja altaan
materiaalina
• ruostumaton teräs (rst) ei kestä uimahallien ja
kylpylöiden märkätiloissa
Puhdistus
• pyyhintä vedellä kostutetulla mikrokuitupyyhkeellä
• klooriyhdisteet ja happamat puhdistusainejäämät
voivat vaurioittaa pintaa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 68
69. Lasi
Lasia käytetään mm. seinä- ja ovipinnoissa.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 69
70. Lasi
Lasipinnan puhdistus
• puhdistetaan vedellä tai neutraalilla puhdistusaineliuoksella
• hyvä kuivaaminen estää pisarajäljet
• ei kestä vahvasti happamia, emäksisiä ja hankaavia aineosia
sisältäviä puhdistusaineita
• jos lasipinnat ovat lähellä altaita, pinnan puhdistus
roiskekorkeudelta on tarpeen päivittäin tai viikoittain
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 70
71. Puu
Saunan lauteet ovat usein
käsittelemätöntä puuta.
Puuta voi olla myös seinä-,
ovi- ja kalustepinnoissa.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 71
72. Puu - puhdistus
• puupinta on usein käsittelemätöntä tai öljyttyä
• puulaji ja sen käsittely voi vaikuttaa siivouksessa käytettäviin
puhdistusaineisiin ja siivousvälineisiin
• ei kestä vahvasti happamia tai vahvasti emäksisiä
puhdistusaineita
• puupinnan kuivuminen säännöllisesti tärkeää, sillä
lahottajasienet elävät kosteilla ja lämpimillä pinnoilla
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 72
74. Muovi - puhdistus
• vahvat puhdistusaineet ja hankaavat pesimet voivat
vaurioittaa pintaa
• lattiapinnat usein kohokuvioisia tai karhennettuja, jolloin
koneellinen puhdistus tarpeen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 74
75. Maalatut pinnat
• Pukukaapit voivat olla esimerkiksi maalattua
teräspintaa.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 75
76. WC-tilojen materiaalit
• Wc-tilojen kalusteet voivat olla esimerkiksi lasitettua
keraamista pintaa, posliinia, massiivimuovia tai terästä.
Ovimateriaali voi olla esimerkiksi laminoitua puuta.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 76
77. Likaantumisen vähentäminen
• Asiakkaan opastaminen – asiakas merkittävin allasveden likaaja
• Lian sisään kantautumisen vähentäminen
• Materiaalivalinnat
• Kulkureitit
• Siivous
• Henkilöstön hygienia ja käytännöt
Likaantumiseen vaikuttaa tilojen kuormitus.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 77
78. Kuormitus vaihtelee samassakin
uimahallissa päivittäin
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 78
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Kävijämäärät klo 06-21
0
20
40
60
80
100
120
140
Kävijämäärät klo 06-20
0
20
40
60
80
100
120
140
Kävijämäärät klo 06-20
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Kävijämäärät klo 06-21
79. Likaantumisen vähentäminen:
Asiakkaan opastaminen
Yleisiä ohjeita
- suihkussa käynti ja meikinpoisto ennen altaaseen ja
saunaan menoa
o peseytyminen ennen altaaseen menoa poistaa hikeä,
kosmetiikkajäämiä ja orgaanista likaa, jotka ovat
ravinteita bakteereille. Lika heikentää allasveden kloorin
tehoa, sen desinfiointiteho mikrobeja kohtaan heikkenee
ja muodostuu reaktiotuotteita, jotka ovat vaarallisia
hengitettäessä
- pitkät hiukset kiinni, hiukset pestään tai käytetään
uimalakkia
o hiuksia ja hiuspohjasta peräisin olevaa likaa ja
hiustenhoitotuotteita kulkeutuu vähemmän altaaseen,
lika heikentää allasveden puhdistumista
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 79
80. Likaantumisen vähentäminen:
Asiakkaan opastaminen
o Poikkeus: käyttöoikeusmerkki
Käyttöoikeusmerkki uima-asussa tai
rannekkeena kädessä osoittaa, että uimari saa
pitää uimapukua yllä uimahallissa myös
tilanteissa, joissa säännöt ohjaavat toimimaan
ilman uimapukua. Syynä voi olla esim. sairaus,
avanne tai jokin muu asia.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 80
- ei uima-asussa saunaan
o uima-asuihin tarttunut kloori höyrystyy saunassa ja
tuottaa aerosoleja
o uima-asu imee saunassa hikeä, joka kulkeutuu
altaaseen
81. Likaantumisen vähentäminen:
Asiakkaan opastaminen
- uima-asu:
vartaloa myötäilevä, ei taskuja, hihat ja lahkeet tiukkoja, ei
alusasua uima-asun alle, pitkähihaiset ja -lahkeiset
vartalonmyötäiset uima-asut ovat sallittuja, jos ne täyttävät
materiaalin soveltuvuudelle, hygienialle ja turvallisuudelle
asetetut vaatimukset
o uima-asusta ei saa irrota nukkaa, likaa tai mitään
aineita altaaseen
- ei shortseissa tai väljissä asuissa uimaan
o mitä enemmän kankaassa on poimuja, sitä enemmän
uimaveteen siirtyy likaa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 81
82. Likaantumisen vähentäminen:
Asiakkaan opastaminen
- istuinalusten käyttö saunassa ja käsienpesu WC-käynnin jälkeen
o bakteereja siirtyy vähemmän pinnoille ja altaaseen
- puhtaat uima-asut, -vyöt, -välineet, kanootit yms.…
o ei siirretä uima-allastiloihin ylimääräisiä ihmisperäisiä tai
ympäristöperäisiä mikrobeja
- ei sairaana uimahalliin
o tarttuvien tautien hoitaminen ja tarvittavat varoajat, jotta ei
vaaranneta muita
o rikkoutunut iho on hyvä tartuntatie molempiin suuntiin
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 82
83. Likaantumisen vähentäminen
Sisääntulo
• kunnolliset tuulikaappi- ja ovimatot sekä niiden hyvä puhdistus
• lisämatotus kura-aikoina
Pintamateriaalit
• oikein valitut, helposti puhdistettavat ja kosteita sekä lämpimiä
olosuhteita kestävät pintamateriaalit
Kulkureitit
• erotetaan puhdas ja likainen liikenne, jos mahdollista
• ei aulasta suoraa käyntiä allastilaan (ei ulkojalkineissa allastilaan)
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 83
84. Likaantumisen vähentäminen
Kosketusvapaat ratkaisut edistämään pintahygieniaa
mm.
• Pesutiloissa käytetään mm. kosketusvapaita hanoja ja suihkuja:
selvitettävä, miten käsiohjaus toimii (jotta hanan/suihkun
automaattitoiminta voidaan poistaa siivouksen ajaksi)
• Annostelijat
• Automaattiovet
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 84
85. Likaantumisen vähentäminen
Antibakteeriset pinnat
• Voidaan käyttää esimerkiksi pukukaapeissa, kalusteissa ja
lattiapäällysteissä
• Oltava tieto, mitkä ovat antibakteerisia pintoja -> siivousohjeeseen
• Selvitettävä aina valmistajan ohjeet antibakteerisen pinnan
puhdistamiseen -> siivousohjeeseen
• Rakennus- ja peruskorjaushankkeissa pintojen
antimikrobikäsittelyt tehdään vasta takuuajan umpeuduttua
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 85
86. Likaantumisen vähentäminen
Siivous
• riittävä taajuus kävijämääristä ja pintojen kunnosta riippuen
• oikein ajoitettu siivous, mieluiten heti käytön jälkeen
• kriittisten siivottavien kohteiden ja pintojen tunnistaminen ja
siivouksen kohdistaminen niihin
• välisiivoukset tarpeen mukaan, kävijämäärästä ja käytöstä riippuen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 86
87. Likaantumisen vähentäminen
Aseptinen työskentely
• siivotaan pinnat tilassa puhtaammasta likaisempaan
• työskennellään järjestelmällisesti ja rauhallisesti
• käytetään allastilassa tilakohtaisia siivousvälineitä
• käytetään vain puhtaita siivousvälineitä ja -koneita
• käytetään suojakäsineitä työnantajan antamien ohjeiden
mukaisesti
• käsihygienia
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 87
88. Likaantumisen vähentäminen
Siivousvälineiden puhdistaminen
• työvaiheen jälkeen tai työvälineen likaannuttua
• siivouspyyhkeet, mopit ja laikat pestään koneellisesti
• lämpöä kestävät siivousvälineet ja siivouskoneiden harjat
pestään desinfioivassa pesukoneessa. Ellei sitä ole
käytettävissä, liotus desinfioivassa liuoksessa tai pyyhintä
desinfioivalla puhdistusaineliuoksella.
– Lämpödesinfiointi kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin
desinfiointiaineen käyttö.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 88
89. Likaantumisen vähentäminen
Henkilökohtaisten suojaimien puhdistaminen
• suojakäsineet
• työvaatteet ja -jalkineet
– pesu- ja allastiloissa käytetyt työjalkineet on suositeltavaa
puhdistaa desinfioivassa pesukoneessa
• suojaesiliinat
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 89
90. Likaantumisen vähentäminen
Märkätiloissa työskentelevä henkilöstö
• henkilökohtainen hygienia
– pitkät hiukset kiinni
– ei kynsilakkaa tai rakennekynsiä
– ei sormuksia, kelloa, käsikoruja
– puhtaat työvaatteet
• ei märkätiloihin ulkojalkineissa
- tilakohtaiset kengät tai suojatossut
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 90
91. Lika uima-allas- ja märkätiloissa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 91
Kuivaa ja
märkää
irtolikaa
Mikrobilikaa
Biofilmiä
Eritetahroja
Rasvalikaa Saostumia
92. Irtolika
Irtolikaa
- Ulkoa jalkineissa tuleva lika: hiekka, suola, siitepöly
- Ihmisistä tuleva lika: hiukset, karvat, hilse
- Vaatteista tuleva lika: tekstiilikuidut
Poistaminen
• lakaisu lattiakuivaimella, nihkeäpyyhintä tai -moppaus
• vesi tai neutraali tai heikosti emäksinen puhdistusaineliuos
• mikrokuituinen siivouspyyhe tai moppi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 92
93. Rasvalika
Rasvalikaa
• Ihmisistä tuleva: kosmetiikkatuotteet, ihorasva
• Ulkoa tuleva lika: mineraaliöljyt ja rasvat
Poistaminen
• kosteapyyhintä tai -moppaus tai pesu
• heikosti emäksinen tai emäksinen puhdistusaineliuos
• mikrokuituinen työväline, pesuharja, hankausmoppi,
hankauspesin tai siivouskone
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 93
94. Saostumat
Saostumia
• Kalkki-, ruoste- ja
kalkkisaippuasaostumat
Poistaminen
• pesu
• hapan tai vahvasti hapan
puhdistusaineliuos
• huuhtelu tai neutralointi
• pesuharja, hankaava
pesin, siivouskone
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 94
95. Eritetahrat
Uloste, virtsa, veri, oksennus jne.
Poistaminen:
• poistettava välittömästi, heti niiden ilmestyttyä
• oltava ohje eritetahrojen poistoon
• kaksivaiheinen poisto
• aineena peroksygeeni / klooripitoinen desinfioiva aine
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 95
97. Biofilmin muodostumisen ehkäiseminen ja poisto
Biofilmi on kerrostuma, jossa on ihmisperäistä likaa, mikrobeja ja
mikrobien ympärilleen erittämiä limamaisia yhdisteitä. Biofilmin
sisällä mikrobit ovat suojassa puhdistus- ja desinfektioaineilta.
• siivous silloin kun lika on helpoimmin poistettavissa, esim. heti
tilojen sulkemisen jälkeen
• pintojen hyvä huuhtelu ja kuivaaminen pesun jälkeen,
erityisesti lattiakaivojen ympäristö
• pintojen epätasaisuuksiin jäävän veden kuivaaminen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 97
98. Biofilmin muodostumisen ehkäiseminen ja poisto
• puhdistusaineiden oikea annostelu
– aliannostelu: likaa ei saada pois
– yliannostelu: puhdistusainejäämiin tarttuu likaa ja
mikrobeja
• riittävä puhdistusaineen vaikutusaika, erityisesti kun
käytetään desinfioivia puhdistusaineita
• biofilmin poistamisessa tarvitaan aina mekaniikkaa
• ei korkeapainepesukoneen käyttöä, sillä vesiroiskeet
levittävät likaa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 98
99. Mikrobilika
• mikrobit viihtyvät kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa
• mikrobit elävät ja lisääntyvät liassa, joten pintojen puhtaana
pitäminen uima-allas- ja märkätiloissa hyvin tärkeää
• mikrobilika voi olla esimerkiksi
– pesutilojen seinäpinnoille muodostuvaa hometta
– vedessä ja pinnoilla olevaa haitallista bakteeria,
Pseudomonas Aeruginosa, jonka esiintyminen johtaa
allasosaston tilapäiseen sulkemiseen
– ihmisen levittämää jalkasientä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 99
100. Mikrobilian poisto
• huolellinen ja säännöllinen
mekaaninen puhdistus
• yleispuhdistusaine
• siivousväline ja -kone puhdistettavan
pinnan mukaan
• tarvittaessa desinfioivan
puhdistusaineen käyttö
• pinnan kuivaaminen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 100
101. Pseudomonas aeruginosa
• tutkitaan allasvedestä
• jos löytyy vedestä, johtaa altaan
sulkemiseen
• jos on vedessä, on usein myös
lattiapinnoilla
• bakteeri kestää kohtalaisesti
allasveden klooria
• pintojen puhdistuksessa
tarvitaan hyvää mekaanista
puhdistusta
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 101
102. Pseudomonas aeruginosa
• esiintyy yleisenä kaikissa luonnonvesissä, likavesissä,
maaperässä, kasvillisuudessa ja ihmisten sekä eläinten
suolistossa
• lisääntyy nopeasti
• usein hankala selvittää, mistä Pseudomonas aeruginosa –
tartunta on lähtöisin
• tartunta on voinut tulla ympäristöstä, toisilta ihmisiltä tai
kontaminoituneiden esineiden välityksellä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 102
103. Pseudomonas aeruginosa
• altaan sulkemisen kustannusvaikutus riippuu allasosaston
käytöstä
• Esimerkiksi erään uimahallin sulkeminen osittain asiakkailta
vähensi uimalipputuloja
2 000,00 euroa /pv.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 103
104. Siivousaineet - puhdistusaineet
Vesi
• ruostumattoman teräspinnan puhdistus
Neutraali puhdistusaine
• lasi- ja peilipintojen puhdistus
Heikosti emäksinen puhdistusaine
• märkätilojen kalusteiden ja lattioiden ylläpitosiivoukseen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 104
105. Siivousaineet - puhdistusaineet
Emäksinen ja vahvasti emäksinen puhdistusaine
• märkätilojen kalusteiden, seinien ja lattioiden ylläpitosiivoukseen
Heikosti hapan puhdistusaine
• kalkkisaostumien muodostumista ehkäisevä yleispuhdistusaine
märkätilojen siivoukseen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 105
106. Siivousaineet - puhdistusaineet
Hapan ja vahvasti hapan puhdistusaine
• kalkki-, ruoste- ym. saostumien poisto
• ei päivittäiseen käyttöön
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 106
107. Siivousaineet – desinfioivat puhdistusaineet
Klooripitoiset ja peroksygeenit
• mikrobikasvulle alttiiden, kriittisten siivouskohteiden
jaksottaiseen puhdistukseen
• kylmän saunan lauteiden jaksoittaiseen pesuun
• eritetahranpoistoon
Kvattipitoiset ja peroksygeenit
• lämpimän saunan desinfioivaan pesuun ja tahran poistoon
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 107
108. Mihin mikrobeihin eri desinfioivat
aineet tehoavat
Desinfioiva aine Teho
Klooriyhdisteet Hyvä teho: Bakteerit, sienet, virukset
Peroksygeenit Hyvä teho: Bakteerit, sienet, virukset
Kvatit Hyvä teho: Kuivien tilojen bakteerit
Heikko: märkätilojen bakteerit, sienet ja virukset
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 108
Kaikki desinfioivat aineet tehoavat paremmin, jos
pinta puhdistetaan ennen desinfiointia.
109. Puhdistusaineiden annostelu
Korkean hygienian tiloissa puhdistusaineen oikea annostelu ja
puhdistusaineliuoksen oikea (ei liian lyhyt eikä liian pitkä) vaikutusaika
ovat erittäin tärkeitä.
Ei aliannostelua
• pinnat eivät puhdistu
Ei yliannostelua
• lisääntynyt huuhtelutarve
• tarpeeton ympäristökuormitus
• pinta voi jäädä liukkaaksi
• puhdistusainejäämät hyviä kasvualustoja mikrobeille
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 109
110. Hoito- ja suoja-aineet
Lattianhoitoaineita ja lattiavahoja ei märkätiloissa käytetä,
jotta lattioista ei tule liukkaita.
Lattia- ja kalustepintoja voidaan kuitenkin käsitellä erilaisilla
pintakäsittelyaineilla, kun on tarve parantaa pintamateriaalin
ominaisuuksia ja siivottavuutta.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 110
111. Pintakäsittelyaineita
voidaan käyttää
• lian tarttumisen estämiseen/vähentämiseen
• lattiapintojen kitkan lisäämiseen
• teräksen ruostumisen estämiseen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 111
112. Siivousvälineet
Perusvaatimus on, että siivousvälineet ovat hygieenisiä,
monikäyttöisiä ja kestäviä. Allas- ja märkätiloissa käytetään vain
puhtaita siivousvälineitä.
• Puhdistettavuus
• siivoustekstiilien pitää kestää koneellinen pesu vähintään 10 min
70
o
C:ssa, käytännössä usein korkeampaa lämpötilaa
• muiden välineiden puhdistus desinfioivassa pesukoneessa tai
liotus desinfioivassa liuoksessa
Työn kuormittavuuden minimoimiseksi siivousvälineen pitää olla
ergonomisia käyttää.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 112
113. Siivousvälineet - perusvälineistö
• mikrokuituiset siivouspyyhkeet
• moppi- tai kuivainpyyhkimet,
säätövarret
• puolipitkävartinen lattiaharja ja
rikkalapio
• lattia- ja ikkunakuivain
• erilaiset harjat, hankauspesimet ja
kitkamopit
– esim. tankkiharja, lattiakaivoharja,
saumaharja, astianpesuharja
• vaahdotuslaite
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 113
114. Siivouskoneet
• märkätilat edustavat sähköturvallisuuden kannalta vaarallisia
tai erittäin vaarallisia käyttöolosuhteita
• verkkovirtaisen siivouskoneen tulee olla suojamaadoitettu tai
-eristetty sekä roiskeveden pitävä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 114
115. Siivouskoneet - perusvälineistö
Yhdistelmäkone
• märkätilojen lattioiden päivittäiseen puhdistukseen
• harjan ja laikan vuorokäyttö
Lattianhoitokone
• lattioiden puhdistukseen
• harjan ja laikan vuorokäyttö
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 115
116. Siivouskoneet - perusvälineistö
Porraskone
• pienten lattiapintojen ja seinäpintojen puhdistukseen
Veden- ja pölynimuri
• pintojen kuivaamiseen
• pitkä imuletku helpottaa esimerkiksi hyppytelineiden
puhdistusta
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 116
117. Siivouskoneet - perusvälineistö
Höyrypesukone
• saostumien poistoon
• pienten pinta-alojen puhdistukseen
Allasimuri
• altaan pohjan puhdistukseen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 117
118. Siivouskoneet - perusvälineistö
Painepesujärjestelmä
• paine maks. 25 bar, jotta ei vaurioita pintoja
• lattia- ja seinäpintojen, kalusteiden ja välineiden
vaahdotukseen ja huuhteluun pesun yhteydessä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 118
119. Siivouskoneet - perusvälineistö
Painepesujärjestelmän laitteistotyyppejä
1. Erillinen pumppuasema on esim. siivoustilassa ja
- siivottavissa tiloissa satelliitit, joihin kiinnitetään letku ja suuttimet
- letkujen säilytykseen letkukela, -teline tai vaunu
- puhdistusaineet joko pumppuaseman kanssa samassa tilassa,
siivottavassa tilassa tai vaunussa
2. Matalapainepesulaite, joka on siivottavassa tilassa ja
- siihen kiinnitettävä letku ja suuttimet
- letkujen säilytykseen letkukela, -teline tai vaunu
- puhdistusaineet laitteen yhteydessä tai vaunussa
3. Siirrettävä matalapainepesulaite letkuineen ja puhdistusaineineen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 119
120. Siivouskoneet - perusvälineistö
Asiakasturvallisuus puhdistusaineiden käytössä ja
säilytyksessä
- Mikäli aineet ovat asiakastilassa olevan satelliitin telineessä tai
vaunussa, varmista, että asiakas ei pääse niihin käsiksi.
- Selvitä puhdistusaineen oikea ja riittävä annostelu. Tarkista
annostelun ja siihen käytettävän laitteen toimivuus säännöllisesti.
- Jos käytetään puhdistusaineliuoksia, varmistu niiden säilyvyydestä.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 120
121. Siivoustilat
• Siivoustiloilla suuri merkitys uima-allastilojen hygienian
ylläpidossa.
• Siivoustilan tulee olla keskeisellä paikalla, riittävän kokoinen,
varustukseltaan monipuolinen ja siellä pitää olla hyvä
ilmanvaihto.
• Sauna- ja allastilan välittömässä läheisyydessä tulee olla oma
siivoustila ylläpito- ja välisiivouksissa käytettäville tilakohtaisille
välineille.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 121
123. Siivoustilan varustus
Siivoustilassa on puhdas ja likainen puoli hygienian takaamiseksi.
• pesukone siivoustekstiilien pesuun ja kuivausrumpu niiden kuivaamiseen
• pesukone siivousvälineiden desinfioivaan puhdistukseen
• vesipiste, suuri kaatoallas
• lattiakaivo hiekanerottimella
• välinetelineitä varrellisten siivousvälineiden säilytykseen
• hyllytilaa siivousvälineiden ja -aineiden säilytykseen
• työ- ja laskutasoa
Siivoustilan tulee olla lukittava asiakasturvallisuuden takaamiseksi.
Myös jätehuone on lukollinen, jotta asiattomat eivät pääse niihin sisälle.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 123
124. Pukuhuoneen siivous
Korkea hygieniavaatimus
- ulkojalkineissa tuleva lika –
paljaat jalat
Kriittiset kohteet
- lattia
- istuimet
- kosketuspinnat
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 124
125. Pukuhuoneen siivous: lika
• eritetahralika
• ulkojalkineissa ja ulkoa tuleva lika, kuten hiekka, savi, noki,
maantiesuola, siitepöly, mineraaliöljyt ja rasvat
• vaatteissa tuleva lika, kuten tekstiilikuidut
• ihmislika, kuten hiukset, ihohilse sekä niiden mukana mikrobilika
• pintamateriaaleista irtoavat hiukkaset
• biofilmi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 125
126. Pukuhuoneen ylläpitosiivous
• irtolian poisto kuivaimella tai nihkeämoppauksella
• puhdistusaineena yleispuhdistusaine, neutraali tai heikosti
emäksinen puhdistusaine
• lattiapäällysteiden kosteapuhdistukseen suositellaan
yhdistelmäkonetta, joka nostaa lian myös laattojen saumoista
• yhdistelmäkone helpottaa myös turvalattioiden ja
mikrokarhennettujen päällysteiden puhtaanapitoa.
• tasopintojen pyyhinnässä tasomoppi lisää ergonomiaa, nopeuttaa
työskentelyä ja edesauttaa myös sisäilman puhtautta
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 126
127. Pukuhuoneen ylläpitosiivous
• huomioitavaa
– Lattiakaivollisessa tilassa lattiat voi pestä ajoittain
vaahtopuhdistuslaitteella ja vesipistoolilla. Kalusteita ja ovenpieliä
varotaan, sillä ne eivät kestä väljää vettä. Kaikki pinnat kuivataan
huolellisesti pesun jälkeen.
– Pukutilojen yläpölyt pyyhitään säännöllisesti, päivittäin tai tarpeen
mukaan. Varrellinen työväline.
– Peilien puhdistukseen mikrokuituinen siivouspyyhe.
– Pukutiloissa olevat irtomatot/ritilämatot ovat otollisia mikrobien
kasvualustoja, joten ne eivät ole suositeltavia. Jos irtomattoja on, ne
puhdistetaan säännöllisesti desinfioivalla puhdistusaineliuoksella
mikrobien tuhoamiseksi.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 127
128. Pukuhuoneen välisiivous
• tarpeen mukaan, käytöstä riippuen
• lattia: irtolian poisto ja pesu
• kiinteiden tasopintojen puhdistus
• roskakorien tyhjennys ja puhdistus
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 128
129. Pukuhuone – haasteet ja perussiivous
Siivouksen haasteet
• pukukaappien puhdistus
– sisäosien ja pohjan puhdistus
• ritilämatot
• kalusteiden jalat
Perussiivous
Ylläpitosiivous perusteellista, perussiivoustarve vähäistä.
• pukukaappien pyyhintä / pesu
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 129
130. WC-tilan siivous
Korkea hygieniavaatimus
Kriittiset kohteet
• lattia
• kosketuspinnat
• wc-paperi ja käsipaperit tai -
pyyhkeet ja annostelulaitteet
• roskakorit, tyhjennys
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 130
131. WC-tilan siivous: lika
• eritetahralika
• ihmislika, kuten hiukset ja karvat, ihorasva, hilse, ihoproteiinit,
urea
• mikrobilika, kuten bakteerit, homeet ja hiivat
• veden aiheuttama lika, kuten kalkkisaostumat, kalkkisaippua,
rauta-, mangaani- ym. kertymät
• pintamateriaaleista irtoavat hiukkaset
• biofilmi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 131
132. WC-tilan siivous
Ylläpitosiivous
• puhdistusaineena yleispuhdistusaine, tarvittaessa
desinfioiva (klooripitoinen) puhdistusaine
• lattia pestään, koska se on yleensä märkä
• haasteena kannelliset roska-astiat
Välisiivous
• tarkistetaan paperi- ja saippua-annostelijat, roska-
astiat
• puhdistetaan lattia- ja kalustepintoja tarvittaessa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 132
134. Pesuhuoneen siivous
Korkea hygieniavaatimus
• isot käyttäjämäärät
Kriittiset pisteet:
• kulkuväylät
• rajapinnat muihin tiloihin
• suihkun alue ja edusta
myös turvallisuuden
takia (liukkaus)
• lattiakaivot
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 134
135. Pesuhuoneen siivous: lika
• eritetahralika
• ihmislika, kuten hiukset ja karvat, ihorasva, hilse,
ihoproteiinit, urea
• kosmeettisten tuotteiden lika, kuten ihorasvat ja -
voiteet, ripsivärit, huulipunat ym. pigmentit,
hiustenhoitotuotteet
• mikrobilika, kuten bakteerit, homeet ja hiivat
• veden aiheuttama lika, kuten kalkkisaostumat,
kalkkisaippua, rauta-, mangaani- ym. kertymät
• pintamateriaaleista irtoavat hiukkaset
• biofilmi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 135
136. Pesuhuoneen ylläpitosiivous
Puhdistusaine
• heikosti emäksinen ja emäksinen puhdistusaine
• hapan puhdistusaine, jos tarpeen poistaa saostumia
• (klooripohjainen) desinfioiva puhdistusaine jaksoittain
mikrobien vähentämiseksi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 136
137. Pesuhuoneen ylläpitosiivous
Siivouksen haasteet
• sukkanöyhtä
• liiketunnistimella toimivat
suihkut
• lattiakaivot
• saostumat
• pyyhelokerikot
• pesuannostelijat ja niiden
ympäristö
• homekasvustot saumoissa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 137
138. Pesuhuoneen ylläpitosiivous
• huuhdotaan pinnoilta irtolika ja kuivataan ylimääräinen kosteus pois
• huuhdotaan ja vaahdotetaan seinät
• hangataan vaahdotetut pinnat varrellisella hankauspesimellä, harjalla tai hankausmopilla
• huuhdellaan ja kuivataan seinäpinnat kuivaimella
• levitetään puhdistusaine lattioille vaahdotuslaitteella
• hangataan kauttaaltaan lattianhoitokoneella, yhdistelmäkoneella tai hankauspesimellä,
harjalla tai kitkamopilla
• jos lattiakaivo pestään, se tehdään ennen lattian pesua
• huuhdellaan vesipistoolilla lämpimällä vedellä
• kuivataan pinta puhtaalla kuivaimella
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 138
139. Lattiakaivon pesu
Pestään ennen lattianpesua
• vaihtokannet helpottavat lattiakaivojen puhdistusta
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 139
140. Pesuhuoneen välisiivous ja perussiivous
Välisiivous
• tarpeen mukaan, käyttäjämäärästä riippuen
• irtolian poisto lattialta, lattian huuhtelu tai pesu yhdistelmäkoneella
Perussiivous
• ylläpitosiivous perusteellista, tarve vähäistä
• kaikkien seinäpintojen pesu
• saostumien poisto
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 140
141. Saunojen siivous
Sauna siivotaan päivittäin, jos se
on ollut käytössä. Sauna
siivotaan mahdollisimman
jäähtyneenä.
Korkea hygieniavaatimus
Kriittiset pisteet
• lattia kulkuväyliltä
• lauteet, alin askelma
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 141
142. Saunan siivous: lika
• eritetahralika
• ihmislika, kuten hiki
• mikrobilika, kuten bakteerit, homeet ja hiivat
• pintamateriaaleista irtoavat hiukkaset
• biofilmi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 142
143. Saunan ylläpitosiivous
Puhdistusaineet
• heikosti emäksinen ja emäksinen puhdistusaine
• tarvittaessa desinfioiva puhdistusaine
– klooripitoinen puhdistusaine, jos sauna on kylmä, lämpimiltä pinnoilta
klooria haihtuu hengitysilmaan enemmän, on terveydelle haitallista
– kvattipitoinen tai perhappopohjainen puhdistusaine, jos sauna on
lämmin
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 143
144. Saunan ylläpitosiivous
Siivouksen haasteet
• puiset lauteet, joita ei voi nostaa ylös
• isoista elementeistä koostuvat lauteet
• lämpötila
• haastavat työasennot
• valaistus
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 144
145. Saunan ylläpitosiivous
• lauteet huuhdellaan lämpimällä vedellä
• puhdistusaine levitetään pinnoille vaahdotuslaitteella ja annetaan vaikuttaa
• hangataan vaahdotetut pinnat varrellisella hankauspesimellä, harjalla tai
hankausmopilla
• poistetaan pesuliuos pinnoilta kuivaimella
• huuhdellaan pinnat lämpimällä vedellä ja puiset lauteet lopuksi kylmällä vedellä, jotta
puun huokoset sulkeutuvat. Kuivataan pinnat kuivaimella
• levitetään puhdistusaine lattioille vaahdotuslaitteella
• hangataan lattia kauttaaltaan lattianhoitokoneella tai hankauspesimellä, harjalla tai
kitkamopilla
• huuhdellaan lattia vesipistoolilla lämpimällä vedellä
• kuivataan lattia puhtaalla kuivaimella
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 145
146. Saunan välisiivous ja perussiivous
Kuuman saunan välisiivous
• huuhdellaan lämpimällä ja kylmällä vedellä ja kuivataan
Perussiivous
Ylläpitosiivous perusteellista, perussiivoustarve vähäinen
• seinien pesu kauttaaltaan
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 146
147. Höyrysaunan siivous
• höyrysaunan lämpötila- ja kosteusolosuhteet
otollisia mikrobien kasvulle ->
siivoustaajuuteen ja hyvään mekaniikkaan
kiinnitettävä huomiota
• samat menetelmät kuin saunan pesu
yleensäkin
• pesu tarvittaessa useamman kerran
päivässä
• desinfioiva puhdistus kuormituksen ja
pintapuhtausnäytteiden mukaan
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 147
148. Infrapunasaunan siivous
• samat menetelmät kuin saunan pesu
yleensäkin, jos tilassa lattiakaivo
• huomioitava kuitenkin lämmityselementtien
sijainti ja vaikutus siivoukseen
• ellei lattiakaivoa, ”kuiva tila”, jolloin
siivouksessa haasteita
– puupinnoille suoja-ainekäsittely
– laude- ja lattiapintojen suojaus (laudeliina,
pyyhe, matto)
– asiakkaat saunaan pyyhe päällä
– puhdistus kosteapyyhinnällä
– jos lauteet irrotettavat, pesu pesuhuoneessa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 148
149. Savusaunan siivous
• voi olla myös ulkoa
kantautunutta likaa
• paloturvallisuuden takia noen ja
kuivuneiden lehtien poisto
tärkeää (jos käytetty vastoja)
• oikein lämmitetyn savusaunan
lämpötila nousee 140-150
asteeseen, mikrobit tuhoutuvat
• emäksinen puhdistusaine
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 149
151. Allastilan siivous
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 151
Korkea hygieniavaatimus
Kriittiset pisteet
• kulkuväylät
• kosketuspinnat
• lattiakaivot
152. Allastilan siivous: lika
• eritetahralika
• ihmislika, kuten hiukset ja karvat,
ihorasva, hilse, ihoproteiinit, urea
• mikrobilika, kuten bakteerit, homeet
ja hiivat
• veden aiheuttama lika, kuten
kalkkisaostumat, kalkkisaippua,
rauta-, mangaani- ym. kertymät
• pintamateriaaleista irtoavat
hiukkaset
• biofilmi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 152
153. Allastilan ylläpitosiivous
Puhdistusaineet
• heikosti emäksinen ja emäksinen puhdistusaine
• matalavaahtoinen puhdistusaine yhdistelmäkoneeseen ja
vesirajojen pesuun
• vaahtoava puhdistusaine levitetään pinnoille varovasti, jotta
aineliuos ei pääse allasveteen. Tämän jälkeen pinnan voi
pestä lattianhoitokoneella tai käsimenetelmin
• hapan puhdistusaine tarvittaessa saostumien poistoon
• desinfioiva puhdistusaine (levän poisto)
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 153
154. Allastilan ylläpitosiivous
Siivouksen haasteet
• leväkasvusto
• veden lammikoituminen lattialle
• lattian liukkaus
• työn suorittaminen turvallisesti
• lattiakaivot
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 154
157. Uima-altaan, pore-, kylmävesialtaan siivous
• uima-altaan pohjan puhdistus allasimurilla säännöllisesti, tarpeen mukaan
• vesirajojen puhdistus varrellisella harjalla, hankauspesimellä tai
kitkamopilla altaan reunalta tai altaasta mutteriharjalla tai muulla
hankaavalla pesimellä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 157
158. Uima-altaan, pore-, kylmävesialtaan siivous
• loiskevesikourun pesu pesuharjalla
• ritilöiden pesu joko siivousvälineiden desinfioivassa pesukoneessa tai
pesuharjalla
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 158
160. Hyppytornin, ponnahduslaudan ja lähtötelineen
puhdistus
Puhdistusaineet
• matalavaahtoinen heikosti emäksinen tai emäksinen puhdistusaine
• tarvittaessa desinfioiva puhdistusaine
Ylläpitosiivous
• pinnan pesu harjalla, hankausmopilla, kitkamopilla tai hankauspesimellä
viikoittain tai tarpeen mukaan
• kuivaus veden- ja pölynimurilla, avoportaissa työturvallisuutta parantaa,
jos imuriin hankitaan pitkä imuletku
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 160
162. Liukumäen puhdistus
Puhdistusaineet
• heikosti emäksinen tai emäksinen puhdistusaine
• tarvittaessa desinfioiva puhdistusaine
Ylläpitosiivous
• pinnan pesu harjalla, kitkamopilla tai hankauspesimellä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 162
163. Uintivälineiden puhdistus
• selvitä valmistajan antama ohje puhdistukseen
• yleensä yleispuhdistusaineliuos ja pehmeä harja
• tärkeää ilmava kuivatus
• ei säilytetä lattialla
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 163
164. Kanoottien pesu ennen sisämelontakauden
alkua
• kanootin kastelu viileällä vedellä
• klooripitoisen puhdistusaineliuoksen levittäminen kaikille
pinnoille
• liuoksen vaikutusaika aineen ohjeen mukaisesti
• pintojen harjaus
• huuhtelu vesiletkulla
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 164
165. Teknisten tilojen siivous
Kemikaliointitilat, ilmanvaihtokonehuoneet
• Tekninen henkilöstö huolehtii yleensä näiden tilojen siivouksesta, koska
he osaavat tehdä sen turvallisesti
• Mikäli nämä tilat kuuluvat siivoojan työhön, tarvitaan erillinen perehdytys
ja huoltohenkilökunnan läsnäolo siivouksen aikana
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 165
166. Laadunvalvonta
Allastilojen laadunvalvonnan velvoitteet tulevat
• terveydensuojelulaista ja
• laista kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta
Niissä edellytetään uimahallien pintahygienialta tasoa, joka ehkäisee terveyshaitat
ja takaa käyttäjäturvallisuuden.
Uima-allastilan pintapuhtaus täyttyy, kun pinnoilla ei ole terveydelle haitallisten
mikrobien tai niiden muodostaman biofilmin aiheuttamaa likaa.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 166
167. Laadunvalvonta
Uimahallien pintojen puhtaudesta ja pintapuhtauden raja-arvoista ei ole
lainsäädäntöä.
Tukesin ohje 1/2015 Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistäminen
ohjeistaa myös siivousta:
• s. 8: Uimahallien kokonaisturvallisuus ja toiminnanharjoittajan
huolellisuusvelvollisuus
• s 35-36: Siisteys, hygienia ja altaiden puhdistus
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 167
168. Laadunvalvonta
Laatua voivat valvoa
• henkilökunta - omavalvonta
• terveydensuojeluviranomainen - viranomaisvalvonta
– ei pakollista, mutta suotavaa tilata 1-2 x vuosi
Miksi laatua kannattaa valvoa itse?
• voidaan tunnistaa kriittiset pisteet
• nähdään, onko siivous riittävää ja kohdistettu oikein
• antaa mahdollisuuden nopeiden korjaustoimenpiteiden välittömään
aloittamiseen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 168
169. Omavalvonnan suunnittelu
Laaditaan omavalvontasuunnitelma, jossa
• laadunvalvontamenetelmät
• näytteenottokohteet
• näytteenottoajankohdat
• näytteenottotaajuus
• raja-arvojen määrittäminen
• toimenpiderajat
• näytteiden ottajat
• dokumentointi
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 169
170. Omavalvonta
Miten laatua valvotaan?
• silmämääräinen tarkistus – näkyvä lika
• objektiiviset mittaukset – mikrobilika
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 170
171. Objektiiviset mittalaitteet omavalvonnassa
• kosketusmaljamenetelmät
– esim. Hygicult TPC, mittaa pinnan kokonaisbakteerimäärää
– tulos saadaan kolmen päivän kuluttua
• epäsuorat menetelmät
– esim. ATP eli luminometria, mittaa pinnoilla olevan ja bakteerien
kasvualustana toimivan
orgaanisen lian määrän
– tulos saadaan heti
• proteiinijäämätestit
– esim. Orion Clean Card Pro, Hygiena Pro-Clean
– tulos saadaan heti
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 171
172. Näytteenottokohteet
Näytteenottokohteiksi valitaan kohteita, joilla on merkitystä allas-
tai märkätilan hygieniaan.
Kohteita voivat olla esimerkiksi:
• uima-altaan vesikouru
• kulkureitit
• lattiakaivojen ympäristö
• lauteet
• siivousvälineet
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 172
173. Näytteenotto
Näytteenottoajankohdat ja -taajuus
• siivouksen jälkeen puhtaalta ja kuivalta pinnalta
• taajuus käyttöasteen mukaan, suositeltavaa vähintään 1 x kk
• poikkeustilanteissa tilanteen edellyttämällä tavalla
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 173
174. Näytteenotto: raja-arvot
Raja-arvo ilmaisee, mikä on pintapuhtauden taso.
Toimenpideraja ilmaisee, aiheuttaako tulos toimenpiteitä.
Siivouspalveluntuottajalla tulee olla suunnitelma toimenpiteistä, joihin poikkeamatulosten
johdosta ryhdytään.
• Esim. jos allasveden mikrobiologinen tai pintapuhtauden toimenpideraja ylittyy tai on
epidemiaepäily.
Poikkeamatuloksista tiedotetaan tilan ylläpitäjälle ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 174
175. Näytteenotto: raja-arvot
Yleisesti käytettyjä toimenpiderajoja märkätiloille:
• Hygicult TPC: 100 pmy/Hygicult-puolisko
• ATP, luminometria: raja-arvot mittalaitekohtaisia
Miten määritellä raja-arvot?
• Keräämällä esimerkiksi kuukauden ajan testaustuloksia omista
kohteista normaalin puhdistuksen ja tehopuhdistusten jälkeen ja
asettamalla näiden perusteella toimivat raja-arvot.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 175
176. • Toimitaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan, siivotaan
tilat uudelleen
• Esimerkiksi
– Otetaan käyttöön tehokkaampi puhdistusaine
– Puhdistetaan pinnat ensin, desinfioidaan puhtaat pinnat
– Lisätään mekaniikan vaikutusta, esimerkiksi yhdistelmäkoneen tilalle
lattianhoitokone
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 176
Jos toimenpideraja ylittyy
177. Näytteenotto: näytteen ottaja ja dokumentointi
Näytteiden ottaja opastetaan mittausmenetelmän ja mittalaitteen
käyttöön.
Laadunvalvontaan liittyvät toimenpiteet arkistoidaan
• tulokset
• niistä aiheutuneet toimenpiteet
– ilmoitukset tilan haltijalle
– tehdyt toimenpiteet raja-arvojen ylittyessä
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 177
180. Siivoojan työ allas- ja märkätiloissa
Siivouksen erityispiirteet
• olosuhteet (lämpötila, kosteus)
• korkeat hygieniavaatimukset
• työaika (ilta- ja yötyö)
• haastavat työkohteet (hyppytornit, liukumäet)
• alastomat asiakkaat
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 180
181. Siivoojan työ allas- ja märkätiloissa
Korkeat hygieniavaatimukset ja vaativat työolosuhteet.
Siivoojalta edellytetään
• hyvää siivoustyön teknistä osaamista
• aseptista omatuntoa
• asiakaspalvelutaitoja
• kykyä ohjata asiakkaita ja muuta henkilökuntaa
oikeisiin hygieniakäytäntöihin sekä
• uskallusta puuttua häiriökäyttäytymiseen.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 181
182. Siivoojan työ allas- ja märkätiloissa
Asiakasturvallisuus on tärkeää uima-allas- ja
märkätiloissa.
Asiakasturvallisuuden varmistamista ovat muu muassa
• rikkoutuneista ja vaurioituneista pintamateriaaleista
ilmoittaminen
• rikkoutuneista laitteista ilmoittaminen
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 182
183. Siivoojan työ allas- ja märkätiloissa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 183
• epähygieeniseen käyttäytymiseen puuttuminen
esimerkiksi, jos
- muu henkilökunta on tulossa pesu- tai allastiloihin
ulkojalkineissa
- omaiset tai saattajat ovat tulossa pesu- tai
allastiloihin ulkojalkineissa
- asiakas ei peseydy ennen saunaan menoa
- asiakkaat käyttäytyvät epäasiallisesti tai
epäsiveellisesti
184. Siivousajankohta
Uima-allas- ja märkätiloja voidaan siivota
• aukioloaikoina
• aukioloajan jälkeen
• sekä aukioloaikana että sen jälkeen.
Hygienian kannalta ylläpitosiivous tulisi ajoittaa heti
sulkemisajan tai tilojen käytön jälkeen.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 184
185. Siivousajankohta
Siivousajankohtaan vaikuttavat
• aukioloajat
• kävijämäärät
• likaantuminen
• työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät asiat
• lainsäädäntö, työehtosopimukset ja työaikamuoto
– työaikalaki ei salli uimahallisiivouksen tekemistä
ainoastaan yötyönä (klo 23-06) ilman erillistä AVI:n
myöntämää lupaa
– kahteen vuoroon järjestetty, enintään 01.00 saakka
tehty työ on mahdollista
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 185
186. Työn kuormittavuus
Uima-allas- ja märkätiloissa siivoojan työn
kuormittavuutta voivat lisätä
• ilman kosteus
• korkea lämpötila (pesu- ja saunatilat)
• työn ajankohta (aamu- tai iltatyö)
• työn tekeminen asiakkaiden läsnä ollessa
• kovaa mekaniikkaa vaativat siivousmenetelmät
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 186
187. Työn kuormittavuus
Kuormitusta voidaan vähentää
• siivouksen ajoittaminen, ajan varaaminen siivoukselle
• siivouskoneiden käyttö
• ergonomiset työvälineet, säädettävyyden hyödyntäminen
• hyvä opastus
• hengittävä työvaatetus
• elpymistaukojen ja mikrotaukojen pitäminen
• omasta fyysisestä ja henkisestä kunnosta huolehtimien,
kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa myös rasittavalla tasolla
• työkierto
• oikea työn mitoitus
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 187
188. Työturvallisuus
Työturvallisuuden haasteet
• hyppy- ja lähtötelineiden, ponnahduslautojen
ja liukumäkien siivous
• altaiden rakenneratkaisut
• liukkaat lattiapinnat
• lämpimät ja kosteat tilat
• vesi
Hankalia altaan reunalla tai yläpuolella olevia kohteita
siivottaessa turvallisuuden kannalta on tärkeää, että paikalla
on toinenkin henkilö.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 188
189. Tarvittavat suojaimet
Suojainten käyttö perustuu riskikartoitukseen.
Uima-allas- ja märkätiloissa käytettäviä suojaimia ovat
• suojakäsineet
• kasvosuojaimet, suojalasit
• suojaesiliinat
• suojajalkineet
• putoamissuojaimet
• pelastusliivit
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 189
190. Suojakäsineet
Kestokäyttöiset suojakäsineet
• käytetään, jos siivottavassa kohteessa on
todennäköisesti mikrobeja tai käytettävä
puhdistusaineliuos tai työväline voi vahingoittaa käden
ihoa
– suojakäsinettä käytetään vain tarpeellinen aika
– suositeltava yhtäjaksoinen käyttöaika 30 min
– suojakäsineet ovat henkilökohtaisia
– useita pareja käytössä samanaikaisesti
– suojakäsineeseen merkitään oma nimi ja
käyttöönottopäivä
– suojakäsineiden käyttöaika max. 1 kk
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 190
191. Suojakäsineet
Kestokäyttöiset suojakäsineet
– suojakäsineet pestään työpäivän aikana tilasta
toiseen siirryttäessä ja sisäpinta vähintään kerran
päivässä
– aluskäsineet pestään päivittäin
Kertakäyttöiset suojakäsineet
• käytetään eritetahrojen poistossa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 191
192. Silmä- tai kasvosuojain
• käytetään, jos vaarana, että
puhdistusainetta tai
puhdistusaineliuosta voi roiskua
silmiin
• esimerkiksi puhdistusaineiden
annostelu tai vaahtopuhdistus
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 192
193. Kestokäyttöinen suojaesiliina
• jos mahdollista, että
puhdistusaineliuosta roiskuu
päälle
• esimerkiksi pesumenetelmät,
vaahtopuhdistus
• puhdistetaan päivittäin,
uusitaan säännöllisesti
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 193
194. Putoamissuojaimet
Pelastusliivi
• jos on vaarana pudota veteen
• esimerkiksi altaan reunan puhdistus tai
ponnahduslaudan puhdistus
• oltava kiinnityspiste, johon turvaköysi
kiinnitetään
Putoamissuojain turvaköydellä
• jos on vaarana pudota kovalle alustalle
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 194
195. Työvaatetus
Työvaatteet
• huomio hengittävyyteen ja
joustavuuteen
• materiaali ei saa edistää hikoilua, täytyy
tuntua miellyttävältä iholla
• pitää kestää korkeaa pesulämpötilaa
Työjalkineet
• pesunkestävyys, jalkineet pestään
jokaisen työvuoron jälkeen
• pesu- ja allastiloissa käytetään eri
jalkineita kuin muissa tiloissa liikuttaessa
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 195
196. Henkilökohtainen hygienia
• Käsihygienia:
– Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla työhön
tullessa, tilasta toiseen siirryttäessä ja aina silloin, kun
ne ovat likaiset.
– Käsien desinfektio on tärkein käsihygieniamenetelmä.
Kädet desinfioidaan ennen suojakäsineiden pukemista
ja niiden riisumisen jälkeen, likaisemmasta työvaiheesta
puhtaampaan siirryttäessä sekä tilasta ja tehtävästä
toiseen siirryttäessä. Lisäksi käsihuuhdetta käytetään
aina eritetahran poistamisen jälkeen ja työvuoron
päättyessä.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 196
197. Henkilökohtainen hygienia
• Kynnet
– Käsihygienian onnistumiseksi kynsien tulee olla lyhyet ja
lakattomat. Rakenne- ja geelikynnet on kielletty infektioriskin
vuoksi.
• Irtoripset ja korut
– Työssä ollessa myös irtoripsien ja ripsien pidennysten,
korujen (sormukset, rannekorut, kaulakorut, korvakorut ja
muut lävistyskorut) sekä kellojen käyttö on kielletty.
• Iho ja hiukset
– Iho ja hiukset tulee pitää puhtaana ja pitkät hiukset siististi
kiinni sidottuina.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 197
198. Tärkeää muistaa:
Käyttäjien opastaminen hygieniakäytänteisiin (ohjeet, opasteet,
kuulutukset, näyttötaulut, puheeksiotto…)
Kulkureitit ja ”kulkijat”
Tilat, materiaalit, pinnoitteet ja lattiakaivot korkean hygienian
vaatimusten mukaisiksi
Aineet, välineet, koneet ja menetelmät =>ympäristömyönteinen
siivous
Vain puhtailla välineillä tulee puhdasta => välinedesinfektio, myös
jalkineille
Pintapuhtauden mittaustulokset määrittelevät siivoustarpeen
Siivouksen ajankohta
Ohjeistukset poikkeustilanteisiin
Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa
Perehdytys ja koulutus
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 198
199. Version hallinta ja oikeudet
Versio:
Laatijat:
Tekijänoikeudet:
Kuvien tekijänoikeudet:
Oikeudet materiaaleihin:
08_22.1.2018
Päivitetty 10.2.2020, Koskinen, Kuurne, Lähdeaho
Marita Koskinen, Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy
Servi
Veikko Kuurne, Raahen Seudun Uimahallisäätiö
Elina Lähdeaho, Urheiluhallit Oy
Jarkko Rapala, STM
Tarja Valkosalo, SSTL Puhtausala ry
Laatijat ja SSTL Puhtausala ry
Marita Koskinen, Veikko Kuurne, Tuija Lemivaara/Antti
Ojala, Elina Lähdeaho, Tarja Valkosalo, Siivoussektori Oy
Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Käyttö sallittu vain
aineiston ostaneille.
Uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaaminen 199
Editor's Notes
Otsikko toistuu useammassa diassa eli jos muutetaan, niin pitää muuttaa kaikkiin!!!
Eri henkilöstön toimenkuvat? Malli järjestyssäännöistä
