MHSkoulutus: Laadunhallinta

www.metsanhoitosuositukset.fi
Laadunhallinta
Metsänhoidon
suositukset
Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen:
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014.
Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

Esityksen käyttöehdot
• Voit vapaasti:
– Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja
muodossa
– Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia
• Seuraavilla ehdoilla:
– Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja
metsätalousministeriön logot
– Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon
suositukset 2014”
– Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat
tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee
selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia
2Metsänhoidon suositukset 2014

3
Metsänhoidon laadunhallinta
Metsänhoidon suosituksissa
• Viesti
– Työn laadulla metsänhoitotöissä on merkitystä, sekä
metsänomistajalle että palveluntarjoajalle
• Tavoite
– Lisätä laatuajattelua metsänhoidossa ja nostaa sitä kautta
metsänhoidon tasoa
– Tuoda metsänomistajille selkeyttä metsäpalveluiden tilaamiseen
• Työkaluja
– Työlajikohtaisia check-tarkistuslistoja metsänomistajalle
(suosituksen liitteissä)
– Viittaukset jo olemassa oleviin omavalvontalomakkeisiin ja -
ohjeisiin (SMK, Metla jne.)
UUSI AIHE
SUOSITUKSISSA
Metsänhoidon suositukset 2014

4
• Laatu käsitteenä
kuinka hyvin tuote tai palvelu vastaa sille asetettuja odotuksia
eli laatukriteereita
• Metsänhoidon laadunhallinta
yleisesti laadunhallintaan sisältyy erilaisia ohjeita ja
toimintatapoja, joilla varmistetaan haluttu lopputulos
• Osaaminen edellytyksenä hyvän työjäljen saavuttamiseksi
- myös helpoimmissa metsänhoidon työlajeissa
• Laadunseuranta on osa laadunhallintaa. Sen perustana on jatkuva
oppiminen ja virheiden toistumisen välttäminen.

5
Mitä hyvä laatu merkitsee?
• Metsänomistajalle
– hyväkuntoisia metsiä, jotka on hoidettu
hänen tavoitteittensa mukaisesti
• Metsäpalveluiden tarjoajalle
– asiakastyytyväisyyttä ja uusia työtilauksia
– pienempää määrää epäonnistumisia ja
reklamaatioita, mikä tuo ajansäästöä
Hyvin toteutettu työmaa on palveluntarjoajan
paras käyntikortti!
©KalleVanhatalo

6
Hyvän lopputuloksen edellytyksiä
• Työn toteuttajan ammattitaito ja osaaminen
– yksittäisistä tekijöistä tärkein
• Metsikön lähtötila ja työolosuhteet
– metsän hoitohistoria
– toimenpiteen ajankohta ja työvälineet
• Koko toimintaketjun toimivuus
– edellinen toimenpide ja sen laatu vaikuttavat oleellisesti
seuraavaan. Esimerkiksi
muokkaustapa ja viljelypaikkojen
määrä maanmuokkauksessa
istutettujen taimien määrä
ja istutuspaikan valinta
harvennushakkuun toteutus
(ajourat, havutus jne.)
puusto- ja maastovaurioiden määrä
puiden lähikuljetuksen jälkeen

7
Metsänomistajan on suositeltavaa
panostaa laatuun
• Tehdyt päätökset metsänhoidossa ja laatu hoitotöiden
ja hakkuiden toteutuksessa
– pitkäaikaiset vaikutukset puuston kehitykseen
– virheet voivat kostautua ylimääräisinä kuluina tai
menetettyinä puunmyyntituloina
• Suositus: omatoimiselle metsänomistajalle
– hyvän laadun takeena oman osaamisen kehittäminen
ja töiden omavalvonta
– löydä parhaat ratkaisut ja opi tehokkaat työtavat
• Suositus: metsänomistajalle sopimuksentekoon
– hakkuista tai metsänhoitotöiden toteutuksen
laadusta suositeltavaa sopia aina kirjallisesti
– työn laatuvaatimuksissa voidaan esimerkiksi viitata
metsänhoidon suosituksiin.

8
Hoito- ja hakkuusopimuksissa
sovittavat asiat
• Selkeästi ja kattavasti laaditut sopimukset helpottavat
sekä metsänomistajaa että palveluntarjoajaa
– tuo varmuutta molemmille osapuolille
– tavoitteet ovat kummankin osapuolen tiedossa
• Palveluntarjoaja vastaa, että sovitut asiat välittyvät
myös työn toteuttajalle, esim. hakkuukoneen-
kuljettajalle tai metsurille
Sopimus- ja
suunnitteluvaihe
Toteutusvaihe Yhteydenpito
Laadukkaan metsäpalvelun vaiheet
©KalleVanhatalo

9
Sopimus- ja suunnitteluvaihe
Metsänhoidon työlajista riippumatta on metsänomistajan ja
palveluntarjoajan suositeltavaa aina sopia seuraavista kohdista:
• yhteydenpito (yhteyshenkilöt ja -tiedot sekä yhteydenpitotapa)
• käsittelyalueen rajaus työlajikohtaisesti sekä käytettävät
työmenetelmät
• näkemys, millainen metsä on toimenpiteen jälkeen
• työstä metsänomistajalle koituvat tulot ja menot
• toteutusajankohta sisältäen arvion aloitus- ja
lopetusajankohdasta
• käytettävät laatukriteerit sekä menettelytapa, jos
laatuvaatimukset eivät täyty
• metsänomistajan erityistoiveet.

10
Suunnittelijan vastuu
• Työn suorittajalle annettava riittävä ohjeistus
• Sopiminen toteuttajan kanssa työn laadusta
ennen työn aloittamista.
Toteuttajan vastuu
• Noudatetaan annettuja ohjeita sekä seurataan
työn laatua.
• Mahdollisissa epäselvissä tilanteissa varmistetaan
oikea toimintatapa suunnittelijalta ja
metsänomistajalta.
Toteutusvaihe

11
• Yhteydenpito varmistetaan kaikissa vaiheissa
metsänomistajan, työn suunnittelijan ja
toteuttajan välillä
– vähentää merkittävästi mahdollisia
ongelmatilanteita
– hyvään yhteydenpitoon kuuluvat ilmoitukset
työn aloittamis- ja lopettamisvaiheessa sekä
työn etenemisestä metsänomistajalle
• Metsänomistajan tulisi saada kuvaus työn
onnistumisesta.
• Molemmin puoleinen palaute edistää laadun
kehittymistä. Hyvästä työstä on myös hyvä antaa
kiitosta.
Yhteydenpito

12
Laadunseuranta
- osa toimivaa laadunhallintaa
• Työn laadunseuranta on työkalu laadun varmistamiseen
– jatkuvan oppimisen periaate
– suunnittelu- ja toteutusvirheiden kitkeminen
• Työn toteutumisen laadun arviointi voidaan arvioida sekä
silmämääräisesti että mittaamalla
• Laadunseurannassa kaksi erilaista toisiaan täydentävää
lähestymistapaa
1. Työn toteuttajan tekemä omavalvonta
2. Metsänomistajan tai ulkopuolisen tekemä laadunseuranta

13
Laadunseuranta
1. Työn toteuttajan tekemä omavalvonta
Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen
metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana ja sen jälkeen
• Omavalvonta mahdollistaa välittömän palautteen ja osoittaa
mahdolliset korjaustarpeet omassa työtavassa
• Omavalvonnan etuna on sen nopeus ja tekijää itseään kannustava
lähestymistapa
• Laatua tulee seurata jatkuvasti silmämääräisesti, mutta työjäljen
tarkistamiseksi on mittausten tekeminen määrävälein suositeltavaa.
Vain mittaamalla todennettu laatu on objektiivista.
Omavalvontaan löytyy esimerkkilomakkeita ja ohjeita mm. Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta
sekä Metsäntutkimuslaitoksen MetINFO -verkkopalvelusta.
http://www.metsakeskus.fi/
http://www.metla.fi/metinfo/

14
Laadunseuranta
2. Metsänomistajan tai ulkopuolisen tekemä
laadunseuranta
• Ulkopuolinen taho, esimerkiksi metsänomistajan
edustaja tai palvelun tarjoaja
• Laadunseurantaa voidaan tehdä käynnissä
olevalla tai valmiilla työmaalla.
– työnaikaisessa seurannassa etuna, että työn
toteuttajalle voidaan antaa välitön palaute
– jälkiseuranta mahdollistaa lopputuloksen
toteamisen
– jälkiseuranta voidaan tarvittaessa toteuttaa
useampi vuosi hoitotyön jälkeen esimerkiksi
metsän uudistamiskohteella, johon
palveluntarjoaja on antanut laatutakuun.
©KalleVanhatalo

15
Metsänhoidon laadun tarkistuslistat
• Tarkistuslistat on laadittu metsänomistajan avuksi, kun hän
haluaa varmistua metsänhoidon hyvästä laadusta
• Listat sisältävät oleellisimmat kohdat, joita hyvältä laadulta
voidaan edellyttää
– metsän uudistamis- ja taimikonhoitovaiheessa
– kasvatushakkuissa
• Listat laadittu väittämämuotoon, kyllä/ei
• Tarkistuslistat löytyvät metsänhoidon suositusten liitteistä.

16
Esimerkki maanmuokkauksen heikosta toteutuksesta ja sen vaikutuksesta
viljelytyön laatuun:
”Maata oli kauhottu sieltä täältä, mutta kunnon viljelypaikkoja (mättäitä) oli vain
harvakseltaan. Istuttajan on hankala päästä suositeltavaan viljelytiheyteen.”
©OlliMäki

17
Kuusentaimikon varhaisperkaus
”Etukasvuisia koivuja oli jätetty virheellisesti
kuusikon sekaan.”
Taimikonharvennus
”Lehtipuita on perattu pois, mutta kuusen kasvua
haittaavia koivuja on jätetty raivaamatta.”
Taimikonharvennus (kuivahko kangas)
”Puulajivalinnassa olisi voitu suosia luontaisesti
syntyneitä mäntyjä kuusten sijasta.”
Kuusentaimikon varhaisperkaus
”Kuusia on sahattu liian korkealta, jolloin kantoihin on
jäänyt eläviä oksia joista kasvaa uusi latvus.
Nämä haittaavat korjuuta ensiharvennusvaiheessa.”
©OlliMäki
©OlliMäki
©KalleVanhatalo
©KalleVanhatalo

MHSkoulutus: Laadunhallinta

Recommended

Recommended

More Related Content

More from TAPIO

More from TAPIO (20)

MHSkoulutus: Laadunhallinta