Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Propagandan tuottaminen
1. Propagandan tuottaminen - Matti Mänty, KITIs09
Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata tai vahvistaa kohteen
mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai totuuspohjaista, mutta on usein
yksipuolista ja saattaa valaista käsiteltävää asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle
hyödyllisiltä näkökulmilta. (Wikipedia)
Nykyisin propagandan termi käsitetään lähinnä koskevan maailmansotien
aikaista vihollisten mustamaalausta ja omien joukkojen motivoimista erilaisilla julisteilla ja
kampanjoilla. Propagandaa on tosin tiettävästi käytetty jo niinkin aikaisin kuin 515ekr.
Kyseiseltä vuodelta peräisin olevaan kivilaattaan on kaiverrettu kertomus siitä kuinka
Darius I nousi Persian hallitsijaksi, jonka tarinasta historian tutkijat ovat jokseenkin eri
mieltä (Encyclopedia Britannica). Antiikin aikoihin järjestelmällisempää propagandaa
käytettiin Roomassa, jolloin Julius Caecar lähinnä taiteen kautta antoi ihmisille käsityksen
siitä kuinka Rooman imperiumi on edistyksellinen ja sille alistuminen tuo vaurautta kaikille
osapuolille. Jokaiseen vedottiin eri tavoin, toisissa patsaissa Caecar oli kuvattu pronssisen
sotilashaarniskan kanssa päättäväinen ilme kasvoillaan, kun toisissa patsaissa hän saattoi
olla pukeutuneena toogaan ja käyttäytyvän herrasmiesmaisesti. (BBC UK)
Painotekniikan kehittyessä 1500-luvulla propagandaa alettiin tuottaa
kiihtyvään tahtiin, lähinnä pienten lehtisten muodossa, joissa yleensä oli muutama lause ja
ihmisiin vaikuttava kuva. Protestantit ja katolilaiset kilpaa pyrkivät saamaan kansan joko
noudattamaan omia uskonnollisia rituaaleja tai jatkamaan niitä. Esimerkiksi Luther halusi
viestittää kansalle, että Raamatun tulkitseminen ei ollut ainoastaan paavin yksinoikeus,
vaan jokaisella on oikeus sen tulkitsemiseen. Katolilaiset yrittivät puolestaan kääntää
protestanttien propagandan heitä itseään vastaan. (Wikipedia)
Tämän jälkeen propaganda otti suurimman harppauksensa ja oli tärkeässä
roolissa 1900-luvulla sotien aikaan. Hallitukset alkoivat tuottaa propagandaa aina vain
järjestelmällisemmin tarkoituksenaan motivoida omia kansalaisia, lietsoa pelkoa
vihollisesta ja alentaa vihollisten moraalia.
Propagandatekniikoita käytettiin monipuolisesti, ihmsiin vedottiin eri asioilla:
pelon, patriotismin, leimaamisen, kauniiden ja onnellisten ihmisten esittämisen,
stereotypioiden, syntipukkien, valikoivan totuuden, ja hyvesanojen avulla. (Wikipedia)
2. Propagandaa tuotettiin lentolehtiin, julisteisiin, televisioon ja radioon. Koska propagandaa
tulvi ihmisten tietoisuuteen joka päivä joka suunnasta, oli sen vaikutus myös erittäin
voimakas. Saman ilmiön voi huomata myös Neuvostoliitossa, jolloin ihmisiä kannustettiin
työväenpuolueeseen ja Marksismi-Leninismiä tuettiin. Kiinassa propagandaa tuotetaan
vieläkin varsin suurella koneistolla ja siltä ei voi juuri välttyä jokapäiväisessä elämässä.
Jokainen maa tuottaa varmasti propagandaa edelleen ainakin jonkin verran.
Sen tavoitteet eivät tietenkään ole aivan yhtä räikeästi esillä kuin maailmansotien aikana,
mutta kansalaisiin pyritään vetoamaan ja mielipiteitä muokkaamaan yhtä kanssa. Parhaita
modernin propagandan esimerkkejä löytyy Amerikasta, Kiinasta ja Pohjois-Koreasta - tosin
Libyan levottomuuksissakin Gaddaf pyrki vaikuttamaan kansalaisiin varsin valheellisilla
toteamuksillaan, mustamaalaamalla vastustajiaan.
Vuonna 2009 Kiinassa kommunistinen kansanpuolue aloitti monien miljardien
mediaprojektin, jolla maahan saatiin 24-tuntinen englanninkielinen uutiskanava, jonka
tarkoituksen uskotaan olevan saada Kiinan näkökulma paremmin kuulluksi ympäri
maailman. Kesäolympialaisten aikaan Kiina käytti kisoja hyväkseen lujuuttaakseen
kansansa luottamusta hallintoonsa. Vuonna 2011 Kiinassa käyntiin lähti Punaisten laulujen
kampanja, jossa ovat mukana lähes kaikki julkiset median kanavat sekä eri koulut. Eri
lauluissa ylistettiin Kiinan kommunistisen puolueen saavutuksia ja virkistää ihmisten
mielikuvia Marksismin idealismista. (Wikipedia)
Amerikassa modernia propagandaa on harjoitettu rankasti terrorismin
vastaisen sodan alettua. Noloiltakaan tilanteilta ei ole vältytty kun jotkin maan esittämät
väitteet ovat osoittautuneet myöhemmin valheellisiksi - esimerkiksi väitteet Irakin
joukkotuhoaseista. Surullisen kuuluisan WTC-iskun jälkeen Yhdysvaltojen armeija on
alkanut mainostaa toimintaansa paljon enemmän ja selvästi kohdistaa propagandansa
nuoriin. Eri videosivustoilla pyöri vielä viime vuonnakin ennen varsinaisia videoita
mainoksia eri armeijan haaroista, merivoimat, ilmavoimat ym. saivat kaikki omat videonsa.
Näiden lisäksi Yhdysvaltojen armeija rahoitti ja markkinoi näkyvästi America's Army
-videopeliä, jossa pelaaja pääsi sotimaan todentuntuisesti. Tosin kritiikkiä nousi siitä, että
pelin viholliset näyttivät kaikki poikkeuksetta Lähi-idän kansalaisilta.
Pohjois-Koreassa propagandalla maan kansalaisia on johdettu suorastaan
harhaan ja heitä yritetään saada uskomaan Juche-aatteeseen ja Suureen johtajaan.
Teemoina ovat suurimmaksi osaksi armeija, rodullinen ylpeys sekä valtiolle
3. omistautuminen. Pohjois-Korean kansalaisille kerrotaan yleensä vaikeuksien koittaessa
kuinka syy on länsimaiden sekä asioiden olevan vielä huonommin maan ulkopuolella.
Nekin maat, jotka ovat Pohjois-Korean liittolaisia näytetään propagandan valossa lähinnä
kiitollisuudenvelkaisina maina. Viimeisten vuosien aikana maassa on alettu markkinoida
uutta propagandaa Kim Jong-Ilin pojasta, Nuoresta kenraalista, jonka uskotaan nousevan
valtaan lähivuosina. (Wikipedia)
Suomessa propagandaa tuotettiin kiihkeimmin jatkosodan ja sen jälkeisenä
aikana. Ennen sitä ei Suomessa ollut järjestäytynyttä propagandakoneistoa - Risto Rydin
johdolla kaikki tiedontuotannon laitokset yhdistettiin Valtion tiedotuslaitokseksi, jonka
kontolle tuli suurimman osan propagandan tuottaminen. (Lehtinen Lasse, Sodankäyntiä
sanoin ja kuvin, 2006) Suomi otti vaikutteita Saksan propagandasta, mutta asetti omat
kansalliset edut toiminnan perustaksi. Propagandasta tehtiin suomalaisittain omaperäistä.
Propagandaa tuotettiin niin omille sotilaille, neuvostosotilaille kuin
kotijoukoillekin. Propagandan merkitystä sodan kulussa on vaikea arvioida, mutta noin 64
000 neuvostosotilata antautui suomalaisille vuosina 1941-1944. Myös vuonna 1942 266
neuvostosotilasta hylkäsi rintaman ja antautuivat tiettävästi propagandan takia. (Tatu
Ahponen, UTA 2004)
Propagandalla on ollut suuri vaikutus ihmisiin kautta historian ja tuskin sen
merkitys on yhtään vähentynyt maailman globalisoitumisen myötä. Luultavasti propaganda
vain muuttaa muotoaan huomaamattomammaksi ja salakavalammaksi. Koskaan se ei
ainakaan tule katoamaan niin kauan kun ihmiskunta on vielä elossa.
