Maailma muuttuu, muuttuuko kehitysyhteistyö?
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•764 views
Vaikuttamistyön johtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF - esitys UNICEFin Vapaaehtoisten syyspäivillä 19.9.2015 Vantaan Tikkurilassa.
Recommended
Recommended
More Related Content
More from Suomen UNICEF - UNICEF Finland
More from Suomen UNICEF - UNICEF Finland (20)
Maailma muuttuu, muuttuuko kehitysyhteistyö?
- 2. Etelän ennennäkemätön nousu - Ei ainoastaan BRIC-maat (Brasilia,Venäjä, Intia, Kiina) kasva ennätysvauhtia, vaan myös yli 40 kehitysmaata - Brasilia, Intia ja Kiina tuottavat taloudellisesti lähes saman kuin Eurooppa ja USA yhteensä - Kiina ja Intia ovat tuplanneet bruttokansantuotteensa asukasta kohti 20 vuodessa - Esim. Nigerian talouskasvu n. 6%
- 4. Etelän ennennäkemätön nousu - Köyhyysrajan (1,25$/pv) alapuolella olevien määrä on onnistuttu puolittamaan 2010 - etelä ”keskustelee” etelän kanssa, muuttoliikettä enemmän etelästä etelään, kuin etelästä pohjoiseen - Vuonna 2030 80% maailman keskituloisista elää tämän päivän kehitysmaissa - investointeja koulutukseen, terveys- ja sosiaaliohjelmiin sekä avoimeen osallistumiseen
- 5. Kehitysavun rooli - sen osuus kaikkein vähiten kehittyville maille vähenee - Sitä vastaava summa valuu yhdeksän kertaisena pääomapakona takaisin kehittyneisiin maihin - Yritysten rooli vastuun kantajina! - Suomen antama apu 2015 n. 1 miljardi, eli 0.48% BKT:sta > 2016: 0, 35% - Suomen tuki YK:lle n. puolittumassa Globaali kehitysapu ei juuri kasva
- 6. Kehitysapua tarvitaan silti! - Epätasa-arvo kasvaa, maiden välillä ja sisällä - Kehitysaputoimijoiden lisäarvo: - puuttuminen eriarvoisuuteen - ravinto, terveyspalvelut (sosiaalisektori) - tasa-arvoisen koulutuksen järjestäminen - yhteiskuntaan osallistuminen - hätäapu Hyväntekeväisyydestä rakenteelliseen vaikuttamiseen Vuosituhattavoitteista Kestävän kehityksen tavoitteisiin 2015 “North in South, South in North”
- 7. Vuosituhattavoitteet: 2015 mennessä… • Alle 5 v. aliravitsemus piti puolittaman – melkein! • Kaikki lapset peruskoulussa – 57 miljoonaa ei ole! • Tyttöjä ja poikia yhtäpaljon peruskoulussa – alaluokilla hyvällä mallilla! • Lapsikuolleisuus vähenee 2/3 osalla – ei, mutta puolittui! • Äitiyskuolleisuus vähenee 2/3 osalla – ei, mutta lähes puolittui! • Ilman puhdasta vettä olevien osuus puolittui! • Ilman sanitaatiota olevien osuus ei – jäätiin 8%! Maailma ei tullut valmiiksi, mutta edistyi
- 8. Lapset tarvitsevat kehitysapua • Jo vuoteen 2025 mennessä suurin osa maailman lapsista asuu maailman köyhimmissä maissa tai väkirikkaisiin keskitulotason maihin jääneissä ”köyhyystaskuissa”. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa entistä suurempi määrä lapsia elää köyhyydessä. • Vuonna 2050 yksi lapsi kolmesta asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (1950, yksi lapsi kymmenestä), eli maailmassa, jonne investointeja ylettyy vähäisemmin • Hauraat valtiot todellinen haaste
- 9. Hauraat valtiot • Noin neljännes mailman valtioista • Haaste myös Euroopalle, sijaisevat naapuristossa • Suuria avun tarvitsijoita >< huonoja avun käyttäjiä • Hätäapu on elämisen ylläpitoa, “surviving”, varsinaiset kehitysvaikutukset jäävät vähäisiksi • Konfliktit matalan tulotason maissa kestäneet keskimäärin 12 vuotta, lapsen koulupolun verran Vakavin uhka kehitykselle
- 11. Ihmisiä pakenee nyt ennätysmäärä 2013-14 tapahtui 25%:n kasvu. Valtiona tällainen määrä ihmisiä olisi maailman 24. väkirikkain valtio. 42 500 ihmistä lähtee liikkeelle joka päivä. Uusi pakoon lähtevä joka toinen sekunti! Vain n.126 800 pakolaista pystyi palaamaan kotiin 2014. N. 38 miljoona näistä maan sisäisiä pakolaisia. 60 miljoonaa – joista 30 miljoonaa lasta
- 13. 15 konfliktia viimeisen 5 vuoden aikana
- 14. Missä ovat pakolaislapset? Eurooppaan tulevista noin neljännes on lapsia.
- 15. Pakolaisuus muovaa lapsen elämän, • Näistä lapsista joka toinen on alakoulussa. • Joka neljännellä on mahdollisuus käydä yläkoulua. • Yliopistoon pääsee n. 1%. lapsi muokkaa tulevan yhteiskunnan.
- 16. Mistä ja kenestä puhutaan Pakolainen (refugee) • kiintiöpakolainen Maan sisäinen pakolainen (IDP, internally displaced) Turvapaikanhakija (asylum seeker) Siirtolainen (migrant) Paperiton (undocumented)
- 17. Euroopan “kriisi”, Välimeren tilanne • Yli 106 000 lasta on hakenut Euroopasta turvapaikkaa tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana (n. neljännes hakijoista lapsia) • Turvaa hakevien lasten määrä on kasvanut 75 prosentilla viime vuodesta. • Välimeren reitti vaarallisin, matkalle kuolevista siirtolaisista 73% kuolee tällä reitillä (kuolleita n. 2800) • Syyrialaiset: 20 miljoonaisesta kansasta on paossa 12 miljoonaa, joista 8 milj. Syyrian sisällä, 4 milj. Turkissa, Euroopassa 250 000 (2%) • Makedoniaan rekisteröidyistä tulijoista n. 40% lapsia, Serbiaan n. 23%
- 18. Suomeen paenneita ja hakeutuneita Suomesta haki turvapaikkaa 3651 ihmistä. Päätöksen saaneista 36% sai myönteisen päätöksen (Irak 366, Somalia 158, Venäjän Fed. 118, Iran 109). Näistä hakijoista196 oli yksintulevia alaikäistä. Yksintulevista alaikäisistä päätöksen saaneista 82% päätöksistä oli myönteistä (Afganistan, Irak, Somalia). Kiintiöpakolaisia otettiin Suomeen 1030 (n. 50% syyrialaisia) Paperittomia tulee Suomeen n. 4000 (2011). 2015 tähän päivään mennessä Suomesta hakenut turvapaikkaa n. 10 000 ihmistä. 2014
- 19. Ihmisoikeussopimukset, muu säätely Geneven pakolaissopimus 1951. Euroopan unionin ns. pakolaisen määritelmädirektiivissä on yhteiset kriteerit turvapaikan ja toissijaisen suojelun myöntämisestä, joita jäsenmaiden on noudatettava ja sisällytettävä kansallisiin lakeihinsa. Enemmistö EU-maista myöntää myös humanitaarista suojelua. Lisäksi on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kidutuksen vastaisen yleissopimuksen säännöksiä. Kansallinen lainsäädäntö (Suomessa ulkomaalaislaki, laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta).
- 20. Dublin -asetus • Se EU:n jäsenvaltio (myös Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi), jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta hän tulee unionin alueelle, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. • Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös 2011: Kreikkaan ei voi palauttaa. kun niin kovasti puhuttaa…
- 21. YK:n lapsen oikeuksien sopimus (artiklat 2, 3, 22) • Syrjimättömyys (art.2) • Lapsen edun ensisijaisuus (art. 3(1) • Pakolaislapsen suojelu ja perheenyhdistäminen (art. 22)
- 22. Viestejämme Pakenevia lapsia on nyt ennätysmäärä sitten toisen maailmansodan. Suurimman vastuun heistä kantaa naapurimaat, jotka eivät pysty huolehtimaan edes omista lapsistaan. Esimerkiksi Libanonissa on nyt enemmän syyrialaisia pakolaislapsia kuin mitä Libanonissa on koulupaikkoja omille lapsilleen. UNICEF on läsnä ylläpitämässä elämää ja toivoa juuri näissä maissa. Tuellamme pidetään lapset hengissä, annetaan mahdollisuus kehittyä ja kasvaa ehjäksi aikuiseksi kriisistä huolimatta. Ilman tukea lapsen tulevaisuuteen yhteiskunta menettää tulevat rakentajana.
- 23. Viestejämme Oli lasten asema mikä hyvänä, heitä tulee kohdella ensisijaisesti lapsena. Tähän velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jota pitää soveltaa lapseen, oli lapsi sitten maan kansalainen, maahanmuuttaja, turvapaikanhakija, pakolainen tai turisti. .
- 24. Mitä UNICEF tekee • antaa hätäapua • se antaa asiantuntija-apua hallituksille ja kumppaneille niin lähtö-, kauttakulku- kuin kohdemaissa • se vaikuttaa lainsäädäntöön kaikissa näissä maissa ja tekee töitä lapsiystävällisemmän politiikan puolesta myös EU:ssa • keskeisellä sijalla on opetussektorin tukeminen ja eriarvoisuuden vähentäminen • tällä vaikuttamistyöllä pyritään yhdessä maan hallitusten kanssa rakentamaan tasa-arvoisempia ja vakaampia yhteiskuntia UNICEF
Editor's Notes
- UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti. The Report shows that more than 40 developing countries (nousevat taloukset, kuten Bangladesh, Chile, Ghana, Indonesia, Malesia, Mauritius, Meksiko, Korean tasavaltaan, Ruanda, Thaimaa, Turkki, Uganda ja Vietnam) have made greater human development gains in recent decades than would have been predicted. Raportin mukaan nämä saavutukset johtuvat suurilta osin investoinneista koulutukseen, terveys- ja sosiaaliohjelmiin sekä avoimeen osallistumiseen nykyaikaisessa verkostoituneessa maailmassa.
- Maailman kehitysapu oli 2013 korkeimmillaan, mutta laskenut siitä, ja kun katsoo v. 2008-9, käyrä tasainen. Kehitysyhteistyön määrärahat jakautuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Suomen leikkaukset kohdistuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön (300 miljoonaa euroa) ja lisäys kohdentuu laina- ja pääomasijoituksiin (100 miljoonaa euroa). Vuonna 2015 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat 997 miljoonaa euroa. Niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 785 miljoonaa euroa. Leikkaukset tehdään varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnitelluista määrärahoista, joiden taso oli vuodelle 2016 asetettu noin 815 miljoonaan euroon. Täten leikkausten jälkeen vuoden 2016 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaksi tulee noin 515 miljoonaa euroa. Kehitysapu vähiten kehittyneisiin eli LDC-maihin koko maailmassa on kasvanut hitaammin kuin muihin kehitysmaihin jo vuosia, ilmenee OECD:n vuotuisesta kehitysyhteistyöraportista. Vähiten kehittyneet maat ovat hyvin riippuvaisia kehitysavusta. Esimerkiksi vuonna 2011 virallinen kehitysapu käsitti yli 70 prosenttia LDC-maiden ulkomailta saamista tuloista. Suositus, että 50% kaikkein köyhimpiin maihin. Keskustelua kuitenkin siitä, pitäisikö sijoittaa köyhyystaskuihin keskitulon maissa ><köyhyys syvempää vähiten kehittyneissä maissa
- Haasteena epätasainen kehitys Köyhyys puolittunut 2010 (Intia, Kiina!), mutta keskitynyt köyhiin maihin, 1,2 miljardia ihmistä äärimmäisessä köyhyydessä Aliravitsemus 25%:sta 16%iin, 101 miljoonaa lasta kärsii vielä Vielä 57 miljoonaa lasta peruskoulun ulkopuolella Sukupuolierot tasoittuneet, ero suurenee mitä ylemmäksi ”tikapuilla” mennään
- Kun väestö ikääntyy sekä koko maailman mittakaavassa tarkasteltuna että keskitulotason maissa. UNICEF pelkää, että tästä aiheutuu paineita vähentää lapsille kohdistettavia resursseja. Hintalappua kasvattaa näiden alueiden ja väestöryhmien vaikea tavoitettavuus.
- Puolet koulua käymättömistä lapsista ovat alueilta, joissa konflitki päällä tai jättänyt jälkensä. Children in fragile, conflict-affected countries are nearly 3 times as likely to be out of primary school than in other low income countries. (World Development Report 2011) Enrollment rates in secondary school are nearly one-third lower in conflict-affected countries. Child mortality rates in fragile states are twice as high as in other developing countries. (World Development Report 2011) On average, the conflicts in low income countries from 1999 to 2008 lasted twelve years. This is longer than most children and youth in these countries would typically spend in school. (EFA GMR 2011, p. 138)
- Lähde UNHCR
- Lähde UNHCR
- Lähde UNHCR
- Lähde UNHCR
- Kiintiöpakolainen Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi, tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. UNHCR:n mukaan pakolaisten vapaaehtoinen ja turvallinen paluumuutto sekä sijoittuminen kotimaansa lähialueille ovat pakolaisongelman parhaimpia ratkaisuvaihtoehtoja. Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on nykyisin noin 25. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Eduskunta voi päättää mahdollisesta lisäkiintiöstä. Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian vaikean tilanteen vuoksi ja kiintiöpakolaisia otettiin 1 050. Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö valmistelevat esityksen valtioneuvostolle siitä, mitä kansalaisuuksia ja miltä alueilta kiintiöpakolaisia valitaan Suomeen. Sisäministeri tekee asiasta lopullisen päätöksen keskusteltuaan ministeriryhmän kanssa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR määrittää, ketkä tarvitsevat eniten apua. He ehdottavat vain pientä osaa näistä pakolaisista kiintiöpakolaisiksi eri maihin. UNHCR lähettää Suomelle ehdotettujen pakolaisten asiakirjat Maahanmuuttovirastoon (Migri). Kts. Tarkemmin ja kaavio http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/kiintiopakolaiset ”Elintasopakolainen” – Suomesta Ruotsiin lähti 322 000 ihmistä 1970-luvulla. USA:n 1860-2010 329 000 ihmistä.
- Makedonia ja Serbia ovat niitä kohdemaita, joissa UNICEFilla ohjelmatoimintaa, eli UNICEF voi antaa konkreettista hätäapua. Tätä se ei voi antaa rikkaissa NatCom-maissa. UNICEF: Makedonia: The situation is constantly evolving daily. Since June 2015, more than 64,000 people have been registered at the border by police in Gevgelija, after entering from Greece. It is estimated that just as many are transiting without being registered. Since July 2015, the rate of people transiting through the country has increased to approximately 2,000 - 3000 per day. Nearly 10,000 people, approximately 40 per cent of whom were women and children, were registered between 1 and 6 September. An estimated 12 percent of the women are pregnant. UNICEF: Serbia: Since the beginning of the year until 6 September, 111,343 people have expressed their intention to seek asylum in the Republic of Serbia. The monthly numbers of those who register their intent have risen during the period from June to September – from 15,209 people crossing the border with the former Yugoslav Republic of Macedonia and registering in June 2015 to 7,720 in the first week of September alone. The period from 31 August to 6 September 2015 has seen an increasing number of families with small children and pregnant women. According to UNHCR estimates, at least the same number of refugees have passed through Serbia without registering. Approximately 23 per cent of registered asylum seekers are children. The majority of them are travelling with their parents and family. Daily registrations usually range between under 1,000 to 1,800.
- Yksintulevista alaikäisistä myönteisen päätöksen saivat 78:sta 68 lasta, seuraavasti: Afganistan 18, Irak 11, Somalia 9, muut alle 10, mm. Syyria 2 päätöstä, molemmat myönteisiä) Luovutetun Karjalan alue Suomi menetti Karjalan kolme kaupunkia, Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan. Lisäksi Suomi luovutti kokonaan 39 maalaiskuntaa sekä osittain alueita 21 kunnasta. Karjalasta luovutetun alueen koko oli noin 24 700 neliökilometriä, noin kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Suomi joutui sijoittamaan yhteensä noin 430 000 pakolaista, sillä kotiseudultaan joutuivat siirtymään pois myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23000 henkeä. Lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle alueita Helsingin läheltä Porkkalasta 50 vuodeksi, jolloin myös Porkkalan asukkaat joutuivat lähtemään evakkoon. Porkkala kuitenkin palautettiin Suomelle vuonna 1955. Siirtolaisia oli 11 prosenttia kaikista Suomen asukkaista. Noin mittavan joukon sijoittaminen oli varsin suuri operaatio vielä sodan runtelemassa maassa. Sen Suomi toteutti kansainvälistä tunnustusta saaneena tavalla. Lähde http://www.luovutettukarjala.fi/historia/historiaa.htm
- Kansainvälisten ihmioikeussopimusten rooli on suuri, sillä ne muodostavat yhteisesti sovitun kehyksen, raamin. Kansallinen lainsäädäntö on altis poliittisen päätöksenteon vaikutuksille, vaikka senkin pitäisi olla linjassa ihmisoikeussääntelyn kanssa. Esim. Suomessa ulkomaalaislakia ja lakia kv. Suojelua hakevan vastaanotosta muutetaan jatkuvasti poliittisten voimasuhteiden mukaan. Viime hallituksen aikana esim. kiristettiin perheenyhdistämiskäytäntöjä.
- Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi 2011, että turvapaikan- hakijoiden palauttaminen Kreikkaan loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimusta, sen 3 ja 13 artikloja. Pakolaisneuvonta: Dublin-palautukset lopetettava ylikuormittuneisiin EU-maihin 10.09.2015 EU:n komissio on keskiviikkona 9.9.2015 julkaisemassaan esityksessä ehdottanut sitovaa vastuunjaon järjestelmää, jossa EU:n jäsenvaltiot jakavat 120 000 turvapaikanhakijaa kolmesta eniten kuormittuneesta jäsenmaasta, Kreikasta, Italiasta ja Unkarista. Siirrettyjen turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltäisiin muissa jäsenvaltioissa. Turvapaikanhakijoiden siirroista Kreikasta ja Italiasta päätettiin jo aiemmin heinäkuussa, mutta sittemmin myös Unkarin tilanne on kriisiytynyt hakijamäärien kasvaessa. Kreikkaan ei turvapaikanhakijoita ole palautettu Dublin-asetuksen perusteella vuoden 2011 jälkeen, mutta esimerkiksi Suomesta palautukset Unkariin ja Italiaan jatkuvat edelleen. Suomi on jo tähän mennessä hyväksynyt Kreikan ja Italian tilanteen kestämättömyyden sitoutumalla heinäkuussa 2015 ottamaan uudelleen sijoitettavia hakijoita Suomeen näistä maista. Pakolaisneuvonta katsoo, että Suomen tulisi lopettaa Dublin-palautukset toistaiseksi Kreikan lisäksi myös Italiaan ja Unkariin ja tutkia näiden maiden kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemukset Suomessa. Tällä hetkellä Dublin-palautusten jatkaminen ylikuormittuneiisin maihin on järjetöntä ja turvapaikanhakijoiden kannalta epäinhimillistä. Esimerkiksi Saksa, joka kantaa isoimman pakolaisvastuun koko unionissa jo muutenkin, on ilmoittanut luopuvansa syyrialaisten turvapaikanhakijoiden Dublin-palautuksista kokonaan.
- Lisäksi LOS:n yleiskommentit: Nro 6: Ilman huoltajaa ja vanhemmistaan erossa olevien lasten kohtelu alkuperämaansa ulkopuolella (2005) Nro 14: Lapsen oikeus lapsen edun ensisijaiseen harkintaan (2013) http://www.ohchr.org/en/HRBodies/CRC/Pages/CRCIndex.aspx > General Comments http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/komitean_yleiskommentit