Ekosysteemipalvelut
biotalouden perustana
Marianne Kettunen
Institute for European Environmental Policy (IEEP) /
Vierailev...
Ekosysteemipalvelut =
hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta
- Millennium Ecosystem Assessment 2005 -

© M. Kettunen
Ekosysteemipalvelut
Luonnon hyödylliset
resurssit (markkinalliset
ja markkinattomat!) /
Tuotantopalvelut
Ravinto
Rakennusa...
Ekosysteemipalvelut ja (‘ei-niin-vihreä’) talous
Luonnon hyödylliset
resurssit /
Tuotantopalvelut

Luonnon hyödylliset
pro...
Näkyvä ja näkymätön ’vihreä’ taloudellinen arvo
Näkyvät arvot:
Markkinalliset
tuotantopalvelut,

Tuotantokasvit,
marjat ja...
Esimerkki: pölytyksen taloudellinen arvo
- Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä

- EU:ssa 30 % hedelmistä,...
Esimerkki: luonnon arvo ja ilmaston muutos
-

Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret)
säilyttäminen voi estää 25% maailma...
Esimerkki: kosteikkojen arvo

Source: TEEB case by L. Brander & K. Schyut (2010) The economic value of world’s wetlands (b...
Kestävä vihreä / biotalous perustuu
luonnon arvon laajalle ymmärrykselle ja
ekosysteemipalveluiden
kestävälle käytölle !

...
Ekosysteemipalvelut - vihreä talous – biotalous
Biotalous – vihreän talouden
mahdollisuus:
-

Biotalous

Vihreä talous

Ek...
Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit
ES ‘varanto’

ES ‘virta’

(status & trendit)
• Metsät & vesi... mutta
myös:
• H...
Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit

ES varanto – virta – arvo
Biodiversiteetti

Kansantalouden tilinpito:
Ecosyste...
Ekosysteemipalvelut
luovat konkreettisia mahdollisuuksia
vihreälle / biotaloudelle !

© M. Kettunen
TEEB for Business summary report 2011
Pohjoismaiden virkistyskäyttö ja matkailu
- Finland: 1 EUR investointi kansallispuistojen hoitoon tuo 10 EUR takaisin
alue...
cc

Ekosysteemipalvelumaksut (PES)

- Paying blue mussel farmers for improved
water quality (Lysekil, Sweden)

© http://ko...
cc

‘Vihreä infra’: kustannustehokas veden puhdistaja

- Recreation of wetland in Nummela /
Vihti Finland

- Water quality...
Johtopäätökset
- Kestävä perusta: vihreä / biotalous rakentuu
ekosysteemipalvelujen ja luonnon arvon ymmärtämiselle ja
mit...
© M. Kettunen
KIITOS!
Lisätietoa:
Marianne Kettunen
Senior policy analyst
Institute for European Environmental Policy (IEEP) /
Vierailev...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen

113

Published on

Published in: Career
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
113
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ekosysteemipalvelut ja biotalous_MKettunen

  1. 1. Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus Biotaloustreffit 28 marras 2012
  2. 2. Ekosysteemipalvelut = hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta - Millennium Ecosystem Assessment 2005 - © M. Kettunen
  3. 3. Ekosysteemipalvelut Luonnon hyödylliset resurssit (markkinalliset ja markkinattomat!) / Tuotantopalvelut Ravinto Rakennusaineet Lääkeaineet Muut raaka-aineet Geneettiset resurssit Jne. Huom. määritelmä ei pidä sisällään täysin elottomia resursseja (maa-aines, tuuli jne.) Luonnon hyödylliset prosessit / Säätelypalvelut Luonnon eimateriaaliset hyödyt / Kulttuuripalvelut Pölytys Veden kierto Veden puhdistus Hiilen sidonta Maan ravinteikkuuden ylläpito Eroosion ehkäisy Tuholaiskantojen säätely Jne. Matkailu Virkistyskäyttö Henkinen ja fyysinen terveys Opetus ja tutkimus Taide ja kulttuuri Kulttuuriarvo / -merkitys Jne. Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät palvelut (yhteyttäminen, ravinteiden kierto jne.) Luonnon monimuotoisuus → Luonnon palautusmiskyky ja resilienssi © M. Kettunen
  4. 4. Ekosysteemipalvelut ja (‘ei-niin-vihreä’) talous Luonnon hyödylliset resurssit / Tuotantopalvelut Luonnon hyödylliset prosessit / Säätelypalvelut Luonnon eimateriaaliset hyödyt / Kulttuuripalvelut Vain markkinalliset hyödyt huomioitu! Ei huomioitu! Vain markkinalliset hyödyt huomioitu! Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät tukipalvelut Luonnon monimuotoisuus Ei huomioitu! © M. Kettunen
  5. 5. Näkyvä ja näkymätön ’vihreä’ taloudellinen arvo Näkyvät arvot: Markkinalliset tuotantopalvelut, Tuotantokasvit, marjat ja hedelmät Puuntuotanto Matkailu Näkymättömät arvot: Pölytys, veden kierto jne. Markkinattomat Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne. tuotantopalvelut, Säätelypalvelut, Muut kulttuuripalvelut, Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen Tukipalvelut, Biodiversiteetti © Wikipedia © OregonLive.com
  6. 6. Esimerkki: pölytyksen taloudellinen arvo - Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä - EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 % pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä - EU: hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo n. 15 miljardia EUR / vuosi - Suomi: pölytyksen rahallinen arvo 18 / 3.9 / 38 mil EUR per vuosi (tietyt viljat / mustikka ja puolukka / kotipuutarhat) (Lehtonen 2012) Domesticated pollinator (honey bee) - Tanska: hyönteispölytyksen arvo 421 - 690 miljoona DKK (~56.6 - ~92.8 mil EUR) / vuosi (Axelsen et al. 2011) - Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo 189-325 mil SEK (~21.5- ~37 mil EUR) / vuosi (Pedersen 2009) Wild pollinator (hover fly) Building on presentation by Dr Anne Franklin (2010), various references in “EU 2010 Biodiversity Baseline” (EEA, 2010) + UK NEA, 2011, Ricketts et al, 2004)
  7. 7. Esimerkki: luonnon arvo ja ilmaston muutos - Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret) säilyttäminen voi estää 25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) - Luonnon hiilivarastojen ylläpitäminen (esim. REDDPlus avulla) kustannustehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta – 3.7 $ biljoonan (trillion) kokonaissäästöt (Net Present Value). - Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien puut) 1 876 miljoonaa EUR (Matero et al 2007) - Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) 29-46 miljardia SEK (2001 SEK) (~3.3 – ~5.2 miljardia EUR) (Gren and Svensson 2004) - Toimivat ekosysteemit auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen: esim. pidättävät vettä, hillitsevät kuivuutta & tulvia ... Trumper et al. 2009, Lewis & White 2009, IPCC 2007, Eliasch 2008, Olsen and Bishop 2009 in TEEB Policy Makers and Biusiness Reports 2009 & 2010
  8. 8. Esimerkki: kosteikkojen arvo Source: TEEB case by L. Brander & K. Schyut (2010) The economic value of world’s wetlands (benefit transfer) www.teebweb.org © Photos EEA report
  9. 9. Kestävä vihreä / biotalous perustuu luonnon arvon laajalle ymmärrykselle ja ekosysteemipalveluiden kestävälle käytölle ! © M. Kettunen
  10. 10. Ekosysteemipalvelut - vihreä talous – biotalous Biotalous – vihreän talouden mahdollisuus: - Biotalous Vihreä talous Ekosysteemipalvelut © M. Kettunen - Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö Tuotteiden ja palvelujen tuotanto Bioteknologia Luonnon voimavarojen hyödyntäminen laajasti hyvinvoinnin lähteenä (esim. luonnon virkistyskäyttö) TEM tiedote 4.10.2012
  11. 11. Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit ES ‘varanto’ ES ‘virta’ (status & trendit) • Metsät & vesi... mutta myös: • Hiilivarasto ja -sidonta • Pölyttäjä -varanto • Geneettiset resurssit • Luonnon kulttuuriarvo varanto • Jne. Trade-offs (status & trendit) • Hyödyt ‘virtaa’ alueelta toiselle (paikallinen / kansallinen / globaali) ja muuttuu ajan kuluessa ES arvo (nykyinen & tuleva) • Laadullinen • Määrällinen • Rahallinen Trade-offs Trade-offs Luonnon monimuotoisuus (status & trendit) Kertoo luonnon kesto- ja palautumiskyvystä!
  12. 12. Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit ES varanto – virta – arvo Biodiversiteetti Kansantalouden tilinpito: Ecosystem accounts (EA) & System of Integrated Environmental and Economic Accounting (SEEA) Etc. Kestäviä kansantalouden ja makrotalouden mittareita
  13. 13. Ekosysteemipalvelut luovat konkreettisia mahdollisuuksia vihreälle / biotaloudelle ! © M. Kettunen
  14. 14. TEEB for Business summary report 2011
  15. 15. Pohjoismaiden virkistyskäyttö ja matkailu - Finland: 1 EUR investointi kansallispuistojen hoitoon tuo 10 EUR takaisin aluetaloudelle (TEEB Nordic case study by Kajala) - Denmark: ~70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa (Schipperijn et al. 2010). - Norway: n. ½ norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million hklöä) (Statistics Norway 2012). - Sweden: ulkoiluun liittyvä kulutus tuottaa 75 637 tyopaikkaa (Fredman et al. 2010)
  16. 16. cc Ekosysteemipalvelumaksut (PES) - Paying blue mussel farmers for improved water quality (Lysekil, Sweden) © http://kodu.ut.ee/~olli/eutr/html/htmlBook_111.html - The use of mussels to clean the N content of the municipal waste water plant saves the municipality close to 100 000 EUR / year compared to using a traditional technique
  17. 17. cc ‘Vihreä infra’: kustannustehokas veden puhdistaja - Recreation of wetland in Nummela / Vihti Finland - Water quality ↑ - cost-effective way for managing water quality - Recreational benefits - Biodiversity benefits
  18. 18. Johtopäätökset - Kestävä perusta: vihreä / biotalous rakentuu ekosysteemipalvelujen ja luonnon arvon ymmärtämiselle ja mittaamiselle. - Kestävät keinot ja kannustimet: haitallisten tukien poistaminen ja uudelleen suuntaaminen – kestävien tukien luominen. - Vihreät investoinnit: kestävä “ES-yhteiskäyttö”, suojelu ja ennallistaminen, bioinnovaatiot, resurssien kustannustehokas käyttö … © M. Kettunen
  19. 19. © M. Kettunen
  20. 20. KIITOS! Lisätietoa: Marianne Kettunen Senior policy analyst Institute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE www.ieep.eu mkettunen@ieep.eu
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×