SlideShare a Scribd company logo
1 of 40
Download to read offline
M€ AIKUISETM€ AIKUISETOPAS MAINOSTAJALLE 50+ KOHDERYHMÄÄNOPAS MAINOSTAJALLE 50+ KOHDERYHMÄÄN
2 M€ AIKUISET
3M€ AIKUISET
4Aikuisten maa
12Mediaan keskittyminen
17Mainonnan kyky
aktivoida ostoksille
24Hyvä mainos aikuisten
50+-kuluttajien mukaan
6Aikuisten mediakäyttö
14Aikuiset somessa
18Mainonta houkuttelee
kivijalkaan
25Miten mainostaa aikuisille
10Motiivit mediakäytölle
16Suhde mainontaan
20Kuka vaikuttaa
ostopäätöksiin
mainonnan ohella
36Millainen semiotiikka toimii
50+-kohderyhmälle
38Yhteenveto:
näin myyt aikuisille
M€ AIKUISET - TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
SYVÄHAASTATTELUT
MEDIAKÄYTÖSTÄ
Huhtikuu
N=6
Naiset n= 3
Miehet n= 3
MEDIOIDEN KÄYTTÖ
JA MERKITYS
SYVÄHAASTATTELUT
MAINONNASTA
Huhti-toukokuu
N = 20
Naiset n= 12
Miehet n= 8
MAINONNAN
TOIMIVUUS
KVANTITATIIVINEN
TUTKIMUS
1.5.-15.5. Taloustutkimuksen
internetpaneeli
N = 2 164 *
N = 1037 50-79 –vuotiasta
Naisia 52 %, miehiä 48 %
MONIKANAVAINEN
SISÄLLÖNKULUTUS
4 M€ AIKUISET
AIKUISTEN MAA
Suomessa asui viime vuodenvaihteessa kaiken kaikkiaan 2,2 miljoonaa
yli 50-vuotiasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka toinen
suomalainen alkaa olla tässä kohderyhmässä.
Heistä 52% on eläkkeellä ja samaan aikaan 43% on
mukana työelämässä. Kyseessä ei siis ole mikään aurin-
gonlaskun katua asuttava joukko, vaan kohderyhmä,
joka on aktiivisesti mukana elämässä. Kauas taakse ovat
jääneet ne ajat, jolloin 50-vuotispäivillä lahjoitettiin kei-
nutuoleja ja kävelykeppejä. Tämän päivän 50-vuotias on
ollut nuoruudessaan ehkä punkkari tai fanittanut Treffit
Elmossa –elokuvan tähtiä. Tämän päivän 60-vuotias taas
vietti nuoruuttaan samaan aikaan kun elokuvissa pyörivät
Likainen Harry –elokuvien ensi-illat ja radiossa soi Abba.
50+-ikäisistä yli 80% omistaa asunnon ja joka kol-
mannella on kesämökki. 30% tästä ryhmästä omistaa
pörssiosakkeita.
Tämä ikäryhmä käyttää lapsiinsa vuositasolla yhteensä
2,5 miljardia euroa ja lapsenlapsiinsa lisäksi 1,3 miljardia
euroa.
Kaikista elintarvikeostoksista puolet kuluttaa tämä
kohderyhmä, vaikka heidän taloutensa koko on tyypilli-
sesti pienempi kuin muilla. Tämä kertoo siitä, että tässä
kohderyhmässä ostetaan kalliimpia elintarvikkeita ja
päivittäistavaroita kuin nuoremmissa ikäryhmissä.
Hyvinvoinnin, terveystuotteitten ja lääkkeitten osalta
kuusi euroa kymmenestä käyttää tämä ikäryhmä. Sama
koskee lääketieteellisiin palveluihin käytettäviä rahoja. Jos
ikä on tuonutkin tullessaan joitain vaivoja, niin niitä myös
hoidetaan: vuosittain tämä ikäryhmä ostaa lääketieteelli-
siä palveluita yhteensä yli 90 miljoonalla eurolla. Lääk-
keitä ja terveyteen sekä hyvinvointiin liittyviä tuotteita
50+-kohderyhmä ostaa vuodessa yli miljardilla eurolla.
Sekä kotimaahan että ulkomaille suuntautuvan matkailun
osalta tämä kohderyhmä käyttää joka toisen maassamme
matkailuun käytettävän euron. Vaikka ikää siis onkin
enemmän kuin joka toisella suomalaisella, niin sammaloi-
tumaan tämä ikäryhmä ei ole ryhtynyt.
M€ aikuiset on siis täysin perusteltu nimi tälle rapor-
tille. Lukeepa sen sitten muodossa me aikuiset tai miljoo-
nan euron aikuiset.
50+ KOHDERYHMÄN KOKO
2,2 miljoonaa
Naisia 1,2 miljoonaa
Miehiä 1,0 miljoonaa
50-59 v. 746 000
60-69 v. 752 000
70+ 715 000
HARRASTUKSET
Lehtien lukeminen 65 %
Kirjojen lukeminen 59 %
Luonnossa liikkuminen 57 %
Musiikin kuuntelu 55 %
PERHESUHTEET
Lapsia 82 %
Lastenlapsia 57 %
Sinkkuja 31 %
TYÖELÄMÄSSÄ
Töissä 43 %
Yrittäjiä 5 %
Johtavassa asemassa 2 %
Ylempi toimihenkilö/asiantuntija 11 %
5M€ AIKUISET
KÄYTTÄVÄT 3,8 MILJARDIA VUOSITTAIN LAPSIINSA JA LAPSENLAPSIINSA
LAHJOITUKSET LAPSILLE
Keskimäärin 704 €
Yhteensä 1,1 miljardia €
LAHJOITUKSET LASTENLAPSILLE
Keskimäärin 543 €
Yhteensä 589 miljoonaa €
OSTOT LASTENLAPSILLE
Keskimäärin 702 €
Yhteensä 760 miljoonaa €
OSTOT LAPSILLE
Keskimäärin 890 €
Yhteensä 1,4 miljardia €
ENITEN VARALLISUUTTA & OSTOVOIMAA
KULUTTAMINEN
Hyvinvointi, terveys & lääkkeet ind. 130
Ulkomaan matkailu ind. 108
Elintarvikkeet ind. 107
Kotimaan matkailu ind. 105
Lääketieteelliset palvelut ind. 102
TULOT
53 % tienaa yli 40 000 € vuodessa
OMISTUKSET
Asunto 81 %
Auto 77 %
Kesämökki 35 %
Pörssiosakkeita 30 %
Metsää, maata 25 %
Vene 25 %
Moottoripyörä 6 %
HANKINTA-AIKEET
Matka ulkomaille 46 %
Matka kotimaassa 26 %
Matkapuhelin 13 %
Uusi auto 8 %
6 M€ AIKUISET
AIKUISTEN MEDIAKÄYTTÖ
50+ mediakäyttöä kokonaisuutena leimaa massamedian seuraaminen;
perinteiset suuret mediat tavoittavat heidät edelleen.
Kolme neljästä tässä kohderyhmässä lukee edelleen
sanomalehden päivittäin. Tämän kohderyhmän media-
käyttöä kuvaa myös se, että se on tyypillisesti lineaarista;
mediaa kulutetaan tässä kohderyhmässä usein silloin kun
media sitä esittää – ei omista lähtökohdista valittuina
ajankohtina tai tavoilla.
Tässä kohderyhmässä ollaan tottuneita seuraa-
maan sitä, mitä tietty media heille kulloinkin tarjoaa.
Suosikkiohjelman seuraaminen tiettyyn kellonaikaan
on 50+-vuotiaalle mukava rutiini, siinä missä diginatiivi
olettaa voivansa valita mitä, milloin ja missä annoksissa
hän katsoo. Striimauspalveluita 50+-vuotiaat näyttäisivät-
kin käyttävän korvaavana kanavana esimerkiksi uusinnan
katsomiseen, silloin kun varsinaiseen lähetysaikaan ei
voida olla television ääressä.
Yleensä selaan aikakauslehdet
tuoreeltaan, kun ne on tullut postissa.
Viikonloppuna kun on ylimääräistä aikaa,
voi paneutua lukemiseen paremmin.
Mies, 62, työssäkäyvä
10%84%
12%75%
5%18%67%
5%14%62%
20%60%
6%17%43%
7%20%42%
13%31%
8%21%25%
19%33%22%
11%15%20%
13%18 %17%
7%9%
11%9%
100 %
Mitä seuraavista medioista käytät/seuraat?
Televisio YLE (kaikki)
Sanomalehti (printti)
Muu internet
Radio YLE (kaikki)
Televisio kaupallinen (kaikki)
Iltapäivälehti (digi)
Sanomalehti (digi)
Sosiaalinen media
Radio kaupallinen (kaikki)
Aikakauslehti (printti)
Aikakauslehti (digi)
Iltapäivälehti (printti)
Maksulliset TV-palvelut
Blogit
2%
3%
3%
3%
3%
MEDIANKÄYTTÖ 50+
Seuraan/käytän päivittäin Viikottain Kuukausittain
3%
7M€ AIKUISET
Helsingin Sanomat luen ensin
kunnolla aamusella. Sit meen yleensä
koneelle, kattelen sähköpostit. Mulla on
Elisa ollu kotisivuna ja siitä mä lähden
liikenteeseen. Sit tietenki Facebookia
vähäsen. Ja kyllä aamu-tv:tä tulee
katottua myös.
Mies, 63, eläkeläinen
50+-vuotiaiden mediankäyttöä leimaavat
kullekin elämän myötä mukaan tarttuneet tavat
ja rutiinit. Yhteistä on että medioita seurataan usein
kattavasti ja tunnollisesti. Myös uusia palveluja ja alustoja
ollaan valmiita omaksumaan silloin, kun ne helpottavat
tai nopeuttavat tiedon saantia, tai monipuolistavat tarjon-
taa.
Television katsominen, etenkin YLE:n kanavien kat-
sominen, on tässä ikäryhmässä kaikkein tyypillisintä me-
diakäyttöä. Myös YLE:n radiokanavia kuunnellaan paljon.
Tottumus ja tapa ajavat tätä kohderyhmää massamedian
käyttöön.
Sanomalehti on valtaosalle 50+-vuotiaita olennainen
osa sekä arki- että viikonloppuaamuja. Se on mukava
aamurutiini, joka myös orientoi tulevaan päivään. Lehti
luetaan tunnollisesti läpi ja sieltä saadaan syvennystä
maailman uutisiin.
Viidenneksi suurin media 50+-kohderyhmässä ovat
aikakauslehdet. Niitä ei välttämättä lueta päivittäin vaan
enemmänkin lehtien ilmestymisrytmissä. Joka toinen
lukee aikakauslehtiä vähintään viikoittain (viikkolehdet)
ja kaksi viidestä lisäksi vähintään joka kuukausi. Erittäin
monet suurista suomalaisista aikakauslehdistä ilmestyvät
kerran kuukaudessa. Myös tämän kohderyhmän aikakaus-
lehdet (esimerkiksi Oma Aika ja ET) ilmestyvät kuukausit-
tain.
8 M€ AIKUISET
AJANKÄYTTÖ MEDIAAN
Aikuinen kohderyhmä käyttää viikossa aikaa mediaan yhteensä yli 60
tuntia, eli keskimäärin päivätasolla 8 tuntia ja 47 minuuttia. Tämä on vain
noin 20 minuuttia vähemmän kuin koko väestön keskiarvo.
INTERNET 19 %
Muut 10 %
Some 7 %
Blogit 3 %
RADIO 23 %
Yle 15 %
Kaupallinen 8 %
TV 34 %
Yle 16 %
Maksulliset TV-palvelut 16 %
Kaupallinen 11 %
PRINTTI 24 %
Sanomalehdet 12 %
Aikakauslehdet 7 %
Iltapäivälehdet 6 %
AJANKÄYTTÖ MEDIAAN VIIKOSSA
Miten paljon aikaa käytät tämän median parissa viikottain?
50+naiset käyttävät hieman enemmän aikaa mediaan
kuin saman ikäiset miehet, eroa on noin puoli tuntia.
50+-ikäryhmässä myös internet ja sen eri kanavat
ovat tärkeässä roolissa mediakäytössä. Kaikesta mediaan
käytetystä ajasta tältä kohderyhmältä 20% kuluukin
erilaisissa netin kanavissa; blogeissa, somessa ja muualla
netissä. Myös printtilehtien digiversiot tavoittavat aikuiset
hyvin. Kolmasosa mediaan käytetystä ajasta käytetään
ei-kaupallisen median parissa.
Meillä on - valitettavasti - se tapa, että
on yleensä aina telkkari auki. Vaikkei
sitä katso, se on taustalla. Samaten
tietsikka on aika pitkälle auki. Käyn siellä
päivittään tietoja Facebookissa: ns.
jutteleen kavereille.
Nainen, 50
9M€ AIKUISET
Aamulla mä tietenkin haen Hesarin
ja tutkailen sitä. Mä en voi elää ilman
sanomalehtee, oikein paperilehtee:
mä en voi. Sanomalehden luen oikein
tarkkaan. Kyllä siihen tunti menee…
Sitten mä katon aina kello yhdeksän
uutiset telkkarista. Sitten mä saatan
kattoo onko kukaan laittanu mulle
sähköpostia, mutta nettiin mä en sitten
jää aamulla.
Nainen, 66
SANOMALEHDET
Tietoa ajankohtaisista asioista 75 %
Ajankohtaisuus 59 %
Paljon asiaa 44 %
Tapa/tottumus 43 %
Hyödyllisyys 38 %
AIKAKAUSLEHDET
Ajanviete 45 %
Tietoa kiinnostuksen kohteista 37 %
Tietoa ajankohtaisista asioista 33 %
Viihdyttävyys 29 %
Hyödyllisyys 24 %
TV
Ajanviete 67 %
Tietoa ajankohtaisista asioista 58 %
Viihdyttävyys 55 %
Ajankohtaisuus 46 %
Rentouttavuus 35 %
RADIO
Ajanviete 61 %
Viihdyttävyys 49 %
Tietoa ajankohtaisista asioista 43 %
Ajankohtaisuus 41 %
Tapa 31 %
SOSIAALINEN MEDIA
Ajanviete 43 %
Tietoa ajankohtaisista asioista 25 %
Viihdyttävyys 32 %
Antaa mahdollisuuden kokea muiden
ihmisten elämää 25 %
Päivittyy sisällötään usein 21 %
Ilmaisuus 21 %
10 M€ AIKUISET
MOTIIVIT MEDIAKÄYTÖLLE
Medioiden tärkein rooli 50+-vuotiaille on ajanviete, kuten se on
nuoremmillekin. Ainoastaan sanomalehti merkitsee tälle kohderyhmälle
kaikkea muuta kuin ajanvietettä.
Nuorempiin ikäryhmiin verrattuna 50+-vuotiaiden
mediakäytön motiiveissa korostuu kauttaaltaan kiinnos-
tus saada tietoa ajankohtaisista asioista. 50+-vuotiaat
haluavat saada kokonaisvaltaisen kuvan niin maailman,
Suomen, kuin oman paikkakuntansa tapahtumista
ja käyttävät tyypillisesti useita medioita saadakseen
tietoa erilaisista näkökulmista. Erityisesti radion
ja television seuraamisessa tieto ajankohtaisista asioista
kiinnostaa enemmän kuin nuorempia: tämä näkyy myös
siinä, että Ylen kanavia seurataan selvästi nuorempia
tiiviimmin.
Viihdyttävyys on myös olennainen syy seurata me-
dioita, mutta se ei ole 50+-vuotiaille yhtä usein tärkeää
kuin nuoremmille. Erityisesti tämä näkyy iltapäivälehtien
seuraamisessa. Esimerkiksi ”turhien julkkisten” elämän
seuraaminen usein kummastuttaa niin televisiossa kuin
lehdissä. Tämä ei silti tarkoita, että seurattaisiin ainoastaan
tiukkaa asiaa: 50+-vuotiaatkin seuraavat mielellään myös
suosikkisarjojaan ja -julkkiksiaan.
Inspiraatiota 50+-vuotiaat eivät sen sijaan pääsään-
töisesti medioista koe hakevansa, enemmin korostuu
hyödyllisyys. Myöskään tiheä päivittyvyys ei ole kovin
tärkeää, toisin kuin nuoremmille, joille se on jo ennemmin
itsestäänselvyys.
11M€ AIKUISET
Sanomalehti on 50+-vuotiaille usein aamurutiini, jota
ilman ei voi elää. Toisin kuin muiden medioiden, sano-
malehden ei tarvitse missään määrin viihdyttää tai olla
ajanvietettä. Ennemmin sanomalehden lukeminen on
tälle kohderyhmälle jopa velvollisuus.
Aikakauslehti merkitsee 50+-vuotiaille tietoa ja hyö-
tyä helposti nautittavassa paketissa. Se tarjoaa medioista
parhaiten tietoa omista kiinnostuksen kohteista, kuten
harrastuksista ja oman ikäryhmän asioista. Aikakaus-
lehdessä arvostetaan myös mukaan otettavuutta (tätä
arvostavat erityisesti 50+naiset) – mobiilisti kun vastaavia
sisältöjä ei tässä kohderyhmässä juuri lueta.
Iltapäivälehtiä luetaan ennen kaikkea ajanvietteenä
ja viihteenä. Kaiken kaikkiaan iltapäivälehdet palvelevat
hieman harvempia tarpeita kuin muut mediat. Iltapäi-
välehtiä ei koeta kovin rentouttavina, vaikka ne ovatkin
ajanvietettä: tämä saattaa johtua siitä, että netissä luke-
mista ei koeta rentouttavana.
Televisiossa 50+-vuotiaille yhdistyvät vahvasti ajan-
viete ja ajankohtaiset asiat. Televisio koetaan medioista
kaikkein rentouttavimpana ja viihdyttävimpänä. Sen
tarjoamaa sisältöä on helppo ottaa vastaan: ”Ei tarvitse
tehdä itse mitään.”
Radiota seurataan melko samankaltaisista syistä kuin te-
levisiota, kuitenkin radion seuraamisen osalta vahvemmin
nousee esille tapakäyttäytyminen syynä median seu-
raamiselle. Radio ei tarkoita yhtä monelle rentoutumista,
vaikka se onkin viihdettä: radio on usein taustamediana.
Internet koetaan tässä ikäryhmässä usein hyötyme-
diaksi.
Se (TV) on viihdykettä ja ajankulua.
Nainen, 66, eläkkeellä
Musta sanomalehti kuuluu paperisena,
mä en tiedä miksi se on. Iltasanomien
nettisivujen lukeminen taas on melkein
viihdettä. Tokihan siellä on sitä asiaakin,
mutta enemmän se on viihdettä.
Nainen, 66, eläkkeellä
Kyllähän aikakauslehti on viihdykettä,
vaikka asiaa mä sieltä luen.
Nainen, 66, eläkkeellä
Aikakauslehdet on hyvää vastapainoa
uutisvirran seuraamiselle. Niissä on laaja
kirjo juttuja laidasta laitaan: ruokaa, viiniä,
kulttuuria, henkilöhaastatteluja…
Mies, 62, työssäkäyvä
Kyllä mä ihan säännöllisesti luen iltaisin
ihan koko lehden, oikein lukemalla luen sen
lehden. (Iltapäivälehden saitista)
Nainen, 66, eläkkeellä
Se on mulle melkein refleksi: mulla pitää
olla aina radio auki
Nainen, 69, eläkkeellä
12 M€ AIKUISET
MEDIAAN KESKITTYMINEN
Tälle kohderyhmälle on tyypillistä se, että mediaa kulutetaan varsin
keskittyneesti.
Lukemiseen perustuvan median kanssa päällekkäin
käytetään taustaääntä tuottavia televisiota tai radiota.
Lukemiseen perustuvia ovat paitsi perinteinen printti
eli aikakaus- ja sanomalehdet myös internet, sisältäen
sosiaalisen median. Kolme neljästä aikuisesta keskittyy
aikakauslehteen sitä lukiessaan.
50+-vuotiaat ovat tunnollisia mediankuluttajia ja
haluavat syventyä kunnolla esimerkiksi suosikkilehteensä
tai televisio-ohjelmaansa. Seurattu sisältö on myös usein
asiapitoista, joten toiseen vastaavanlaiseen sisältöön
samaan aikaan keskittyminen voisi olla hankalaa.
Aikuisilla ei myöskään ole tarvetta lievittää tylsisty-
mistään ärsykevirralla tai saada jatkuvaa päivitystä maail-
man tilanteesta.
Telkkarista tietenki tulee jotain
dokumentteja ja filmejä tulee katottua…
Siellä on sentään loppujen lopuks
uutiset ja kaikki tulee kerralla. Onhan se
tottumuskysymyskin, se on taustalla auki, ei
tartte mitään tehä.
Mies, 63
Mul on melkein lehti tai kirja sylissä ja
mainoskatkolla mä melkein luen. Jos on
joku semmonen mikä ei niin kiinnosta,
keskityn lukemiseen.
Nainen, 66, eläkkeellä
74%
Aikakauslehti
Sanom
alehti
Televisio
Radio
InternetSosiaalinen
m
edia
50+ MEDIANKÄYTTÖ ON KESKITTYNYTTÄ
69% 69% 72%
49%
63%
59%
20%
16%
16%
24%
15%
16%24%
15%
11%
5% 5%
2% 4%
8%
3%
18%
18%
10%
Käytän yhtä aikaa toisen median
kanssa, keskittyen enemmän
toiseen mediaan.
Käytän yhtä aikaa toisen median
kanssa, keskittyen tasapuolisesti
molempiin.
Käytän yhtä aikaa toisen median
kanssa, keskittyen enemmän
tähän mediaan.
En käytä mitään muuta mediaa
yhtäaikaisesti.
Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tapaasi käyttää/seurata tätä mediaa?
13M€ AIKUISET
Netissä on niin niinku kiinni siihen. Jossain
vaiheessa meillä tietsikka hajos eikä saanu
yhteyttä. Se oli ihan hirveetä. Kyllä sitä on
hyvin orjuuttanu ittensä netin käyttöön.
Nainen, 50
Tietokoneeseen keskityn enemmän [kuin
televisioon]. Mut sit mulla on se yks tunti,
jolloin laitan tietokoneen kiinni, ettei se
häiritse ja keskityn television katseluun.
Nainen, 50, työssäkäyvä
Sosiaalisen median kanssa päällekkäin käytetään jos-
sain määrin muuta internetsisältöä, mutta toisin päin yh-
tälö ei toimikaan. Sosiaalinen media ei olekaan 50+-koh-
deryhmälle paikka, jossa omaa elämää ja päivittäisiä
kokemuksia jaetaan, vaan paikka jossa aikuiset yrittävät
pysyä muun maailman elämässä mukana ja ajan tasalla.
Some siis ohjaa heitä muualle, mutta muualla internetissä
vastaan tuleva sisältö ei houkuta heitä jakamaan sitä
somessa.
50+-vuotiailla on eri medioille arjessa usein omat
vakiintunet paikkansa ja roolinsa, eikä heillä ole tarvetta
limittää niitä keskenään. Esimerkiksi sanomalehti on vält-
tämätön aamurutiini keittiön pöydän ääressä, aikakaus-
lehti voi olla mukana sängyssä tai matkalla ja televisio on
illan rentoutumishetki sohvalla.
Toisaalta osa aikuisista saattaa pitää televisiota auki
taustalla ikään kuin ”varalla” muita medioita käyttäessä,
koska haluaa imeä tietoa monesta kanavasta. Televisio
merkitsee usein 50+-vuotiaille myös yhteistä jaettua to-
dellisuutta, siinä missä sosiaalinen media on sitä nuorem-
mille. Kun televisio on päällä, maailma on läsnä.
Lisäksi televisio voi aamulla täydentää lehden luke-
mista ajankohtaisilla säätiedoilla ja radio paikallisuutisilla.
Myös äänen kuuntelu miellyttää.
Myös internetiä käytetään usein erillään muista me-
dioista. Keskittyminen asiaan näkyy myös tavassa, jolla
moni 50+ -ikäinen käyttää nettiä. Siihen saattaa myös olla
täysin käytännön sanelema syy: tietokone on monella
vanhemmalla henkilöllä sijoitettu eri huoneeseen kuin
esimerkiksi televisio tai ruokapöytä. Monet eivät toisaalta
ole tottuneet käyttämään tai heille ei ole tullut mieleensä
käyttää tietokonetta samaan aikaan muun mediakäytön
kanssa. Tällaiset tekemiset ovat heille erillisiä tapahtumia.
Kun käytät seuraavaa mediaa, mitä muuta käytät samanaikaisesti?
Kun 50+… lukee sanomalehteä,
on samaan aikaan käytössä
Televisio 42 %
Internet 5 %
sosiaalinen media 2 %
Radio 61 %
Aikakauslehti 1 %
katsoo televisiota, on samaan aikaan käytössä
internet 46 %
sosiaalinen media 22 %
sanomalehti 35 %
aikakauslehti 37 %
on internetissä, on samaan aikaan käytössä
televisio 49%
radio 58%
on somessa, on samaan aikaan käytössä
televisio 49%
radio 51%
muu internet 31%
50+
KUN 50+ LUKEE AIKAKAUSLEHTEÄ
49%
63%
6%
3% 4%
Televisio
Radio
Internet
Sosiaalinen
m
edia
Sanom
alehti
AIKUISET SOMESSA
Kolmella viidestä aikuisesta on käytössään älypuhelin (60%). Kahdella
viidestä on käytössään tabletti (44%). 50+-kohderyhmä on siis teknisesti
hyvin mukana mobiilitrendissä.
14 M€ AIKUISET
Sosiaalista mediaa käytetään tässä ikäryhmässä
ennen kaikkea sisältöjen seuraamiseen ja ystävien kanssa
kommunikointiin. Sosiaalinen media auttaa tätä kohde-
ryhmää pysymään sekä ajan tasalla että mukana muiden
elämässä. Aina taskussa kulkevaa tapaa somesta ei pää-
sääntöisesti kuitenkaan ole 50+-vuotiaille muodostunut.
50+-vuotiaat kokevat kaiken kaikkiaan, että heillä
on vähemmän syitä käyttää sosiaalista mediaa. Pääsään-
töisesti somea ei pidetä erityisen viihdyttävänä: poik-
keuksena ovat 50-54 vuotiaat naiset, jotka viihtyvätkin
somessa viikoittain kaksi kertaa kauemmin kuin ikäisensä
miehet tai 55+ vuotiaat koko ryhmänä. Käyntitiheydessä
ei kuitenkaan ole kovin suuria eroja. 50-54 miehet pitävät
mm. Facebookia tapana verkostoitua ja jakaa mielipiteitä.
Some… Musta se vähän vaikuttaa
keskenkasvuiselta, mutta tietenkin sieltä
neuvoja saa. Matkaneuvoja on tullu
luettua ja lääkärijuttuja. Oon mä sinne
joskus heittäny jonku herjan, kapuloita
vähän persujen juttuihin.
Mies, 63
1%2%
60%
45%
48%
53%
48%
31%30%
32%
12%
10% 11% 10%
13%
8% 7%
9%
15%
7% 6%
9%
13%
5% 5% 5%
8%
3%
SOMEA KUUKAUSITTAIN KÄYTTÄVIEN KANAVAT
KUUKAUSITTAISESSA KÄYTÖSSÄ
Koko väestö
50+
Naiset 50+
Miehet 50+
Kysymys kysytty niiltä, jotka vastasivat käyttävänsä sosiaalista mediaa kuukausittain.
Prosentit koko väestöstä/ kohderyhmästä.
61% ystävien kanssa kommunikoiminen
51% muiden elämässä mukana pysyminen
47% sisältöjen seuraaminen
22% tuo esille mielipiteitä
18% jakaa omaa elämää
74% sisältöjen seuraaminen
12% kommunikoiminen erilaisten
ihmisten (ei-tuttujen) kanssa
12% uuden oppiminen
81% sisältöjen seuraaminen
22% inspiraatio
14% sisällön jakaminen
59% sisältöjen seuraaminen
21% omien mielipiteiden
esiintuominen (M50+ 31%)*
19% muiden elämässä mukana
pysyminen
*Twitter: tuo esiin omia mielipiteitä M ikäryhmissä: M50-54: 46% M55-59: 34% M60-64: 22%
15M€ AIKUISET
Facebookissa on hyvä, että pääsee
jakaan jonkun asian isommalle joukolle.
Ja sen pystyy myös määritteleen, pääseekö
sen vaan kaverit lukeen vai kaikki.
Nainen, 50
En pidä Facebook-profiilia mitenkään
tarpeellisena. Ketä kiinnostaa, että kuka
tekee mitäkin yksityiskohtaa. Sitä mä luulen
että on aika paljon.
Nainen, 69, eläkkeellä
Twitterissä on hyvää interaktiivisuus,
voi vaikka seurata tapahtumassa, mitä
ajatuksia yleisössä liikkuu.
Mies, 62, työssäkäyvä
Tarvitsisi opetella lukemaan juttuja
netistä, mutta olen niin epätekninen
ihminen. Pitäis olla personal trainer. Olen
aika mestari säheltämään.
Nainen, 63, työssäkäyvä
Haahuilen kuin kielitaidoton ummikko –
pitäisi olla somekummi.
Nainen, 63
50+-vuotiaita kiinnostaa nuorempia vähemmän
oman elämänsä tapahtumien jakaminen sosiaalisessa
mediassa. Myöskään muiden tekemien sisältöjen jakami-
nen ei innosta tätä ikäryhmää yhtä paljon kuin nuorem-
pia.
Sen sijaan 50+-ikäryhmän asiahakuisempi median-
kulutus näkyy myös somessa: tekstipohjaiset Suomi24 ja
Twitter vetoavat tähän ryhmään enemmän kuin kuva-
pohjaiset Instagram ja Pinterest. 50+ miehet, ja erityi-
sesti vielä työelämässä olevat 50-64 v. miehet, ovatkin
Twitter-käyttäjistä aktiivisimpia omien mielipiteiden
esiintuojia.
53% yli 50-vuotiaista suomalaisista ei ainakaan koe
käyttävänsä sosiaalista mediaa säännöllisesti.
Osalle sosiaalinen media käsitteenä ja eri kanavien
tarkoitus on vielä häilyvää. Osa kohderyhmästä haluaisi
kovasti elää mukana ajassa somen kautta, mutta teknisen
osaamisen ja netiketin tuntemisen puute on esteenä
osallistumiselle. Facebookista ulkopuolelle jääminen
voidaan kokea jopa ahdistavana, koska oletetaan jäätävän
paitsi jostain hyödyllisestä ja kiinnostavasta.
Toisaalta on myös niitä 50+-vuotiaita, jotka kokevat
somen itselleen tarpeettomana. Usein vierastetaan oman
elämän yksityiskohtien jakamista ja itsensä esille tuomista
netissä. Tämä kohderyhmä kokeekin, että somessa jae-
taan myös turhaa tietoa, se on live-tapahtumissa turha ja
vie keskittymistä. Positiivisena asiana somessa taas näh-
dään sen interaktiivisuus ja mahdollisuus saada nopeasti
tietoa omista kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista.
Koska kyseessä on kuitenkin sosiaalinen media,
50+-ikäisten omat sosiaaliset viiteryhmät vaikuttavat
vahvasti siihen, mihin somen kanaviin he liittyvät ja mitä
niissä tehdään – tämä koskee myös nuorempia kohde-
ryhmiä.
KÄYTTÄNYT ALENNUSKOODIA
Sanomalehti 26 %
Aikakauslehti 22 %
LISÄTIETOA
VERKOSTA
Internet 30 %
Aikakauslehti 29%
Sanomalehti 26 %
KÄYNYT
WWW-OSOITTEESSA
Sanomalehti 18 %
Aikakauslehti 15 %
Internet 14 %
OSTANUT
LIIKKEESTÄ
Sanomalehti 36 %
Televisio 24 %
Aikakauslehti 20 %
VIERAILLUT
LIIKKEESSÄ
Sanomalehti 29 %
Aikakauslehti 13 %
Televisio 13 %
OSTANUT VERKKOKAUPASTA
Internet 9 %
Aikakauslehti 8 %
Sanomalehti 6 %
16 M€ AIKUISET
MAINONNAN KYKY
AKTIVOIDA OSTOKSILLE
Vaikka 50+-kohderyhmä ei usein pysty samaistumaan mainonnassa
näkemiinsä nuoriin ihmisiin on mainonnalla muita keinoja aktivoida
tämäkin kohderyhmä ostoksille.
Mediakäytön motiiveissakin esille nouseva ajan-
kohtaisuus ja ajankohtainen tieto on suuressa roolissa
sanomalehtimainonnassa, joka usein saakin tämän koh-
deryhmän tavalla tai toisella vietyä lähemmäs ostotapah-
tumaa.
Myös aikakauslehdet aktivoivat tätä kohderyhmää
erittäin hyvin.
Mainonta aikakauslehdissä aktivoi 50+-kohde-
ryhmää verkkoon aivan samalla tavalla kuin internet. Näh-
tyään mainontaa aikakauslehdissä he menevät verkkoon
hakemaan lisätietoa, mainoksessa mainittuun verk-
ko-osoitteeseen sekä ostoksille verkkokauppaan aivan
samassa suhteessa kuin jos olisivat nähneet mainontaa
internetissä itsessään. Mikään muu media ei ohjaa tätä
kohderyhmää yhtä laajalla tavalla verkkoon.
Alennuskoodit ja -kupongit toimivat parhaiten print-
timainonnassa. Printti, sekä sanoma- että aikakauslehti,
myös ohjaavat tätä kohderyhmää parhaiten kivijalkaan,
sekä tutustumaan että ostoksille.
Sosiaalinen media ei vielä toimi tämän kohderyhmän
aktivoimisessa. Sosiaalisessa mediassa mukana olemisen
sykli on tällä kohderyhmällä nuorempia kohderyhmiä
hitaampi eikä sosiaalisen median kyky ohjata heitä eteen-
päin ole sekään kovin korkea.
17M€ AIKUISET
MAINONTA AIKAKAUSLEHDESSÄ AKTIVOI 50+
VERKKOON JA KÄYTTÄMÄÄN ALENNUSKUPONKEJA
29%
24%
33%
18%
16%
21%
13% 12%
14%
22%
24%
19%
6%
9%
2%
8%
6%
11%
20% 20% 19%
Millä tavoin mainonta on aktivoinut sinua ostoksille?
Valitse listasta kaikki ne tavat, joilla olet joskus reagoinut tässä mediassa olleeseen mainontaan.
50+
Naiset 50+
Miehet 50+
50+ AKTIVOITUU OSTOKSILLE AIKAKAUSLEHDESSÄ
NÄKEMÄNSÄ MAINONNAN PERUSTEELLA
18%
35%
2%
21%
27%
15%
24%
19%
29%
14%
20%
8%
19%
22%
16%
17%
11%
23%
20%
29%
10% 10%
1%
19%
4%
5%
4%
Kosmetiikka
(hygienia,
hiustenhoito,
meikit jne. )
Vaatteet/
jalkineet
Matkailu Hyvinvointi/
terveys/
lääkkeet
Elintarvikkeet Rakentaminen/
remontointi
Sisustaminen Autot,
moottori-
ajoneuvot
Lääketieteelliset
palvelut
(esim. yksityiset
lääkäriasemat,
kauneuskirurgia)
50+
Naiset 50+
Miehet 50+
MINKÄ TOIMIALAN MAINONTA
TOIMII MISSÄKIN MEDIASSA
miehiä. Joka viidettä on aktivoinut vaatteiden ja jalki-
neiden mainonta, naisista lähes joka kolmas on mennyt
ostoksille nähtyään tätä mainontaa aikakauslehdessä.
Kosmetiikka- ja elintarvikemainonta ovat nekin aktivoi-
neet aikakauslehdissä erityisesti naisia.
Sanomalehdissä ostoksille vie erityisesti elintarvikemai-
nonta ja vaatteiden sekä jalkineiden mainonta. Televisi-
ossa parhaiten ostoksille aktivoivana toimii elintarvike-
mainonta.
Eri toimialojen mainonta toimii eri tavalla eri medioissa.
Mitään yhtä ohjetta sille, millä tavoin tehdä aktivoivaa
mainontaa 50+-kohderyhmälle ei voida antaa.
Aikakauslehdissä parhaiten aktivoi matkailumainonta,
joka on saanut joka neljännen 50+-ikäisen ostoksille.
Etenkin matkailumainonta aikakauslehdissä on puhutellut
18 M€ AIKUISET
MAINONTA HOUKUTTELEE
KIVIJALKAAN
Paras toimiala ohjaamaan 50+ -kohderyhmää verkkoon hakemaan
lisätietoa on matkailu, joka on saanut kaksi viidestä tekemään niin.
Myös rakentaminen/remontointi, hyvinvointi/terveys/lääkkeet sekä
automainonta on ohjannut verkkoon lisätiedon perään.
YSTÄVÄT
Matkailu 25 %
Kosmetiikka 14 %
Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 11 %
Elintarvikkeet 10 %
Rakentaminen, remontointi 10 %
Autot 10 %
Lääketieteelliset palvelut 9 %
Sisustaminen 9 %
Vaatteet, jalkineet 8 %
MAINONTA MEDIASSA
Elintarvikkeet 28 % (SM 29%)
Sisustaminen 17 %
Matkailu 16 %
Vaatteet, jalkineet 14 %
Rakentaminen, remontointi 14 %
Kosmetiikka 12 %
Autot 11 %
Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 11 %
Lääketieteelliset palvelut 7 %
Mitkä kaikki seuraavista vaikuttavat päätökseesi, kun olet tekemässä hankintoja?
19M€ AIKUISET
Mainoksessa mainittuun verkko-osoitteeseen tätä
kohderyhmää ohjaa parhaiten matkailumainonta. Mui-
den toimialojen osalta suoraan annettuun verkko-osoit-
teeseen ohjaaminen on heikkoa.
Minkään toimialan mainonta ei saa tätä kohderyh-
mää kovin usein ostamaan suoraan verkkokaupasta. Par-
haiten tässä onnistuu matkailumainonta, joka on saanut
yhden kymmenestä ostamaan verkkokaupasta.
Kivijalkaan ohjaaminen on sen sijaan onnistunut
mainonnalta paljon paremmin. Kaksi viidestä 50+-koh-
deryhmään kuuluvasta on mennyt elintarvikemainonnan
MYYJÄT
Vaatteet, jalkineet 39 %
Rakentaminen, remontointi 25 %
Kosmetiikka 24 %
Sisustaminen 22 %
Elintarvikkeet 21 %
Autot 20 %
Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 19 %
Matkailu 3 %
MAINOSTAJAN OMAT SIVUT
Matkailu 25 %
Rakentaminen, remontointi 11 %
Sisustaminen 11 %
Autot 10 %
Vaatteet, jalkineet 8 %
Kosmetiikka 7 %
Elintarvikkeet 7 %
Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 7 %
Lääketieteelliset palvelut 7 %
ohjaamana kauppaan, sisustamisen mainonta on ohjan-
nut liikkeeseen joka kolmannen ja vaatteiden/jalkineiden
sekä rakentamisen/remontoinnin mainonta joka neljän-
nen.
Paitsi vierailemaan kivijalkamyymälässä tai liikkeessä
aktivoi elintarvikemainonta myös ostamaan; kaksi viidestä
on myös ostanut elintarvikkeita mainonnan perusteella.
Myös rakentamisen/remontoinnin, vaatteiden/jalkineiden
sekä sisustamisen mainonta on saanut enemmän kuin
joka viidennen ostamaan jotain liikkeestä.
KUKA VAIKUTTAA
OSTOPÄÄTÖKSIIN
MAINONNAN OHELLA
Yli 50-vuotiaat kuuntelevat ostopäätöksiä tehdessään vähemmän
muiden kokemuksia kuin nuoremmat ikäryhmät. Tässä näkyy hankittu
elämänkokemus ja varmuus siitä, että tietää jo itse mitä haluaa.
14%
24%
2%
7%
4%
6%
12%
8% 8%
39%
1%
8%
9%
4%
14%
10%
25%
3%
7%
25%
5%
11%
16%
8%
11%
19%
3%
7%
4%
3%
11%
6%
10%
21%
1%
7%
17%
3%
28%
29%
Mitkä kaikki seuraavista vaikuttavat päätökseesi, kun olet tekemässä hankintoja?
Kosmetiikka (hygienia,
hiustenhoito, meikit jne.)
Vaatteet/jalkineet Matkailu Hyvinvointi/terveys/
lääkkeet
Elintarvikkeet
20 M€ AIKUISET
Ystävät ja kaverit vaikuttavat tässä ikäryhmässä
erityisesti matkailun ostopäätöksiin. Matkailuun liittyvien
ostopäätösten osalta nousevat myös mainostajan omien
nettisivujen vaikutus sekä jossain määrin netin keskuste-
lupalstat.
Myyjillä on vaikutusta kosmetiikan (myös hygienia-
tuotteitten ja hiustenhoidon) ostopäätöksissä, elin-
tarvikkeiden osalta sekä rakentamisen/remontoinnin
ostopäätöksissä. Rakentamisen ja remontoinnin osalta
myös messut ja tapahtumat vaikuttavat enemmän kuin
millään muulla toimialalla.
Kaupan nettisivut vaikuttavat lähinnä elintarvik-
keitten ostopäätöksiin. Elintarvikkeitten osalta media-
mainonta ja suoramainonta vaikuttavat ostopäätöksiin
eniten.
10%
25%
3%
11%
10%
13%
14%14%
9%
22%
2%
11%
10%
11%
17%
15%
10%
20%
4%
10%
7%
3%
11%
7%
9%
4%
1%
7%
1% 1%
7%
4%
Ystävät/kaverit
Myyjä kaupassa/liikkeessä
Netin keskustelupalstat
Mainostajan omat nettisivut
Kaupan nettisivut
Tapahtumat, messut
Mainonta mediassa
Suoramainonta
Rakentaminen/
remontointi
Sisustaminen Autot/
moottoriajoneuvot
Lääketieteelliset
palvelut (esim.
yksityiset lääkäriasemat,
kauneuskirurgia)
21M€ AIKUISET
22 M€ AIKUISET
SUHDE MAINONTAAN
Suomen 2,2 miljoonasta yli 50-vuotiaasta keskimäärin vain joka viides
kokee, että mainonta missään mediassa on tarkoitettu juuri heille. Tämä
tarkoittaa, että he eivät näe itseään mainoksissa eivätkä voi samaistua
mainonnassa esitettyihin tilanteisiin.
Media, jossa mainonta on tämän kohderyhmän
mielestä suunnattu eniten myös heille, on sanomalehti.
Sanomalehtimainonta tarjoaa tyypillisesti ihmiskuvien ja
imagonrakennuksen sijaan lähinnä informaatiota ostopai-
koista ja päivän hinnoista.
Kaksi viidestä 50 vuotta täyttäneestä kokee myös,
että he eivät näe mainonnassa riittävästi itsensä ikäisiä ih-
misiä. Etenkin naiset kokevat mainonnan ihmiskuvat näin.
Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän omanikäisiä
ihmisiä mainonnassa nähdään. Tämän kysymyksen osalta
vaihtelua eri mediaryhmien välillä ei juuri ole.
80% AIKUISISTA KOKEE, ETTEI MAINONTAA SUUNNATA HEILLE
Koetko, että eri medioissa oleva mainonta on sinulle suunnattua?
Kyllä-vastaukset.
27%
19%
24%
19%
35%
37%
22%
20%
17% 16%
18%
15%
Kaikki 15-79
50+
Aikakauslehti
(painettu)
Aikakauslehti
(digitaalinen
elinetti,tablet,m
obiili)
Sanom
alehti
(painettu)
Sanom
alehti
(digitaalinen
elinetti,tablet,m
obiili)
Iltapäivälehti
(painettu)
Iltapäivälehti
(digitaalinen
elinetti,tablet,m
obiili)Radio
kaupallinen
(m
yösnetti,m
obiili)
Televisio
kaupallinen
(m
yösnetti,m
obiili)Sosiaalinen
m
edia
(Facebook,Tw
itter,Instagram
tm
s.)
Blogit
M
uu
internet
22%
15%
30%
22%
39%
23%
26%
11%
26%
19%
23M€ AIKUISET
HYVÄ MAINOS AIKUISTEN 50+
-KULUTTAJIEN MUKAAN
24 M€ AIKUISET
MITEN MAINOSTAA AIKUISILLE
Millaisia ovat elämänkokemusta omaavat kuluttajat? Millaisesta
mainonnasta he pitävät, millaisesta eivät?
Miten ikäryhmälle 50+ tulisi mainostaa? Selvitimme semioottis-
kvalitatiivisella tutkimuksella ikäryhmän mieltymykset ja ajatukset
siitä, millaista mainontaa heille tulisi tehdä.
Semioottinen analyysi selvittää viestintää erityisesti piilotajuisilla, myyttisillä ja symbolisilla tasoilla.
Analyysin tuloksena saadaan selville mainosten viestimää arvomaailmaa.
II KERTOVA
III MYYTTINEN
IV SOVELTUVUUS
I ORIENTOIVAI ORIENTOIVA
KÄYTTÖARVOTKÄYTTÖARVOT
NÄYTTÖARVOT
PERUSARVOT
MAINOSTEN SEMIOOTTINEN ANALYYSI
 Millaiset värit, muodot, kompositiot ja toteutus-
tavat vetoavat 50-80+ ikäryhmiin
 Millaiset tarinat ja myytit mainoksissa vetoavat
B.A.SYVÄHAASTATTELUT 50+ -VUOTIAAT
 Etnografinen metodi: lukijat saivat selata lehtiä
rauhassa ja kertoa vapaasti, mitä mainoksista
mieleen tulee: vaikutelmia, mielipiteitä, reakti-
oita
 Oma Aika-lehteen oli sijoiteltu 60 kpl ikäryh-
mälle kohdistettuja mainoksia eri toimialoilta
25M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
AITO, REALISTINEN
Tämän ikäiset kuluttajat toivovat mainonnalta
luonnollisuutta, aitoutta ja realistisuutta; että ei maalailtaisi
epätodellisen kaunista ihannemaailmaa, vaan esitettäisiin
aitoja tilanteita ja aitoja ihmisiä, joihin voi samaistua.
1.
Myös tuote tulisi kuvata realistisesti. Kaikenlainen
liioittelu, ylisanat ja liirumlaarum ärsyttävät. Toivotaan
asiallista tekstiä, josta käy ilmi riittävästi faktoja mainos-
tettavasta tuotteesta. Varsinkin vanhimmat, yli 70-vuoti-
aat kuluttajat ovat kriittisiä tekstin ja kuvan lukijoita: joka
sanan ja kuvan pitäisi olla 100% totta.
26 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
TAVALLISET IHMISET
50+ -kuluttajat toivovat mainoksiin tavallisen hyvännäköisiä
ihmisiä. Mallit eivät saisi olla loisteliaan kauniita eikä sileiksi
photoshopattuja mallinukkeja.
2.
Mainoksiin toivotaan lähellä omaa ikää olevia ihmi-
siä, joissa eletty elämä saa kohtuullisesti näkyäkin.
Julkkikset ovat ani harvoin lisäarvo tälle ikäryhmälle.
He arvostavat eniten kaltaistensa suosituksia tuotteesta.
Kiva että pyöreempi,
normaalin kokoinen
nainen,… eikä oo vaatteilla
ja meikeillä pilattu tätä.
27M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
TOTTA, EI LIIOITTELUA
Tämä ikäryhmä on kasvanut aikana, jolloin kaikki mitä
lehteen painettiin, oli totta – niin opetettiin ja niin uskottiin
silloin.
Siksi kaikenlainen liioittelu ja äkkimuutosten lu-
pailu mainoksissa ärsyttää erityisesti iäkkäämpiä kulutta-
jia. Laihduttamisen tiedetään olevan vaikeaa ja nivel-
vaivojen kroonisia, ihmetemppuja ei ole olemassa, eikä
sellaista saa mainoksessa luvata. Advertoriaaleja hieman
vierastetaan juuri siksi, koska ”niissä uskotaan muunnelta-
van totuutta”.
Mainoksen pitää olla asiallinen, totta, ei liioittelua –
asian saa silti sanoa myös hauskasti. Mieluusti saa harras-
taa huumorintajuista otetta, kunhan asia pysyy faktana.
3.
omaaikalehti.fi 49
3/2015
Glukosamiini Active
− pidä nivelesi
liikkeessä*
Glukosamiini Active on yhdistelmävalmiste
aktiivisille liikkujille. Se sisältää glukosamiinia ja
kondroitiinisulfaattia sekä *C-vitamiinia, joka osallistuu
nivelruston rakenneosien muodostumiseen.
Glukosamiini Active on yhdiste
ktii i ill liikk jill S i ältää
Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
KYSY APTEEKISTA
Glukosamiini
Strong 800 mg
Vahva ja täysin kasvi-
pohjainen. Sopii myös
kala- ja äyriäisallergisille
sekä vegaaneille.
Glukosamiini Combi
Ikääntyvälle tuki- ja
liikuntaelimistölle.
Sisältää glukosamiinia
sekä normaalille luuston
terveydelle tärkeitä
kalsiumia ja
D3-vitamiinia.
Voita
Polar Loop
-aktiivisuus-
ranneke!
itsehoitoapteekki.fi
28 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
INFORMATIIVINEN
Tämän ikäinen lukija haluaa oikeasti ottaa selvää asiasta,
ennen kuin ostaa. Siksi hän kaipaa hieman enemmän
informaatiota kuin mainoksissa yleensä tarjotaan.
4.
Informaatio voi myös luoda tarpeen - ja ilman tar-
vetta ei tämänikäinen useinkaan osta. Mainoksessa tulisi
selostaa oleelliset edut tuotteesta - ja varsinkin yhteystie-
dot, mistä voi kysyä lisää. Nettiosoite ei riitä, vaan myös
puhelinnumero ja käyntiosoite tarvitaan.
Kuvat kertovat hyvin,
mitä sieltä saa ja tuossa
on puhelinnumero, mistä
kerrotaan lisää.
29M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
IKÄSENSITIIVINEN
Haastateltavat toivovat mainoksiin enemmän
oikean ikäisiä malleja.
5.
Sellaisia, joilla oikeasti on ryppyjä, joille oikeasti tulee
harmaita hiuksia, jotka oikeasti kärsivät iän tuomista
vaivoista.
Mallit saavat olla hieman paranneltuja, mutta vain
hieman. Eletyn elämän tulisi jossain määrin näkyä heidän
olemuksestaan. Jos mainoksen malli on liian nuori tai
vanha, lukija arvelee mainoksen kohdistetun eri ikäryh-
mälle.
Vanhakaan ihminen (75+) ei kuitenkaan pidä itseään
ihan niin vanhuksena kuin jotkut mainokset vanhat esittä-
vät.
Ikä tulee esittää myönteisessä valossa, vaan ei epärea-
listisesti – ei myöskään inhorealistisesti.
Ikä toivotaan otettavan huomioon myös kohteliaissa
sanamuodoissa. Tämän ikäinen ei pidä siitä, jos häntä
holhotaan tai ”pidetään tyhmänä”.
30 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
NOSTALGINEN
50+ -ikäiset ovat jo taipuvaisia nostalgisoimaan. Kultainen
nuoruus, muistot ja menneet vuosikymmenet vetoavat
heihin.
6.
Omaan nuoruuteen tai lapsuuteen liittyvät asiat ja
tavarat huomataan mainoksesta heti. Ne ovatkin hyviä
täkyjä saada lukija kiinnostumaan.
Myös vanhat merkit kantavat mukanaan muistoja
vanhoista ajoista: kuinka Domino-keksejä maisteltiin jo
lapsina tai rapuja syötiin ensimmäistä kertaa Siljalla/Vi-
king Linella.
Nostalgia – mun
suosikkiradiokanava. Hyvää
musaa vanhalta kunnon
vinyyliaikakaudelta.
31M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
VALOISA, HYVÄT VÄRIT
Tämän ikäiset ovat herkkiä valolle ja väreille. He reagoivat
niihin voimakkaammin kuin keski-ikäiset (vaan eivät yhtä
voimakkaasti kuin nuoret). He kaipaavat valoa ja kauniita
värejä ihan fyysisesti.
7.
Lämpimät, värikkäät, mehevät värit, jotka kuitenkaan
eivät ole räikeitä, tuntuisivat miellyttävän ikäryhmää 50+
eniten. Myös kauniit vaaleat, pehmeät pastellimaiset värit
ovat hyvin pidettyjä. Kirkkaat, reippaat ja energiset värit
miellyttävät sopivina annoksina.
Sen sijaan liian synkkä, liian valju tai liian räikeä mai-
nos torjutaan.
32 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
OMAPERÄINEN,
VAAN EI OUTO
Omaperäisyys on mainoksessa plussaa, ei kuitenkaan liika
omaperäisyys. Idean pitää aueta nopeasti ja sen pitää olla
positiivisia mielleyhtymiä tuottava.
8.
Liian outo, liian erilainen tai pitkää ajatuspolkua vaativa
mainos torjutaan varsinkin vanhemmassa päässä ikä-
haitaria. Mainos pitää myös voida heti tunnistaa oikeaan
toimialaan liittyväksi.
Tää on hauska,
ryppyotsaisiahan me just
ollaankin…
33M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
SELKEÄ, HARMONINEN
Kaikissa ikäryhmissä on nykyään tiukka selkeyden vaatimus.
Mainoksessa tulee olla selkeä asettelu, ei liikaa tavaraa, eikä
liian sekavasti.
9.
Tälle ikäryhmälle on erityisen tärkeää, että selittävää
leipätekstiä on tarpeeksi – ja että se on tarpeeksi selvällä
ja isolla tekstityypillä. He myös toivovat selkeää otsikkoa,
joka kertoo jonkun oleellisen asian tuotteesta, ei turhaa
lätinää.
Väreiltään ja kompositioltaan mainoksen tulee olla
miellyttävä ja harmoninen.
Rauhallinen mainos.
Miellyttävän pehmeä
jotenkin.
34 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
35M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
TUTUN MERKIN TAKUU
Ikäryhmällä 50+ on pitkä merkkihistoria takanaan, joitakin
merkkejä he ovat käyttäneet jo yli 50 vuotta. Vaikka osa on
kokeilunhaluisia kuluttajia, useimmilla on piintyneitä tapoja
ja vakiomerkkejä runsaasti.
10.
Vakiomerkkeihin liittyy jo paljon muutakin kuin tuttu
laatu: niihin liittyy monenlaisia muistoja eri elämänvai-
heista. Tämä on merkeille arvokasta pääomaa, jota niiden
kannattaisi hyödyntää kampanjoissa aika ajoin.
Tavanomaisissakin mainoksissa merkkien logot kan-
nattaa tuoda esiin riittävän näyttävästi. Uudet merkit pää-
sevät harkintaan, kun viestivät tarpeeksi isolla ja selkeästi
ollakseen uskottavia ja kiinnostavia.
Vepsäläinen on laatua,
korkeaa laatua, on aina
ollut.
36
MILLAINEN SEMIOTIIKKA
TOIMII 50+ -KOHDERYHMÄLLE
M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
1.
Nautiskelun värit
Mehevät metsänvihreät
Leppoisat loman turkoosit
Lämpimät oranssit ja keltaiset
2.
Hoitavat värit
Pehmeät pastellit
Viattomat vaaleanvihreät
Levolliset beessit
3.
Turvalliset värit
Luotettavat tummansiniset
Varmat harmaat
Maanläheiset ruskeat
4.
Reippaat värit
Energiset kirkkaan punaiset
Sähäkät siniset
Aniliinit, violetit, keinovärit
5.
Tuttu asettelu
Perinteinen mainos
2/3 kuvaa, 1/3 tekstiä
6.
Teksti tarpeeksi isolla
Selkeät ja isot tekstityypit
Ei negatekstejä
37M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
7.
Harmonia
Kompositio ja värit miellyttävät
8.
Ihmissuhdetarinat
Onnelliset parit
Sukupolvien ketju
9.
Elinvoimaisuuden tarinat
Terveet, kauniit ja levänneet
henkilöhahmot
Tarinat täydestä elämästä
10.
Energian ja
pystymisen tarinat
Kuvissa jumppaamista,
halonhakkuuta, soutamista,
patikoimista
Jaksaminen ja hyvä terveys
liitetään tuotteeseen11.
Ongelmanratkaisutarinat
Tuotteen toiminnalliset lupaukset
Ennen-jälkeen -tarinat
12.
Ikuisen sunnuntain
myytti
Loman tarina
Arki on poissa
Lepo, rauha, vapaus
13.
Fiksut termit
Tyylikkäät termit
Ikää ei alleviivatat
Hienovarainen puhuttelu
YHTEENVETO:
NÄIN MYYT AIKUISILLE
Ostavat tarpeeseen, eivät enää
pelkästä shoppailunhalusta
Luo tarve, tee selvä tarjous!
Perustele tarve asiatiedolla.
Hömppä ei pure, laita faktaa pöytään.
Tarinoista tykätään, silti faktan pitää tulla esiin
Kulutetaan mieluusti palveluja,
koska tavaraa on jo talo täynnä
Tarjoa palveluja, myös tavaran oheen:
iPad-neuvontaa, asennuspalvelua yms.
Tarjoa konkreettisesti: hinta, sisältö, aika, paikka
Puhuttele fiksusti:
Näytä sopivan ikäiseltä, lähesty kohteliaasti,
käytä kauniita sanoja: konkari, aikuinen, seniori,
ikääntyvä – äläkä puhu ikävistä asioista suoraan.
Tuo brändi isolla esiin, se on laadun tae
Kotimaisuus on plussaa, avainlippu isommalla!
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
38 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
Yli viisikymppisiä on monenlaisia.
Useimmiten ihan toisenlaisia kuin kuvittelisi. Siksi
Oma Aika on monipuolinen, älykäs ja rohkea lehti,
joka ottaa luulot pois – ja antaa tilalle kiinnostavia
juttuja ja ajankohtaista tietoa. Se on ylpeästi yli
viisikymppisten äänitorvi.
Vanhemmiten
sitä ei enää tee
tyhmyyksiä.
(Paitsi viime perjantaina.)
TOTUUKSIA YLI VIISIKYMPPISISTÄ:
KUN TIEDÄT, MITÄ TAHDOT.
Research & Insight
www.aller.fi
Street address
Aller Media Oy
Pursimiehenkatu 29-31 A
FI-00150 Helsinki
Finland
Postal Address
Aller Media Oy
P.O.Box 124
FI-00151 Helsinki
Finland

More Related Content

Featured

2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by HubspotMarius Sescu
 
Everything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTEverything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTExpeed Software
 
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsProduct Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsPixeldarts
 
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthHow Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthThinkNow
 
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfAI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfmarketingartwork
 
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024Neil Kimberley
 
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)contently
 
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024Albert Qian
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsKurio // The Social Media Age(ncy)
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Search Engine Journal
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summarySpeakerHub
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Tessa Mero
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentLily Ray
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity -  Best PracticesTime Management & Productivity -  Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesVit Horky
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementMindGenius
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...RachelPearson36
 

Featured (20)

2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot
 
Everything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTEverything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPT
 
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsProduct Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
 
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthHow Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
 
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfAI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
 
Skeleton Culture Code
Skeleton Culture CodeSkeleton Culture Code
Skeleton Culture Code
 
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
 
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
 
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
 
How to have difficult conversations
How to have difficult conversations How to have difficult conversations
How to have difficult conversations
 
Introduction to Data Science
Introduction to Data ScienceIntroduction to Data Science
Introduction to Data Science
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity -  Best PracticesTime Management & Productivity -  Best Practices
Time Management & Productivity - Best Practices
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project management
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
 

M€aikuiset opas

  • 1. M€ AIKUISETM€ AIKUISETOPAS MAINOSTAJALLE 50+ KOHDERYHMÄÄNOPAS MAINOSTAJALLE 50+ KOHDERYHMÄÄN
  • 3. 3M€ AIKUISET 4Aikuisten maa 12Mediaan keskittyminen 17Mainonnan kyky aktivoida ostoksille 24Hyvä mainos aikuisten 50+-kuluttajien mukaan 6Aikuisten mediakäyttö 14Aikuiset somessa 18Mainonta houkuttelee kivijalkaan 25Miten mainostaa aikuisille 10Motiivit mediakäytölle 16Suhde mainontaan 20Kuka vaikuttaa ostopäätöksiin mainonnan ohella 36Millainen semiotiikka toimii 50+-kohderyhmälle 38Yhteenveto: näin myyt aikuisille M€ AIKUISET - TUTKIMUKSEN TOTEUTUS SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ Huhtikuu N=6 Naiset n= 3 Miehet n= 3 MEDIOIDEN KÄYTTÖ JA MERKITYS SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTA Huhti-toukokuu N = 20 Naiset n= 12 Miehet n= 8 MAINONNAN TOIMIVUUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS 1.5.-15.5. Taloustutkimuksen internetpaneeli N = 2 164 * N = 1037 50-79 –vuotiasta Naisia 52 %, miehiä 48 % MONIKANAVAINEN SISÄLLÖNKULUTUS
  • 4. 4 M€ AIKUISET AIKUISTEN MAA Suomessa asui viime vuodenvaihteessa kaiken kaikkiaan 2,2 miljoonaa yli 50-vuotiasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka toinen suomalainen alkaa olla tässä kohderyhmässä. Heistä 52% on eläkkeellä ja samaan aikaan 43% on mukana työelämässä. Kyseessä ei siis ole mikään aurin- gonlaskun katua asuttava joukko, vaan kohderyhmä, joka on aktiivisesti mukana elämässä. Kauas taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin 50-vuotispäivillä lahjoitettiin kei- nutuoleja ja kävelykeppejä. Tämän päivän 50-vuotias on ollut nuoruudessaan ehkä punkkari tai fanittanut Treffit Elmossa –elokuvan tähtiä. Tämän päivän 60-vuotias taas vietti nuoruuttaan samaan aikaan kun elokuvissa pyörivät Likainen Harry –elokuvien ensi-illat ja radiossa soi Abba. 50+-ikäisistä yli 80% omistaa asunnon ja joka kol- mannella on kesämökki. 30% tästä ryhmästä omistaa pörssiosakkeita. Tämä ikäryhmä käyttää lapsiinsa vuositasolla yhteensä 2,5 miljardia euroa ja lapsenlapsiinsa lisäksi 1,3 miljardia euroa. Kaikista elintarvikeostoksista puolet kuluttaa tämä kohderyhmä, vaikka heidän taloutensa koko on tyypilli- sesti pienempi kuin muilla. Tämä kertoo siitä, että tässä kohderyhmässä ostetaan kalliimpia elintarvikkeita ja päivittäistavaroita kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Hyvinvoinnin, terveystuotteitten ja lääkkeitten osalta kuusi euroa kymmenestä käyttää tämä ikäryhmä. Sama koskee lääketieteellisiin palveluihin käytettäviä rahoja. Jos ikä on tuonutkin tullessaan joitain vaivoja, niin niitä myös hoidetaan: vuosittain tämä ikäryhmä ostaa lääketieteelli- siä palveluita yhteensä yli 90 miljoonalla eurolla. Lääk- keitä ja terveyteen sekä hyvinvointiin liittyviä tuotteita 50+-kohderyhmä ostaa vuodessa yli miljardilla eurolla. Sekä kotimaahan että ulkomaille suuntautuvan matkailun osalta tämä kohderyhmä käyttää joka toisen maassamme matkailuun käytettävän euron. Vaikka ikää siis onkin enemmän kuin joka toisella suomalaisella, niin sammaloi- tumaan tämä ikäryhmä ei ole ryhtynyt. M€ aikuiset on siis täysin perusteltu nimi tälle rapor- tille. Lukeepa sen sitten muodossa me aikuiset tai miljoo- nan euron aikuiset. 50+ KOHDERYHMÄN KOKO 2,2 miljoonaa Naisia 1,2 miljoonaa Miehiä 1,0 miljoonaa 50-59 v. 746 000 60-69 v. 752 000 70+ 715 000 HARRASTUKSET Lehtien lukeminen 65 % Kirjojen lukeminen 59 % Luonnossa liikkuminen 57 % Musiikin kuuntelu 55 % PERHESUHTEET Lapsia 82 % Lastenlapsia 57 % Sinkkuja 31 % TYÖELÄMÄSSÄ Töissä 43 % Yrittäjiä 5 % Johtavassa asemassa 2 % Ylempi toimihenkilö/asiantuntija 11 %
  • 5. 5M€ AIKUISET KÄYTTÄVÄT 3,8 MILJARDIA VUOSITTAIN LAPSIINSA JA LAPSENLAPSIINSA LAHJOITUKSET LAPSILLE Keskimäärin 704 € Yhteensä 1,1 miljardia € LAHJOITUKSET LASTENLAPSILLE Keskimäärin 543 € Yhteensä 589 miljoonaa € OSTOT LASTENLAPSILLE Keskimäärin 702 € Yhteensä 760 miljoonaa € OSTOT LAPSILLE Keskimäärin 890 € Yhteensä 1,4 miljardia € ENITEN VARALLISUUTTA & OSTOVOIMAA KULUTTAMINEN Hyvinvointi, terveys & lääkkeet ind. 130 Ulkomaan matkailu ind. 108 Elintarvikkeet ind. 107 Kotimaan matkailu ind. 105 Lääketieteelliset palvelut ind. 102 TULOT 53 % tienaa yli 40 000 € vuodessa OMISTUKSET Asunto 81 % Auto 77 % Kesämökki 35 % Pörssiosakkeita 30 % Metsää, maata 25 % Vene 25 % Moottoripyörä 6 % HANKINTA-AIKEET Matka ulkomaille 46 % Matka kotimaassa 26 % Matkapuhelin 13 % Uusi auto 8 %
  • 6. 6 M€ AIKUISET AIKUISTEN MEDIAKÄYTTÖ 50+ mediakäyttöä kokonaisuutena leimaa massamedian seuraaminen; perinteiset suuret mediat tavoittavat heidät edelleen. Kolme neljästä tässä kohderyhmässä lukee edelleen sanomalehden päivittäin. Tämän kohderyhmän media- käyttöä kuvaa myös se, että se on tyypillisesti lineaarista; mediaa kulutetaan tässä kohderyhmässä usein silloin kun media sitä esittää – ei omista lähtökohdista valittuina ajankohtina tai tavoilla. Tässä kohderyhmässä ollaan tottuneita seuraa- maan sitä, mitä tietty media heille kulloinkin tarjoaa. Suosikkiohjelman seuraaminen tiettyyn kellonaikaan on 50+-vuotiaalle mukava rutiini, siinä missä diginatiivi olettaa voivansa valita mitä, milloin ja missä annoksissa hän katsoo. Striimauspalveluita 50+-vuotiaat näyttäisivät- kin käyttävän korvaavana kanavana esimerkiksi uusinnan katsomiseen, silloin kun varsinaiseen lähetysaikaan ei voida olla television ääressä. Yleensä selaan aikakauslehdet tuoreeltaan, kun ne on tullut postissa. Viikonloppuna kun on ylimääräistä aikaa, voi paneutua lukemiseen paremmin. Mies, 62, työssäkäyvä 10%84% 12%75% 5%18%67% 5%14%62% 20%60% 6%17%43% 7%20%42% 13%31% 8%21%25% 19%33%22% 11%15%20% 13%18 %17% 7%9% 11%9% 100 % Mitä seuraavista medioista käytät/seuraat? Televisio YLE (kaikki) Sanomalehti (printti) Muu internet Radio YLE (kaikki) Televisio kaupallinen (kaikki) Iltapäivälehti (digi) Sanomalehti (digi) Sosiaalinen media Radio kaupallinen (kaikki) Aikakauslehti (printti) Aikakauslehti (digi) Iltapäivälehti (printti) Maksulliset TV-palvelut Blogit 2% 3% 3% 3% 3% MEDIANKÄYTTÖ 50+ Seuraan/käytän päivittäin Viikottain Kuukausittain 3%
  • 7. 7M€ AIKUISET Helsingin Sanomat luen ensin kunnolla aamusella. Sit meen yleensä koneelle, kattelen sähköpostit. Mulla on Elisa ollu kotisivuna ja siitä mä lähden liikenteeseen. Sit tietenki Facebookia vähäsen. Ja kyllä aamu-tv:tä tulee katottua myös. Mies, 63, eläkeläinen 50+-vuotiaiden mediankäyttöä leimaavat kullekin elämän myötä mukaan tarttuneet tavat ja rutiinit. Yhteistä on että medioita seurataan usein kattavasti ja tunnollisesti. Myös uusia palveluja ja alustoja ollaan valmiita omaksumaan silloin, kun ne helpottavat tai nopeuttavat tiedon saantia, tai monipuolistavat tarjon- taa. Television katsominen, etenkin YLE:n kanavien kat- sominen, on tässä ikäryhmässä kaikkein tyypillisintä me- diakäyttöä. Myös YLE:n radiokanavia kuunnellaan paljon. Tottumus ja tapa ajavat tätä kohderyhmää massamedian käyttöön. Sanomalehti on valtaosalle 50+-vuotiaita olennainen osa sekä arki- että viikonloppuaamuja. Se on mukava aamurutiini, joka myös orientoi tulevaan päivään. Lehti luetaan tunnollisesti läpi ja sieltä saadaan syvennystä maailman uutisiin. Viidenneksi suurin media 50+-kohderyhmässä ovat aikakauslehdet. Niitä ei välttämättä lueta päivittäin vaan enemmänkin lehtien ilmestymisrytmissä. Joka toinen lukee aikakauslehtiä vähintään viikoittain (viikkolehdet) ja kaksi viidestä lisäksi vähintään joka kuukausi. Erittäin monet suurista suomalaisista aikakauslehdistä ilmestyvät kerran kuukaudessa. Myös tämän kohderyhmän aikakaus- lehdet (esimerkiksi Oma Aika ja ET) ilmestyvät kuukausit- tain.
  • 8. 8 M€ AIKUISET AJANKÄYTTÖ MEDIAAN Aikuinen kohderyhmä käyttää viikossa aikaa mediaan yhteensä yli 60 tuntia, eli keskimäärin päivätasolla 8 tuntia ja 47 minuuttia. Tämä on vain noin 20 minuuttia vähemmän kuin koko väestön keskiarvo. INTERNET 19 % Muut 10 % Some 7 % Blogit 3 % RADIO 23 % Yle 15 % Kaupallinen 8 % TV 34 % Yle 16 % Maksulliset TV-palvelut 16 % Kaupallinen 11 % PRINTTI 24 % Sanomalehdet 12 % Aikakauslehdet 7 % Iltapäivälehdet 6 % AJANKÄYTTÖ MEDIAAN VIIKOSSA Miten paljon aikaa käytät tämän median parissa viikottain? 50+naiset käyttävät hieman enemmän aikaa mediaan kuin saman ikäiset miehet, eroa on noin puoli tuntia. 50+-ikäryhmässä myös internet ja sen eri kanavat ovat tärkeässä roolissa mediakäytössä. Kaikesta mediaan käytetystä ajasta tältä kohderyhmältä 20% kuluukin erilaisissa netin kanavissa; blogeissa, somessa ja muualla netissä. Myös printtilehtien digiversiot tavoittavat aikuiset hyvin. Kolmasosa mediaan käytetystä ajasta käytetään ei-kaupallisen median parissa. Meillä on - valitettavasti - se tapa, että on yleensä aina telkkari auki. Vaikkei sitä katso, se on taustalla. Samaten tietsikka on aika pitkälle auki. Käyn siellä päivittään tietoja Facebookissa: ns. jutteleen kavereille. Nainen, 50
  • 9. 9M€ AIKUISET Aamulla mä tietenkin haen Hesarin ja tutkailen sitä. Mä en voi elää ilman sanomalehtee, oikein paperilehtee: mä en voi. Sanomalehden luen oikein tarkkaan. Kyllä siihen tunti menee… Sitten mä katon aina kello yhdeksän uutiset telkkarista. Sitten mä saatan kattoo onko kukaan laittanu mulle sähköpostia, mutta nettiin mä en sitten jää aamulla. Nainen, 66
  • 10. SANOMALEHDET Tietoa ajankohtaisista asioista 75 % Ajankohtaisuus 59 % Paljon asiaa 44 % Tapa/tottumus 43 % Hyödyllisyys 38 % AIKAKAUSLEHDET Ajanviete 45 % Tietoa kiinnostuksen kohteista 37 % Tietoa ajankohtaisista asioista 33 % Viihdyttävyys 29 % Hyödyllisyys 24 % TV Ajanviete 67 % Tietoa ajankohtaisista asioista 58 % Viihdyttävyys 55 % Ajankohtaisuus 46 % Rentouttavuus 35 % RADIO Ajanviete 61 % Viihdyttävyys 49 % Tietoa ajankohtaisista asioista 43 % Ajankohtaisuus 41 % Tapa 31 % SOSIAALINEN MEDIA Ajanviete 43 % Tietoa ajankohtaisista asioista 25 % Viihdyttävyys 32 % Antaa mahdollisuuden kokea muiden ihmisten elämää 25 % Päivittyy sisällötään usein 21 % Ilmaisuus 21 % 10 M€ AIKUISET MOTIIVIT MEDIAKÄYTÖLLE Medioiden tärkein rooli 50+-vuotiaille on ajanviete, kuten se on nuoremmillekin. Ainoastaan sanomalehti merkitsee tälle kohderyhmälle kaikkea muuta kuin ajanvietettä. Nuorempiin ikäryhmiin verrattuna 50+-vuotiaiden mediakäytön motiiveissa korostuu kauttaaltaan kiinnos- tus saada tietoa ajankohtaisista asioista. 50+-vuotiaat haluavat saada kokonaisvaltaisen kuvan niin maailman, Suomen, kuin oman paikkakuntansa tapahtumista ja käyttävät tyypillisesti useita medioita saadakseen tietoa erilaisista näkökulmista. Erityisesti radion ja television seuraamisessa tieto ajankohtaisista asioista kiinnostaa enemmän kuin nuorempia: tämä näkyy myös siinä, että Ylen kanavia seurataan selvästi nuorempia tiiviimmin. Viihdyttävyys on myös olennainen syy seurata me- dioita, mutta se ei ole 50+-vuotiaille yhtä usein tärkeää kuin nuoremmille. Erityisesti tämä näkyy iltapäivälehtien seuraamisessa. Esimerkiksi ”turhien julkkisten” elämän seuraaminen usein kummastuttaa niin televisiossa kuin lehdissä. Tämä ei silti tarkoita, että seurattaisiin ainoastaan tiukkaa asiaa: 50+-vuotiaatkin seuraavat mielellään myös suosikkisarjojaan ja -julkkiksiaan. Inspiraatiota 50+-vuotiaat eivät sen sijaan pääsään- töisesti medioista koe hakevansa, enemmin korostuu hyödyllisyys. Myöskään tiheä päivittyvyys ei ole kovin tärkeää, toisin kuin nuoremmille, joille se on jo ennemmin itsestäänselvyys.
  • 11. 11M€ AIKUISET Sanomalehti on 50+-vuotiaille usein aamurutiini, jota ilman ei voi elää. Toisin kuin muiden medioiden, sano- malehden ei tarvitse missään määrin viihdyttää tai olla ajanvietettä. Ennemmin sanomalehden lukeminen on tälle kohderyhmälle jopa velvollisuus. Aikakauslehti merkitsee 50+-vuotiaille tietoa ja hyö- tyä helposti nautittavassa paketissa. Se tarjoaa medioista parhaiten tietoa omista kiinnostuksen kohteista, kuten harrastuksista ja oman ikäryhmän asioista. Aikakaus- lehdessä arvostetaan myös mukaan otettavuutta (tätä arvostavat erityisesti 50+naiset) – mobiilisti kun vastaavia sisältöjä ei tässä kohderyhmässä juuri lueta. Iltapäivälehtiä luetaan ennen kaikkea ajanvietteenä ja viihteenä. Kaiken kaikkiaan iltapäivälehdet palvelevat hieman harvempia tarpeita kuin muut mediat. Iltapäi- välehtiä ei koeta kovin rentouttavina, vaikka ne ovatkin ajanvietettä: tämä saattaa johtua siitä, että netissä luke- mista ei koeta rentouttavana. Televisiossa 50+-vuotiaille yhdistyvät vahvasti ajan- viete ja ajankohtaiset asiat. Televisio koetaan medioista kaikkein rentouttavimpana ja viihdyttävimpänä. Sen tarjoamaa sisältöä on helppo ottaa vastaan: ”Ei tarvitse tehdä itse mitään.” Radiota seurataan melko samankaltaisista syistä kuin te- levisiota, kuitenkin radion seuraamisen osalta vahvemmin nousee esille tapakäyttäytyminen syynä median seu- raamiselle. Radio ei tarkoita yhtä monelle rentoutumista, vaikka se onkin viihdettä: radio on usein taustamediana. Internet koetaan tässä ikäryhmässä usein hyötyme- diaksi. Se (TV) on viihdykettä ja ajankulua. Nainen, 66, eläkkeellä Musta sanomalehti kuuluu paperisena, mä en tiedä miksi se on. Iltasanomien nettisivujen lukeminen taas on melkein viihdettä. Tokihan siellä on sitä asiaakin, mutta enemmän se on viihdettä. Nainen, 66, eläkkeellä Kyllähän aikakauslehti on viihdykettä, vaikka asiaa mä sieltä luen. Nainen, 66, eläkkeellä Aikakauslehdet on hyvää vastapainoa uutisvirran seuraamiselle. Niissä on laaja kirjo juttuja laidasta laitaan: ruokaa, viiniä, kulttuuria, henkilöhaastatteluja… Mies, 62, työssäkäyvä Kyllä mä ihan säännöllisesti luen iltaisin ihan koko lehden, oikein lukemalla luen sen lehden. (Iltapäivälehden saitista) Nainen, 66, eläkkeellä Se on mulle melkein refleksi: mulla pitää olla aina radio auki Nainen, 69, eläkkeellä
  • 12. 12 M€ AIKUISET MEDIAAN KESKITTYMINEN Tälle kohderyhmälle on tyypillistä se, että mediaa kulutetaan varsin keskittyneesti. Lukemiseen perustuvan median kanssa päällekkäin käytetään taustaääntä tuottavia televisiota tai radiota. Lukemiseen perustuvia ovat paitsi perinteinen printti eli aikakaus- ja sanomalehdet myös internet, sisältäen sosiaalisen median. Kolme neljästä aikuisesta keskittyy aikakauslehteen sitä lukiessaan. 50+-vuotiaat ovat tunnollisia mediankuluttajia ja haluavat syventyä kunnolla esimerkiksi suosikkilehteensä tai televisio-ohjelmaansa. Seurattu sisältö on myös usein asiapitoista, joten toiseen vastaavanlaiseen sisältöön samaan aikaan keskittyminen voisi olla hankalaa. Aikuisilla ei myöskään ole tarvetta lievittää tylsisty- mistään ärsykevirralla tai saada jatkuvaa päivitystä maail- man tilanteesta. Telkkarista tietenki tulee jotain dokumentteja ja filmejä tulee katottua… Siellä on sentään loppujen lopuks uutiset ja kaikki tulee kerralla. Onhan se tottumuskysymyskin, se on taustalla auki, ei tartte mitään tehä. Mies, 63 Mul on melkein lehti tai kirja sylissä ja mainoskatkolla mä melkein luen. Jos on joku semmonen mikä ei niin kiinnosta, keskityn lukemiseen. Nainen, 66, eläkkeellä 74% Aikakauslehti Sanom alehti Televisio Radio InternetSosiaalinen m edia 50+ MEDIANKÄYTTÖ ON KESKITTYNYTTÄ 69% 69% 72% 49% 63% 59% 20% 16% 16% 24% 15% 16%24% 15% 11% 5% 5% 2% 4% 8% 3% 18% 18% 10% Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen enemmän toiseen mediaan. Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen tasapuolisesti molempiin. Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen enemmän tähän mediaan. En käytä mitään muuta mediaa yhtäaikaisesti. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tapaasi käyttää/seurata tätä mediaa?
  • 13. 13M€ AIKUISET Netissä on niin niinku kiinni siihen. Jossain vaiheessa meillä tietsikka hajos eikä saanu yhteyttä. Se oli ihan hirveetä. Kyllä sitä on hyvin orjuuttanu ittensä netin käyttöön. Nainen, 50 Tietokoneeseen keskityn enemmän [kuin televisioon]. Mut sit mulla on se yks tunti, jolloin laitan tietokoneen kiinni, ettei se häiritse ja keskityn television katseluun. Nainen, 50, työssäkäyvä Sosiaalisen median kanssa päällekkäin käytetään jos- sain määrin muuta internetsisältöä, mutta toisin päin yh- tälö ei toimikaan. Sosiaalinen media ei olekaan 50+-koh- deryhmälle paikka, jossa omaa elämää ja päivittäisiä kokemuksia jaetaan, vaan paikka jossa aikuiset yrittävät pysyä muun maailman elämässä mukana ja ajan tasalla. Some siis ohjaa heitä muualle, mutta muualla internetissä vastaan tuleva sisältö ei houkuta heitä jakamaan sitä somessa. 50+-vuotiailla on eri medioille arjessa usein omat vakiintunet paikkansa ja roolinsa, eikä heillä ole tarvetta limittää niitä keskenään. Esimerkiksi sanomalehti on vält- tämätön aamurutiini keittiön pöydän ääressä, aikakaus- lehti voi olla mukana sängyssä tai matkalla ja televisio on illan rentoutumishetki sohvalla. Toisaalta osa aikuisista saattaa pitää televisiota auki taustalla ikään kuin ”varalla” muita medioita käyttäessä, koska haluaa imeä tietoa monesta kanavasta. Televisio merkitsee usein 50+-vuotiaille myös yhteistä jaettua to- dellisuutta, siinä missä sosiaalinen media on sitä nuorem- mille. Kun televisio on päällä, maailma on läsnä. Lisäksi televisio voi aamulla täydentää lehden luke- mista ajankohtaisilla säätiedoilla ja radio paikallisuutisilla. Myös äänen kuuntelu miellyttää. Myös internetiä käytetään usein erillään muista me- dioista. Keskittyminen asiaan näkyy myös tavassa, jolla moni 50+ -ikäinen käyttää nettiä. Siihen saattaa myös olla täysin käytännön sanelema syy: tietokone on monella vanhemmalla henkilöllä sijoitettu eri huoneeseen kuin esimerkiksi televisio tai ruokapöytä. Monet eivät toisaalta ole tottuneet käyttämään tai heille ei ole tullut mieleensä käyttää tietokonetta samaan aikaan muun mediakäytön kanssa. Tällaiset tekemiset ovat heille erillisiä tapahtumia. Kun käytät seuraavaa mediaa, mitä muuta käytät samanaikaisesti? Kun 50+… lukee sanomalehteä, on samaan aikaan käytössä Televisio 42 % Internet 5 % sosiaalinen media 2 % Radio 61 % Aikakauslehti 1 % katsoo televisiota, on samaan aikaan käytössä internet 46 % sosiaalinen media 22 % sanomalehti 35 % aikakauslehti 37 % on internetissä, on samaan aikaan käytössä televisio 49% radio 58% on somessa, on samaan aikaan käytössä televisio 49% radio 51% muu internet 31% 50+ KUN 50+ LUKEE AIKAKAUSLEHTEÄ 49% 63% 6% 3% 4% Televisio Radio Internet Sosiaalinen m edia Sanom alehti
  • 14. AIKUISET SOMESSA Kolmella viidestä aikuisesta on käytössään älypuhelin (60%). Kahdella viidestä on käytössään tabletti (44%). 50+-kohderyhmä on siis teknisesti hyvin mukana mobiilitrendissä. 14 M€ AIKUISET Sosiaalista mediaa käytetään tässä ikäryhmässä ennen kaikkea sisältöjen seuraamiseen ja ystävien kanssa kommunikointiin. Sosiaalinen media auttaa tätä kohde- ryhmää pysymään sekä ajan tasalla että mukana muiden elämässä. Aina taskussa kulkevaa tapaa somesta ei pää- sääntöisesti kuitenkaan ole 50+-vuotiaille muodostunut. 50+-vuotiaat kokevat kaiken kaikkiaan, että heillä on vähemmän syitä käyttää sosiaalista mediaa. Pääsään- töisesti somea ei pidetä erityisen viihdyttävänä: poik- keuksena ovat 50-54 vuotiaat naiset, jotka viihtyvätkin somessa viikoittain kaksi kertaa kauemmin kuin ikäisensä miehet tai 55+ vuotiaat koko ryhmänä. Käyntitiheydessä ei kuitenkaan ole kovin suuria eroja. 50-54 miehet pitävät mm. Facebookia tapana verkostoitua ja jakaa mielipiteitä. Some… Musta se vähän vaikuttaa keskenkasvuiselta, mutta tietenkin sieltä neuvoja saa. Matkaneuvoja on tullu luettua ja lääkärijuttuja. Oon mä sinne joskus heittäny jonku herjan, kapuloita vähän persujen juttuihin. Mies, 63 1%2% 60% 45% 48% 53% 48% 31%30% 32% 12% 10% 11% 10% 13% 8% 7% 9% 15% 7% 6% 9% 13% 5% 5% 5% 8% 3% SOMEA KUUKAUSITTAIN KÄYTTÄVIEN KANAVAT KUUKAUSITTAISESSA KÄYTÖSSÄ Koko väestö 50+ Naiset 50+ Miehet 50+ Kysymys kysytty niiltä, jotka vastasivat käyttävänsä sosiaalista mediaa kuukausittain. Prosentit koko väestöstä/ kohderyhmästä.
  • 15. 61% ystävien kanssa kommunikoiminen 51% muiden elämässä mukana pysyminen 47% sisältöjen seuraaminen 22% tuo esille mielipiteitä 18% jakaa omaa elämää 74% sisältöjen seuraaminen 12% kommunikoiminen erilaisten ihmisten (ei-tuttujen) kanssa 12% uuden oppiminen 81% sisältöjen seuraaminen 22% inspiraatio 14% sisällön jakaminen 59% sisältöjen seuraaminen 21% omien mielipiteiden esiintuominen (M50+ 31%)* 19% muiden elämässä mukana pysyminen *Twitter: tuo esiin omia mielipiteitä M ikäryhmissä: M50-54: 46% M55-59: 34% M60-64: 22% 15M€ AIKUISET Facebookissa on hyvä, että pääsee jakaan jonkun asian isommalle joukolle. Ja sen pystyy myös määritteleen, pääseekö sen vaan kaverit lukeen vai kaikki. Nainen, 50 En pidä Facebook-profiilia mitenkään tarpeellisena. Ketä kiinnostaa, että kuka tekee mitäkin yksityiskohtaa. Sitä mä luulen että on aika paljon. Nainen, 69, eläkkeellä Twitterissä on hyvää interaktiivisuus, voi vaikka seurata tapahtumassa, mitä ajatuksia yleisössä liikkuu. Mies, 62, työssäkäyvä Tarvitsisi opetella lukemaan juttuja netistä, mutta olen niin epätekninen ihminen. Pitäis olla personal trainer. Olen aika mestari säheltämään. Nainen, 63, työssäkäyvä Haahuilen kuin kielitaidoton ummikko – pitäisi olla somekummi. Nainen, 63 50+-vuotiaita kiinnostaa nuorempia vähemmän oman elämänsä tapahtumien jakaminen sosiaalisessa mediassa. Myöskään muiden tekemien sisältöjen jakami- nen ei innosta tätä ikäryhmää yhtä paljon kuin nuorem- pia. Sen sijaan 50+-ikäryhmän asiahakuisempi median- kulutus näkyy myös somessa: tekstipohjaiset Suomi24 ja Twitter vetoavat tähän ryhmään enemmän kuin kuva- pohjaiset Instagram ja Pinterest. 50+ miehet, ja erityi- sesti vielä työelämässä olevat 50-64 v. miehet, ovatkin Twitter-käyttäjistä aktiivisimpia omien mielipiteiden esiintuojia. 53% yli 50-vuotiaista suomalaisista ei ainakaan koe käyttävänsä sosiaalista mediaa säännöllisesti. Osalle sosiaalinen media käsitteenä ja eri kanavien tarkoitus on vielä häilyvää. Osa kohderyhmästä haluaisi kovasti elää mukana ajassa somen kautta, mutta teknisen osaamisen ja netiketin tuntemisen puute on esteenä osallistumiselle. Facebookista ulkopuolelle jääminen voidaan kokea jopa ahdistavana, koska oletetaan jäätävän paitsi jostain hyödyllisestä ja kiinnostavasta. Toisaalta on myös niitä 50+-vuotiaita, jotka kokevat somen itselleen tarpeettomana. Usein vierastetaan oman elämän yksityiskohtien jakamista ja itsensä esille tuomista netissä. Tämä kohderyhmä kokeekin, että somessa jae- taan myös turhaa tietoa, se on live-tapahtumissa turha ja vie keskittymistä. Positiivisena asiana somessa taas näh- dään sen interaktiivisuus ja mahdollisuus saada nopeasti tietoa omista kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista. Koska kyseessä on kuitenkin sosiaalinen media, 50+-ikäisten omat sosiaaliset viiteryhmät vaikuttavat vahvasti siihen, mihin somen kanaviin he liittyvät ja mitä niissä tehdään – tämä koskee myös nuorempia kohde- ryhmiä.
  • 16. KÄYTTÄNYT ALENNUSKOODIA Sanomalehti 26 % Aikakauslehti 22 % LISÄTIETOA VERKOSTA Internet 30 % Aikakauslehti 29% Sanomalehti 26 % KÄYNYT WWW-OSOITTEESSA Sanomalehti 18 % Aikakauslehti 15 % Internet 14 % OSTANUT LIIKKEESTÄ Sanomalehti 36 % Televisio 24 % Aikakauslehti 20 % VIERAILLUT LIIKKEESSÄ Sanomalehti 29 % Aikakauslehti 13 % Televisio 13 % OSTANUT VERKKOKAUPASTA Internet 9 % Aikakauslehti 8 % Sanomalehti 6 % 16 M€ AIKUISET MAINONNAN KYKY AKTIVOIDA OSTOKSILLE Vaikka 50+-kohderyhmä ei usein pysty samaistumaan mainonnassa näkemiinsä nuoriin ihmisiin on mainonnalla muita keinoja aktivoida tämäkin kohderyhmä ostoksille. Mediakäytön motiiveissakin esille nouseva ajan- kohtaisuus ja ajankohtainen tieto on suuressa roolissa sanomalehtimainonnassa, joka usein saakin tämän koh- deryhmän tavalla tai toisella vietyä lähemmäs ostotapah- tumaa. Myös aikakauslehdet aktivoivat tätä kohderyhmää erittäin hyvin. Mainonta aikakauslehdissä aktivoi 50+-kohde- ryhmää verkkoon aivan samalla tavalla kuin internet. Näh- tyään mainontaa aikakauslehdissä he menevät verkkoon hakemaan lisätietoa, mainoksessa mainittuun verk- ko-osoitteeseen sekä ostoksille verkkokauppaan aivan samassa suhteessa kuin jos olisivat nähneet mainontaa internetissä itsessään. Mikään muu media ei ohjaa tätä kohderyhmää yhtä laajalla tavalla verkkoon. Alennuskoodit ja -kupongit toimivat parhaiten print- timainonnassa. Printti, sekä sanoma- että aikakauslehti, myös ohjaavat tätä kohderyhmää parhaiten kivijalkaan, sekä tutustumaan että ostoksille. Sosiaalinen media ei vielä toimi tämän kohderyhmän aktivoimisessa. Sosiaalisessa mediassa mukana olemisen sykli on tällä kohderyhmällä nuorempia kohderyhmiä hitaampi eikä sosiaalisen median kyky ohjata heitä eteen- päin ole sekään kovin korkea.
  • 17. 17M€ AIKUISET MAINONTA AIKAKAUSLEHDESSÄ AKTIVOI 50+ VERKKOON JA KÄYTTÄMÄÄN ALENNUSKUPONKEJA 29% 24% 33% 18% 16% 21% 13% 12% 14% 22% 24% 19% 6% 9% 2% 8% 6% 11% 20% 20% 19% Millä tavoin mainonta on aktivoinut sinua ostoksille? Valitse listasta kaikki ne tavat, joilla olet joskus reagoinut tässä mediassa olleeseen mainontaan. 50+ Naiset 50+ Miehet 50+ 50+ AKTIVOITUU OSTOKSILLE AIKAKAUSLEHDESSÄ NÄKEMÄNSÄ MAINONNAN PERUSTEELLA 18% 35% 2% 21% 27% 15% 24% 19% 29% 14% 20% 8% 19% 22% 16% 17% 11% 23% 20% 29% 10% 10% 1% 19% 4% 5% 4% Kosmetiikka (hygienia, hiustenhoito, meikit jne. ) Vaatteet/ jalkineet Matkailu Hyvinvointi/ terveys/ lääkkeet Elintarvikkeet Rakentaminen/ remontointi Sisustaminen Autot, moottori- ajoneuvot Lääketieteelliset palvelut (esim. yksityiset lääkäriasemat, kauneuskirurgia) 50+ Naiset 50+ Miehet 50+ MINKÄ TOIMIALAN MAINONTA TOIMII MISSÄKIN MEDIASSA miehiä. Joka viidettä on aktivoinut vaatteiden ja jalki- neiden mainonta, naisista lähes joka kolmas on mennyt ostoksille nähtyään tätä mainontaa aikakauslehdessä. Kosmetiikka- ja elintarvikemainonta ovat nekin aktivoi- neet aikakauslehdissä erityisesti naisia. Sanomalehdissä ostoksille vie erityisesti elintarvikemai- nonta ja vaatteiden sekä jalkineiden mainonta. Televisi- ossa parhaiten ostoksille aktivoivana toimii elintarvike- mainonta. Eri toimialojen mainonta toimii eri tavalla eri medioissa. Mitään yhtä ohjetta sille, millä tavoin tehdä aktivoivaa mainontaa 50+-kohderyhmälle ei voida antaa. Aikakauslehdissä parhaiten aktivoi matkailumainonta, joka on saanut joka neljännen 50+-ikäisen ostoksille. Etenkin matkailumainonta aikakauslehdissä on puhutellut
  • 18. 18 M€ AIKUISET MAINONTA HOUKUTTELEE KIVIJALKAAN Paras toimiala ohjaamaan 50+ -kohderyhmää verkkoon hakemaan lisätietoa on matkailu, joka on saanut kaksi viidestä tekemään niin. Myös rakentaminen/remontointi, hyvinvointi/terveys/lääkkeet sekä automainonta on ohjannut verkkoon lisätiedon perään. YSTÄVÄT Matkailu 25 % Kosmetiikka 14 % Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 11 % Elintarvikkeet 10 % Rakentaminen, remontointi 10 % Autot 10 % Lääketieteelliset palvelut 9 % Sisustaminen 9 % Vaatteet, jalkineet 8 % MAINONTA MEDIASSA Elintarvikkeet 28 % (SM 29%) Sisustaminen 17 % Matkailu 16 % Vaatteet, jalkineet 14 % Rakentaminen, remontointi 14 % Kosmetiikka 12 % Autot 11 % Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 11 % Lääketieteelliset palvelut 7 % Mitkä kaikki seuraavista vaikuttavat päätökseesi, kun olet tekemässä hankintoja?
  • 19. 19M€ AIKUISET Mainoksessa mainittuun verkko-osoitteeseen tätä kohderyhmää ohjaa parhaiten matkailumainonta. Mui- den toimialojen osalta suoraan annettuun verkko-osoit- teeseen ohjaaminen on heikkoa. Minkään toimialan mainonta ei saa tätä kohderyh- mää kovin usein ostamaan suoraan verkkokaupasta. Par- haiten tässä onnistuu matkailumainonta, joka on saanut yhden kymmenestä ostamaan verkkokaupasta. Kivijalkaan ohjaaminen on sen sijaan onnistunut mainonnalta paljon paremmin. Kaksi viidestä 50+-koh- deryhmään kuuluvasta on mennyt elintarvikemainonnan MYYJÄT Vaatteet, jalkineet 39 % Rakentaminen, remontointi 25 % Kosmetiikka 24 % Sisustaminen 22 % Elintarvikkeet 21 % Autot 20 % Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 19 % Matkailu 3 % MAINOSTAJAN OMAT SIVUT Matkailu 25 % Rakentaminen, remontointi 11 % Sisustaminen 11 % Autot 10 % Vaatteet, jalkineet 8 % Kosmetiikka 7 % Elintarvikkeet 7 % Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 7 % Lääketieteelliset palvelut 7 % ohjaamana kauppaan, sisustamisen mainonta on ohjan- nut liikkeeseen joka kolmannen ja vaatteiden/jalkineiden sekä rakentamisen/remontoinnin mainonta joka neljän- nen. Paitsi vierailemaan kivijalkamyymälässä tai liikkeessä aktivoi elintarvikemainonta myös ostamaan; kaksi viidestä on myös ostanut elintarvikkeita mainonnan perusteella. Myös rakentamisen/remontoinnin, vaatteiden/jalkineiden sekä sisustamisen mainonta on saanut enemmän kuin joka viidennen ostamaan jotain liikkeestä.
  • 20. KUKA VAIKUTTAA OSTOPÄÄTÖKSIIN MAINONNAN OHELLA Yli 50-vuotiaat kuuntelevat ostopäätöksiä tehdessään vähemmän muiden kokemuksia kuin nuoremmat ikäryhmät. Tässä näkyy hankittu elämänkokemus ja varmuus siitä, että tietää jo itse mitä haluaa. 14% 24% 2% 7% 4% 6% 12% 8% 8% 39% 1% 8% 9% 4% 14% 10% 25% 3% 7% 25% 5% 11% 16% 8% 11% 19% 3% 7% 4% 3% 11% 6% 10% 21% 1% 7% 17% 3% 28% 29% Mitkä kaikki seuraavista vaikuttavat päätökseesi, kun olet tekemässä hankintoja? Kosmetiikka (hygienia, hiustenhoito, meikit jne.) Vaatteet/jalkineet Matkailu Hyvinvointi/terveys/ lääkkeet Elintarvikkeet 20 M€ AIKUISET
  • 21. Ystävät ja kaverit vaikuttavat tässä ikäryhmässä erityisesti matkailun ostopäätöksiin. Matkailuun liittyvien ostopäätösten osalta nousevat myös mainostajan omien nettisivujen vaikutus sekä jossain määrin netin keskuste- lupalstat. Myyjillä on vaikutusta kosmetiikan (myös hygienia- tuotteitten ja hiustenhoidon) ostopäätöksissä, elin- tarvikkeiden osalta sekä rakentamisen/remontoinnin ostopäätöksissä. Rakentamisen ja remontoinnin osalta myös messut ja tapahtumat vaikuttavat enemmän kuin millään muulla toimialalla. Kaupan nettisivut vaikuttavat lähinnä elintarvik- keitten ostopäätöksiin. Elintarvikkeitten osalta media- mainonta ja suoramainonta vaikuttavat ostopäätöksiin eniten. 10% 25% 3% 11% 10% 13% 14%14% 9% 22% 2% 11% 10% 11% 17% 15% 10% 20% 4% 10% 7% 3% 11% 7% 9% 4% 1% 7% 1% 1% 7% 4% Ystävät/kaverit Myyjä kaupassa/liikkeessä Netin keskustelupalstat Mainostajan omat nettisivut Kaupan nettisivut Tapahtumat, messut Mainonta mediassa Suoramainonta Rakentaminen/ remontointi Sisustaminen Autot/ moottoriajoneuvot Lääketieteelliset palvelut (esim. yksityiset lääkäriasemat, kauneuskirurgia) 21M€ AIKUISET
  • 22. 22 M€ AIKUISET SUHDE MAINONTAAN Suomen 2,2 miljoonasta yli 50-vuotiaasta keskimäärin vain joka viides kokee, että mainonta missään mediassa on tarkoitettu juuri heille. Tämä tarkoittaa, että he eivät näe itseään mainoksissa eivätkä voi samaistua mainonnassa esitettyihin tilanteisiin. Media, jossa mainonta on tämän kohderyhmän mielestä suunnattu eniten myös heille, on sanomalehti. Sanomalehtimainonta tarjoaa tyypillisesti ihmiskuvien ja imagonrakennuksen sijaan lähinnä informaatiota ostopai- koista ja päivän hinnoista. Kaksi viidestä 50 vuotta täyttäneestä kokee myös, että he eivät näe mainonnassa riittävästi itsensä ikäisiä ih- misiä. Etenkin naiset kokevat mainonnan ihmiskuvat näin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän omanikäisiä ihmisiä mainonnassa nähdään. Tämän kysymyksen osalta vaihtelua eri mediaryhmien välillä ei juuri ole. 80% AIKUISISTA KOKEE, ETTEI MAINONTAA SUUNNATA HEILLE Koetko, että eri medioissa oleva mainonta on sinulle suunnattua? Kyllä-vastaukset. 27% 19% 24% 19% 35% 37% 22% 20% 17% 16% 18% 15% Kaikki 15-79 50+ Aikakauslehti (painettu) Aikakauslehti (digitaalinen elinetti,tablet,m obiili) Sanom alehti (painettu) Sanom alehti (digitaalinen elinetti,tablet,m obiili) Iltapäivälehti (painettu) Iltapäivälehti (digitaalinen elinetti,tablet,m obiili)Radio kaupallinen (m yösnetti,m obiili) Televisio kaupallinen (m yösnetti,m obiili)Sosiaalinen m edia (Facebook,Tw itter,Instagram tm s.) Blogit M uu internet 22% 15% 30% 22% 39% 23% 26% 11% 26% 19%
  • 24. HYVÄ MAINOS AIKUISTEN 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN 24 M€ AIKUISET
  • 25. MITEN MAINOSTAA AIKUISILLE Millaisia ovat elämänkokemusta omaavat kuluttajat? Millaisesta mainonnasta he pitävät, millaisesta eivät? Miten ikäryhmälle 50+ tulisi mainostaa? Selvitimme semioottis- kvalitatiivisella tutkimuksella ikäryhmän mieltymykset ja ajatukset siitä, millaista mainontaa heille tulisi tehdä. Semioottinen analyysi selvittää viestintää erityisesti piilotajuisilla, myyttisillä ja symbolisilla tasoilla. Analyysin tuloksena saadaan selville mainosten viestimää arvomaailmaa. II KERTOVA III MYYTTINEN IV SOVELTUVUUS I ORIENTOIVAI ORIENTOIVA KÄYTTÖARVOTKÄYTTÖARVOT NÄYTTÖARVOT PERUSARVOT MAINOSTEN SEMIOOTTINEN ANALYYSI  Millaiset värit, muodot, kompositiot ja toteutus- tavat vetoavat 50-80+ ikäryhmiin  Millaiset tarinat ja myytit mainoksissa vetoavat B.A.SYVÄHAASTATTELUT 50+ -VUOTIAAT  Etnografinen metodi: lukijat saivat selata lehtiä rauhassa ja kertoa vapaasti, mitä mainoksista mieleen tulee: vaikutelmia, mielipiteitä, reakti- oita  Oma Aika-lehteen oli sijoiteltu 60 kpl ikäryh- mälle kohdistettuja mainoksia eri toimialoilta 25M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 26. AITO, REALISTINEN Tämän ikäiset kuluttajat toivovat mainonnalta luonnollisuutta, aitoutta ja realistisuutta; että ei maalailtaisi epätodellisen kaunista ihannemaailmaa, vaan esitettäisiin aitoja tilanteita ja aitoja ihmisiä, joihin voi samaistua. 1. Myös tuote tulisi kuvata realistisesti. Kaikenlainen liioittelu, ylisanat ja liirumlaarum ärsyttävät. Toivotaan asiallista tekstiä, josta käy ilmi riittävästi faktoja mainos- tettavasta tuotteesta. Varsinkin vanhimmat, yli 70-vuoti- aat kuluttajat ovat kriittisiä tekstin ja kuvan lukijoita: joka sanan ja kuvan pitäisi olla 100% totta. 26 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 27. TAVALLISET IHMISET 50+ -kuluttajat toivovat mainoksiin tavallisen hyvännäköisiä ihmisiä. Mallit eivät saisi olla loisteliaan kauniita eikä sileiksi photoshopattuja mallinukkeja. 2. Mainoksiin toivotaan lähellä omaa ikää olevia ihmi- siä, joissa eletty elämä saa kohtuullisesti näkyäkin. Julkkikset ovat ani harvoin lisäarvo tälle ikäryhmälle. He arvostavat eniten kaltaistensa suosituksia tuotteesta. Kiva että pyöreempi, normaalin kokoinen nainen,… eikä oo vaatteilla ja meikeillä pilattu tätä. 27M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 28. TOTTA, EI LIIOITTELUA Tämä ikäryhmä on kasvanut aikana, jolloin kaikki mitä lehteen painettiin, oli totta – niin opetettiin ja niin uskottiin silloin. Siksi kaikenlainen liioittelu ja äkkimuutosten lu- pailu mainoksissa ärsyttää erityisesti iäkkäämpiä kulutta- jia. Laihduttamisen tiedetään olevan vaikeaa ja nivel- vaivojen kroonisia, ihmetemppuja ei ole olemassa, eikä sellaista saa mainoksessa luvata. Advertoriaaleja hieman vierastetaan juuri siksi, koska ”niissä uskotaan muunnelta- van totuutta”. Mainoksen pitää olla asiallinen, totta, ei liioittelua – asian saa silti sanoa myös hauskasti. Mieluusti saa harras- taa huumorintajuista otetta, kunhan asia pysyy faktana. 3. omaaikalehti.fi 49 3/2015 Glukosamiini Active − pidä nivelesi liikkeessä* Glukosamiini Active on yhdistelmävalmiste aktiivisille liikkujille. Se sisältää glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia sekä *C-vitamiinia, joka osallistuu nivelruston rakenneosien muodostumiseen. Glukosamiini Active on yhdiste ktii i ill liikk jill S i ältää Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16. Orion on suomalainen avainlippuyritys. KYSY APTEEKISTA Glukosamiini Strong 800 mg Vahva ja täysin kasvi- pohjainen. Sopii myös kala- ja äyriäisallergisille sekä vegaaneille. Glukosamiini Combi Ikääntyvälle tuki- ja liikuntaelimistölle. Sisältää glukosamiinia sekä normaalille luuston terveydelle tärkeitä kalsiumia ja D3-vitamiinia. Voita Polar Loop -aktiivisuus- ranneke! itsehoitoapteekki.fi 28 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 29. INFORMATIIVINEN Tämän ikäinen lukija haluaa oikeasti ottaa selvää asiasta, ennen kuin ostaa. Siksi hän kaipaa hieman enemmän informaatiota kuin mainoksissa yleensä tarjotaan. 4. Informaatio voi myös luoda tarpeen - ja ilman tar- vetta ei tämänikäinen useinkaan osta. Mainoksessa tulisi selostaa oleelliset edut tuotteesta - ja varsinkin yhteystie- dot, mistä voi kysyä lisää. Nettiosoite ei riitä, vaan myös puhelinnumero ja käyntiosoite tarvitaan. Kuvat kertovat hyvin, mitä sieltä saa ja tuossa on puhelinnumero, mistä kerrotaan lisää. 29M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 30. IKÄSENSITIIVINEN Haastateltavat toivovat mainoksiin enemmän oikean ikäisiä malleja. 5. Sellaisia, joilla oikeasti on ryppyjä, joille oikeasti tulee harmaita hiuksia, jotka oikeasti kärsivät iän tuomista vaivoista. Mallit saavat olla hieman paranneltuja, mutta vain hieman. Eletyn elämän tulisi jossain määrin näkyä heidän olemuksestaan. Jos mainoksen malli on liian nuori tai vanha, lukija arvelee mainoksen kohdistetun eri ikäryh- mälle. Vanhakaan ihminen (75+) ei kuitenkaan pidä itseään ihan niin vanhuksena kuin jotkut mainokset vanhat esittä- vät. Ikä tulee esittää myönteisessä valossa, vaan ei epärea- listisesti – ei myöskään inhorealistisesti. Ikä toivotaan otettavan huomioon myös kohteliaissa sanamuodoissa. Tämän ikäinen ei pidä siitä, jos häntä holhotaan tai ”pidetään tyhmänä”. 30 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 31. NOSTALGINEN 50+ -ikäiset ovat jo taipuvaisia nostalgisoimaan. Kultainen nuoruus, muistot ja menneet vuosikymmenet vetoavat heihin. 6. Omaan nuoruuteen tai lapsuuteen liittyvät asiat ja tavarat huomataan mainoksesta heti. Ne ovatkin hyviä täkyjä saada lukija kiinnostumaan. Myös vanhat merkit kantavat mukanaan muistoja vanhoista ajoista: kuinka Domino-keksejä maisteltiin jo lapsina tai rapuja syötiin ensimmäistä kertaa Siljalla/Vi- king Linella. Nostalgia – mun suosikkiradiokanava. Hyvää musaa vanhalta kunnon vinyyliaikakaudelta. 31M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 32. VALOISA, HYVÄT VÄRIT Tämän ikäiset ovat herkkiä valolle ja väreille. He reagoivat niihin voimakkaammin kuin keski-ikäiset (vaan eivät yhtä voimakkaasti kuin nuoret). He kaipaavat valoa ja kauniita värejä ihan fyysisesti. 7. Lämpimät, värikkäät, mehevät värit, jotka kuitenkaan eivät ole räikeitä, tuntuisivat miellyttävän ikäryhmää 50+ eniten. Myös kauniit vaaleat, pehmeät pastellimaiset värit ovat hyvin pidettyjä. Kirkkaat, reippaat ja energiset värit miellyttävät sopivina annoksina. Sen sijaan liian synkkä, liian valju tai liian räikeä mai- nos torjutaan. 32 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 33. OMAPERÄINEN, VAAN EI OUTO Omaperäisyys on mainoksessa plussaa, ei kuitenkaan liika omaperäisyys. Idean pitää aueta nopeasti ja sen pitää olla positiivisia mielleyhtymiä tuottava. 8. Liian outo, liian erilainen tai pitkää ajatuspolkua vaativa mainos torjutaan varsinkin vanhemmassa päässä ikä- haitaria. Mainos pitää myös voida heti tunnistaa oikeaan toimialaan liittyväksi. Tää on hauska, ryppyotsaisiahan me just ollaankin… 33M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 34. SELKEÄ, HARMONINEN Kaikissa ikäryhmissä on nykyään tiukka selkeyden vaatimus. Mainoksessa tulee olla selkeä asettelu, ei liikaa tavaraa, eikä liian sekavasti. 9. Tälle ikäryhmälle on erityisen tärkeää, että selittävää leipätekstiä on tarpeeksi – ja että se on tarpeeksi selvällä ja isolla tekstityypillä. He myös toivovat selkeää otsikkoa, joka kertoo jonkun oleellisen asian tuotteesta, ei turhaa lätinää. Väreiltään ja kompositioltaan mainoksen tulee olla miellyttävä ja harmoninen. Rauhallinen mainos. Miellyttävän pehmeä jotenkin. 34 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 35. 35M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN TUTUN MERKIN TAKUU Ikäryhmällä 50+ on pitkä merkkihistoria takanaan, joitakin merkkejä he ovat käyttäneet jo yli 50 vuotta. Vaikka osa on kokeilunhaluisia kuluttajia, useimmilla on piintyneitä tapoja ja vakiomerkkejä runsaasti. 10. Vakiomerkkeihin liittyy jo paljon muutakin kuin tuttu laatu: niihin liittyy monenlaisia muistoja eri elämänvai- heista. Tämä on merkeille arvokasta pääomaa, jota niiden kannattaisi hyödyntää kampanjoissa aika ajoin. Tavanomaisissakin mainoksissa merkkien logot kan- nattaa tuoda esiin riittävän näyttävästi. Uudet merkit pää- sevät harkintaan, kun viestivät tarpeeksi isolla ja selkeästi ollakseen uskottavia ja kiinnostavia. Vepsäläinen on laatua, korkeaa laatua, on aina ollut.
  • 36. 36 MILLAINEN SEMIOTIIKKA TOIMII 50+ -KOHDERYHMÄLLE M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN 1. Nautiskelun värit Mehevät metsänvihreät Leppoisat loman turkoosit Lämpimät oranssit ja keltaiset 2. Hoitavat värit Pehmeät pastellit Viattomat vaaleanvihreät Levolliset beessit 3. Turvalliset värit Luotettavat tummansiniset Varmat harmaat Maanläheiset ruskeat 4. Reippaat värit Energiset kirkkaan punaiset Sähäkät siniset Aniliinit, violetit, keinovärit 5. Tuttu asettelu Perinteinen mainos 2/3 kuvaa, 1/3 tekstiä 6. Teksti tarpeeksi isolla Selkeät ja isot tekstityypit Ei negatekstejä
  • 37. 37M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN 7. Harmonia Kompositio ja värit miellyttävät 8. Ihmissuhdetarinat Onnelliset parit Sukupolvien ketju 9. Elinvoimaisuuden tarinat Terveet, kauniit ja levänneet henkilöhahmot Tarinat täydestä elämästä 10. Energian ja pystymisen tarinat Kuvissa jumppaamista, halonhakkuuta, soutamista, patikoimista Jaksaminen ja hyvä terveys liitetään tuotteeseen11. Ongelmanratkaisutarinat Tuotteen toiminnalliset lupaukset Ennen-jälkeen -tarinat 12. Ikuisen sunnuntain myytti Loman tarina Arki on poissa Lepo, rauha, vapaus 13. Fiksut termit Tyylikkäät termit Ikää ei alleviivatat Hienovarainen puhuttelu
  • 38. YHTEENVETO: NÄIN MYYT AIKUISILLE Ostavat tarpeeseen, eivät enää pelkästä shoppailunhalusta Luo tarve, tee selvä tarjous! Perustele tarve asiatiedolla. Hömppä ei pure, laita faktaa pöytään. Tarinoista tykätään, silti faktan pitää tulla esiin Kulutetaan mieluusti palveluja, koska tavaraa on jo talo täynnä Tarjoa palveluja, myös tavaran oheen: iPad-neuvontaa, asennuspalvelua yms. Tarjoa konkreettisesti: hinta, sisältö, aika, paikka Puhuttele fiksusti: Näytä sopivan ikäiseltä, lähesty kohteliaasti, käytä kauniita sanoja: konkari, aikuinen, seniori, ikääntyvä – äläkä puhu ikävistä asioista suoraan. Tuo brändi isolla esiin, se on laadun tae Kotimaisuus on plussaa, avainlippu isommalla! 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 38 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN
  • 39. Yli viisikymppisiä on monenlaisia. Useimmiten ihan toisenlaisia kuin kuvittelisi. Siksi Oma Aika on monipuolinen, älykäs ja rohkea lehti, joka ottaa luulot pois – ja antaa tilalle kiinnostavia juttuja ja ajankohtaista tietoa. Se on ylpeästi yli viisikymppisten äänitorvi. Vanhemmiten sitä ei enää tee tyhmyyksiä. (Paitsi viime perjantaina.) TOTUUKSIA YLI VIISIKYMPPISISTÄ: KUN TIEDÄT, MITÄ TAHDOT.
  • 40. Research & Insight www.aller.fi Street address Aller Media Oy Pursimiehenkatu 29-31 A FI-00150 Helsinki Finland Postal Address Aller Media Oy P.O.Box 124 FI-00151 Helsinki Finland