Your SlideShare is downloading. ×
Lause, lauseke ja lauseenjäsennys
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Lause, lauseke ja lauseenjäsennys

10,708
views

Published on

Published in: Education

0 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
10,708
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
9
Actions
Shares
0
Downloads
44
Comments
0
Likes
3
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Lause, lauseke ja lauseenjäsennys Jouni Viuhko 2011
  • 2. Lause ja sen rakenne
    • Lause on persoonamuotoisesta verbistä ja lausekkeista muodostuva kokonaisuus.
    • Persoonamuotoinen verbi tarvitaan jokaiseen lauseeseen.
    • Muut sanat muodostavat lausekkeita . Ne voivat muodostua yhdestä tai useammasta sanasta. Kukin lauseke muodostaa merkityskokonaisuuden.
    Jouni Viuhko 2011
  • 3. Lause ja sen rakenne
    • Joskus persoonamuotoinen verbi tai verbit voivat yksin muodostaa lauseen. Niiden rinnalla ei silloin ole lausekkeita, ehkä vain partikkeli.
    • Esim .
    • Tuulee.
    • Sataa ja tuulee .
    Jouni Viuhko 2011
  • 4. Lause ja sen rakenne
    • Verenhimoinen Dracula väijyy nuorta tyttöä
    • lauseke verbi lauseke
    • puutarhassa.
    • lauseke
    • Kukin lauseke muodostaa siis oman merkityskokonaisuuden: kuka väijyy, ketä väijytään, missä väijytään?
    Jouni Viuhko 2011
  • 5. Lause ja sen rakenne
    • Lausetta voi lihottaa tai laihduttaa . Lihottamalla lauseeseen lisätään uusia lausekkeita tai lausekkeen osia, laihduttamalla poistetaan lausekkeita tai lausekkeen osia.
    • Esim .
    • Dracula väijyy.
    • Verenhimoinen Dracula väijyy tyttöä.
    • Verenhimoinen Dracula väijyy tyttöä linnan puutarhassa.
    Jouni Viuhko 2011
  • 6. Lausekkeen osat
    • Lauseke koostuu pääsanasta eli edussanasta ja määritteistä . Määritteet täsmentävät pääsanaa ja antavat siitä lisätietoa. Koko lauseen merkitys muuttuu, jos lausekkeen pääsanoja vaihdetaan.
    • Kartanon asukkaat pelkäävät verenhimoista
    • määrite pääsana verbi määrite
    • vampyyria todella paljon.
    • pääsana määrite pääsana
    Jouni Viuhko 2011
  • 7. Lausekkeen osat
    • Pääsana sijaitsee suomen kielessä yleensä lausekkeen lopussa. Määritteen ja pääsanan paikkaa ei tavallisesti voi asiatekstissä vaihtaa keskenään.
    • Järkyttyneet ihmiset heiluttavat suuria
    • määrite pääsana määrite
    • krusifikseja .
    • pääsana
    Jouni Viuhko 2011
  • 8. Lausekkeen osat
    • Määrite vastaa kysymyksiin kenen tai millainen pääsana on.
    • Asukkaiden krusifiksit oli päällystetty puhtaalla kullalla.
    • Määrätietoinen Van Helsing ei pelännyt viiden metrin korkuista Draculaa.
    Jouni Viuhko 2011
  • 9. Lauseenjäsenet
    • Lausekkeilla ja verbeillä on omat nimensä lauseen osina eli lauseenjäseninä.
    • Nälkäinen Dracula hioi teräviä kulmahampaitaan
    • subjekti predikaatti objekti
    • ennen illallista.
    • adverbiaali
    • Kreivi on todella nälkäinen.
    • subj. predikaatti predikatiivi
    Jouni Viuhko 2011
  • 10. Lauseenjäsenet
    • Lauseenjäsennyksessä tutkitaan sitä, mikä tehtävä sanoilla on lauseessa. Aiemmin sanoja on mm. luokiteltu sanaluokkiin ja taivutettu nomineja sijamuodoissa sekä verbejä persoona- ja aikamuodoissa .
    • Lauseenjäsenenä samalla sanalla voi olla erilaisia tehtäviä lauseessa.
    • Esim.
    • Van Helsing heitti kivellä Draculaa. (tekemisen kohde)
    • Dracula oli viettänyt koko päivän lepäillen arkussaan. (tekijä)
    • Draculassa alkoi tapahtua outoja muodonmuutoksia. (paikka)
    Jouni Viuhko 2011
  • 11. Lauseenjäsenet
    • Lauseenjäseniä on viisi. Ne pitää etsiä eli jäsentää yksittäisestä lauseesta seuraavassa järjestyksessä:
    • Etsi predikaatti eli persoonamuotoinen verbi. Ryhmittele sen jälkeen muut sanat lausekkeiksi pääsanoineen.
    • Etsi subjekti .
    • Etsi objekti .
    • Etsi predikatiivi. Se löytyy yleensä vain silloin, jos predikaatti on olla- verbi.
    • Etsi adverbiaali.
    • Sanoja yhdistäviä konjunktioita ei jäsennetä. Ne eivät kuulu mihinkään lauseenjäsenten ryhmään.
    Jouni Viuhko 2011
  • 12. Predikaatti
    • Predikaatti ( pred.) on lauseen tärkein osa. Se on persoonamuotoinen verbi , joka ilmaisee, mitä lauseessa tapahtuu tai mitä lauseessa tehdään. Jokainen lause tarvitsee predikaatin.
    • Ilman predikaattia lause on vajaa:
    • Nyt alennusmyynnissä halpoja kenkiä!
    • Predikaatti etsitään kuten sanaluokkien verbiä on totuttu etsimään. Se ilmaisee tekemistä, tapahtumista, sanomista, olemista, ajattelemista tai tuntemista.
    Jouni Viuhko 2011
  • 13. Predikaatti
    • Yhtenä persoonamuotoisena verbinä:
    • Kartanon aaveet säikyttelevät matkailijoita.
    • Matkailijoita pelotellaan kartanossa.
    • Verbin liittomuotona:
    • Matkailijat eivät aiemmin olleet pelänneet näitä aaveita.
    • Paikalliset asukkaat ovat uskoneet aaveisiin.
    • Joidenkin mukaan tarinassa ei ole mitään perää.
    • Verbiketjuna:
    • Aaveet alkoivat pelotella muita jo 1800-luvulla.
    • Niitä pitää muistaa kunnioittaa.
    Jouni Viuhko 2011
  • 14. Predikaatti
    • Voi olla yksipersoonainen ja voi muodostaa yksinkin lauseen.
    • Mennään!
    • Kummastuttaa.
    • Sataa ja tuulee.
    • Yhdestä lauseesta voi löytyä useita predikaatteja.
    • Matkailijat vain nauttivat säästä ja ihastelivat maisemia, vaikka aaveet suunnittelivat parhaillaan iskevänsä eväiden kimppuun. (kaksi lausetta---» neljä predikaattia)
    Jouni Viuhko 2011
  • 15. Subjekti
    • Subjekti ( subj.) on predikaatin ohella lauseen tärkein jäsen. Subjekti ja predikaatti ovat tavallaan rakastavaisia: niillä on lähes aina suhde.
    • Predikaatti elelee harvoin yksin. Subjekti täydentää sitä ja se etsitään predikaatin avulla. Subjekti ilmaisee predikaattiverbin toiminnan tekijän. Subjekti löytyy siis kysymällä kuka tai mikä tekee .
    Jouni Viuhko 2011
  • 16. Subjekti
    • Subjekti ilmaisee tekijää
    • Dracula imee verta. Raivostuneet matkailijat lähtivät kartanosta. Oranssinvärinen Halloween-kurpitsa kyyhötti nurkassa.
    • Subjekti ilmaisee kokijaa tai olijaa
    • Entiset asukkaatkin pelkäsivät asua kartanossa.
    • Lepakoita ei ole juuri nyt ullakolla.
    • Ne ovat siellä öisin.
    • Subjekteja voi olla yksi tai useampia
    • Nuori veri ja uudet ihmiset houkuttelevat nälkäistä Draculaa.
    Jouni Viuhko 2011
  • 17. Subjekti
    • Subjekti on aina lauseke, jonka pääsana on substantiivi tai pronomini
    • Sanoinkuvaamaton pelko valtasi kartanon asukkaat.
    • subst.
    • He suunnittelivat lähtevänsä heti kotiin.
    • Pron.
    • Predikaatilla ja subjektilla on suhde, jonka nimi on kongruenssi
    • Jos predikaatti on yksikössä, subjekti on yksikössä. Jos predikaatti on monikossa, subjekti on monikossa. Esim.
    • Vampyyri aterioi …. Vampyyrit aterioivat
    Jouni Viuhko 2011
  • 18. Subjekti
    • Yleensä subjekti eli lauseen tekijä on selvästi esillä
    • Hän pelkää pimeää.
    • Joskus subjekti on sulautunut predikaattiin
    • Pelkäämme pimeää. Pelkäsin pimeää.
    • Subj.+pred. Subj.+pred.
    • Passiivilauseissa tekijä eli subjekti piileskelee
    • Pimeää pelätään yleisesti.
    • pred.
    • Subjekti voi olla myös täysin poissa
    • Linnassa eksyy helposti. Mene tuonne! Ulkona sataa .
    • pred. pred. pred.
    Jouni Viuhko 2011
  • 19. Subjekti
    • Subjekti voi olla kolmessa sijamuodossa: nominatiivissa, genetiivissä tai partitiivissa
    • Subjekti nominatiivissa :
    • Lepakot hätistelevät asukkaita. Halloween on huomenna.
    • Subjekti genetiivissä :
    • Tässä kartanossa matkailijoiden pitää varautua outoihin ilmiöihin. Pienen pojan onnistui piiloutua varastoon.
    • Subjekti partitiivissa:
    • Draculasta on kirjoitettu monia kirjoja .
    • Draculaa jahdattiin pitkin maita ja mantuja.
    Jouni Viuhko 2011
  • 20. Objekti
    • Objekti (obj.) ilmoittaa tekemisen ja toiminnan kohteen tai tuloksen. Se sijaitsee yleensä heti predikaattiverbin jäljessä.
    • Objekti löytyy kysymällä minkä tekee tai mitä tekee.
    • Esim .
    • Luemme kauhuromaaneja.
    • Katsoin hyvän Frankenstein-elokuvan.
    • Vampyyri hörppi veren.
    • Kenet ihmissusi säikäytti?
    • Vanha nainen lauloi outoa laulua.
    • Draculan arkku avattiin hitaasti ja varoen.
    Jouni Viuhko 2011
  • 21. Objekti
    • Kaikki verbit eivät sovi yhteen objektin kanssa. Olla-verbi ei voi koskaan saada objektia .
    • Objektia ei yleensä ole verbeillä, joilta puuttuu tekemisen kohde tai tulos kuten esimerkiksi verbeiltä herätä, kuolla, syntyä, heilua, kaatua, vapista, hikoilla, kilistä, kaikua, myöhästellä, nukkua.
    • Objekti voi puuttua lauseesta muistakin syistä; kaikki lauseet eivät tarvitse objektia. Esim.
    • Seudulla uskottiin, että talossa kummitteli.
    Jouni Viuhko 2011
  • 22. Objekti
    • Objekti voi olla neljässä eri sijamuodossa: nominatiivissa , genetiivissä , partitiivissa ja akkusatiivissa ( minut, sinut hänet, meidät, teidät, heidät, kenet). Partitiivi on yleisin objektin sijamuodoista.
    • Objekti nominatiivissa : Näin korpit ja kuulin äänet. Maanalainen loukko tutkittiin tuloksetta.
    • Objekti genetiivissä : Noita huusi pelätyn loitsun. Muistin vain sumuisen yön ja uhkaavan enteen.
    • Objekti partitiivissa : Hän tuijotti häkeltyneenä kirottua kartanoa. Kukaan ei uskonut pelättyä sukukirousta.
    • Objekti akkusatiivissa : Teidät vaivutettiin uneen .
    Jouni Viuhko 2011
  • 23. Objekti
    • Joskus objektin ja subjektin erottaminen lauseista, joissa on kokijaverbi, on hankalaa. Esimerkiksi lauseissa
    • Lapsia pelottaa. Nuoria askarruttaa.
    • toiminnan kokija on objekti eikä subjekti. Syy on se, että tuollaisille lauseille voi joskus löytyä varsinainen subjekti, jonka mukaan verbi taipuu:
    • Lapsia pelottaa eilinen tapaus . Nuoria askarruttavat yölliset unet .
    Jouni Viuhko 2011
  • 24. Predikatiivi
    • Lauseissa, joissa on predikatiivi (predvi), verbinä on aina olla- verbi, johon predikatiivi kiinteästi liittyy. Predikatiivi kertoo yhdessä olla-verbin kanssa jotain subjektin ominaisuudesta. Predikatiivi löytyy kysymällä mikä, millainen tai kenen subjekti on.
    • Esimerkkejä predikatiiveista ( predvi on keltaisella, predikaatti eli verbi valkoisella )
    • Dracula on Bram Stokerin luoma vampyyrihahmo.
    • Se on aina ollut kauhuelokuvien kestoaiheita.
    • Joidenkin mielestä Dracula ei ole kauhistuttava ja joidenkin mielestä hän on jopa sympaattinen.
    • Dracula on kauhun klassikko , jonka esikuvana on pidetty Valakian ja Transilvanian julmaa ruhtinasta Vlad Tepesiä.
    Jouni Viuhko 2011
  • 25. Predikatiivi
    • Predikatiivin sijamuoto voi olla nominatiivi , partitiivi tai genetiivi . Kannattaa huomata, että virkkeessä voi olla olla-verbin lisäksi muitakin verbejä, jotka eivät siis voi saada predikatiivia.
    • Predikatiivi nominatiivina :
    • Sana Dracula on suomeksi paholaisen poika.
    • Predikatiivi partitiivina:
    • Transilvania on osa Draculan legendaa.
    • Predikatiivi genetiivinä :
    • Tuo vampyyrikirja on minun .
    • Predikatiivi liittyy siis vain olla-verbiin! Esimerkki :
    • Dracula asuu korkealla linnassaan, joka on sokkeloinen.
    • predvi
    Jouni Viuhko 2011
  • 26. Adverbiaali
    • Adverbiaalit (advli) täydentävät verbiä ja ilmaisevat yleensä toiminnan aikaa, paikkaa, tapaa, omistusta, välinettä tai määrää . Adverbiaalilausekkeet löytää kysymällä missä, milloin, miten tai miksi jotakin tapahtuu. Esim.
    • Juoksimme nopea sti kotiin . Vampyyri nukkui pitkään arkussaan .
    • Huomenna tunkeudumme linnaan. Ihastuin goottilaiseen romaaniin heti. Van Helsing astui rohkea sti näyttämölle. Illalla korpit raakkuivat.
    Jouni Viuhko 2011
  • 27. Adverbiaali
    • Edellä on opittu, että subjektit, objektit ja predikatiivit ovat sijamuodoltaan joko nominatiiveja, genetiivejä tai partitiiveja. Lisäksi objekti voi olla akkusatiivi. Adverbiaali on helppo tunnistaa tämän perusteella: adverbiaaleja ovat kaikki ne lausekkeet, joiden pääsanat ovat jossain muussa sijamuodossa kuin nominatiivissa, genetiivissä, partitiivissa tai akkusatiivissa. Lisäksi adverbiaali voi olla taipumaton partikkeli (adverbi), esim. paljon , vähän, iloisesti , määrätietoisesti …
    • Adverbiaaleja: Yöllä kummitteli . Linnassa kummitteli . Avasin oven avaimella. Pelkäsin hurja sti . Minulla oli valkosipulia . Onneksi se tehosi .
    Jouni Viuhko 2011
  • 28. Adverbiaali
    • Vinkkejä:
    • STI-loppuiset adverbit (kauniisti, hienosti, vaisusti…) ovat adverbiaaleja.
    • Adverbiaali määräytyy ensisijaisesti ilmaisutavan mukaan. Joskus harvoin ne voivat olla objektin sijamuodoissa (nom., gen.,part.), mutta merkitään silti adverbiaaleiksi (tässä ne ilmaisevat määrää tai tapaa):
    • Pakenin tunnin . Juostiin kilometri . Pyöräilin kovaa .
    Jouni Viuhko 2011
  • 29. Lauseenjäsenet
    • Lauseenjäseniä on viisi. Ne pitää etsiä eli jäsentää yksittäisestä lauseesta seuraavassa järjestyksessä:
    • Etsi predikaatti eli persoonamuotoinen verbi. Ryhmittele sen jälkeen muut sanat lausekkeiksi pääsanoineen.
    • Etsi subjekti .
    • Etsi objekti .
    • Etsi predikatiivi. Se löytyy yleensä vain silloin, jos predikaatti on olla- verbi.
    • Etsi adverbiaali.
    • Sanoja yhdistäviä konjunktioita ei jäsennetä. Ne eivät kuulu mihinkään lauseenjäsenten ryhmään.
    Jouni Viuhko 2011
  • 30. Harjoitus
    • Kirjoita lauseet vihkoosi ja merkitse niihin lauseenjäsenet lyhenteitä käyttäen.
    • 1. Juri Gagarin oli ensimmäinen ihminen, joka kävi avaruudessa.
    • 2. Hän oli lahjakas maalaispoika.
    • 3. Lapsena hän harrasti monia urheilulajeja.
    • 4. Gagarin oli monilahjakkuus.
    • 5. Gagarin aloitti harjoitukset avaruuskeskuksessa.
    • 6. Hän kuoli lento-onnettomuudessa 34-vuotiaana.
    • 7. Kerrotaan, että tarkka Gagarin ei kestänyt kuuluisuuden painetta.
    • 8. Kosmonautti Gagarin oli kansainvälinen kuuluisuus, joka piti aina päämäärän mielessään avaruudessa.
    • 9. Yhdysvaltain laaja kuuohjelma oli seurausta Gagarinin lennosta.
    • 10. Legendaarinen Juri Gagarin on innoittanut monia taiteilijoita.
    Jouni Viuhko 2011