Lause, lauseke ja lauseenjäsennys Jouni Viuhko 2011
Lause ja sen rakenne <ul><li>Lause  on persoonamuotoisesta verbistä ja lausekkeista muodostuva kokonaisuus. </li></ul><ul>...
Lause ja sen rakenne <ul><li>Joskus persoonamuotoinen verbi tai verbit voivat yksin muodostaa lauseen. Niiden rinnalla ei ...
Lause ja sen rakenne <ul><li>Verenhimoinen Dracula  väijyy   nuorta tyttöä </li></ul><ul><li>lauseke  verbi  lauseke </li>...
Lause ja sen rakenne <ul><li>Lausetta voi  lihottaa  tai  laihduttaa . Lihottamalla lauseeseen lisätään uusia lausekkeita ...
Lausekkeen osat <ul><li>Lauseke koostuu  pääsanasta  eli  edussanasta  ja  määritteistä . Määritteet täsmentävät pääsanaa ...
Lausekkeen   osat <ul><li>Pääsana  sijaitsee suomen kielessä yleensä lausekkeen lopussa. Määritteen ja pääsanan paikkaa ei...
Lausekkeen osat <ul><li>Määrite vastaa kysymyksiin kenen tai millainen pääsana on. </li></ul><ul><li>Asukkaiden  krusifiks...
Lauseenjäsenet <ul><li>Lausekkeilla ja verbeillä on omat nimensä lauseen osina eli  lauseenjäseninä.   </li></ul><ul><li>N...
Lauseenjäsenet <ul><li>Lauseenjäsennyksessä tutkitaan sitä,  mikä   tehtävä  sanoilla on lauseessa. Aiemmin sanoja on mm. ...
Lauseenjäsenet <ul><li>Lauseenjäseniä on viisi. Ne pitää etsiä eli jäsentää yksittäisestä lauseesta seuraavassa järjestyks...
Predikaatti <ul><li>Predikaatti  ( pred.)  on lauseen tärkein osa. Se on  persoonamuotoinen   verbi , joka ilmaisee, mitä ...
Predikaatti <ul><li>Yhtenä persoonamuotoisena verbinä: </li></ul><ul><li>Kartanon aaveet  säikyttelevät  matkailijoita. </...
Predikaatti <ul><li>Voi olla yksipersoonainen ja voi muodostaa yksinkin lauseen. </li></ul><ul><li>Mennään! </li></ul><ul>...
Subjekti <ul><li>Subjekti  ( subj.)  on predikaatin ohella lauseen tärkein jäsen. Subjekti ja predikaatti ovat tavallaan r...
Subjekti <ul><li>Subjekti ilmaisee tekijää </li></ul><ul><li>Dracula  imee  verta.  Raivostuneet matkailijat  lähtivät  ka...
Subjekti <ul><li>Subjekti on aina lauseke, jonka pääsana on substantiivi tai pronomini </li></ul><ul><li>Sanoinkuvaamaton ...
Subjekti <ul><li>Yleensä subjekti eli lauseen tekijä on selvästi esillä </li></ul><ul><li>Hän  pelkää  pimeää. </li></ul><...
Subjekti <ul><li>Subjekti voi olla kolmessa sijamuodossa: nominatiivissa, genetiivissä tai partitiivissa </li></ul><ul><li...
Objekti <ul><li>Objekti (obj.)  ilmoittaa tekemisen ja toiminnan kohteen tai tuloksen.  Se sijaitsee yleensä heti predikaa...
Objekti <ul><li>Kaikki verbit eivät sovi yhteen objektin kanssa.  Olla-verbi ei   voi   koskaan   saada   objektia . </li>...
Objekti <ul><li>Objekti voi olla neljässä eri sijamuodossa:  nominatiivissa ,  genetiivissä ,  partitiivissa  ja  akkusati...
Objekti <ul><li>Joskus objektin ja subjektin erottaminen lauseista, joissa on kokijaverbi, on hankalaa.  Esimerkiksi lause...
Predikatiivi <ul><li>Lauseissa, joissa on  predikatiivi (predvi),  verbinä on aina  olla- verbi, johon predikatiivi kiinte...
Predikatiivi <ul><li>Predikatiivin sijamuoto voi olla  nominatiivi ,  partitiivi  tai  genetiivi . Kannattaa huomata, että...
Adverbiaali <ul><li>Adverbiaalit (advli)  täydentävät verbiä ja ilmaisevat yleensä toiminnan  aikaa, paikkaa, tapaa, omist...
Adverbiaali <ul><li>Edellä on opittu, että subjektit, objektit ja predikatiivit ovat sijamuodoltaan joko nominatiiveja, ge...
Adverbiaali <ul><li>Vinkkejä: </li></ul><ul><li>STI-loppuiset adverbit (kauniisti, hienosti, vaisusti…) ovat adverbiaaleja...
Lauseenjäsenet <ul><li>Lauseenjäseniä on viisi. Ne pitää etsiä eli jäsentää yksittäisestä lauseesta seuraavassa järjestyks...
Harjoitus <ul><li>Kirjoita lauseet vihkoosi ja merkitse niihin lauseenjäsenet lyhenteitä käyttäen. </li></ul><ul><li>1. Ju...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Lause, lauseke ja lauseenjäsennys

12,202

Published on

Published in: Education
0 Comments
4 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
12,202
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
9
Actions
Shares
0
Downloads
46
Comments
0
Likes
4
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Lause, lauseke ja lauseenjäsennys

  1. 1. Lause, lauseke ja lauseenjäsennys Jouni Viuhko 2011
  2. 2. Lause ja sen rakenne <ul><li>Lause on persoonamuotoisesta verbistä ja lausekkeista muodostuva kokonaisuus. </li></ul><ul><li>Persoonamuotoinen verbi tarvitaan jokaiseen lauseeseen. </li></ul><ul><li>Muut sanat muodostavat lausekkeita . Ne voivat muodostua yhdestä tai useammasta sanasta. Kukin lauseke muodostaa merkityskokonaisuuden. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  3. 3. Lause ja sen rakenne <ul><li>Joskus persoonamuotoinen verbi tai verbit voivat yksin muodostaa lauseen. Niiden rinnalla ei silloin ole lausekkeita, ehkä vain partikkeli. </li></ul><ul><li>Esim . </li></ul><ul><li>Tuulee. </li></ul><ul><li>Sataa ja tuulee . </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  4. 4. Lause ja sen rakenne <ul><li>Verenhimoinen Dracula väijyy nuorta tyttöä </li></ul><ul><li>lauseke verbi lauseke </li></ul><ul><li>puutarhassa. </li></ul><ul><li>lauseke </li></ul><ul><li>Kukin lauseke muodostaa siis oman merkityskokonaisuuden: kuka väijyy, ketä väijytään, missä väijytään? </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  5. 5. Lause ja sen rakenne <ul><li>Lausetta voi lihottaa tai laihduttaa . Lihottamalla lauseeseen lisätään uusia lausekkeita tai lausekkeen osia, laihduttamalla poistetaan lausekkeita tai lausekkeen osia. </li></ul><ul><li>Esim . </li></ul><ul><li>Dracula väijyy. </li></ul><ul><li>Verenhimoinen Dracula väijyy tyttöä. </li></ul><ul><li>Verenhimoinen Dracula väijyy tyttöä linnan puutarhassa. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  6. 6. Lausekkeen osat <ul><li>Lauseke koostuu pääsanasta eli edussanasta ja määritteistä . Määritteet täsmentävät pääsanaa ja antavat siitä lisätietoa. Koko lauseen merkitys muuttuu, jos lausekkeen pääsanoja vaihdetaan. </li></ul><ul><li>Kartanon asukkaat pelkäävät verenhimoista </li></ul><ul><li>määrite pääsana verbi määrite </li></ul><ul><li>vampyyria todella paljon. </li></ul><ul><li>pääsana määrite pääsana </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  7. 7. Lausekkeen osat <ul><li>Pääsana sijaitsee suomen kielessä yleensä lausekkeen lopussa. Määritteen ja pääsanan paikkaa ei tavallisesti voi asiatekstissä vaihtaa keskenään. </li></ul><ul><li>Järkyttyneet ihmiset heiluttavat suuria </li></ul><ul><li>määrite pääsana määrite </li></ul><ul><li>krusifikseja . </li></ul><ul><li>pääsana </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  8. 8. Lausekkeen osat <ul><li>Määrite vastaa kysymyksiin kenen tai millainen pääsana on. </li></ul><ul><li>Asukkaiden krusifiksit oli päällystetty puhtaalla kullalla. </li></ul><ul><li>Määrätietoinen Van Helsing ei pelännyt viiden metrin korkuista Draculaa. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  9. 9. Lauseenjäsenet <ul><li>Lausekkeilla ja verbeillä on omat nimensä lauseen osina eli lauseenjäseninä. </li></ul><ul><li>Nälkäinen Dracula hioi teräviä kulmahampaitaan </li></ul><ul><li>subjekti predikaatti objekti </li></ul><ul><li>ennen illallista. </li></ul><ul><li>adverbiaali </li></ul><ul><li>Kreivi on todella nälkäinen. </li></ul><ul><li>subj. predikaatti predikatiivi </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  10. 10. Lauseenjäsenet <ul><li>Lauseenjäsennyksessä tutkitaan sitä, mikä tehtävä sanoilla on lauseessa. Aiemmin sanoja on mm. luokiteltu sanaluokkiin ja taivutettu nomineja sijamuodoissa sekä verbejä persoona- ja aikamuodoissa . </li></ul><ul><li>Lauseenjäsenenä samalla sanalla voi olla erilaisia tehtäviä lauseessa. </li></ul><ul><li>Esim. </li></ul><ul><li>Van Helsing heitti kivellä Draculaa. (tekemisen kohde) </li></ul><ul><li>Dracula oli viettänyt koko päivän lepäillen arkussaan. (tekijä) </li></ul><ul><li>Draculassa alkoi tapahtua outoja muodonmuutoksia. (paikka) </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  11. 11. Lauseenjäsenet <ul><li>Lauseenjäseniä on viisi. Ne pitää etsiä eli jäsentää yksittäisestä lauseesta seuraavassa järjestyksessä: </li></ul><ul><li>Etsi predikaatti eli persoonamuotoinen verbi. Ryhmittele sen jälkeen muut sanat lausekkeiksi pääsanoineen. </li></ul><ul><li>Etsi subjekti . </li></ul><ul><li>Etsi objekti . </li></ul><ul><li>Etsi predikatiivi. Se löytyy yleensä vain silloin, jos predikaatti on olla- verbi. </li></ul><ul><li>Etsi adverbiaali. </li></ul><ul><li>Sanoja yhdistäviä konjunktioita ei jäsennetä. Ne eivät kuulu mihinkään lauseenjäsenten ryhmään. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  12. 12. Predikaatti <ul><li>Predikaatti ( pred.) on lauseen tärkein osa. Se on persoonamuotoinen verbi , joka ilmaisee, mitä lauseessa tapahtuu tai mitä lauseessa tehdään. Jokainen lause tarvitsee predikaatin. </li></ul><ul><li>Ilman predikaattia lause on vajaa: </li></ul><ul><li>Nyt alennusmyynnissä halpoja kenkiä! </li></ul><ul><li>Predikaatti etsitään kuten sanaluokkien verbiä on totuttu etsimään. Se ilmaisee tekemistä, tapahtumista, sanomista, olemista, ajattelemista tai tuntemista. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  13. 13. Predikaatti <ul><li>Yhtenä persoonamuotoisena verbinä: </li></ul><ul><li>Kartanon aaveet säikyttelevät matkailijoita. </li></ul><ul><li>Matkailijoita pelotellaan kartanossa. </li></ul><ul><li>Verbin liittomuotona: </li></ul><ul><li>Matkailijat eivät aiemmin olleet pelänneet näitä aaveita. </li></ul><ul><li>Paikalliset asukkaat ovat uskoneet aaveisiin. </li></ul><ul><li>Joidenkin mukaan tarinassa ei ole mitään perää. </li></ul><ul><li>Verbiketjuna: </li></ul><ul><li>Aaveet alkoivat pelotella muita jo 1800-luvulla. </li></ul><ul><li>Niitä pitää muistaa kunnioittaa. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  14. 14. Predikaatti <ul><li>Voi olla yksipersoonainen ja voi muodostaa yksinkin lauseen. </li></ul><ul><li>Mennään! </li></ul><ul><li>Kummastuttaa. </li></ul><ul><li>Sataa ja tuulee. </li></ul><ul><li>Yhdestä lauseesta voi löytyä useita predikaatteja. </li></ul><ul><li>Matkailijat vain nauttivat säästä ja ihastelivat maisemia, vaikka aaveet suunnittelivat parhaillaan iskevänsä eväiden kimppuun. (kaksi lausetta---» neljä predikaattia) </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  15. 15. Subjekti <ul><li>Subjekti ( subj.) on predikaatin ohella lauseen tärkein jäsen. Subjekti ja predikaatti ovat tavallaan rakastavaisia: niillä on lähes aina suhde. </li></ul><ul><li>Predikaatti elelee harvoin yksin. Subjekti täydentää sitä ja se etsitään predikaatin avulla. Subjekti ilmaisee predikaattiverbin toiminnan tekijän. Subjekti löytyy siis kysymällä kuka tai mikä tekee . </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  16. 16. Subjekti <ul><li>Subjekti ilmaisee tekijää </li></ul><ul><li>Dracula imee verta. Raivostuneet matkailijat lähtivät kartanosta. Oranssinvärinen Halloween-kurpitsa kyyhötti nurkassa. </li></ul><ul><li>Subjekti ilmaisee kokijaa tai olijaa </li></ul><ul><li>Entiset asukkaatkin pelkäsivät asua kartanossa. </li></ul><ul><li>Lepakoita ei ole juuri nyt ullakolla. </li></ul><ul><li>Ne ovat siellä öisin. </li></ul><ul><li>Subjekteja voi olla yksi tai useampia </li></ul><ul><li>Nuori veri ja uudet ihmiset houkuttelevat nälkäistä Draculaa. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  17. 17. Subjekti <ul><li>Subjekti on aina lauseke, jonka pääsana on substantiivi tai pronomini </li></ul><ul><li>Sanoinkuvaamaton pelko valtasi kartanon asukkaat. </li></ul><ul><li>subst. </li></ul><ul><li>He suunnittelivat lähtevänsä heti kotiin. </li></ul><ul><li>Pron. </li></ul><ul><li>Predikaatilla ja subjektilla on suhde, jonka nimi on kongruenssi </li></ul><ul><li>Jos predikaatti on yksikössä, subjekti on yksikössä. Jos predikaatti on monikossa, subjekti on monikossa. Esim. </li></ul><ul><li>Vampyyri aterioi …. Vampyyrit aterioivat </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  18. 18. Subjekti <ul><li>Yleensä subjekti eli lauseen tekijä on selvästi esillä </li></ul><ul><li>Hän pelkää pimeää. </li></ul><ul><li>Joskus subjekti on sulautunut predikaattiin </li></ul><ul><li>Pelkäämme pimeää. Pelkäsin pimeää. </li></ul><ul><li>Subj.+pred. Subj.+pred. </li></ul><ul><li>Passiivilauseissa tekijä eli subjekti piileskelee </li></ul><ul><li>Pimeää pelätään yleisesti. </li></ul><ul><li>pred. </li></ul><ul><li>Subjekti voi olla myös täysin poissa </li></ul><ul><li>Linnassa eksyy helposti. Mene tuonne! Ulkona sataa . </li></ul><ul><li>pred. pred. pred. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  19. 19. Subjekti <ul><li>Subjekti voi olla kolmessa sijamuodossa: nominatiivissa, genetiivissä tai partitiivissa </li></ul><ul><li>Subjekti nominatiivissa : </li></ul><ul><li>Lepakot hätistelevät asukkaita. Halloween on huomenna. </li></ul><ul><li>Subjekti genetiivissä : </li></ul><ul><li>Tässä kartanossa matkailijoiden pitää varautua outoihin ilmiöihin. Pienen pojan onnistui piiloutua varastoon. </li></ul><ul><li>Subjekti partitiivissa: </li></ul><ul><li>Draculasta on kirjoitettu monia kirjoja . </li></ul><ul><li>Draculaa jahdattiin pitkin maita ja mantuja. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  20. 20. Objekti <ul><li>Objekti (obj.) ilmoittaa tekemisen ja toiminnan kohteen tai tuloksen. Se sijaitsee yleensä heti predikaattiverbin jäljessä. </li></ul><ul><li>Objekti löytyy kysymällä minkä tekee tai mitä tekee. </li></ul><ul><li>Esim . </li></ul><ul><li>Luemme kauhuromaaneja. </li></ul><ul><li>Katsoin hyvän Frankenstein-elokuvan. </li></ul><ul><li>Vampyyri hörppi veren. </li></ul><ul><li>Kenet ihmissusi säikäytti? </li></ul><ul><li>Vanha nainen lauloi outoa laulua. </li></ul><ul><li>Draculan arkku avattiin hitaasti ja varoen. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  21. 21. Objekti <ul><li>Kaikki verbit eivät sovi yhteen objektin kanssa. Olla-verbi ei voi koskaan saada objektia . </li></ul><ul><li>Objektia ei yleensä ole verbeillä, joilta puuttuu tekemisen kohde tai tulos kuten esimerkiksi verbeiltä herätä, kuolla, syntyä, heilua, kaatua, vapista, hikoilla, kilistä, kaikua, myöhästellä, nukkua. </li></ul><ul><li>Objekti voi puuttua lauseesta muistakin syistä; kaikki lauseet eivät tarvitse objektia. Esim. </li></ul><ul><li>Seudulla uskottiin, että talossa kummitteli. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  22. 22. Objekti <ul><li>Objekti voi olla neljässä eri sijamuodossa: nominatiivissa , genetiivissä , partitiivissa ja akkusatiivissa ( minut, sinut hänet, meidät, teidät, heidät, kenet). Partitiivi on yleisin objektin sijamuodoista. </li></ul><ul><li>Objekti nominatiivissa : Näin korpit ja kuulin äänet. Maanalainen loukko tutkittiin tuloksetta. </li></ul><ul><li>Objekti genetiivissä : Noita huusi pelätyn loitsun. Muistin vain sumuisen yön ja uhkaavan enteen. </li></ul><ul><li>Objekti partitiivissa : Hän tuijotti häkeltyneenä kirottua kartanoa. Kukaan ei uskonut pelättyä sukukirousta. </li></ul><ul><li>Objekti akkusatiivissa : Teidät vaivutettiin uneen . </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  23. 23. Objekti <ul><li>Joskus objektin ja subjektin erottaminen lauseista, joissa on kokijaverbi, on hankalaa. Esimerkiksi lauseissa </li></ul><ul><li>Lapsia pelottaa. Nuoria askarruttaa. </li></ul><ul><li>toiminnan kokija on objekti eikä subjekti. Syy on se, että tuollaisille lauseille voi joskus löytyä varsinainen subjekti, jonka mukaan verbi taipuu: </li></ul><ul><li>Lapsia pelottaa eilinen tapaus . Nuoria askarruttavat yölliset unet . </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  24. 24. Predikatiivi <ul><li>Lauseissa, joissa on predikatiivi (predvi), verbinä on aina olla- verbi, johon predikatiivi kiinteästi liittyy. Predikatiivi kertoo yhdessä olla-verbin kanssa jotain subjektin ominaisuudesta. Predikatiivi löytyy kysymällä mikä, millainen tai kenen subjekti on. </li></ul><ul><li>Esimerkkejä predikatiiveista ( predvi on keltaisella, predikaatti eli verbi valkoisella ) </li></ul><ul><li>Dracula on Bram Stokerin luoma vampyyrihahmo. </li></ul><ul><li>Se on aina ollut kauhuelokuvien kestoaiheita. </li></ul><ul><li>Joidenkin mielestä Dracula ei ole kauhistuttava ja joidenkin mielestä hän on jopa sympaattinen. </li></ul><ul><li>Dracula on kauhun klassikko , jonka esikuvana on pidetty Valakian ja Transilvanian julmaa ruhtinasta Vlad Tepesiä. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  25. 25. Predikatiivi <ul><li>Predikatiivin sijamuoto voi olla nominatiivi , partitiivi tai genetiivi . Kannattaa huomata, että virkkeessä voi olla olla-verbin lisäksi muitakin verbejä, jotka eivät siis voi saada predikatiivia. </li></ul><ul><li>Predikatiivi nominatiivina : </li></ul><ul><li>Sana Dracula on suomeksi paholaisen poika. </li></ul><ul><li>Predikatiivi partitiivina: </li></ul><ul><li>Transilvania on osa Draculan legendaa. </li></ul><ul><li>Predikatiivi genetiivinä : </li></ul><ul><li>Tuo vampyyrikirja on minun . </li></ul><ul><li>Predikatiivi liittyy siis vain olla-verbiin! Esimerkki : </li></ul><ul><li>Dracula asuu korkealla linnassaan, joka on sokkeloinen. </li></ul><ul><li>predvi </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  26. 26. Adverbiaali <ul><li>Adverbiaalit (advli) täydentävät verbiä ja ilmaisevat yleensä toiminnan aikaa, paikkaa, tapaa, omistusta, välinettä tai määrää . Adverbiaalilausekkeet löytää kysymällä missä, milloin, miten tai miksi jotakin tapahtuu. Esim. </li></ul><ul><li>Juoksimme nopea sti kotiin . Vampyyri nukkui pitkään arkussaan . </li></ul><ul><li>Huomenna tunkeudumme linnaan. Ihastuin goottilaiseen romaaniin heti. Van Helsing astui rohkea sti näyttämölle. Illalla korpit raakkuivat. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  27. 27. Adverbiaali <ul><li>Edellä on opittu, että subjektit, objektit ja predikatiivit ovat sijamuodoltaan joko nominatiiveja, genetiivejä tai partitiiveja. Lisäksi objekti voi olla akkusatiivi. Adverbiaali on helppo tunnistaa tämän perusteella: adverbiaaleja ovat kaikki ne lausekkeet, joiden pääsanat ovat jossain muussa sijamuodossa kuin nominatiivissa, genetiivissä, partitiivissa tai akkusatiivissa. Lisäksi adverbiaali voi olla taipumaton partikkeli (adverbi), esim. paljon , vähän, iloisesti , määrätietoisesti … </li></ul><ul><li>Adverbiaaleja: Yöllä kummitteli . Linnassa kummitteli . Avasin oven avaimella. Pelkäsin hurja sti . Minulla oli valkosipulia . Onneksi se tehosi . </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  28. 28. Adverbiaali <ul><li>Vinkkejä: </li></ul><ul><li>STI-loppuiset adverbit (kauniisti, hienosti, vaisusti…) ovat adverbiaaleja. </li></ul><ul><li>Adverbiaali määräytyy ensisijaisesti ilmaisutavan mukaan. Joskus harvoin ne voivat olla objektin sijamuodoissa (nom., gen.,part.), mutta merkitään silti adverbiaaleiksi (tässä ne ilmaisevat määrää tai tapaa): </li></ul><ul><li>Pakenin tunnin . Juostiin kilometri . Pyöräilin kovaa . </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  29. 29. Lauseenjäsenet <ul><li>Lauseenjäseniä on viisi. Ne pitää etsiä eli jäsentää yksittäisestä lauseesta seuraavassa järjestyksessä: </li></ul><ul><li>Etsi predikaatti eli persoonamuotoinen verbi. Ryhmittele sen jälkeen muut sanat lausekkeiksi pääsanoineen. </li></ul><ul><li>Etsi subjekti . </li></ul><ul><li>Etsi objekti . </li></ul><ul><li>Etsi predikatiivi. Se löytyy yleensä vain silloin, jos predikaatti on olla- verbi. </li></ul><ul><li>Etsi adverbiaali. </li></ul><ul><li>Sanoja yhdistäviä konjunktioita ei jäsennetä. Ne eivät kuulu mihinkään lauseenjäsenten ryhmään. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  30. 30. Harjoitus <ul><li>Kirjoita lauseet vihkoosi ja merkitse niihin lauseenjäsenet lyhenteitä käyttäen. </li></ul><ul><li>1. Juri Gagarin oli ensimmäinen ihminen, joka kävi avaruudessa. </li></ul><ul><li>2. Hän oli lahjakas maalaispoika. </li></ul><ul><li>3. Lapsena hän harrasti monia urheilulajeja. </li></ul><ul><li>4. Gagarin oli monilahjakkuus. </li></ul><ul><li>5. Gagarin aloitti harjoitukset avaruuskeskuksessa. </li></ul><ul><li>6. Hän kuoli lento-onnettomuudessa 34-vuotiaana. </li></ul><ul><li>7. Kerrotaan, että tarkka Gagarin ei kestänyt kuuluisuuden painetta. </li></ul><ul><li>8. Kosmonautti Gagarin oli kansainvälinen kuuluisuus, joka piti aina päämäärän mielessään avaruudessa. </li></ul><ul><li>9. Yhdysvaltain laaja kuuohjelma oli seurausta Gagarinin lennosta. </li></ul><ul><li>10. Legendaarinen Juri Gagarin on innoittanut monia taiteilijoita. </li></ul>Jouni Viuhko 2011
  1. Gostou de algum slide específico?

    Recortar slides é uma maneira fácil de colecionar informações para acessar mais tarde.

×