Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen FT Antero Malinin esitys SAK:n Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet -seminaarissa 23.5.2016

1. 1

2. Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet
SAK:n seminaari 23.5.2016
Aikuisten osaaminen PIAAC-
tutkimuksen valossa
Antero Malin
Koulutuksen tutkimuslaitos
Jyväskylän yliopisto
2

3. Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC
• PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult
Competencies
• Tutkimukseen osallistui 24 maata
• Kohdejoukkona kaikki 16–65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt
• Suomessa kohdejoukko noin 3,5 miljoonaa, joista edustava otos
• Suomessa tutkimukseen osallistui 5 464 henkilöä
• Tiedonkeruu: elokuu 2011 – maaliskuu 2012
• Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun (taustakysely ja
arviointitehtävien teko) käyntihaastatteluina
• Arvioinnin kohteena arkielämässä ja työssä tarvittavat tiedon käsittelyn ja
hallinnan perustaidot:
– Lukutaito
– Numerotaito
– Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito
• Arviointi perustui itsenäiseen tehtävien tekemiseen tietokoneella tai
tehtävävihkoon 3

4. Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot
Lukutaito
Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja
käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana
myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit.
Numerotaito
Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista
tietoa.
Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito
Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja
tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä
ja käytännön toiminnassa.
HUOM! Arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia
perustaitoja, ei asiantuntijatason taitoja ja tietoja.
4

5. Miten osaamista arvioitiin
• Osaamista arvioitiin tekemällä tehtäviä, jotka muistuttivat erilaisia
työ- ja arkielämän todellisia tilanteita, joissa vastaajan pitää käyttää
arvioinnin kohteena olevia taitoja.
• Kullekin henkilölle laskettiin hänen tekemiensä tehtävien
perusteella hänen osaamistaan kuvaava pistemäärä (vaihteluväli 0 –
500).
• Osaamispistemäärien perusteella määriteltiin lisäksi, mille
suoritustasolle henkilö sijoittui.
• Tasojen määrittely tehtiin tehtävien vaikeuden ja vaativuuden
perusteella.
• Lukutaidossa ja numerotaidossa on viisi suoritustasoa: Taso 1 on
alin ja taso 5 on korkein.
• Ongelmanratkaisussa tasoja on 3: Taso 1 on alin ja taso 3 korkein.
• Lisäksi osa henkilöistä jäi tason 1 alapuolelle.
5

6. Suomi on kansainvälisessä vertailussa
huipulla
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Italia
Espanja
Kypros
Ranska
Irlanti
Puola
Yhdysvallat
Korea
Itävalta
Iso-Britannia (E, PI)
Viro
Saksa
Tšekki
Slovakia
Kanada
Belgia (Flanderi)
Australia
Tanska
Norja
Japani
Alankomaat
Ruotsi
Suomi
%
PIAAC-maat kokonaissijoituksen mukaisessa
järjestyksessä
Ongelmanratkaisutaito Tasot 2,3
Numerotaito Tasot 3,4,5
Lukutaito Tasot 3,4,5
Järjestys
Maa L N PS KA Järjestys
Suomi 2 2 2 2,0 1
Ruotsi 4 3 1 2,7 2
Alankomaat 3 4 3 3,3 3
Japani 1 1 10 4,0 4
Norja 6 5 4 5,0 5
Tanska 12 6 5 7,7 6
Australia 5 13 6 8,0 7
Belgia (Flanderi) 9 8 11 9,3 8
Kanada 10 14 7 10,3 9
Slovakia 8 7 17 10,7 10
Tšekki 11 9 12 10,7 11
Saksa 15 11 8 11,3 12
Viro 7 12 16 11,7 13
Iso-Britannia (E, PI) 14 16 9 13,0 14
Itävalta 17 10 13 13,3 15
Korea 13 15 15 14,3 16
Yhdysvallat 16 21 14 17,0 17
Puola 18 17 19 18,0 18
Irlanti 19 19 18 18,7 19
Ranska 20 18 19,0 20
Kypros 21 20 20,5 21
Espanja 22 23 22,5 22
Italia 23 22 22,5 23
6

7. Mutta vaihtelu maan sisällä on suurta
7
0 0
19
3 3
11
8 10
29
27
29
33
41
38
8
22 19
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisutaito
Taso 4/5
Taso 3
Taso 2
Taso 1
Alle tason 1
Tieto puuttuu
Väestön jakaantuminen eri suoritustasoille Suomessa Tasolla 1 tai sen alapuolella
olevien lukumäärät:
• Lukutaidossa 370 000
• Numerotaidossa 450 000
• Luku- ja numerotaito
yhdessä 280 000
Tietotekniikkaa soveltava
ongelmanratkaisutaito:
• Tason 1 alapuolella 385 000
• Tieto puuttuu 650 000
1) Ei kokemusta tietokoneen
käytöstä 123 000 (4 %)
2) EpäonnistuI tietokoneen
käyttötaitotestissä 182 000
(5 %)
3) Ei halunnut tehdä tehtäviä
tietokoneella 340 000 (10 %)

8. Koulutusluokitus
Alkuperäisestä koulutusluokituksesta muodostettiin viisi luokkaa:
1. perusaste (enintään peruskoulu tai vastaava, eli enintään ISCED 2)
2. ammatillinen koulutus (ammatillinen kouluasteen/keskiasteen/toisen
asteen tutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto eli ISCED 3
sekä erikoisammattitutkinto ISCED 4)
3. lukio (ISCED 3)
4. opistoaste (aiemmin käytössä ollut ammatillinen opistoasteen tutkinto
eli ISCED 5B)
5. korkea-aste (ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi
korkeakoulututkinto, lisensiaatin ja tohtorin tutkinto eli ISCED 5A ja 6).
Koulutus Painottamaton Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisu
n % Ka Kh Ka Kh Ka Kh
Perusaste 973 17.8 261 52 256 52 277 42
Ammatillinen
koulutus 1 741 31.9 273 44 267 46 273 40
Lukio 573 10.5 311 45 303 48 312 36
Opistoaste 834 15.3 294 39 291 41 284 37
Korkea-aste 1 313 24.0 319 42 315 45 309 38
Tieto puuttuu 30 0.5
Kaikki 5 464 100.0 288 51 282 52 289 42 8

9. Koulutuksen ja lukutaidon yhteys
Suomessa
9

10. Koulutuksen ja numerotaidon yhteys
Suomessa
10

11. Koulutuksen ja ongelmanratkaisutaidon
yhteys Suomessa
11

12. Koulutusryhmien väliset erot lukutaidossa
ikäryhmittäin Suomessa
230
240
250
260
270
280
290
300
310
320
330
340
16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-65 v
Lukutaito
Perusaste
Ammatillinen koulutus
Lukio
Opistoaste
Korkea-aste
12

13. AMMATILLINEN KOULUTUS
Lukutaidon maakeskiarvot
246
253
254
259
262
263
264
265
265
266
266
267
267
268
270
270
273
273
276
279
288
220 230 240 250 260 270 280 290 300
Spain
France
Poland
Denmark
Germany
England and NI (UK)
Slovak Republic
Estonia
Ireland
United States
OECD Average
Norway
Austria
Czech Republic
Republic of Korea
Canada
Finland
Sweden
Australia
Netherlands
Japan
PIAAC country means in VET group: Literacy
13

14. AMMATILLINEN KOULUTUS
Lukutaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin
240
250
260
270
280
290
300
16-24 years 25-34 years 35-44 years 45-54 years 55-65 years
PIAAC country means in VET by age group: Literacy
OECD Average
Australia
Austria
Canada
Czech Republic
Denmark
Estonia
Finland
France
Germany
Ireland
Japan
Netherlands
Norway
Poland
Republic of Korea
Slovak Republic
Sweden
United States
England and NI (UK)
14

15. Koulutusryhmien väliset erot
numerotaidossa ikäryhmittäin Suomessa
230
240
250
260
270
280
290
300
310
320
330
340
16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-65 v
Numerotaito
Perusaste
Ammatillinen koulutus
Lukio
Opistoaste
Korkea-aste
15

16. AMMATILLINEN KOULUTUS
Numerotaidon maakeskiarvot
242
244
249
250
252
253
260
261
262
262
262
264
265
266
267
270
270
273
274
276
282
220 230 240 250 260 270 280 290
Spain
France
Poland
United States
Ireland
England and NI (UK)
Republic of Korea
Canada
Slovak Republic
Estonia
OECD Average
Germany
Australia
Finland
Norway
Czech Republic
Denmark
Sweden
Austria
Netherlands
Japan
PIAAC country means in VET group: Numeracy
16

17. AMMATILLINEN KOULUTUS
Numerotaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin
230
240
250
260
270
280
290
16-24 years 25-34 years 35-44 years 45-54 years 55-65 years
PIAAC country means in VET by age group: Numeracy OECD Average
Australia
Austria
Canada
Czech Republic
Denmark
Estonia
Finland
France
Germany
Ireland
Japan
Netherlands
Norway
Poland
Republic of Korea
Slovak Republic
Sweden
United States
England and NI (UK)
17

18. Koulutusryhmien väliset erot
ongelmanratkaisutaidossa ikäryhmittäin Suomessa
230
240
250
260
270
280
290
300
310
320
330
340
16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-65 v
Ongelmanratkaisutaito
Perusaste
Ammatillinen koulutus
Lukio
Opistoaste
Korkea-aste
18

19. AMMATILLINEN KOULUTUS
Ongelmanratkaisutaidon maakeskiarvot
255
259
262
264
267
269
271
271
271
272
272
273
274
274
278
280
281
281
281
240 245 250 255 260 265 270 275 280 285
Poland
England and NI (UK)
Estonia
Slovak Republic
Denmark
Ireland
OECD Average
Selected countries
Republic of Korea
Germany
Canada
Finland
Czech Republic
Norway
Sweden
Netherlands
Austria
Australia
Japan
PIAAC country means in VET group: Problem solving
Huom: Italia, Espanja, Kypros ja Ranska eivät osallistuneet ongelmanratkaisuun 19

20. AMMATILLINEN KOULUTUS
Ongelmanratkaisutaidon maakeskiarvot
ikäryhmittäin
Huom: Italia, Espanja, Kypros ja Ranska eivät osallistuneet ongelmanratkaisuun
230
240
250
260
270
280
290
300
310
16-24 years 25-34 years 35-44 years 45-54 years 55-65 years
PIAAC country means in VET by age group: Problem solving
OECD Average
Australia
Austria
Canada
Czech Republic
Denmark
Estonia
Finland
Germany
Ireland
Japan
Netherlands
Norway
Poland
Republic of Korea
Slovak Republic
Sweden
England and NI (UK)
20

21. AMMATILLINEN KOULUTUS
Miesten ja naisten erot luku- ja numerotaidossa
Suomessa
Erotus: Miesten keskiarvo – naisten keskiarvo
Erotus > 0: Miehet ovat parempia
Erotus < 0: Naiset ovat parempia
21

22. AMMATILLINEN KOULUTUS
Lukutaito ammatti- ja ikäryhmittäin Suomessa
ISCO 1-3 Johto ja asiantuntijat
ISCO 4-5 Toimisto- ja palvelutyöntekijät
ISCO 6-8 Koulutetut suorittavan työn tekijät
ISCO 9 Muut työntekijät
22

23. AMMATILLINEN KOULUTUS
Numerotaito ammatti- ja ikäryhmittäin
Suomessa
ISCO 1-3 Johto ja asiantuntijat
ISCO 4-5 Toimisto- ja palvelutyöntekijät
ISCO 6-8 Koulutetut suorittavan työn tekijät
ISCO 9 Muut työntekijät
23

24. Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys
lukutaitoon Suomessa
24
HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa
keskimäärin 7 pisteen lisäystä lukutaidon asteikolla.
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
Työhön liittyvä Muu Työhön liittyvä Muu
Formaali Formaali Formaali Non-formaali Non-formaali Non-formaali
Aikuiskoulutukseen vuoden aikana osallistuneiden ja ei-
osallistuneiden lukutaidon pistemäärien erotus Suomessa
Raakapistemäärien
erotus
Erotus kun ikä, koulutus
sukupuoli, ammatti ja
kielitaito kontrolloitu

25. Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys
numerotaitoon Suomessa
25
HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa
keskimäärin 7 pisteen lisäystä numerotaidon asteikolla.

26. Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys tietotekniikkaa
soveltavaan ongelmanratkaisutaitoon Suomessa
26
HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa keskimäärin 4
pisteen lisäystä ongelmanratkaisutaidon asteikolla.

27. Yhteenvetoa
• Ammatillisen koulutuksen hankkineet ovat
Suomessa keskimäärin vain hieman peruskoulun
tai vastaavan koulutuksen saaneita parempia
luku- ja numerotaidossa
• Lukutaidoltaan ammatillisen koulutuksen
hankkineet ovat kansainvälisessä vertailussa
viiden parhaan maan joukossa
• Numerotaidoltaan ammatillisen koulutuksen
hankkineet ovat vain hieman OECD-maiden
keskiarvon yläpuolella
• Luku- ja numerotaidon taso vaihtelee
ammatillisen koulutuksen hankkineiden(kin)
kesken suuresti
27

28. Yhteenvetoa
Ammatillisen koulutuksen hankkineista:
• 16–34-vuotiaat ovat lukutaidoltaan
kansainvälisessä vertailussa huipulla (2. sija)
• Myös 25–34-vuotiaat ovat numerotaidoltaan
kansainvälisessä vertailussa huipulla (2. sija)
• Sen sijaan 55–65 -vuotiaat ovat taidoiltaan
keskimäärin jopa alle OECD-maiden keskiarvon
• Numerotaidossa miehet ovat naisia parempia
kaikissa ikäryhmissä
• Lukutaidossa naiset ovat miehiä parempia vain
25–34-vuotiaiden ikäryhmässä
28

29. Yhteenvetoa
• Vaihtelua on ammattiryhmien välillä
• Ikäryhmien, ammattiryhmien ja sukupuolten väliset erot
osaamisessa ovat kuitenkin keskimäärin suunnilleen samat VET-
ryhmässä kuin koko väestössä
• Mutta: Koulutusryhmien väliset tasoerot keskimääräisessä
osaamisessa ovat hyvin selvät
• Riittääkö VET-ryhmän osaaminen vastaamaan tulevaisuuden
haasteisiin?
• Mistä VET-ryhmän keskimäärin heikko osaaminen johtuu?
– Heikoista pohjataidoista ja koulutukseen valikoitumisesta?
– Koulutuksen laadusta?
– Yleisten aineiden vähäisestä osuudesta?
• Tulokset korostavat sekä ammatillisen koulutuksen että
perusopetuksen kehittämistarpeita
29

30. Haasteita
• Perustaidoiltaan heikot eivät useinkaan itse
tiedosta taitojensa riittämättömyyttä.
• Heikot taidot voivat olla arka asia henkilölle
itselleen.
• Tärkeätä onkin pyrkiä viestimään heikkojen
perustaitojen yleisyydestä ja tarjolla olevasta
koulutuksesta.
• Koulutuksessa on tärkeää huomioida kunkin
oppijan yksilölliset tarpeet ja lähtötaso.
• Niille aikuisille, joilla on selviä ongelmia
perustaidoissa, tarvittaisiin pitkäkestoista ja
intensiivistä koulutusta.
30

31. 31
• Työelämän jatkuvien muutosten myötä yleistaitojen
hallinnasta on tullut entistä olennaisempi osa hyvää
ammattitaitoa ja keskeinen työelämässä ja
tietoyhteiskunnassa menestymisen edellytys.
• Työelämän tuottavuuden ja laadun parantuminen,
työllisyyden kasvu ja työurien pidentyminen
edellyttävät hyvien ammatillisten taitojen ohella
kykyä käyttää ja kehittää perustaitoja.
• Perustaitojen hallinnassa on kysymys myös tasa-
arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tasa-arvon
näkökulmasta ei voi olla hyväksyttävä tilanne, jos
joiltain väestöryhmiltä puuttuvat yhteiskunnassa
pärjäämiseen tarvittavat perustaidot.
Haasteita

32. Lisää tietoa PIAAC:sta
Nettisivut:
• www.oecd.org/site/piaac/
• www.piaac.fi
Raportit:
• Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen
tuloksia. PIAAC 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013: 19.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/PIAAC_2012.html
• OECD (2013). OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills.
OECD Publishing. http://skills.oecd.org/skillsoutlook.html
• OECD (2013). The Survey of Adult Skills: Reader’s Companion. OECD Publishing.
http://skills.oecd.org/documents/Survey_of_Adult_Skills_Readers_Companion.pdf
• OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland.
Preliminary version. Paris: OECD Publishing.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/piaac/liitteet/
adultskillsfinland.pdf
32

33. Kiitos!
antero.malin@jyu.fi
33