1.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
1
Case
Analysis:
Recipe
of
Success
-‐
Antwerp
Fashion
Cluster
Petra
Wullings,
TradeMill
Fashion is sentiment
Sentiment is emotion
Emotion is personal
Persons make fashion
Fashion is personal emotion expressed in garments
Garments make money when sold in large quantities
As fashion is linked to a person it cannot exist in large quantities
Fashion is therefore programmed for select individuals
And must therefore be high priced
When the price is not high enough fashion will not cover the cost price
And the person making that fashion will not survive whatever the talent he/she displays.
(Paelinck, 2012)
2.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
2
Sisältö
Belgian
Muoti-‐
ja
Vaatetusteollisuus
..........................................................................................................
3
Muotiteollisuuden
kansantaloudellinen
merkitys
..........................................................................
3
Belgian
Muotikeskittymän
Arvoverkko
...............................................................................................
6
Arvoverkon
toimijat,
yritykset
.................................................................................................................
6
1.
Luomisprosessi
ja
valmistus
...........................................................................................................
7
2.
Jakelu-‐
ja
veistintäkanavat
...............................................................................................................
7
3.Kauppa
.......................................................................................................................................................
8
Belgialainen
muoti
kansainvälisillä
markkinoilla
................................................................................
8
Kasvutarina
ja
Historia
.....................................................................................................................................
9
Tekstiiliohjelma
TextielPlan
.....................................................................................................................
9
Kultainen
neula,
Gouden
Spoeld
..........................................................................................................
10
Muotia
Belgiasta
-‐
“Mode
dit
is
Belgisch”
.........................................................................................
10
Antwerpenin
Nuoret
Suunnittelijat,
eli
“The
Six
of
Antwerp”
...............................................
11
Menestyksen
mahdollistajat
.......................................................................................................................
12
Royal
Academy
of
Fine
Arts
Antwerp,
Fashion
Department
...................................................
12
Julkisen
vallan
tukitoimet
.......................................................................................................................
13
ModeNatie
.................................................................................................................................................
13
FFI
Flanders
Fashion
Institute
.........................................................................................................
13
Enterprise
Flanders
(Agentschap
Ondernemen)
.....................................................................
14
Flanders
Investement
&
Trade
(FIT)
.............................................................................................
14
PMV
..............................................................................................................................................................
14
Antwerpen
................................................................................................................................................
15
Momu
..........................................................................................................................................................
15
CreaModa
...................................................................................................................................................
15
MAD
Brussels
...........................................................................................................................................
15
Muotisektorin
kasvun
haasteet
.................................................................................................................
16
Belgian
Muotisektorin
Opit
.........................................................................................................................
18
Julkisten
tahojen
toimet
...........................................................................................................................
18
Taloudellinen
tuki
sektorille
.............................................................................................................
18
Sektorikohtainen
tukiorganisaatio
................................................................................................
18
Fasilitointi
.................................................................................................................................................
18
Yhteistyö
....................................................................................................................................................
18
Verkottuminen
Arvoketjussa
............................................................................................................
19
Kansainvälinen
ilmapiiri
.....................................................................................................................
19
Mainonnan,
viestinnän
ja
kommunikaation
tärkeys
..............................................................
19
3.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
3
Belgian
Muoti-‐
ja
Vaatetusteollisuus
Belgialainen
muoti
ja
vaatetusteollisuus
on
saavuttanut
merkittävän
roolin
kansainvälisesti.
Belgialla
on
pitkä
historia
kankaankutomisessa
ja
kansainvälistä
kangaskauppaa
villa-‐,
puuvilla-‐
ja
pellavakankailla
on
tehty
jo
keskiajalta
lähtien.
Perinteinen
tekstiiliteollisuus
kävi
kuitenkin
1970
luvulla
läpi
kriisin,
joka
ajoi
teollisuuden
ahdinkoon
ja
siirsi
suuren
osan
valmistuksesta
ulkomaille.
Tästä
kriisistä
kypsyi
myös
siemen
alueen
uudelle
kukoistukselle.
Lähes
neljän
viime
vuosikymmenen
aikana
erityisesti
Flanderin
maakunta
saanut
tunnettuutta
kansainvälisenä
muodin
keskuksena.
Flanderin
maineen
pohjalla
on
80-‐luvulla
käynnistetty,
tekstiiliteollisuutta
tukeva
”Textiel
Plan”
tekstiilisuunnitelma.
Samaan
aikaan
Antwerpenistä
nousi
ryhmä
uusia,
riippumattomia
ja
lahjakkaita
suunnittelijoita,
joista
muodin
edelläkävijöinä
tunnetaan
muun
muassa
ns.
”Antwerpenin
Kuusikko”.
Nykyään
Belgialaisesta
muodista
puhuttaessa
muoti
yhdistetään
Antwerpeniin,
Brysseliin
ja
Ghentin
kaupunkeihin,
joissa
kussakin
tarjotaan
kansainvälisesti
korkeaksi
tunnustettua
vaatetussuunnittelun
koulutusta
ja
joissa
näin
ollen
kasvaa
ja
kehittyy
kansainvälisesti
kiinnostavaa
luovaa
potentiaalia.
Tässä
tutkimuksessa
keskitytään
enimmäkseen
näistä
merkittävimmän
kaupungin,
Antwerpenin
tarkasteluun.
Muotiteollisuuden
kansantaloudellinen
merkitys
Tarkasteltaessa
Belgian
muotisektorin
roolia
kansantaloudellisesti,
olemme
käyttäneet
aineistoa
uusimmasta,
ja
erittäin
yksityiskohtaisesta
ja
laajasta,
Flanderin
maakunnan
luovien
alojen
selvityksestä.
Selvityksen
ovat
tehneet
yhdessä
maakunnan
oma
luovien
alojen
toimisto,
Flanders
DC
ja
Antwerpenin
Management
School
of
Knowledge.
Hyvin
kukoistavalla
ja
kehittyneellä
luovien
alojen
sektorilla
on
Flanderin
maakunnassa
merkittävä
rooli.
Tämän
vuoksi
maakunta
on
halunnut
panostaa
alojen
toiminnan
ymmärtämiseen,
rakenteeseen,
sekä
kasvumahdollisuuksia
luovien
tukitoimien
(mm.
kaupallisen
osaamisen)
kehittämiseen.
Oheisesta
taulukosta
näemme,
että
muotisektorilla
on
merkittävä
rooli
muiden
luovien
alojen
kesken.
Erityisesti
on
huomattavissa
alan
kyky
luoda
lisäarvoa
toiminnallaan
kokonaistaloudelle.
Tässä
voidaan
ottaa
huomioon
esimerkiksi
muodin
merkitys
Antwerpenin,
Brysselin
tai
Ghentin
turismissa.
Ala
myös
ruokkii
toimillaan
muita
luovia
aloja,
jotka
ovat
osaksi
riippuvaisia
muodista
ja
sen
luovasta
elinkaaresta;
esimerkkinä
valokuvaajat,
stilistit,
meikkitaiteilijat,
av-‐osaajat,
ja
somistajat
joita
ilman
muotinäytöksiä
ei
saataisi
aikaan.
4.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
4
Taulukko
1:
Luovat
alat
Flanderin
maakunnassa
Sektori
Yksityisyrittäjät
(# pers.)
Työnantajat (#)
Työntekijät
(VTE)
Liikevaihto (€) Lisäarvo (€)
Arkkitehtuuri 10.450 895 5.916 1.517.055.979 665.953.220
Audiovisuaalinen 3.147 314 7.091 2.146.628.652 850.533.620
Kuvataide 2.393 220 791 382.956.953 132.090.133
Design 5.056 237 834 501.149.549 201.322.844
Kulttuuriperintö na
na
na
na
na
Pelit/Gaming 87 43 289 215.948.386 33.006.941
Kirjallinen
tuotanto-kirjat
2.888 534 6.948 1.011.605.941 348.298.432
Kirjallinen
tuotanto-lehdistö
3.479 738 7.358 2.931.736.100 866.954.740
Muoti 7.272 3.958 27.927 8.559.411.399 1.935.460.116
Musiikki 9.084 511 3.472 1.506.347.009 692.072.020
Uusi media
na
na
na
na
na
Teatteritaide 5.868 431 4.814 1.306.906.730 470.935.730
Mainonta ja
markkinointi
3.158 705 8.422 2.523.205.691 705.635.932
Luovat alat 52.882 8.586 73.862 22.602.952.389 6.902.263.728
Lähde:
Creatieve
Industries
in
Vlaanderen
–
update,
www.ffi.be
Vuonna
2010
koko
luova
sektori
työllisti
lähes
74.000
ihmistä
Flanderissa,
ja
vastasi
noin
3%
Flanderin
taloudesta
Belgian
tekstiili-‐
ja
vaatetusteollisuus
toimii
vahvasti
PK-‐sektorilla.
Muotisektorin
painopiste
on
pääasiassa
Flanderin
alueella,
jossa
selkeää
keskittymistä
on
havaittavissa
Itä-‐
ja
Länsi-‐Flanderissa
erityisesti
Antwerpenin
alueella.
5.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
5
Ala
työllistää
+/-‐
30.000
henkilöä,
joista
60%
kaupan
puolelta..
Ala
on
osoittanut
myös
selvää
(+20%)
kasvua
viimeisten
viiden
vuoden
aikana,
vaikka
esim.
(yksityis-‐)yrittäjien
määrä
on
ollut
laskussa.1
Flanderin muotialan ydinluvut
* Indikatiivinen tulos
Muuttuja Top-down Bottom-up
Yksityisyrittäjät (#) 7.272 2.686
Työnantajat (#) 3.958 4.282
Työntekijät (VTE) 27.927 35.642
Liikevaihto (€) * 8.559.411.399 9.648.688.882
Lisäarvo (€) 1.935.460.116 2.379.944.791
Lähde:
Flanders
DC
–
Antwerp
Management
School
Luvuissa
on
suuria
eroja
riippuen
laskutavasta
ja
lähteestä,
kuten
jo
oheisesta
taulukostakin
näkyy
(top-‐down
ja
bottoms-‐up).
Vaatetusteollisuuden
liiton,
Creamodan
lukujen
mukaan
alan
liikevaihto
koko
Belgiassa
(Wallonia
mukaan
lukien)
on
1,5
miljardia
euroa,
2
miljardia
euroa
mikäli
asusteet
lasketaan
mukaan.
2
Muotisektorin
sivuvaikutukset,
lisäarvon
muodostus,
näkyy
selkeästi
myös
Antwerpenissä.
Antwerpenille,
luovat
alat
muodostavat
pienen,
mutta
taloudellisesti
tärkeän
sektorin.
Kaupungin
turismille
joka
tukeutuu
neljään
peruspilariin:
Antwerpenin
satamaan,
barokkiarkkitehtuuriin,
timantteihin
ja
muotiin,
se
on
tärkeä
osa
kaupungin
houkuttelevuutta
myös
kansainvälisesti.3
Kaupunki
on
ottanut
myös
vastuuta
”Fashion
City”
maineen
ylläpitämisestä.
Se
on
tiiviissä
yhteistyössä
alan
mahdollistajien
ja
toimijoiden
kanssa,
pyrkien
tukemaan
omalta
osaltaan
alan
kasvua
ja
kansainvälistämistä.
Se
tukee
toimillaan
alan
toimijoiden
yhteistyötä,
sopivien
toimitilojen
löytämistä,
sekä
suunnittelee
yrityshautomoa
sekä
vaatetussektorin
tukitoimien
pitkäaikaissuunnitelmista
vastaavan
Muotineuvoston
perustamista
Antwerpeniin.
1
Creative
Industries
in
Flaanderen
–
update,
www.ffi.be
2
http://www.creamoda.be/NL/sectorinfo/cijfers
3
Haastattelu,
Kris
Achten,
City
of
Antwerp
6.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
6
Vuonna
2010
kaupungissa
toimi
7.950
luovan
alan
yritystä,
muodostaen
16,5%
kaupungin
yrityksistä.
Vaatetussektorin
yrityksiä
oli
yhteensä
661
kpl.4
Belgian
Muotikeskittymän
Arvoverkko
Muodin
arvoverkko
(kuva
1)
kartoittaa
toimijat,
jotka
omalla
toiminnallaan
tukevat
muotisektorin
toimintaa.
Kuten
muillakin
sektoreilla,
voidaan
mukaan
lukea
ydintoimijat,
sekä
sektoria
suoraan
ja
välillisesti
tukevat
toimijat.
Jokaisella
toimijalla
on
kuitenkin
tärkeä
oma
roolinsa
sektorin
kannalta.
Kuva
1.
Belgia,
Muotiteollisuuden
arvoverkko
Lähde:
Creatieve
Industrien
in
Flaanderen,
update.
www.ffi.be
Arvoverkon
toimijat,
yritykset
Emme
käy
tässä
kaikkia
arvoverkon
rooleja
läpi,
mutta
nostamme
muutaman
esiin:
4
Mukana
myös
ICT
ja
NewMedia
yhtenä
suurimmista
yritysryppäistä
(1712
yritystä),
sekä
mainonta
ja
markkinointi
(1255
yritystä)
7.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
7
1.
Luomisprosessi
ja
valmistus
Muotisuunnittelijat
Voidaan
puhua
kahdenlaisista
suunnittelijoista;
niistä,
jotka
suunnittelevat
anonyymisti,
usein
suuremassa
ryhmässä,
projektipohjalta
tietylle
vaatetusmerkille
vaatteita;
sekä
niistä
suunnittelijoista,
joilla
on
oman
mallistonsa
ja
-‐merkkinsä.
Alkavat
belgialaiset
suunnittelijat
usein
yhdistävät
nämä
molemmat
roolit
saadakseen
kokemusta
suuremmista
kansainvälisemmistä
toimijoista,
ja
rahoittaakseen
taloudellisesti
hankalat
ensimmäiset
oman
malliston
suunnitteluvuodet.
Tunnettuja
tämän
päivän
Belgialaisia
suunnittelijoita
ovat
esimerkiksi
Renzo
Rosso,
Ann
Demeulenmeester,
Raf
Simons,
Veronique
Branquinho,
Bernard
Willhelm,
Bruno
Pieters,
Haider
Ackermann
and
A.F.
Vandevorst.
Kaavoittajat
Kaavoittajan
rooli
on
”kääntää”
muotisuunnittelijan
luova
visio
kaavoiksi
ja
malleiksi,
jotta
ne
voidaan
siirtää
mallikappaleiksi
ja
lopulta
tuotantoon
ja
vaatteiksi.
Kaavoittajat
työskentelevät
tiiviisti
suunnittelijan
kanssa.
Useimmat
belgialaisista
kaavoittajista
työskentelevät
suunnittelijan
tai
valmistajan
palkkaamina.
Tekstiiliteollisuus
Tekstiiliteollisuus
raaka-‐aineiden
tuottajana
on
muotiteollisuudelle
tärkeä.
Belgian
tekstiiliteollisuus
on
paljolti
kuitenkin
siirtynyt
kovan
kilpailun
ajamana
maihin
joissa
voidaan
saavuttaa
halvemmat
työvoimakustannukset.
Valmistajat,
vaatetusteollisuuden
yritykset
Valmistus
voi
tapahtua
pienimuotoisesti
flaamilaisissa
ompelimoissa,
ateljeissa,
jos
kyse
on
pienistä,
riippumattomien
suunnittelijoiden,
omista
kokoelmista,
tai
korkeaa
käsityötä
vaativista
kappaleista.
Suurien
erien
valmistus
tapahtuu
kuitenkin
poikkeuksetta
ulkomailla
halpatyömaissa.
Kilpailun
koveneminen
on
vaikuttanut
siihen
että
Belgialaiset
valmistajat
ovat
joutuneet
erikoistumaan
(työvaatteet,
mittatilausvaatteet,
uniformut,
jne.)
tai
tekemään
osan
työstä
Belgiassa
(valmistelu/viimeistely).
5
2.
Jakelu-‐
ja
veistintäkanavat
Muotinäytökset
ja
näyttelytilat
Erityisesti
riippumattomien
suunnittelijoiden
omien
(luksus)merkkien
kannalta
näytöksillä
ja
näyttelytiloilla
on
merkittävä
rooli.
Ensisijaisesti
ne
tarjoavat
ketjujen
ja
vaatetusliikkeiden
sisäänostajille
mahdollisuuden
tutustua
mallistoihin,
mutta
toisaalta
ne
tarjoavat
myös
laajan
yleisön
näytöksiin
osallistuvan
median
ja
bloggaajien
kautta.
Omien
muotiviikkojen
puutteessa,
Belgialaiset
suunnittelijat
ovat
selvästikin
fokusoituneet
kansainvälisille
messuille,
joista
useimmin
mainitaan
Pariisi
ja
Lontoo.
Perässä
tulevat
Milano,
New
York
ja
Tokio.
Vain
parhaiten
menestyvillä
suunnittelijoilla
on
kuitenkin
taloudellisesti
varaa
esitellä
mallistoaan
näytöksissä,
tai
kustantaa
mallistolleen
näyttelytila.
5
Lähde:
Creatieve
industrien
in
Flaanderen
–
Update.
www.ffi.be
8.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
8
Agentit
ja
muotimessut
Agentit
ja
messut
ovat
tyypillisesti
keskisegmentissä
toimivien
merkkien
tapa
esitellä
tuotteitaan
ja
tavoittaa
laajempi
joukko
vähittäiskauppojen
ja
ketjujen
sisäänostajia.
Tärkeimmät
muotimessut
messut
järjestetään
säännöllisesti
Brysselissä.
Media
ja
bloggaajat
Belgialaisen
muodin
ja
Flanderin
muotikeskittymän
kannalta
ovat
mielenkiintoisessa
roolissa
muotiin
keskittyneet
julkaisut,
sekä
bloggarit.6
Muotilehtien
artikkelit
ja
julkaisut
belgialaisista
suunnittelijoista
ja
heidän
mallistoistaan
ovat
kansainvälisen
tunnettuuden
luomisen
kannalta
erittäin
ratkaisevassa
asemassa.
Erityisesti
riippumattomille
suunnittelijoille
ja
keskisegmentin
merkeille
on
muotijulkaisujen
mediahuomio
usein
ainoa
mahdollinen
PR-‐
ja
markkinointikanava.
Viime
vuosina
myös
bloggaajilla
on
ollut
erityisrooli
muotimerkkien
tunnettuuden
lisäämisessä.
Belgiassa
on
vain
muutama
ammattibloggaaja,
kuten
jotka
pystyvät
muodin
alalla
elättämään
itsensä
bloggaamisella.
Bloggaajat
ovat
usein
kuitenkin
vannoutuneita,
ammattitaitoisia
muodintuntijoita,
joita
ei
voi
ottaa
huomiotta.
3.Kauppa
Vähittäiskauppa
Muodin
jakelukanavista
tärkeimmät
ovat
merkkien
omat
lippulaivakaupat,
muotitalot,
tavaratalot
ja
shop-‐in
–shop
ratkaisut.
Keskiluokan
merkeille
tavaratalot
ja
pop-‐up
liikkeet,
verkkokauppa
ja
outletit
ovat
tyypillisiä
jakelukanavia.
Verkkokauppa
kasvattaa
jatkuvasti
osuuttaan
ja
ajaa
perinteisiä
liikeratkaisuja
keksimään
innovatiivisempia
ratkaisuja
houkutella
asiakkaita
viihtymään
ja
kuluttamaan,
myös
Belgiassa.
Kuuluisia
Belgialaisia
muotitaloja,
ovat
esimerkiksi
Natan
(Edouard
Vermeulen),
Andres,
Van
de
Velde
/
Marie
Jo,
Essentiel,
Terre
Bleue,
Mayerline
jotka
omalta
osaltaan
tukevat
Belgialaisen
muodin
mainetta
Länsi-‐Euroopassa.
Belgialainen
muoti
kansainvälisillä
markkinoilla
Viennin
osuus
Belgian
muoti-‐
ja
vaatetusteollisuudesta
on
65%
-‐
70%.
Belgia
on
tunnettu
luovista
suunnittelijoista,
osaavasta
teollisuudesta,
sekä
korkeasta
laadusta.
Antwerpeniläiset
suunnittelijat,
kuten
Antwerpenin
kuusikko
(Walter
Van
Beirendonck,
Ann
Demeulemeester,
Dries
Van
Noten,
Dirk
Van
Saene,
Marina
Yee
en
Dirk
Bikkembergs),
Maison
Martin
Margiela,
A.F.
Vandevorst,
Raf
Simons,
Kris
Van
Assche,
Anna
Heylen
ja
monet
muut
ovat
nostaneet
pienen
Belgian
maailmankartalle.
Kuuluisat
muotitalot
omalta
osaltaan
tukevat
Belgialaista
muoti-‐imagoa.
6
Katso
esim:
http://www.polienne.com
ja
http://www.fashionata.com
9.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
9
Kuitenkin
myös
Belgialainen
muoti
ja
vaatetusteollisuus
on
suurten
haasteitten
edessä.
Globalisaation
kasvaessa,
nopean
kulutuksen
”fast
fashionin”
lisääntyessä
ja
taloudellisen
kriisin
jatkuessa
monet
yritykset
ovat
joutuneet
ahdinkoon.
Siitä
huolimatta
Belgialaiset,
tai
ehkä
paremmin
sanottuna
Flaamit,
jotka
vastaavat
suurimmasta
osasta
Belgian
muoti-‐
ja
vaatetusteollisuutta,
ovat
optimistisia.
Belgian
maine,
ja
sijainti
keskellä
Länsi-‐Eurooppaa
tärkeimpien
muotikaupunkien
Lontoon,
Pariisin
ja
Milanon
polttopisteessä
on
mahdollistanut
oman
kansainvälisen
profiilin
rakentamisen,
ja
verkostoitumisen
kansainvälisten
toimijoiden
kanssa.
Belgialaisen
muodin
kantava
voima,
Antwerpenin
Kuninkaallisen
Taideakatemian
vaatetussuunnittelulinja,
ruokkii
osaltaan
kansainvälisyyttä.
Vuonna
2013
Akatemian
vaatetussuunnittelulinjan
opiskelijoista
70
%
oli
ulkomaalaisia
ja
koulutuksen
oli
käynyt
läpi
opiskelijoita
32
eri
kansallisuudesta.
Koska
Akatemia
on
nykyään
näinkin
kansainvälinen,
on
oikeastaan
mahdotonta
puhua
enää
Belgialaisista
tai
Antwerpeniläisistä
suunnittelijoista,
vaan
paremminkin
Antwerpenin
koulun
suunnittelijoista.
"Belgialainen
muoti"
tai
“Belgialainen
tyyli”
viittaakin
parhaiten
Akatemiasta
valmistuneisiin,
kuin
maan
vaatetusteollisuuteen.7
Kasvutarina
ja
Historia
Belgiassa,
erityisesti
Flanderin
alueella
on
perinteisesti
ollut
paljon
tekstiili-‐
ja
kutomoteollisuutta
jo
keskiajalta
lähtien.
Kuitenkin
1970-‐luvun
lopulla
teollisuudessa
oli
huomattavissa
suuri
muutos;
tuotanto
väheni,
sillä
yritykset
siirtyivät
kustannussyistä
tuottamaan
ulkomailla.
Tässä
vaiheessa
valtio
koki
tärkeäksi
säilyttää
edes
osa
valmistuksesta
maassa
ja
tekstiili-‐
ja
vaatetusteollisuuden
yritykset
hengissä,
tukemalla
teollisuutta
voimakkaasti.
Syntyi
ns.
Tekstiiliohjelma
eli
"Textielplan".
Tekstiiliohjelma
TextielPlan
Tekstiiliohjelma
oli
Belgian
hallituksen
ja
entisen
talousministerin,
Willy
Claesin,
projekti,
jolla
oli
tarkoitus
antaa
uusi
sysäys
tekstiili-‐
ja
vaatetusteollisuudelle
viisivuotissuunnitelman
muodossa.
Ohjelma
käynnistettiin
vuonna
1981,
ja
se
kattoi
taloudellista
tukea
yhteensä
27,7
miljardia
Belgian
frangia.
Yli
1
100
yritystä
haki
tukea
ohjelman
kautta.
7
Interview
David
Flamee,
MoMu
&
Antwerpenin
Kuninkaallinen
Akatemia
“Korealainen
opiskelija
sanoi
minulle:
"Olen
Belgialainen
suunnittelija,”
koska
hän
opiskeli
täällä.
Pidän
tavasta,
jossa
koulu
tulee
heille
niin
tärkeäksi,
että
siitä
tulee
osa
identiteettiä.
Belgialainen
muoti
ei
tarkoita
sitä,
että
se
tuotetaan
täällä
tai
että
sen
on
suunniteluut
Belgialainen
muotisuunnittelija;
vaan
sitä
että
sen
on
suunnitellut
Akatemiassa
opiskellut
henkilö.”
David
Flamee,
Antwerpenin
Taideakatemia
10.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
10
Suurin
osa
varoista
ohjautui
teollisuuden
tuotantokoneiston
uudistamiseen.
Kuitenkin
onnistuneimmaksi
Belgian
muotiklusterin
osalta
näytti
muodostuvan
vaatetusteollisuuden
markkinointiin
budjetoitu
panostus.
Sen
pohjalta
perustettiin
myös
ITCB,
Institute
for
Tekstiili-‐
ja
Confection,
tekstiilialan
liitto.
Yksi
toimielimen
tärkeimmistä
tehtävistä
oli
edistää
Belgian
tekstiilialaa,
ja
auttaa
löytämään
ja
tukemaan
nuoria,
tuntemattomia
kykyjä.
Kultainen
neula,
Gouden
Spoeld
Yksi
menestyksekkäimmistä
instituutin
toimista
heti
alkuun,
oli
"Kultainen
Neula"
(Gouden
Spoeld)
kilpailun
järjestäminen
vuonna
1982.
Instituutille
oli
vihjaistu
Antwerpenin
Taideakatemiassa
opiskelevista
nuorista
lahjakkuuksista,
joilla
voisi
olla
annettavaa
kilpailulle.
Tuohon
aikaan
Akatemian
vaatetussuunnittelun
osasto
oli
ainoa
korkeatasoinen
oppilaitos,
jossa
pystyi
opiskelemaan
muotia
ja
vaatetussuunnittelua.
Näistä
seitsemästä
nuoresta
Kuninkaallisen
Akatemian
opiskelijasta,
jotka
kilpailuun
osallistuivat,
tuli
Belgian
muodin
maineen
ja
menestyksen
kannalta
ratkaisevan
tärkeitä.
Heistä
–
ryhmää
kutsuttiin
myöhemmin
nimellä
"Antwerpen
6",
tuli
kantava
voima
Belgian
muotisektorille
tulevina
vuosikymmeninä.
Kilpailun
voitti
yksi
heistä,
Ann
Demeulemeester. 8
Seuraavana
vuonna
kilpailun
voittajat
löytyivät
myös
Akatemian
opiskelijoista.
Dirk
van
Saene,
voitti
pääpalkinnon
ja
Martin
Margiela
sai
kunniamaininnan
kansainväliseltä
tuomaristolta,
jota
johti
itse
Jean-‐Paul
Gaultier.
Gaultierin
läsnäolo
tuomaristossa,
sekä
hänen
myönteiset
kommenttinsa
nuorista
lahjakkuuksista
keräsi
erityisesti
kansainvälistä
huomiota
ja
kasvatti
Antwerpenin
Akatemian
kansainvälistä
mainetta.
Muotia
Belgiasta
-‐
“Mode
dit
is
Belgisch”
Samaan
aikaan,
samasta
miljardibudjetista
tekstiiliteollisuudelle,
oli
käynnissä
toinen
kampanja
“Muotia
Belgiasta”
(Mode
dit
is
Belgisch).
Sen
pääpaino
oli
osoittaa
että
Belgialaisten
suunnittelijoiden
panostus
kansainvälisessä
muotiteollisuudessa
oli
merkittävä.
Maasta
lähti
maailmalle
monia
suunnittelijoita,
jotka
saivat
niemeä
ulkomaisten
merkkien
kautta,
mutta
kotimassa
tietoisuus
ja
suunnittelun
,
sekä
muodin
arvostus
oli
vähäistä.
Tarkoituksena
oli
kasvattaa
kuluttajat
arvostamaan
Belgialaista
suunnittelua
ja
muotia.
Hankkeeseen
kuului
myös
uuden
muotilehden
perustaminen,
jolla
oli
sama
nimi
kuin
projektilla.
Lehden
tehtävänä
oli
saada
julkisuutta
Belgialaisille
suunnittelijoille
ja
vaatetusteollisuudelle.
Tämä
promootiohanke
toi
lisää
mainetta
myös
nuorille
“juuri
löydetyille”
kyvyille:
Gouden
Spoeld
kilpailun
voittajille
ja
heidän
mallistoilleen.
8
http://www.lifestylejetset.nl/de-‐invloed-‐van-‐de-‐antwerpse-‐zes/
11.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
11
Antwerpenin
Nuoret
Suunnittelijat,
eli
“The
Six
of
Antwerp”
On
hyvä
muistaa
ja
ymmärtää,
että
vaikka
nämä
nuoret
muotoilijat
(Walter
Van
Beirendonck,
Ann
Demeulemeester,
Dries
Van
Noten,
Dirk
Van
Saene,
Marina
Yee
en
Dirk
Bikkembergs)
Antwerpenin
Akatemiasta
sattuivat
olemaan
oikeassa
paikassa
oikeaan
aikaan
kun
Belgian
valtio
päätti
ryhtyä
tukemaan
vaatetusteollisuutta
Tekstiilisuunnitelman
eri
projektien
kautta,
heidän
menestyksensä
perustui
kuitenkin
yhdistelmään
erittäin
kovaa
työtä,
lahjakkuutta,
vahvaa
omaa
näkemystä,
sekä
loistavaa
taipumusta
tarttua
tielle
tuleviin
mahdollisuuksiin
ja
käyttää
ne
hyväkseen.
Sanotaan,
että
Antwerpenin
kuusikko
tunsi
jo
opiskeluaikanaan
olevansa
osa
murrosvaihetta.
Muutos
oli
nähtävissä
niin
Akatemiassa
kuin
sitä
ympäröivässä
maailmassakin.
Muodissa
oli
uusi
vaihe
menossa:
itseilmaisu,
myös
vaatetuksen
kautta,
oli
tullut
osaksi
kulttuuria.
Ilmassa
oli
toisenlaista
energiaa.
Tämä
nuori
suunnittelijaryhmä
tunsi
sen,
koki
sen,
ja
osasi
käyttää
sitä
edukseen.
Esimerkkinä
voi
mainita
kuinka
he
imivät
itseensä
uusia
vaikutteita
ja
kansainvälisiä
kulttuureita
jo
opiskeluaikana
pyrkien
pois
perinteisestä
tavasta
suunnitella
muotia.
Heidän
työtänsä
kehuttiin
“uudeksi,
raikkaaksi,
helposti
lähestyttäväksi
ja
täysin
epä-‐
ranskalaiseksi”.
Kansainvälisestä
ja
kotimaisesta
palautteesta
heidän
luottamuksensa
kasvoi
yrittämään
saada
myös
kansainvälisempää
huomiota.
He
myös
ymmärsivät
varsin
pian,
että
Belgia
ei
ollut
täysin
valmis
vielä
heidän
edustamaansa
radikaaliin
muotoiluun.
Heitä
pidettiin
eksentrisinä
ja
erikoisina,
ehkä
jopa
liian
ylimielisinä,
toimimaan
paikallisten
ja
perinteisempien
vaatetusteollisuuden
ja
tekstiiliteollisuuden
yritysten
kanssa.
Vuonna
1986
ryhmä
päätti
lähteä
Lontooseen.
Luovan
lähestymistapansa,
kiehtovien
lentolehtisten,
erikoisen
messuosaston
ja
huolellisesti
tehtyjen
valmisteluitten
ansiosta,
ryhmä
onnistui
herättämään
hakemansa
huomion
ja
saamaan
mallistoilleen
kansainvälistä
tunnustusta.
Johtuen
heidän
hankalista
Belgialaisista
sukunimistään,
jotka
englantilaisille
olivat
aivan
mahdottomia
lausua,
heitä
ruvettiin
kutsumaan
nimellä
“The
Six
of
Antwerp
".
Vuonna
1987,
"Antwerpenin
kuusikko"
osoitti
toisen
hyvän
esimerkin
luovista
ratkaisukyvyistään
perustaen
Pariisin
muotiviikkojen
jatkoksi
Antwerpenin
ostopäivät,
joissa
he
hakivat
kansainväliset
ostajat
Pariisin
jälkeen
omiin
näyttelytiloihinsa
Antwerpeniin
huolellisesti
suunnitellulle
kiertueelle.
Pian
tämän
jälkeen
ryhmä
alkoi
löytää
tiensä
kansainvälisen
muotimaailmaan
työskennellen,
joko
omien
kokoelmiensa
parissa,
tai
kansainvälisten
kovien
nimien
leivissä.
Ei
ole
epäilystäkään
siitä,
että
Antwerpenin
kuusikon
rooli
on
ollut
ratkaiseva
Belgian
maineelle
muodin
alalla.
Näiden
suunnittelijoiden
ahkeruus,
persoonallinen
ote
ja
12.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
12
panostus
yksityiskohtiin
loi
maineen
Belgialaiselle
muodille,
joka
edelleenkin
tasoittaa
tietä
monelle
uudelle
suunnittelijalle
kansainvälisesti.
Menestyksen
mahdollistajat
Royal
Academy
of
Fine
Arts
Antwerp,
Fashion
Department
Antwerpenin
Royal
Academy
of
Fine
Arts
on
yksi
maailman
vanhimmista
taideinstituutioista,
perustettu
jo
vuonna
1663,
Pariisin,
Rooman
ja
Firenzen
akatemioiden
vanavedessä.
Sen
rooli
Belgialaisen
muodin
synnyinsijana
on
ollut
ratkaisevan
tärkeä.
Tällä
hetkellä
se
on
edelleen
yksi
maailman
johtavista
kansainvälisistä
muotiakatemioista,
ja
selvästi
eroaa
opetusmetodeillaan
muista
Belgialaisista
muotiakatemioista:
Gentistä
ja
La
Cambresta
Muotisuunnitteluosasto
näki
päivänvalon
vuonna
1963.
Mary
Prijotin
johdolla
Akatemia
kehitti
opetussuunnitelman,
joka
perustui
taiteellisen
näkemykseen
ja
perinteisiin,
samalla
kuitenkin
seuraten
moderneja
vaikutteita
ja
muodin
kehitystä.
Erityisesti
Pariisin
muotia
ja
Pariisin
Akatemiaa
seurattiin
tarkasti.
Vuonna
1980
Linda
Loppa
muutti
koulutusta
tukemaan
innovatiivisuutta
ja
luovuutta
kuitenkaan
edeltäjänsä
perinteitä,
klassisuutta
ja
taiteellisuutta
unohtamatta.
Klassinen
taidekasvatus
muodosti
koulutuksen
perustan,
joka
kuitenkin
haastoi
opiskelijat
löytämään
yksilöllisen,
persoonallisen,
ilmaisutapansa.
Koulutuksen
painopiste
oli
suunnitteluprosessissa,
konseptoinnissa
ja
vähemmän
itse
teknisessä
työprosessissa
ja
–taidoissa.
Koulutus
nähtiin
”luovana
kotelona”
opiskelijoille,
mahdollisuutena
keskittyä
täysin
vapaasti,
rajoituksetta,
suunnitteluprosessin
vaiheisiin.
Akatemia
alkoi
saada
kansainvälistä
mainetta,
joka
puolestaan
veti
puoleensa
myös
ulkomaalaisia
opiskelijoita
Ranskasta,
Saksasta,
Hollannista,
Itä-‐Euroopasta,
Japanista,
Koreasta,
Indonesiasta
ja
Venäjältä.
Kansainvälisyys
antoi
myös
tunnusmerkkinsä
koulutuksen
sisältöön
ja
puitteisiin
joissa
opiskelijat
toimivat.
On
turha
ehkä
mainita,
että
opinnot
suoritettiin
jo
varhaisessa
vaiheessa
englannin
kielellä.
“
Koulu
oli
aloittaessaan
hyvin
ainutlaatuinen,
koska
se
oli
osa
kuvataideakatemiaa.
Myös
Antwerpenin
Kuusikkoa
opetettiin
kuva-‐taideopetuksen
keinoin
-‐
piirustusta,
maalausta,
värioppia.
He
tiesivät
että
heidän
piti
luoda
lopulta
jotain,
mutta
miten
–
siihen
heitä
ei
koskaan
opetettu.
Nykyään
painotetaan
paljon
enemmän
tutkimusta,
ennen
kuin
mallisto
aloitetaan;
piirretään
paljon,
tehdään
mood
boardeja
ja
inspiraa-‐
tiokansioita.
Opettajat
puskevat
opiskelijoitaan
syvemmälle
inspiraatiolähteisiin,
koska
he
haluavat
varmistaa
että
lähde
on
aitoa.
Se
kaikki
vaikuttaa
lähes
psykoanalyysiltä.”
13.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
13
Vuonna
2013
Akatemian
vaatetussuunnittelulinjan
opiskelijoista
70
%
oli
ulkomaalaisia
ja
koulutuksen
oli
käynyt
läpi
opiskelijoita
32
eri
kansallisuudesta.
Koska
Akatemia
on
nykyään
näinkin
kansainvälinen,
on
oikeastaan
mahdotonta
puhua
enää
Belgialaisista,
tai
Antwerpeniläisistä
suunnittelijoista,
vaan
paremminkin
Antwerpenin
koulun
suunnittelijoista.
"Belgialainen
muoti"
tai
“Belgialainen
tyyli”
viittaakin
parhaiten
Akatemiasta
valmistuneisiin,
kuin
maan
vaatetusteollisuuteen.9
Julkisen
vallan
tukitoimet
Viimeisten
reilun
30
vuoden
aikana
Belgialainen
muoti
on
otettu
huomioon
kiinnostuksella
kansainvälisillä
muotimarkkinoilla.
Kuten
esitetty
aiemmin,
tästä
saadaan
kiittää
niin
Antwerpenin
Akatemian
opetusmetodeita,
sieltä
valmistuvia
nuoria
lahjakkaita
ja
uraauurtavia
suunnittelijoita,
kuin
80-‐luvulla
käynnistettyä
valtion
Tekstiilisuunnitelmaakin,
joka
tarjosi
oikealla
hetkellä
ymmärtävää
tukeaan
sektorille.
Tätä
prosessia
kiihdytti
90-‐luvulla
vielä
kaksi
toimenpidettä:
Belgialaisen
muodin
edistämistä
tukemaan
perustettiin
Flanders
Fashion
Institute
(FFI),
sekä
ainutlaatuinen
hanke
nimeltään
ModeNatie.
ModeNatie
Tämä
"muodin
temppeliksikin"
kutsuttu
rakennus
on
hyvä
esimerkki
julkisen
ja
yksityisen
sektorin
välisestä
yhteistyöstä
Antwerpenin
kaupungissa.
Rakennuksessa
toimivat
Antwerpenin
Akatemian
vaatetussuunnittelun
osasto,
Flanders
Fashion
Insttute,
MoMu
eli
vaatetus-‐
ja
muotimuseo,
sekä
8
yksityistä
toimijaa
kuten
CreaModa.
Vapauttaen
yhden
korttelin
muotiin
keskittyneille
organisaatioille,
Antwerpenin
kaupunki
on
edesauttanut
näiden
organisaatioiden
jokapäiväisen
kanssakäymisen
ja
vahvemman
yhteistyön.
FFI
Flanders
Fashion
Institute
Flanders
Fashion
Institute
kuuluu
osaksi
Flanders
DC
(Flanders
District
of
Creativity)
organisaatiota
ja
sen
rooli
on
kehittää
Flandersin
alueen
muotisektorin
yrityksiä
ja
yrittäjiä.
Sen
tavoitteena
on
kehittää
osaavampaa
muotisektoria,
jonka
yritykset
ovat
kypsiä
toimimaan
myös
kansainvälisesti.
Saavuttaakseen
tämän,
FFI
neuvoo,
mentoroi
ja
konsultoi
vaatetussuunnittelijoita
ja
yrityksiä
liiketoimintaosaamisessa;
tiedottaa
ja
markkinoi
Belgialaista
muotiosaamista
kansainvälisesti;
välittää
alan
osaamista
ja
työpaikkoja;
tiedottaa
alaa
ja
alasta
kansainvälisesti;
sekä
valmentaa
valittuja,
lahjakkaita
nuoria
kykyjä.10
9
Haastattelu
David
Flamee
10
www.ffi.be
14.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
14
FFI
perustettiin
vuonna
1998
Flanderin
hallituksen
avulla,
seimi-‐julkiseksi
voittoa
tavoittelemattomaksi
organisaatioksi.
Se
sai
25%
rahoituksestaan
Flanderin
hallitukselta
ja
loput
yksityisiltä
sponsoreilta.
Vuonna
2006
organisaatio
kävi
läpi
rajun
kriisin,
joka
uhkasi
lakkauttaa
koko
organisaation.
Suurin
yksityinen
sponsori,
Fortis
–pankki
lakkautti
tukensa
FFIlle
Myös
Flanderin
Talousministeriö
uhkasi
vetää
tukensa,
sillä
FFIn
johto
ei
nauttinut
ministerin
luottamusta.
Johdon
ja
henkilöstön
vaihdoksen
jälkeen
organisaatio
pystyi
jatkamaan
toimia.
Molemmat,
niin
FFIn
missio,
kuin
koko
organisaatiokin
muotoiltiin
uudestaan
uuden
johtajan
vetämänä.
FFi
muuttui
täysin
valtionhallinnon
alaiseksi
organisaatioksi.
Instituutti
sai
uusia
rooleja,
joista
yksi
tärkeimmistä
oli
kaupallisen,
liiketoiminnallisen
osaamisen
järjestäminen
suunnittelijoille
ja
luoville
muotisektorin
yrittäjille.
FFIn
rooli
työllisyyden
kasvattajana
muotisektorilla
otettiin
myös
huomioon.
Lisäksi
FFIn
tuli
ottaa
vahvempi
rooli
belgialaisen
muodin
ja
muotisektorin
profiloinnissa
kansainvälisesti
ja
täten
seurata
Flanderin
hallituksen
tulevaisuuden
yleistä
linjaa.
Enterprise
Flanders
(Agentschap
Ondernemen)
Enterprise
Flanders
on
valtion
virasto,
jonka
tehtävänä
on
talouden
ja
yritystoiminnan
edistäminen
Flanderissa.
Enterprise
Flanders
toimii
tiiviissä
yhteistyössä
rinnakkaisorganisaation,
Flanders
Investment
&
Traden
kanssa
auttaen
ulkomaisia
yrityksiä
sijoittumaan
Flanderiin,
tai
paikallisten
yritysten
liiketoiminnan
laajentamisessa
Flanderin
alueella.
Flanders
Investement
&
Trade
(FIT)
Flanders
Investment
&
Trade
tulee
kansainvälisten
yritysten
sijoittumista
Flanderiin,
sekä
yrittäjyyttä
Flanderissa.
FIT
järjestää
räätälöityä
konsultointia
ja
kansainvälistymisneuvontaa,
sekä
tukiohjelmia
Flaamilaisille
yrittäjille.
FITn
kautta
on
myös
mahdollista
saada
taloudellista
tukea
vientiponnisteluihin.
PMV
PMV
on
itsenäinen
Flanderin
alueen
rakenteellinen
sijoitusyhtiö,
joka
tukee
kulttuurin
ja
luovien
alojen
kasvuprojekteja.
Yhtiö
sijoittaa
ja
tarjoaa
lainarahoitusta
yrityksille,
mikäli
yksityisiltä
markkinoilta
ei
löydy
sopivaa
rahoitusta.
PMV
tekee
yhteistyötä
sekä
julkisen
että
yksityisen
sektorin
kanssa.
PMV
Hallitsee
900
miljoonan
euron
sijoitusvaroja.
PMV
ottaa
toimeksiantoja
vastaan
myös
Flanderin
Maakunnalta.
“Flanders
Fashion
Institutella
on
erittäin
tärkeä
rooli
kansainvälisen
maineen
kasvattamisessa
suunnittelijoillemme.
Heillä
ei
olisi
koskaan
ollut
mahdollisuutta
samanlaiseen
näkyvyyteen,
kuin
mitä
heillä
nyt
on
Instituutin
ansiosta..”
Marc
van
den
Abeelen,
parlamentin
jäsen,
keskustelussa
FFin
säilyttämisestä
vuoden
2006
kriisissä.
Lähde:
www.vlaamsparlament.be
15.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
15
Antwerpen
Voidaan
sanoa
että
Antwerpenin
kaupunki
on
hyötynyt
Akatemian
ja
Belgialaisten
suunnittelijoiden
maineesta,
jopa
siinä
määrin
että
muotiteollisuus
on
kritisoinut
kaupungin
asennetta
rahastaa
ulkomaalaisilla
ja
kotimaisilla
turisteilla.
Antwerpenin
kaupunki
on
kuitenkin
huomioinut
luovat
alat
ja
yhtenä
tärkeimmistä
muotisektorin
kaupunkisuunnittelussaan
ja
kehityssuunnitelmissaan
ja
haluaa
jatkossa
panostaa
yhä
enemmän
myös
itse
sektorin
tukemiseen.
11
Muotialaa
tukee
myös
useita
alakohtaisia
ja
ammatillisten
järjestöjä,
kuten:
CreaModa,
Comeos,
ModeUnie
ja
Mode
and
Design
Center
Brussels
(MAD).
Antwerpenin
muotikeskuksen
kannalta
tärkeimpiä
mahdollistajia
on
käsitelty
seuraavassa
tarkemmin.
Momu
MoMu
on
instituutiona
varsin
nuori,
mutta
sillä
on
tärkeä
tehtävä
Belgialaisen
muodin
kansainvälistämisessä.
Siitä
on
tullut
tärkeä
kohde
kenelle
tahansa,
joka
on
kiinnostunut
konseptuaalisesta
tai
Belgialaisesta
muodista.
Museo
järjestää
vaihtuvia
näyttelyitä,
joilla
korkea
kansainvälinen
julkisuusarvo.
Keväällä
2015
museossa
on
esimerkiksi
Dries
van
Notenin
retrospektiivinen
näyttely.
MoMun
edeltäjänä
toimi
pieni,
maaseudulla
sijaitseva
tekstiili-‐
ja
käsityömuseo.
Museon
kokoelmiin
kuuluu
edelleen
laaja
kokoelma
historiallisia
Belgialaisia
pitsejä
ja
vanhoja
tekstiileitä.
12
Momu
toimii
tiiviissä
yhteistyössä
Akatemian
kanssa
ja
sillä
on
tärkeä
rooli
kansainvälisessä
tiedotuksessa
ja
Belgialaisen
muodin
promootiossa.
CreaModa
Creamoda
on
vaatetustyönantajien
liitto,
joka
edustaa
Belgian
vaatetusteollisuuden
valmistajia,
suunnittelijoita,
tukkukauppiaita
ja
agentteja.
Creamoda
tekee
myös
promootioyhteistyötä
vaatetussektorille,
Brysselistä
käsin
yhdessä
Modo
Bruxellae
’n
kanssa.
13
MAD
Brussels
Brysselissä
sijaitseva
valtionhallinnon
alainen
organisaatio,
MAD
Design
&
Fashion
center,
järjestää
muodin
ja
design
sektorin
tapahtumia,
näyttelyitä
ja
seminaareja.
MAD
tukee
yrittäjiä
paikallisesti,
kansallisesti
ja
kansainvälisesti
järjestäen
koulutuksia,
uravalmennusta
ja
työnvälitystä.
MAD
tarjoaa
myös
tiloja
näyttelyitä,
näytöksiä
tai
muita
tapahtumia
varten.
11
Haastattelu:
Kris
Achten,
City
of
Antwerp
12
https://www.notjustalabel.com/editorial/karen-‐van-‐godtsenhoven
:
13
Made
in
Belgium,
Belgian
ulkomaankaupan
ja
investointien
opas
Belgia,
26.
painos,
2010
16.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
16
Muotisektorin
kasvun
haasteet
Belgialaiset
vaatetusalan
yritykset
kokeneet
rankasti
globalisoinnin
vaikutukset.
Kilpailu
on
siirtynyt
tehokkaampiin
tuotantoprosesseihin
ja
työvoimavaltaisten
prosessien
siirtämiseen
maihin,
joissa
työvoimakustannuksissa
on
mahdollista
säästää.
Tämä
ei
kuitenkaan
riitä,
vaan
kilpailu
on
koventunut
myös
sillä
tasolla
että
yritysten
ja
suunnittelijoiden
on
pystyttävä
erikoistumaan,
innovoimaan
ja
käyttämään
luovuuttaan
monella
eri
osa-‐alueella.
Belgia
on
tunnettu
nuorista
trendikkäistä
suunnittelijoista
jotka
auraavat
vaatetustrendejä
eteenpäin.
Näistä
suunnittelijoista
suurin
osa
on
valmistunut
maineikkaasta
Antwerpenin
Kuninkaallisen
Taideakatemian,
vaatetussuunnittelulinjalta,
Ghentin
Kuninkaallisesta
Akatemiasta
tai
La
Cambresta
Brysselistä.
Antwerpenin
kuusikon
maineella
on
ratsastettu
jo
aika
kauan.
Kansainvälinen
kilpailu
on
kuitenkin
kovaa,
tunnettuus
ja
maine
eivät
riitä.
On
oltava
luova
erikoinen
ja
innovaatiokykyinen
pärjätäkseen.
Tuloksena
on,
että
myös
Belgiassa
on
huomattu
että
luovuus
ja
innovointi
ovat
yhä
leviämässä
arvoketjun
tärkeämmäksi
osatekijäksi;
luovuuden
merkitys
ei
enää
yksinomaan
kohdennu
alkuvaiheeseen,
suunnitteluun,
vaan
se
liitetään
yhä
useammin
myös
lopputuotteeseen,
tai
ketjun
muihin
vaiheisiin.
Belgian
korkeatasoisen
muodin
(“high-‐end
fashion”)
liiketoiminnalle
tyypillistä
on
pienten,
mikroyritysten,
korkea
lukumäärä,
mallistojen
elinkaarien
kompleksisuus,
taitavan
työvoiman
puute,
sekä
rajoitettu
paikallisten
markkinoiden
kysyntä.
Vaikka
tuotannon
siirtämistä
ulkomaille
ei
voida
estää,
on
kuitenkin
huomattu
kuinka
tärkeää
on
että
kasvava
nuori
suunnittelijasukupolvi
pystyy
tukeutumaan
paikallisiin
valmistajiin
erityisesti
alkuvaiheessa
oppimalla
alan
käytännölliset
puolet,
mutta
myös
myöhemmin
kaavoituksessa,
prototyyppien
valmistuksessa,
malliston
ja
pienten
sarjojen
toimituksessa.
Näin
ollen
olisi
tärkeää
varmistaa,
että
osa
valmistavasta
teollisuudesta
pysyisi
Belgiassa.
Muotiala,
joka
perustuu
luovuuteen
ja
innovointiin,
vaatii
jatkuvasti
räätälöidympiä
ja
teknisempiä
tuotteita,
sekä
korkeasti
koulutettua
työvoimaa.
Belgian
ongelma
,
joka
täytyy
ottaa
alan
tulevaisuuden
suunnittelussa
huomioon,
on
kuitenkin
se
että
teollisuudelle
ei
ole
tarpeeksi
koulutettua
työvoimaa
Toinen
huolenaihe
on
käytännössä
epäyhtenäinen
vaatetus-‐
ja
tekstiilisektorin
kokonaisuuden
kehitys.
Arvoketjun
linkit,
kansainvälisen
kilpailupaineen
alla,
ovat
“Ensi
sesongilla
mallistoamme
myydään
Tokiossa,
Lontoossa,
Kööpenhaminassa,
Pariisissa
ja
Milanossa.
Toimistomme
on
kuitenkin
Antwerpenissä,
kotikaupungissamme.
Me
voimme
vielä
ratsastaa
Antwerpenin
kuusikon
maineella,
ja
Antwerpenillä
on
laadukas
maine.
Jos
meidän
pitäisi
valita
jokin
muu
kaupunki,
Seoul,
Koreassa
voisi
olla
vaihtoehto.”
Patrick
&
Jan
Olyslager,
omistajat
ja
suunnittelijat,
Howlin’
Lähde:
Haastattelu,
Fashiontalks
Paper
17/10/2013
17.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
17
yrittäneet
etsiä
niche
markkinoita,
joilla
erikoistua
innovaatioiden
ja
luovuuden
kautta.
Niinpä
viime
vuosikymmeninä,
tämä
uudelleen
”asemointi”
on
vaikuttanut
Belgiassa
siihen
että
tekstiiliala
on
selvästi
siirtynyt
enemmän
muille
markkinoille
kun
vastaavasti
muoti-‐
ja
vaatetusteollisuus.
Viime
vuosien
aikana
on
nähty
kuitenkin
jonkin
suuntaista
lähentymistä
tekstiiliyritysten
puolelta
vaatetusyritysten
ja
muodinluojien
suuntaan.14
Innovaatiolla
on
tärkeä
rooli
muotialalla,
ja
viime
vuosina
innovaatioiden
määrä
on
kiihtynyt
jatkuvasti.
Muotialalla
voidaan
tyypillisesti
tunnistaa
kaksi
erillistä
luovaa
aaltoa:
• "ensimmäinen
aalto":
innovaattorit,
itsenäiset
suunnittelijat,
individualistinen
high-‐end
muoti
ja
sillä
toimivat
luovat
kyvyt;
• "toinen
aalto":
seuraajat
jotka
seuraavat
innovoijia
ja
kaupallisten
merkkien
muunnokset
ensimmäisestä
aallosta
.
Belgialla
on
merkittävä
joukko
kansainvälisesti
tunnettuja
suunnittelijoita
ensimmäisessä
aallossa,
Suunnittelijoita,
jotka
toimivat
kansainvälisesti
“luovina
lähettiläinä”
ja
positiivisen
maineen
levittäjinä,
sekä
inspiraatiosysäyksen
antajina
myös
paikalliselle
muotialalle.
Yksi
tunnistetuista
ongelmista
on,
että
tämänhetkinen
koulutus
tukee
vahvasti
suunnittelijoiden
ilmaisukykyä
ja
luovuutta,
mutta
ei
kasvata
heidän
kaupallisia
taitojaan.
Näin
ollen
esimerkiksi
Antwerpenistä
valmistuu
erittäin
lahjakkaita
suunnittelijoita,
joilla
on
kuitenkin
(oman)liiketoiminnan
johtamisesta
olematon
osaaminen.
Vähäistä
tai
olematonta
on
myös
koulutus
aloilla,
jotka
tukisivat
luovia
suunnittelijoita;
muodin
markkinointi,
myynti
tai
julkisuuskuvan
rakentaminen.
Design
Management
–
tyyppistä,
tai
esim.
muodin
alaa
tukevaa
viestintäkoulutusta
ei
ole
tarjolla.
15
Tämä
johtaa
siihen
että
nuoret
suunnittelijat
ovat
varsin
”omillaan”
koulusta
valmistuttua.
Harjoittelupaikka
tai
aloituspaikka
vaatetusalan
yrityksessä
on
usein
ainoa
mahdollisuus
päästä
näkemään
kuinka
ala
käytännössä
toimii.
Näin
ollen
onkin
tärkeää,
että
näitä
paikkoja
on
tarjolla.
Antwerpenin
akatemia
entiset
kasvatit,
kuten
Dries
van
Noten,
Ann
Demeulemeester
ja
Haider
Ackerman
toimivat
muotitaloineen
Antwerpenissä
tärkeinä
uusien
kykyjen
työllistäjinä.
Myös
FFI
on
ottanut
tärkeän
roolin
työn
ja
osaamisen
välittäjänä
paikallisesti.
14
http://ib.fgov.be/en/important_industries/
15
Haastattelu
Kris
Achten,
Antwerpenin
Kaupunki
“Kun
aloitimme,
kaupoilla
oli
pienemmät
valikoimat,
mutta
asiakkaat
olivat
kokeilunhaluisempia.
Muutama
vuosi
sitten
pystyin
ostamaan
sisään
Martin
Margielan
koko
malliston
ylellisiä
kenkiä
ja
ne
myytiin
loppuun
ennen
alennusmyyntejä.
En
minä
enää
saa
myytyä
vastaavaa
Belgialaisille
asiakkailleni.
Lontoossa
ja
New
Yorkissa
ne
vielä
menevät
kaupan.
Jos
Antwerpen
haluaa
olla
muodin
mekka,
siihen
täytyy
panostaa
siihen
enemmän,
kaikilla
tasoilla”
Geet
Bruloot,
Coocodrillo
Lähde:
Haastattelu,
Fashiontalks
Paper
17/10/2013
18.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
18
Belgian
Muotisektorin
Opit
Belgian
muotisektori
on
rakentunut
pitkälle
perinteelle
vaatetusteollisuudessa
ja
kansainvälisessä
kaupassa,
kuin
myös
maan
keskeiselle
sijainnille
Keski-‐Euroopassa,
monen
kulttuurin
välimaastossa.
Näitä
tekijöitä
Suomen
on
vaikea
muuttaa
tai
kopioida
kasvua
hakiessa.
On
kuitenkin
muutamia
asioita
Belgian
muotisektorin
tarkastelussa,
joista
voisimme
hakea
inspiraatiota.
Julkisten
tahojen
toimet
Taloudellinen
tuki
sektorille
Belgian
hallitus
on
ymmärtänyt
että
se
voi
toimia
kannustavana
taloudellisena
kumppanina
muotialalla.
Suurin
yksittäinen
panostus
oli
80-‐luvulla
myönnetty
miljoonabudjetti
Tekstiilisuunnitelma,
sekä
sen
pohjalta
syntyneet
tukitoimet,
joiden
kauaskantoisista
vaikutuksista
Belgian
muotiteollisuus
nauttii
yhä
välillisesti.
Uudempia
toimia
on
muun
muassa
investointeja
tukeva
väline
CultuurInvest,
tai
Win-‐
Win
lainat
joka
toimii
PVMn
(Participaatiemaatschappij
Vlaanderen)16
kautta.
Näillä
pyritään
helpottamaan
aloittelevien
muotiyrittäjien
käynnistämistä
ensimmäisinä
taloudellisesti
haastavina
vuosina.
Hallituksessa
tutkitaan
myös
mahdollisuutta
erityiseen
muotisektorin
rahastoon,
joka
tukisi
muodin
parissa
toimivia
yrittäjiä
ja
yrityksiä.
Sektorikohtainen
tukiorganisaatio
Flanderin
hallitus
tukee
tällä
hetkellä
muodin
ja
vaatetusteollisuuden
kehitystä
näkyvimmin
FFIn
toimien
kautta.
FFIn
tuki
on
merkittävä
alalla
toimiville
pienyrityksille
kahdella
tavalla.
Tukien
ja
työntäen
(push):
sparraajana,
kouluttajana
ja
työnvälittäjänä.
Sekä
hakien
imua,
vetoa
(pull):
viestittäen
ja
hankkien
kansainvälistä
huomiota
ja
suhteita,
joita
muuten
pienten
alkavien
yritysten
on
vaikea
itse
tavoittaa.
Fasilitointi
Antwerpenin
suunnitellaan
mahdollisuutta
perustaa
muodin
ympärille
oma
hautomo
ja
innovaatiokeskus
“The
House
of
Fashion”
17.
Brysselissä
toimii
jo
MAD
Brussels,
mutta
Antwerpen
haluaa
näin
auttaa
nuoria
yrityksiä
paremmin
alkuun
avustaen
näyttely
-‐ja
työtilojen
tarjoamisessa,
verkottamisessa,
sekä
tarjoten
muita
tukitoimia
yrityskasvua
tukemaan.
Yhteistyö
Organisaatiot
kuten
Antwerpenin
kaupunki,
Akatemia,
Muotimuseo
ja
Fashion
Institute
toimivat
jatkuvassa
yhteistyössä
keskenään
hakien
yhteisiä
projekteja.
Hyvänä
esimerkkinä
voidaan
mainita
kesällä
2012
lanseerattu
Antverpenin
matkailun
(Antwerp
Tourism
&
Congress)
verkkosivu
ja
-‐sovellus
”Fashion
in
Antwerp”18.
Projekti
toteutettiin
yhdessä
Antwerpenin
provinssin,
Antwerpenin
matkailutoimiston,
16
www.pvm.eu/eng
17
Pascal
Cools,
General
manager
FFI
&
Flanders
DC
18
www.fashioninantwerp.be
19.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
19
Muotimuseon
MoMun
sekä
paikallisten
valokuvaajien,
muotisuunnittelijoiden,
ja
muodin
ammattilaisten
kanssa.
Antwerpenissä
nähdään
että
tätä
yhteistyötä
vahvistamaan
ja
jatkamaan
kaupunkiin
tarvitaan
erityinen
neuvosto
muodille
”Fashion
Council”,
jonka
tehtävänä
on
yhdistää
tärkeimmät
muodin
alalla
toimivat
julkiset
ja
yksityiset
organisaatiot
laatimaan
pitkän
tähtäimen
suunnitelmia
sektorin
kansalliselle
kasvulle
ja
kansainvälistämiselle
Antwerpenistä
käsin.
Neuvosto
toimisi
myös
kansallisella
tasolla
lobbaten
sektorin
merkitystä
kansantaloudellisessa
päätöksentekoprosessissa19
Verkottuminen
Arvoketjussa
Belgiassa
on
ymmärretty
että
muotisektorin
ydinosaajien
tulisi
olla
lähemmässä
yhteistyössä
keskenään:
tekstiilivalmistajat,
vaatetusvalmistajat,
suunnittelijat
kaavoittajat
tarvitsevat
uutta
ajattelua
ja
tehokkaampaa
yhteistyötä
kovassa
kilpailuympäristössä.
Uusien
yritysten
ja
kykyjen
on
saatava
mahdollisuus
myös
oppimisympäristöön
paikallisesti,
käytännön
osaamisen
ja
kaupallisten
kykyjen
hankintaan
kasvua
nopeuttaakseen.
Myös
arvoketjun
muut
toimijat
kuten
viestintä,
kommunikaatio,
somistus,
sisustussuunnittelu,
valokuvaus,
kaikki
ne
tukevat
myös
muotisektorin
onnistumista.
Nämä
luovat
alat
ovat
Belgiassa
vahvoja,
mikä
osaltaan
lue
parempia
edellytyksiä
myös
muotisektorille.
Osaajia
ei
tarvitse
hakea
kaukaa.
Kansainvälinen
ilmapiiri
Kansainvälinen
ilmapiiri
luo
paremmat
mahdollisuudet
kansainväliselle
menestykselle,
sillä
yritykset
ja
suunnittelijat
ottavat
kansainvälisyyden
alusta
saakka
itsestäänselvyytenä,
eivät
uutena
askeleena.
Antwerpenin
kaupungissa,
jossa
asuu
maailman
kolmanneksi
eniten
eri
kansalaisuuksia,
on
erinomainen
testimarkkina.
Antwerpenin
akatemia
suuntaa
tarjontaansa
ulkomaalaisille
opiskelijoille,
jotka
puolestaan
vievät
Akatemian
mainetta
kansainvälisesti
eteenpäin.
Kansallisuudet
ovat
moninaiset
ja
opetuskieli
on
englanti.
Lisäksi,
ranskan,
saksan
ja
englanninkieliset
markkinat
ovat
läsnä
ja
lähellä,
koko
ajan.
Mainonnan,
viestinnän
ja
kommunikaation
tärkeys
Tutkimuksen
aikana
oli
huomattavissa,
että
Belgian
muodista
ja
Flanderin
muotiklusterista
oli
varsin
paljon
tietoa
saatavilla
jo
julkisista
lähteistä,
Internetistä
ja
sosiaalisesta
mediasta.
Jokainen
alalla
toimiva
taho
on
ymmärtänyt
viestinnän
ja
markkinoinnin
merkityksen
alalla.
Kansainvälisiä
artikkeleita
ja
julkaisuja
on
paljon,
yhteyksiä
pidetään
kansainvälisiin
muotitoimittajiin,
ja
kontakteja
haetaan
aktiivisesti
eri
toimijoiden
puolesta.
19
Haastattelu,
Kris
Achten,
Antwerpenin
kaupunki
“Suomalaisten
tulisi
ymmärtää
missä
he
ovat
hyviä,
tai
erikoisia;
missä
he
voivat
tarjota
jotain
erityistä
(special).
Keskittykää
siihen.
Sen
jälkeen
hoitakaa
tiedottaminen
ja
viestintä,
ja
antakaa
kaikkien
kuulla
ja
jakaa
osaamisenne.”
Haastattelu:
David
Flamee,
Antwerpenin
Akatemia
20.
30
Januari
2015
TradeMill,
Company
nr:
KvK
61
777
668,
VAT:
NL234
776
833
B01
A:
Molenweg
19,
1906
DE
Limmen,
The
Netherlands
T:
+31
(0)6
502
65082,
E:
petra.wullings@trademill.nl
Rabobank
Noord-‐Kennemerland
SWIFT
(BIC):
RABONL2U,
IBAN:
NL41
RABO
0195
2836
94
20
Historiallisia
esimerkkejä
voidaan
hakea
Antwerpenin
kuusikon
taitavasta
viestinnästä
ensimmäisillä
Lontoon
muotimessuilla,
tai
Jean-‐Paul
Gaultierin
kutsumisesta
kansainväliseksi
tuomariksi
Antwerpenin
Akatemian
päätösnäytökseen.
Antwerpenin
asema
yhtenä
maailman
muotikaupunkina
perustuu
myös
paljolti
tähän
työhön
jolla
sen
mainetta
on
kasvatettu
ja
huolellisesti
rakennettu
aina
sitten
80-‐luvulta
lähtien
kansainvälisessä
mediassa.
Muoti
on
ala,
jossa
pitää
näkyä
ja
kuulua,
kaikesta
pitää
ottaa
julkisuusarvo
irti.
Jos
ei
maineesta
huolehdi,
voi
käydä
kuten
Amerikkalainen
muotisuunnittelija
Michael
Kors
toteaa:
”One
day
you
are
IN,
the
next
day
you
are
OUT”.