Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo piti Liikenne ja maankäyttö 2017 -päivillä esityksen muutostarpeista katusuunnitteluun ja kunnossapitoon koskien ympärivuotisen pyöräliikenteen edellytyksiä

1. MUUTOSTARPEITA KATUSUUNNITTELUUN JA KUNNOSSAPITOON
4.10.2017,Helsinki
Martti Tulenheimo
Erityisasiantuntija
Pyöräliitto ry
Liikennejamaankäyttö2017

2. HAASTE:
KUINKA MOTIVOIDA IHMISIÄ
PYÖRÄILEMÄÄN YMPÄRI VUODEN?

3. PYÖRÄLIIKENNE SELKEÄSSÄ KASVUSSA
Helsingin aikuisväestöstä 70 % liikkuu pyörällä ainakin joskus.
Yli puolet helsinkiläisistä pyöräilee vähintään kerran viikossa lumettomana aikana.
Lähde: Helsingin Pyöräilykatsaus 2017

4. Kymmenessä vuodessa Helsingin niemen rajan ylittävien pyöräilijöiden määrä on noussut lähes puolella.
Lähde: Helsingin Pyöräilykatsaus 2017

5. 15 % KULKUMUOTO-OSUUS VUONNA 2020 (?)
Helsingin tavoite on nostaa pyöräilyn kulkutapaosuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Nyt pyörällä tehdään noin 10 % matkoista.

6. TAVOITE OSIN JO LÄHELLÄ TOTEUTUMISTA – SYKSYISIN
Syksyn arkiaamuina Helsingin
keskustaan saapuu lähes yhtä paljon
ihmisiä pyörällä kuin raitiovaunulla.
Lähde: Helsingin Pyöräilykatsaus 2017

7. PYÖRÄLLÄ KULJETAAN KAIKKINA VUODENAIKOINA
Pyöräilijämäärien kuukausittainen jakauma Helsingissä, 2015–2016 keskiarvo
Lähde: Helsingin Pyöräilykatsaus 2017

8. KAUSIVAIHTELUN VAIKUTUS ON VOIMAKASTA
– PYÖRÄLIIKENNE EI SILTI SUINKAAN HÄVIÄ KATUKUVASTA
Kausivaihtelusta huolimatta 11 % helsinkiläisistä pyöräilee ympäri vuoden.
Heistä lähes puolet liikkuu pyörällä päivittäin myös silloin, kun maassa on lunta ja jäätä.

9. 15 % KULKUMUOTO-OSUUS SAAVUTETTAVISSA
– MUTTA SE EDELLYTTÄÄ KAUPUNGILTA PANOSTUSTA YMPÄRI VUODEN
On helpompaa saada jo valmiiksi pyöräilevät jatkamaan kuin houkutella uusia ihmisiä.
Siksi kriittisen tärkeää on panostaa kunnossapidon laatuun erityisesti syksyllä ja talvella.

10. KAUSIVAIHTELUA MAHDOLLISTA LOIVENTAA
Panostamalla kunnossapitoon syksyllä ja talvella useampi jatkaisi polkemista.

11. TALVIHOIDOLLA VAIKUTETAAN PYÖRÄILYN SUOSIOON
Talvella pyöräilevien tyytyväisyys pyöräväylien talvihoitoon Helsingissä
Lähde: Pyöräilybarometri 2016
48 %
Reittien hyvällä talvihoidolla voidaan vaikuttaa talvipyöräilyn suosioon: pyörällä liikkuvista
asukkaista yli puolet pyöräilisi enemmän, jos pyöräväylien talvihoito olisi laadukkaampaa.
Talvihoitoon tyytyväisiä on vajaa puolet ympäri vuoden pyöräilevistä kaupunkilaisista,
tyytymättömien osuus on lähes yhtä suuri.

12. KUNNOSSAPITOON UUTTA AJATTELUA
Käytössä olevat tavanomaiset talvikunnossapidon menetelmät eivät sovellu pyöräliikenteen tarpeisiin.
Aiemmin lähtökohtana oli, ettei pyöräily olisi oma erillinen liikennemuotonsa.

13. TALVIHOITOON ON VOITAVA LUOTTAA
Keskeinen ongelma on ollut pyöräliikenteen sekoittaminen muihin liikennemuotoihin.
Polkupyörällä liikkuvilla on erilaiset tarpeet kuin autolla tai jalan kulkevilla.

14. HELSINGISSÄ TEHTY TÄRKEÄÄ PIONEERITYÖTÄ
Nykyään pyöräliikenne osataan jo melko hyvin mieltää liiennemuodoksi omine tarpeineen.

15. KATUSUUNNITTELUSSA ISO MURROS JO ALKANUT
– Kunnossapidossa samanlainen kehitys on sekä mahdollista että hiljalleen alkamassa.

16. UUSILLA MENETELMILLÄ HYVIÄ TULOKSIA
Helsingissä on testattu uusia hoitotapoja priorisoiduilla reiteillä talvesta 2015–2016 alkaen ja
kokeilua on laajennettu saatujen tulosten ja palautteen perusteella.

17. HARJAUSTA JA LIUKKAUDENTORJUNTA-AINEIDEN KOKEILUA
Ensimmäisenä talvena kokeiltiin pyöräteiden harjausta ja eri liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä.
Samanlaisia kokeiluja käynnissä useissa muissakin Suomen kaupungeissa.

18. NOIN 30 KM PRIORISOITUJA REITTEJÄ
Talvella 2016–2017 kokeilureittejä hoidettiin kahdella eri menetelmällä:
kahta reittiä hoidettiin harjasuolauksella ja yhdellä reitillä kokeiltiin tehostettua talvihoitoa auraamalla.

19. LUMI POISTETAAN HARJAAMALLA, LIUKKAUS SUOLALLA
Harjasuolauksessa lumi poistetaan harjaamalla ja liukkauden torjuntaan käytetään suolaa.
Suolauksen ansiosta väylillä ei tarvita sepeliä, joka altistaa erityisesti kaatumisille lumien sulettua.

20. PARHAAT TULOKSET HARJASUOLAUKSELLA
Harjasuolaus on pyöräilyn suurmaissa yleisesti käytetty talvihoidon metodi.
Sepelin käyttöä vähennettäessä vähenee myös keväinen katupöly.

21. TOTUTTUA PERUSTEELLISEMPAA TYÖTÄ
Tehostetussa talvihoidossa reitti hoidetaan normaalia kunnossapitoa perusteellisemmin.

22. REITTI PIDETÄÄN MAHDOLLISIMMAN PUHTAANA LUMESTA
Arkisin päiväaikaan reitti aurataan heti lumisateen alettua ja väylä pyritään pitämään
mahdollisimman puhtaana lumesta.

23. MYÖNTEISTÄ PALAUTETTA PYÖRÄILIJÖILTÄ
• Pyöräilijöiden antaman palautteen mukaan harjasuolauksella reitit saadaan huomattavasti
parempaan kuntoon kuin perinteisin menetelmin.
• Harjausta onkin tarkoitus edelleen lisätä, vaikka se onkin kalliimpaa kuin auraus.
• Liukkaudentorjuntaan on kokeiltu myös ympäristöystävällisimpiä materiaaleja kuin suola,
mutta kustannussyistä käytetään toistaiseksi suolaa.

24. YHTEENVETO
• Pyöräliikenteen suosion kasvu edellyttää sekä pyöräväylien suunnittelulta uusia periaatteita
että talvihoidon menetelmien kehittämistä.
• Polkupyörillä on erilaiset tarpeet kuin autoilla. Vallitsevat suunnittelukäytännöt tekevät
pyöräliikenteen pääkaduilla mahdolliseksi käytännössä vain kolmena vuodenaikana.
• Käytössä olevat tavanomaiset talvikunnossapidon menetelmät eivät sovellu pyöräliikenteen,
vaan autoliikenteen, tarpeisiin.
• Asiat kulkevat käsi kädessä ja ympärivuotinen pyöräliikenne edellyttää muutoksia sekä
katusuunnitteluun että kunnossapitoon.
• Samoja kysymyksiä pohditaan ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.

25. PERUSTETTU 2014
KAIKKIEN SUOMALAISTEN PYÖRÄLLÄ POLKEVIEN ETUJÄRJESTÖ
PYÖRÄLIITTO RY

26. KIITOS!
Martti Tulenheimo
Erityisasiantuntija
@tulenheimo
martti.tulenheimo@pyoraliitto.fi