Salon kansalaisopisto. Miksi Venäjä on Venäjä?

1. VENÄJÄ MUUTTUU,
ENTÄ MEDIA?
Salon kansanopisto 14. maaliskuuta 2016
Jarmo Koponen

2. Putin-keskeisen ajattelutavan
harha
 ”Putin-keskeinen Venäjän
selitystapa on tuomittu
epäonnistumaan paitsi
siksi, että se ei ota
huomioon kaikkia niitä
tekijöitä, mitkä
päätöksentekoon maassa
vaikuttavat, myöskään
historiaa, ei missään
mielessä historiaa.” Heikki
Talvitie

3. Median valta
 Viholliskuva rakennetaan
 Ennaltaehkäisevät valheet
 Nykyjärjestelmän kyky sensuuriin on heikko
 Idän ja lännen eroista
 Moskovasta katsoen Venäjä on toinen
 Venäjän hallinnon vakaus

4. Tiedotusvälineet – yhteiskunnan
peili
 Venäjällä on monimuotoinen
media (Internet on kohtuullisen
avoin)
 Valtaosa ihmisistä saa
päivittäisen tietonsa televisiosta
 Alueilla on vahvoja -
paikallishallinnon johtamia -
tiedotusvälineitä
 Venäläiset liittävät käsitteen
media – joukkotiedotusvälineet
– painotuotteisiin, mieluummin
kuin televisioon.

5. Erinomaisia sivustoja ja
julkaisuja
 Colta.ru; Slon.ru; RBK;
Forbes.ru
 Vedomosti, josta Sanomien
oli pakko myydä osuutensa,
koska ulkomaalaisten
omistusosuutta mediasta
rajoitetaan.
 Novaja Gazeta ja Moskovski
Komsomolets.

BestTToday.ru

6. Mitä Kremlissä luetaan?
 Paperilehdistä
Kremlissä luetaan
Kommersant-lehteä.
«Коммерсантъ» - 61 kpl
– viikonvaihteessa
экземпляр (59).
 Komsomolskaja
Pravda, MK, Izvestija.
Kremliin tilataan myös
Novaja Gazetaa ja The
New Times –lehteä.

7. Luottamus
 Voidaan siis päätellä, että henkilöt, jotka eivät luota maan sisäisestä
tilasta saamaansa tietoon tai ”vihreisiin miehiin”, mutta uskovat
esimerkiksi tietoihin venäläisvastaisuudesta ulkomailla, kuuluvat silti
ryhmään ihmisiä, jotka eivät luota venäläiseen mediaan.
 Selvää on, että ehdoton enemmistö, minkä tahansa maan
kansalaisista – Venäjä ei ole mikään poikkeus – on kiinnostunein
oman maansa asioista ja ulkomailla tapahtuvasta vähemmän.
 Tästä johtuen voimme todeta, ettei käytettävissä olevasta
aineistosta voida vetää sellaista johtopäätöstä, etteivät venäläiset
luota omaan mediaansa esimerkiksi venäläisten perheiden
tilanteesta kertovien tietojen välittäjinä. Tutkimus ei tätä mahdollista.
 http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/viela-venalaisista-jotka-uskovat-potypuheita-suomesta/

9. Televisio - zombilaatikko
 Gleb Pavlovski:
”politiikkaa ei voi katsella
venäläisen politisoidun
television kautta ja jäädä
täysjärkiseksi.”
 Venäjän keskeiset
televisiokanavat tuottavat
materiaalia koko maan
käyttöön. ”Ostankinon
neoprop eli
uuspropaganda on crackia,
jolla katoaa todellisuuden
taju”.

10. Televisio vs. jääkaappi (hengen
ruokaa)

11. Mediakriitikko Vasili Gatov:
 Putinin ideologiset johtajat ovat päättäneet, että tässä
tilanteessa täytyy: pyrkiä pitämään esillä ”objektiivisen
totuuden” ideaa; Venäjän diskurssissa ei ole enää totuutta,
kaikki on rakenneltua
 pyrkiä pitämään esillä ”muiden” kritiikkiä Putinin ja Venäjän
politiikkaa kohtaan; nuo kriittiset näkökannat leimataan
”russofobiaksi” ja ”Venäjän ja venäläisten vastaisiksi
ennaltaehkäiseviksi valheiksi”
 pitää yllä jatkuvaa negatiivista asennetta länsimaiden
puheenvuoroja kohtaan – niistä on oltava välittämättä, ellei
niitä voi leimata russofobiaksi.

12. Kolme + kolme myyttiä Venäjästä
 Natalie Baldwin paljastaa myyttejä Venäjästä, joita länsimediassa toistetaan sitkeästi.
1) Venäjän väestökato. Suurin osa Venäjälle muuttavista siirtolaisista tulee entisistä
neuvostotasavalloista, mm. Keski-Aasiasta. Levada-keskuksen tekemän mielipidekyselyn
mukaan, vain 10 prosenttia venäläisistä haluaisi asua ulkomailla ja vain viisi prosenttia
suunnittelee poistumista maasta kokonaan.
(Venäjä on autoritaarinen maa jossa on diktatuurille ominaisia piirteitä.)
 2) Venäjä on hajoamisen partaalla. Itse asiassa, Venäjä on paljon sitkeämpi, mitä länsimedian
edustajat haluaisivat uskoa. Ankara ilmasto ja eri suunnilta tapahtuneiden useiden hyökkäysten
historia, ovat kasvattaneet Venäjälle kestävyyden ja kekseliäisyyden kulttuurin. (Venäjä on
vallannut naapuriltaan Ukrainalta Ukrainalle kuuluvan Krimin.)
 3) Venäläiset haluavat olla amerikkalaisia, ja haaveilevat, että Putin lopettaisi heidän
pidättelemisensä tästä. Todellisuudessa Venäjällä on rikas historia ja kulttuuri, joka on neljä
kertaa amerikkalaista vanhempi, kirjoittaa Natalie Baldwin.
(Venäjä käy Ukrainaa vastaan sotaa Itä-Ukrainassa.)
 http://finnish.ruvr.ru/news/2015_04_25/Kolme-lannessa-levitettya-myyttia-Venajasta-jotka-on-aika-paljastaa-9240/
 http://vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=3380.875;wap2

14. Tšetšenian johtajan
painostuskeinot
 Tammikuussa 2016 Ramzan Kadyrov
nimitti oppositiota ”kansan vihollisiksi” ja
julkaisi sosiaalisessa mediassa
animaation, jossa ex-pääministeri
Mihail Kasjanov otettiin
tarkkuuskiväärin tähtäimeen. Myös
hänen lähimpiä liittolaisiaan uhkailtiin.
 Toimittaja Oleg Kašin muistutti, että
pikkubussi-kohu saatiin aikaa Venäjällä.
Miten voidaan puhua ongelmista
Kaukasuksella?
 Toimet näyttävät johdonmukaiselta
jatkolta vuodesta 2012. Maaliskuussa
2014 Putin puhui viidennestä
kolonnasta ja kansallispettureista.
Näistä sanoista saatiin osa kansallista
ohjelmaa

15. Huonoja uutisia
 Elokuussa 2014 hakattiin
poliitikko-päätoimittaja Lev
Šlosberg sen jälkeen kun
lehdessä oli julkaistu artikkeli
pihkovalaisten
laskuvarjojääkärien
osallisuudesta Donbassin Itä-
Ukrainan taisteluihin.
Pahoinpitelijöitä ei ole saatu
kiinni.
 Helmikuussa 2015 Kremlin
juurelle tapettiin poliitikko Boris
Nemtsov. Syytteeseen on pantu

16. Dmitri Strovski: 1970- ja 1990 –
luku
Historiasta käy ilmi, että Neuvostoliiton median
kattavuustaso ei riittänyt takaamaan
kansainvälisten tapahtumien harkittua
journalistista arviota.
Vallinnut armeijakeskeinen ideologia tuotti
primitiivistä sanastoa.
Siksi ne tutkijat, jotka pitävät journalisteja
pääasiassa korkea-arvoisten viranomaisten
poliittista agendaa edistävinä yleisosaajina,
tuntuvat olevan oikeassa.
Vaikka1990-luvulla Venäjän median poliittiset
olot lienevät olleet täysin erilaiset presidentti
Boris Jeltsinillä ei ollut yksityiskohtaista
kansainvälistä strategiaa, etenkään median
suhteen.
Aiemmat ideologiset vastustajat, kuten USA ja
Länsi-Euroopan valtiot, osoittautuivatkin
yhtäkkiä ystäviksi.
Samaan aikaan median näkemys monista
kansainvälisistä kysymyksistä oli hyvin
kaoottinen, epätäydellinen ja Kremlin ohjeista
riippuvainen.

18. Tietoturvallisuusdoktriini
Tietoturvallisuusdoktriiniin kuuluvat asiat näyttävät
toteutuvan. Mitä tapahtuukin joka puolella Venäjää,
mutta parhaiten sitä toteuttaa Ramzan Kadyrov
Tshetsheniassa.
Tietoturvallisuusdoktriini oli ensimmäisiä Vladimir Putinin
allekirjoittamia (9.9.2000 )asiakirjoja presidentiksi tulon
jälkeen.
Sisältää ajatuksen jakaa tiedotusvälineet hyviin eli
valtiollisiin ja huonoihin eli yksityisiin ja erityisesti
ulkomaisiin.
Ensin mainittuja on tuettava, toisia halveksittava ja

19. Sosiaalinen media
 Sosiaalinen media on
ymmärretty Venäjällä myös
erilaisissa kansallisissa
strategioissa.
 Pinnalle pääsi aluksi
kyseenalaista mainetta
saanut nuorisoliike Našit,
josta on paljastettu, että se
ovat kommentoinut poliittisia
blogeja rahasta (trollannut)
ja ollut monen
verkkohyökkäyksen takana.
 Suomessa tunnetuin kohu
liittyy muutaman vuoden
takaiseen 2007
Pronssisotilaan patsaan
siirtämiseen Virossa.
 Venäjällä katsojia on sekä
Googlen omistamalla
Youtubella että venäläisten
omalla Rutubella.
Facebookin ”kilpailijoita”
ovat Odnoklasniki
(luokkakaverit) ja
VKontakte sivustot.

20. Suurimmat sosiaalisen median
palvelut
 VK (VKontakte) ja Odnoklassniki tavoittavat
kuukausittain 39 – 52 miljoonaa venäläistä ympäri
maan.
 Viime vuosien suurin muutos on ollut Youtuben,
Facebookin ja Instagramin käytön lisääntyminen.
 Youtube ja Instagram ovat nostaneet suosiotaan
erityisesti kaupungeissa asuvien nuorten ja
nuorten aikuisten keskuudessa.

21. Some trendit 2016 (miljoonaa/kk)

22. Suosituinta somessa
 1. Instagram. Kasvaa nopeasti – käyttäjät ovat yleensä aktiivisia
muutenkin. Puolet ristiin postitusta muiden alustojen kanssa.
 2. Facebook. Facebook kasvaa Venäjällä liike-elämän tarpeisiin.
Analyytikkojen mukaan 30 prosenttia viesteistä liittyy liiketoimintaa.
 3. Twitter. Venäjänkielinen Twitter on menettänyt suosiotaan.
Roskapostin määrä on vähentynyt, mutta sen osuus on edelleen 30
prosenttia tweettuksista.
 (Lubov – online konsulttihttp://www.russiansearchtips.com/2016/03/top-social-networks-in-russia-latest-trends-in-winter-2015-2016/ )

23. Trollien ruokaa!
 Sputnikin taustalla olevan
Rossija Segodnja -yhtiön
toimitusjohtaja Dmitri Kiselvin
mukaan valtiollinen Sputnik
puhuu siitä, mistä muut
vaikenevat.
 Kiseljov lisättiin vuonna 2014
EU:n pakotelistalle, koska hänen
katsottiin lietsoneen Ukrainan
kriisiä.
 Rossija Segodnja -yhtiö
synnytettiin vuonna 2013, kun
Venäjän ääni ja uutistoimisto Ria
Novosti yhdistettiin.

24. Trollit
 Hyvä mittari trollaukselle on ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa koskeva
keskustelu, esimerkiksi lehtijutun
kommentointi.
 – Jos vaikkapa Suomen mahdollista
Nato-jäsenyyttä koskevan
pääkirjoituksen perässä on
kymmenittäin Venäjän näkökulmaa
esiintuovia kommentteja, voi epäillä
kyseessä olevan trollauksen.
 Tällaista trollausta Markku Mantila
uskoo näkevänsä myöhemmin
keväällä, kun Suomessa aletaan
keskustella Nato-selvityksestä sekä
ulko- ja turvallisuuspoliittisesta
selonteosta.
 http://www.aamulehti.fi/kotimaa/venaja-trollaus-hiljeni-
suomeen-kohdistuvat-lokakampanjat-vahentyneet/

25. Sputnik lopettaa pohjoismaisilla
kielillä
 Yhtiö hakee
työntekijöitä ja
panostaa Baltiaan.
 Se välttää
korostamasta
yhteyttään valtioon.
 Tarve äidinkielenään
englantia puhuville
erityisprojekteissa.
Sputnik on vahva vaikuttaja Suomeksi jaettava vähemmän

26. Venäjän tila
 Tiivistäen voi sanoa, että venäläiset eivät ole valmiita demokratiaan
sellaisena kun me sen käsitämme.
 Vuoden 2011 lopulla esiin pulpahtanut sosiaalinen aktiivisuus ja
satojen tuhansien ihmisten protestit pelästyttivät vallanpitäjät, jotka
eivät aluksi tienneet, miten olisivat reagoineet kansan yllättävään
innostukseen.
 Maan oikeuslaitos on väännetty entisen totalitaristisen hengen
mukaiseksi leimasimeksi. Kansalaisten järjestäytymistä,
yhdistystoimintaa ja ulkomaalaisten kanssa solmittujen suhteiden
vaikeuttamiseksi sorvattu agenttilaki toimii pelotteena.
 Laki on suunnattu ennen muuta vaalien tarkkailuun perustetun
Golos-järjestön kurittamiseksi.

27. Henkilökultin rakentamista
 Vuonna 2007 Putin ilmestyi julkisuuteen
ilman paitaa. Mies ratsasti hevosella kuin
metsästäjä konsanaan jossain Altailla
karhujen kanssa. Presidentillä ei ollut
muuta sanomaa kuin esitellä paljasta
yläruumistaan.
 Vuonna 2015 Putinin julkisessa
esiintymisessä siirryttiin seuraavalle
tasolle, kun hänen haastatteluillaan
selitettiin laajalle yleisölle, miten päätöksiä
tehdään.
 Putin kertoi elokuvassa Krimin liittämisestä
Venäjään. Elokuvassa esitellyn retoriikan
analysointi osoittaa tutkijoiden mielestä
hänen todellakin uskovan puheeseensa.
Putin sanoi päättäneensä sodasta itse
lähimpien neuvonantajiensa kanssa
keskusteltuaan

28. Putinin suusta
 Vuoden 2015 aikana Putinin totuttuihin tv-
esiintymisiin - suora linja,
lehdistötilaisuudet, protokollalähetykset –
tuli yksi elementti lisää - hienolta näyttävä
paraatihaastattelu.
 Näin toteutettiin kolme ”elokuvaa”
valtakunnallisella Rossija-1 –kanavalla:
edellä mainittu ”Krim – matka
kotimaahan”, ”Presidentti” ja
”Maailmanjärjestys”.
 Elokuvien toteutuksessa on
huomionarvoista niiden taiteellinen
valaistus, kamerakuvien sulavat liikkeet,
dramaattiset suuret suunnitelmat,
haastattelijan juhlavat päännyökkäykset.
Colta-verkkolehden arvion mukaan kaikki

29. Putinin lähipiiri ja media
 Putinin paluu vuonna 2012 Venäjän presidentiksi
tarkoitti myös median järjestämistä ruotuun ja
kansallisen propagandan syventämistä. Uudistukset
koskettivat ei vain valtiollista vaan myös yksityistä
mediaa. Päätoimittajia vaihtui, lehtiä ja tv-kanavia
lakkautettiin
 Itar-Tassin johto vaihdettiin ja 20 vuotta Itar-Tassia
johtanut Vitali Ignatenko jäi eläkkeelle.
 Vuonna 2013 viimeisin yksityisessä omistuksessa
ollut ProfMedia, joka kuului oligarkki Vladimir
Potaninin omistamaan ryppääseen, myytiin
Gazprom-medialle. Käytännössä Gazprom-Media
on Putinin pitkäaikaisen ystävän pankkiiri Juri
Kolvaltšukin hallinnassa.

30. Lisan tapaus Saksassa
(raiskauskohu)
 Kutsua ei löydy hauilla internetin
sosiaalisista verkostoista (ennen kaikkea
’Odnoklassnikista’ tai Facebookista) eikä
viestiohjelmilla (ennen kaikkea WhatsApp).
Sitä ei ollut edes suosituissa
saksanvenäläisten ´Vkontakten´ tai
´Odnoklassnikin´ sosiaalisen median
ryhmissä.
 Kutsua eivät saaneet he, jotka olivat
selvästi ilmaisseet Putinin vastaisuutensa
tai olivat lojaaleja Saksan hallinnon
kannalle. Kuitenkin mielenosoitusten
järjestäjät ehtivät hoitaa viralliset
mielenosoitusilmoitukset, valmistaa
banderollit ja kerätä aukioille paljon väkeä,
josta suurin osa ei selvästikään ollut
aiemmin osallistunut politiikkaan.
https://blogs.uef.fi/venajankieliset-
mediankayttajina/2016/02/08/venaja-horjuttaa-
saksaa-saksanvenalaisia-politisoimalla/

31. Valtion menot voiton juhlinnassa
Mainokset
Paraatit,
konsertit
Patsaiden
kunnostus
Mitalit, kortit
Asuntojen
kunnostusta
Katujen
parannus.
20,4
27,4
90
20,4
30,6
38,6
34,6
31,6
45,9 46,9 45 43,9
1. neljännes 2. neljännes 3. neljännes 4. neljännes
Itä Länsi Pohjoinen

32. Miljardööri, josta kuulemme vielä

33. Hybridisodankäynti
 Hybridisodankäynnistä puhuttaessa on hyvä muistaa Mark Galeottin
sanoin: ”Venäjällä on loppujen lopuksi hyvin vähän keinoja saada
länsi tekemään kuten se haluaa. Usein kun Venäjä saavuttaa
haluamansa, se on saanut lännen olemaan tekemättä mitään. He
(Venäjän valtaeliitti) haluavat tukea erimielisyyksiä, luoda
turvattomuudentunnetta lännen kansalaisyhteiskunnassa. He
haluavat antaa kuvan, että Venäjän haastaminen on paljon
vaarallisempaa kuin se oikeasti onkaan”. Tästä näkökulmasta länsi
reagoi Krimin miehitykseen johtaneeseen operaatioon juuri siten
kuin Venäjä toivoi: Länsi kyseenalaistaa omat vahvuutensa ja
pelkää Venäjän hybridisotakykyä.
 http://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/hybridisota-lannen-heikkous-ei-venajan-
vahvuus?_33_redirect=http://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi%3Fp_p_id%3D33%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3
Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D2

34. Uusmediaa Dožd / Ulkoministeriö

35. Kiitos
 blogit.image.fi/koponen/
 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi
/
 Jarmo.m.koponen@gmail.com
 https://twitter.com/jarmokoponen
 https://www.facebook.com/jarmo.m.koponen