HAAGA-HELIAn kurssin Rahoituksen Excel- ja tietojärjestelmäsovellukset FIE4LH003 kurssimateriaalia

1. Tuotto- ja
riskilukuja
Rahoituksen Excel- ja
tietojärjestelmäsovellukset
HAAGA-HELIA

2. Tuottolukujen laskennasta
• Salkun paremmuutta mitataan sen tuotolla
• Menestystä seurataan usean eri jakson (1kk, 3kk,
6kk, 1v, 3v, 5v, 10v) tuotolla
• Jakson tuotto on markkina-arvon muutos alun ja
lopun välillä, eli noiden kahden arvon välinen
muutosprosentti
• Yli vuoden tuotot ilmoitetaan vuotuisina eli
(1  r )^ (1 / n)  1
• Alle vuoden tuottoja ei annualisoida
• Logaritminen tuotto
Lähde: Sijoitustutkimus Syksy 2012 2

3. Volatiliteetti
• Oletetaan päivätuottojen normaalijakautuneisuus
• Kokonaisriski
• Päivätuottojen keskihajonta (Excel: stdev)
• Ilmoitetaan vuotuisena eli skaalataan kertomalla
luvulla sqrt(252) tai sqrt(250) (päivähavainnot)
• ”Salkun volatiliteetti on 20 % tarkoittaa”, että
kahtena vuotena kolmesta salkun tuotto on ± 20 %
tuotto-odotuksesta
Lähde: Sijoitustutkimus Syksy 2012 3

4. Beta
• Kokonaisriski = markkinariski + jäännösriski
• Beta on markkinariskin mittari
• Kuvaa salkun arvon muutosten herkkyyttä
markkinoiden muutoksille
• Kertoo, kuinka paljon salkun arvo keskimäärin
muuttuu, jos markkinat muuttuvat prosentilla
• Beta on regressiosuoran kulmakerroin
• Jos beta on
o > 1, kohde on aggressiivinen
o < 1, kohde on defensiivinen
o = 1, kohde on neutraali
Lähde: Sijoitustutkimus Syksy 2012 4

5. Sharpen luku
• Koko salkkua kuvaava tuotto-riski –luku
• Mittaa riskittömälle tuotolle saatua lisätuottoa
suhteessa volatiliteettiin
o (salkun tuotto – riskitön korko) / salkun volatiliteetti
• Riskittömän koron tuoton arviona usein euribor-korko
• Jos Sharpen luku on
o > 0, riskinotto on kannattanut
o < 0, riskinotto on tuottanut riskitöntä korkoa huonomman tuoton
Lähde: Sijoitustutkimus Syksy 2012 5

6. Traynorin luku
• Mittaa riskittömälle tuotolle saatua lisätuottoa
suhteessa betaan eli sijoituksen markkinariskiin
• Mitä suurempi Traynorin luku, sitä paremmin salkku
on tuottanut suhteessa markkinariskiin
o (salkun tuotto – riskitön korko) / salkun beta
• Kertoo, kuinka monta prosenttia lisätuottoa yksi
yksikkö otettua markkinariskiä on tuottanut
o > 0, markkinariskin ottaminen on kannattanut
o < 0, riskinotto ei ole kannattanut, riskinotto on tuottanut riskitöntä korkoa
huonomman tuoton
Lähde: Sijoitustutkimus Syksy 2012 6

7. Jensenin alfa
• Kuvaa lisätuottoa, jonka salkku on ansainnut
suhteessa otettuun markkinariskiin
• Mittaa osakevalinnan ja markkina-ajoituksen
onnistumista
• Perustuu CAP-malliin:
o Salkun tuotto = αlfa + riskitön tuotto + β· (markkinatuotto – riskitön tuotto)
Lähde: Sijoitustutkimus Syksy 2012 7

8. Seurantavirhe
• Kuvaa, kuinka samankaltaisia salkku ja seurantaindeksi
ovat?
• Aktiivinen salkunhoito, passiivinen indeksisalkku, …
• Aktiivisen salkunhoidon mittari mutta ei kerro, onko
aktiivisuudesta ollut hyötyä
• Lasketaan seuraavasti:
o Lasketaan salkun ja vertailusalkun päivätuotot
o Lasketaan päivätuottojen erotus
o Lasketaan erotusten muodostaman aikasarjan keskihajonta
o Skaalataan keskihajonta vuotuiseksi kuten volatiliteetti (esim. kertomalla luvulla
sqrt(252)
• Seurantavirhe 6 %, tulkinta: salkun tuoton odotetaan
kahtena vuotena kolmesta olevan ±6 % vertailusalkun
tuotosta
Lähde: Sijoitustutkimus Syksy 2012 8

9. Informaatiosuhde
• Tarkoitus suhteuttaa indeksistä poikkeaminen ja sen
kannattavuus
• Pyrkii kuvaamaan, kuinka paljon lisätuottoa yksi yksikkö
seurantavirhettä on tuottanut.
o (salkun tuotto – vertailusalkun tuotto) / seurantavirhe
• Jos informaatiosuhde on
o > 0, salkunhoitaja onnistunut;
o < 0, indeksi menestynyt paremmin;
o 0, ja salkku on
• passiivinen, jolloin tuotot lähes samat (indeksisalkku)
• aktiivinen: aktiivinen näkemys ei ole tuottanut lisäarvoa ja saavutettu
tuotto suhteessa aktiiviriskiin on pieni
• Nyrkkisääntö: informaatiosuhde:
o < 0, aktiivinen salkunhoito tuottanut passiivista strategiaa huonommin;
o 0,5 hyvä; 0,75 erittäin hyvä;
o > 1 erinomainen.
Lähde: Sijoitustutkimus Syksy 2012 9