SlideShare a Scribd company logo

Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä

•
•
Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos

Pakolaistulva aiheutti kasvupiikin vuonna 2015 sisäasiainministeriön muutoin varsin tasaisena pysyneisiin reaalisiin kokonaismenoihin. Suhteessa bruttokansantuotteeseen sisäasiainministeriön reaalimenot (ilman pakolaismenoja) ovat olleet laskussa ja selvimmin viime vuosina. Sisäasiainmi-nisteriön poliisiosaston reaalimenojen kehitys on ollut tasaista, mutta kääntynyt laskuun parin viime vuoden aikana. Poliisiosaston henkilöstö on sen sijaan supistunut selvästi. Poliisitoimen menot per asukas ovat Suomessa pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa tai Saksassa.

Government & Nonprofit
1 of 91
Download to read offline
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisi- toimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä Matti Kari RAPORTTEJA  REPORTS 35
RaporttejaReports 35 Helsinki 2017 Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisi- toimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä Matti Kari
RaporttejaReports 35 ISBN 978–952–209–163–5 (pdf) ISSN 2242–6914 (pdf) Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki www.labour.fi
ESIPUHE Oheinentutkimustarkasteleesisäasianministeriönjaerityisestisenpoliisiosastonmenojen kehitystä.TutkimuksenontehnytMattiKarijasitäonohjannutEeroLehto.IrmeliHonka on viimeistellyt raportin ulkoasun. Tutkimuksen on Palkansaajien tutkimuslaitokselta tilannut Suomen Poliisijärjestöjen Liitto.
4 SISÄLLYS 1. Johdanto ..................................................................................................................................... 6 2. Sisäministeriön ja poliisitoimen resurssien kehitys .............................. 7 2.1. Sisäministeriön resurssit..................................................................................................... 8 2.2. Poliisiosaston resurssit....................................................................................................... 13 2.3. Sisäministeriön ja poliisin resurssit kansainvälisessä vertailussa.......................... 18 2.4. Yhteenveto sisäministeriön ja poliisitoimen resursseista........................................ 20 3. Poliisitoimen tarve ja laatu..................................................................................... 22 3.1. Poliisitoimen tarve Suomessa.......................................................................................... 22 3.1.1. Poliisin tietoon tullut rikollisuus .......................................................................... 22 3.1.2. Hälytystehtävät ja lupapalvelut ............................................................................26 3.1.3. Poliisitoimen tarve suhteessa resursseihin ........................................................26 3.2. Poliisitoimen laatu Suomessa........................................................................................... 27 3.2.1. Rikosten selvitysasteet ............................................................................................ 27 3.2.2. Toimintavalmiusaika ja liikenne- ja katuturvallisuus .................................... 30 3.3. Poliisitoimen tarve poliisilaitoksittain........................................................................... 31 3.3.1. Poliisin tietoon tulleet rikokset poliisilaitoksittain .......................................... 31 3.3.2. Hälytystehtävien määrä poliisilaitoksittain ...................................................... 34 3.3.3. Poliisitoimen tarve suhteessa resursseihin pliisilaitoksittain ....................... 35 3.4. Poliisin toiminnan laatu poliisilaitoksittain ................................................................ 36 3.4.1. Rikosten selvitysasteet poliisilaitoksittain ........................................................ 36 3.4.2. Poliisin toimintavalmiusajat poliisilaitoksittain .............................................. 40 3.5. Yhteenveto poliisin tarpeen ja laadun kehityksestä................................................... 41 4. Poliisin alueellinen saavutettavuus................................................................. 43 4.1. Poliisin toimintavalmiusaikojen taso............................................................................. 43 4.2. Toimintavalmiusaikojen muutos.................................................................................... 46 5. Poliisin ansiotaso............................................................................................................... 51 5.1. Poliisin ansiotaso vertailussa............................................................................................ 51 5.2. Poliisin eri virkanimikkeiden ansioita........................................................................... 54 6. Yksityiset turvapalvelut............................................................................................. 56 6.1. Poliisin ja yksityisten turvapalveluiden resurssien kehitys..................................... 56 6.2. Poliisin ja yksityisten turvapalveluiden tehtävät........................................................ 58
5 7. Johtopäätökset................................................................................................................... 62 Lähteet.............................................................................................................................................. 64 Liitteet Liite 1. Valtion menot hallinonaloittain ................................................................................. 69 Liite 2. Sisäministeriön menojen aikasarjan harmonisointi ............................................ 69 Liite 3. Poliisimiesten määrä asukaslukuun suhteutettuna Euroopan maissa vuonna 2013 ........................................................................................................................ 83 Liite 4. Rikosnimikkeet rikoslajeittain ja poliisin tietoontulleiden tapausten lukumäärä ............................................................................................................................ 84 Liite 5. Regressiotaulukoita poliisin resurssien ja toiminnan laadun välisestä suhteesta .............................................................................................................................. 86
6 1. JOHDANTO Julkisuudessa on keskusteltu pitkään poliisiin kohdistuneista leikkauksista ja poliisin resurssien riittämättömyydestä (esim. Hahto, 2016; mtv, 2014). Resurssien riittämättö- myysvoivaikuttaatyötehtävienkasautumiseen,poliisienjaksamiseen,poliisinpalveluiden laatuunjapoliisiinalueelliseensaatavuuteen.Tässäraportissatarkastellaansisäministeriön ja poliisitoimen resurssien ja poliisitoiminnan laadun kehitystä viimeisten vuosikymme- nien aikana. Raportinensimmäisessäjohdannonjälkeisessäluvussa(luvussa2),tarkastellaansisämi- nisteriön hallinnonalan ja poliisiosaston menojen ja henkilöstön määrän kehitystä. Luvun lopussa katsotaan minkälaisena Suomen sisäministeriön ja poliisitoimen resurssien taso ja kehitys näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa. Kolmannessa luvussa arvioidaan kuinka poliisitoimen palveluiden tarve sekä laatutaso ovat kehittyneet. Poliisin tehtävät ovat moninaisia eikä yksiselitteistä mittaria tarpeelle tai laadulleole.Tarpeenkehitystäarvioidaanrikostenjarikkomusten,eririkoslajien,hälytys- tehtävien sekä lupahallinnon suoritteiden lukumäärien perusteella. Laadun arvioinnista puolestaan tarkastellaan katu- ja liikenneturvallisuusindeksejä, poliisin toimintavalmius- aikoja sekä rikosten selvitysasteita. Neljännessä luvussa katsotaan poliisin alueellista saavutettavuutta ja sen kehitystä. Viidennessä luvussa vertaillaan poliisin ansiotasoa muihin toimialoihin ja ammatteihin sekätarkastellaanpoliisinansioidenkehitystä.Kuudennessaluvussapohditaanyksityisten turvapalveluidenrooliajaniidenkehitystäsuhteessapoliisiin.Viimeisessäluvussatehdään yhteenveto raportin havainnoista sekä havaintoihin perustuvia johtopäätöksiä.
7 2. SISÄMINISTERIÖN JA POLIISITOIMEN RESURSSIEN KEHITYS Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Sisäministeriön tehtäviin kuuluu esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, poliisi- hallinnosta, pelastus- ja hätäkeskustoiminnasta sekä rajaturvallisuudesta ja meripelastus- toimesta vastaaminen. Lisäksi ministeriön tehtäviin kuuluu muun muassa Suomen kansa- laisuus-,maahanmuutto-japakolaisasiat.Sisäministeriötävoidaanpitääpienehkönä,sillä sen osuus valtion määrärahoista on noin 2,7 prosenttia vuonna 20171 . (Eduskunta, 2017.) Sisäministeriö koostuu viidestä osastosta, jotka ovat hallinto- ja kehittämisosasto, po- liisiosasto, pelastusosasto, rajavartio-osasto ja maahanmuutto-osasto. Sisäministeriön tehtävissä ja osastoissa on tapahtunut suuria muutoksia. Tämä raportti käsittelee vuosia 1990–2017jatälläajanjaksollasuurimatmuutoksettapahtuivatvuonna2008,jolloinlääni-, kunta-jaaluekehitysasiatsekärekisterihallintosiirtyivätpoissisäministeriöltäjatilalletuli maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä tehtäviä. (Sisäministeriö, 2017.) Sisäministeriön osastoissa tapahtuneet muutokset aiheuttavat sen, etteivät eri vuosien menot ole vertailukelpoisia keskenään. Sisäministeriön resurssien kehityksen tarkastele- mista varten kaikki vuodet on pyritty tekemään keskenään vertailukelpoisiksi niin, että voidaanvertaillasamojentehtävienhoitoontarkoitettujenresurssienkehitystäerivuosina. Eri vuosien menot harmonisoidaan vastaamaan vuoden 2008 sisäministeriön rakennetta. Harmonisointi kuvataan liitteessä 2. Sisäministeriön ja poliisitoimen resurssien tasoa ja kehitystä tarkastellaan menojen ja henkilöstöresurssien avulla. Valtion talousarvioissa kokonaismenot on jaoteltu kulutus- menoihin, siirtomenoihin, sijoitusmenoihin ja muihin menoihin. Näistä kulutus- ja sijoi- tusmenotkuvaavatkunkinvuodenpalvelutuotantoonjainvestointitavaroidenhankintaan käytettyjäresursseja.Valtiosaatavallaanvälitöntävastikettaniistäjaniitäpitäisikinkuvata erikseen. Menojen kehitystä tarkastellaan sekä kokonais- että kulutus- ja sijoitusmenojen avulla. Menojen kehitystä tarkastellaan myös suhteessa asukaslukuun ja bruttokansan- tuotteeseen. Vuoteen 2015 saakka menot ja henkilöresurssit ovat toteutuneita tilinpäätöstietoja. Vuoden 2016 tiedot ovat talousarvion ja lisätalousarvioiden tietoja ja vuoden 2017 luvut sisältävät pelkästään talousarvion tiedot. 1 Liite 1 esittää valtion määrärahojen jakautumisen vuoden 2017 osalta.
8 2.1. Sisäministeriön resurssit Tässä osiossa esitettävät sisäministeriön menot muunnettiin reaalisiksi Tilastokeskuksen elinkustannusindeksiin perustuvalla rahanarvokertoimella. Vuoden 2017 osalta rahanar- vokerrointa ei ole olemassa, joten menot muutettiin reaalisiksi käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennusteen inflaatioennustetta. Sisäministeriön reaaliset kokonaismenot2 kasvoivat vuosien 1990 ja 2015 välillä 818 miljoonastaeurosta1 502miljoonaaneuroonelinoin84prosenttia.Samaanaikaansuoma- laisten palkansaajien reaaliansiot kasvoivat noin 46 prosenttia ja sisäministeriön menojen kasvu selittyykin suurelta osin ansiotason nousulla. Vuonna 2016 pakolaiskriisi kasvatti nämä menot jo 2 081 miljoonaan euroon valtion talous- ja lisätalousarvioiden mukaan. Tä- män mukaan menojen kasvu ylsi 38 prosenttiin. Vuoden 2017 talousarvion mukaan menot laskevat tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, mutta pysyvät korkeina (1 730 miljoonaa euroa) verrattuna aiempiin vuosiin. Sisäministeriönreaalisetkulutus-jasijoitusmenotkasvoivatvuosien1990ja2015välillä 748miljoonasta1 231miljoonaaneurooneli65prosenttia.Vuonna2016kulutus-jasijoitus- menot kasvoivat alustavan arvion mukaan vain noin kolme prosenttia verrattuna vuoteen 2015javuoden2017osaltavaikuttaasiltä,ettämenottulevatolemaannoinkaksiprosenttia matalammat kuin vuonna 2015. Reaaliset kulutus- ja sijoitusmenot olivat suurimmillaan vuonna2013.Tämäjohtuirajavartio-osastonhelikopteri-javartioalushankinnoista.Kulu- tus-jasijoitusmenoissaeiolesamanlaistahyppäystävuonna2010kuinkokonaismenoissa. Kokonaismenojen kasvu vuonna 2010 syntyi lähes täysin siirtomenojen kasvusta sen seu- rauksena, kun Suomen Erillisverkot Oy pääomitettiin. 2Kaikkimenotesitetäänsisäministeriönvuoden2008rakenteenmukaanharmonisoituina.Harmonisointi kuvataan liitteessä 2.
9 Kuvio 1. Sisäministeriön menot 1990–2017 vuoden 2015 hinnoin, milj. €. 0 500 1000 1500 2000 2500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Sisäministeriön hallinnonalan kokonaismenot Sisäministeriön hallinnonalan kulutus- ja sijoitusmenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2017a. Kun tarkastellaan sisäministeriön reaalisten kokonaismenojen kehitystä osastoittain (kuvio 2), nähdään vuoden 2016 menojen kasvun johtuneen maahanmuutto-osaston me- nojen valtavasta lisäyksestä 3 . Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden kustannukset näkyvät pääosin vuoden 2016 menoissa. Niinpä maahanmuutto-osaston menotolivatvuonna2016jopapoliisiosastoasuuremmat.Maahanmuutto-osastonmenojen kasvu on ollut voimakasta myös ennen vuotta 2016 ja osaston menojen osuus ministeriön menoista kasvoi viidestä prosentista 19 prosenttiin vuosien 1990 ja 2015 välillä. Maahanmuutto-osastonlisäksisisäministeriönhallintojapelastus-jahätäkeskusosasto kasvoivat suhteellisesti paljon vuodesta 1990 vuoteen 2015. Poliisiosasto on ollut vuoteen 2015 saakka sisäministeriön suurin osasto ja sen menot olivat vuosina 1990–2015 keski- määrin noin 58 prosenttia sisäministeriön menoista. 3 Huom: Menoja tarkastellaan harmonisoidun aineiston perusteella eli niin, että maahanmuutto-osaston rakennevastaavuoden2008maahanmuutto-osastonrakennetta.Vuonna2012osamaahanmuuttoonliitty- vistätehtävistäjaniidenmäärärahatsiirrettiintyö-jaelinkeinoministeriölle,jolloinmaahanmuutto-osaston menoteroavattoisistaanhuomattavastialkuperäisessäjaharmonisoidussaaikasarjassavuoden2012jälkeen.
10 Kuvio2.Sisäministeriönreaalisetkokonaismenotosastoittain1990–2017vuoden2015hinnoin,milj.€. Hallinto Poliisitoimi Rajavartiolaitos Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta Maahanmuutto 0 500 1000 1500 2000 2500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2017a. Poliisiosaston ja rajavartio-osaston kulutus- ja sijoitusmenot näyttävät kehittyneen samaan tapaan niiden kokonaismenojen kanssa (kuvio 3). Pelastus- ja hätäkeskusosaston kulutus- ja sijoitusmenot poikkesivat osaston kokonaismenoista ensimmäisinä vuosina voimakkaasti sen menoihin kuuluneiden valtionavustusten vuoksi, joita maksettiin kun- nille palo- ja pelastustoimen kustannuksien maksamiseen vuoteen 2013 saakka. Suurim- man eron sisäministeriön kokonaismenojen ja kulutus- ja sijoitusmenojen välille tekee maahanmuutto-osasto, sillä suurin osa sen menoista luokitellaan siirtomenoksi. Kuvio3.Sisäministeriönkulutus-jasijoitusmenotosastoittain1990–2017vuoden2015hinnoin,milj.€. Hallinto Poliisitoimi Rajavartiolaitos Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta Maahanmuutto 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2017a.
11 Vuosien 1990 ja 2015 välillä Suomen väkiluku kasvoi noin 10 prosenttia. Sisäministeriön asukaslukuun suhteutetut reaaliset kokonaismenot kasvoivat tuolloin 164 eurosta 274 euroon eli 67 prosenttia (kuvio 4). Vuonna 2016 asukasta kohden lasketut kokonaisme- not kohosivat arvion mukaan 378 euroon ja vuonna 2017 niiden arvioidaan laskevan 314 euroon. Kulutus- ja sijoitusmenot kasvoivat vuosien 1990 ja 2015 välillä 150 eurosta 224 euroon per asukas eli 50 prosenttia. Vuonna 2016 ne ovat arvion mukaan 231 euroa ja vuonna 2017 219 euroa. Kuvio 4. Sisäministeriön menot per asukas 1990–2017 vuoden 2015 hinnoin, €. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Sisäministeriön hallinnonalan kokonaismenot Sisäministeriön hallinnonalan kulutus- ja sijoitusmenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuosien 2016 ja 2017 väkiluku on ennakkoväkiluku. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2016a; 2016b; 2017a. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna sisäministeriön menoilla ei ole ollut edellä havaitun tapaista nousevaa trendiä (kuvio 5). Sekä kokonaismenojen että kulutus- ja sijoi- tusmenojensuhdebkt:henkasvoivuodesta1990vuoteen1992voimakkaasti.Vuosien1990 ja 2015 välillä kokonaismenojen suhde bkt:hen kasvoi 0,59 prosentista 0,72 prosenttiin, jolloin kasvua oli 22 prosenttia. Kulutus- ja sijoitusmenojen suhde bkt:hen kasvoi vastaa- vasti 0,54 prosentista 0,59 prosenttiin eli noin 9 prosenttia. Vuonna 2016 sisäministeriön kokonaismenojen suhde bkt:hen on arvion mukaan noin yksi prosentti.
12 Kuvio 5. Sisäministeriön kokonaismenot suhteessa bkt:hen 1990–2017. Sisäministeriön hallinnonalan kokonaismenot Sisäministeriön hallinnonalan kulutus- ja sijoitusmenot 0,00% 0,20% 0,40% 0,60% 0,80% 1,00% 1,20% 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Suomen bkt vuosille 2016 ja 2017 otettiin Palkansaa- jien tutkimuslaitoksen talousennusteen arvioinnista. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016a; TILASTOKESKUS, 2017b. Sisäministeriön henkilöstö Sisäministeriön henkilöstön määrä laski vuodesta vuosien 2007 ja 2008 välillä 2541 henkilöllä johtuen hallinnonalalla tapahtuneesta rakennemuutoksesta. Sisäministeriön henkilöstön määrästä ei ole yhtä yksityiskohtaista tietoa kuin menoista, joten henkilöstön määrää ei voida harmonisoida samaan tapaan. Sisäministeriön osastoista poliisi-, pelas- tus- ja hätäkeskus- sekä rajavartio-osastot pysyivät kuitenkin melko samanlaisina ennen ja jälkeen uudistusta. Siten niiden yhteenlasketun henkilöstön määrän kehitys antaa luo- tettavamman kuvan sisäministeriön henkilöstön kehityksestä kuin koko sisäministeriön henkilöstömääränkehitys.Kuvio6esittääpoliisi-pelastus-jahätäkeskus-sekärajavartio- osastonyhteenlasketunhenkilöstömääränkehitystävuosina1999–2017.Kuviossaesitetään vertailun vuoksi sisäministeriön henkilöstön kokonaismäärä vuosilta 2000–2017. Poliisi-, pelastus- ja hätäkeskus- sekä rajavartio-osastojen yhteenlaskettu henkilös- tön määrä kasvoi vuoteen 2005 saakka ja on tämän jälkeen laskenut melko tasaisesti. Kuvion6alemmassakäyrässävuosien2005ja2006välistäpudotustaluultavastiliioittelee se, että vuoteen 2005 saakka kuvaaja esittää henkilöstön määrän ja tämän jälkeen hen- kilötyövuodet. Tämä ei kuitenkaan muuta kuvaajan tulkintaa; henkilöstön määrä kasvoi vuoteen 2005 saakka ja on ollut laskussa tämän jälkeen. Vuonna 1999 henkilöstön määrä oli 13 804 ja suurimmillaan näiden osastojen henkilös- tömäärä oli 15 023 henkilöä vuonna 2005. Vuonna 2015 näiden osastojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 13 413 ja vuoden 2017 kohdalle asetetun tavoitteen mukaan henkilös- tömäärä olisi tänä vuonna enää 13 141.
13 Kuvio 6. Sisäministeriön henkilöstömäärän kehitys 1999–2017. 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Sisäministeriön hallinnonalan henkilöstö Poliisi-, pelastus- ja rajavartio-osastoiden yhteenlaskettu henkilöstö Huom: 2016* = arvio. 2017* = Tavoite. Sisäministeriön henkilöstön määrä ilmoitetaan henkilöstön lukumääränä. Poliisi-, pelastus- ja hätäkeskus- sekä rajavartio-osastojen henkilöstömäärä ilmoitetaan henkilöstön lukumääränä vuoteen 2005 saakka ja vuodesta 2006 alkaen henkilötyövuosina. Lähde: EDUSKUNTA, 2002–2017. 2.2. Poliisiosaston resurssit Kuvio 7 kuvaa poliisiosaston reaalisten kokonaismenojen kehitystä vuoden 1990 jälkeen. Lisäksi kuviossa esitetään vertailuna sisäministeriön kokonaismenojen kehitys. Poliisi- osaston reaaliset kokonaismenot olivat 544 miljoonaa euroa vuonna 1990. Vuoteen 2015 mennessä menot olivat kasvaneet 37 prosenttia 744 miljoonaan euroon. Sisäministeriön menot kasvoivat samalla ajanjaksolla 84 prosenttia. Poliisiosaston menojen kasvaessa selvästi kokonaismenoja hitaammin laski poliisiosaston menojen osuus sisäministeriön menoista 67 prosentista 50 prosenttiin. Vuonna 2016 poliisiosaston menot ovat neljä prosenttia korkeammat (777 miljoonaa euroa) kuin vuonna 2015. Sisäministeriön kokonaismenojen kasvaessa poliisiosaston osuus menoista laski 50 prosentista 37 prosenttiin. Vuonna 2017 poliisiosaston menojen arvioidaan laskevan 735 miljoonaan euroon eli noin viisi prosenttia.
14 Kuvio 7. Poliisiosaston kokonaismenot 1990-2017 vuoden 2015 hinnoin, milj. €. 0 500 1000 1500 2000 2500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Poliisiosaston kokonaismenot Sisäministeriön kokonaismenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2017a. Poliisiosaston reaaliset kokonaismenot olivat vuonna 2015 136 euroa asukasta kohden ja sitennoin25prosenttiasuuremmatkuinvuonna1990(109€).Poliisiosastonasukaslukuun suhteutetut menot ovat kehittyneet 2000-luvun puolivälistä saakka melko tasaisesti, eikä niiden voida sanoa olevan kasvu-uralla. Vuonna 2016 poliisiosaston reaaliset menot per asukas nousivat 141 euroon, mutta arvion mukaan ne laskevat vuonna 2017 matalimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Kuvio 8. Poliisiosaston kokonaismenot per asukas 1990–2015 vuoden 2015 hinnoin, milj. €. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Poliisiosaston kokonaismenot Sisäministeriön kokonaismenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot.2017** = Talousarvio. Vuosien 2016 ja 2017 väkiluku on ennakkoväkiluku. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2016a; 2016b; 2017a.
15 Bkt:hen suhteutettuna poliisiosaston kokonaismenot olivat matalammat vuonna 2015 (0,36%)kuinvuonna1990(0,39%).Tarkastelujaksonalussapoliisitoimenmenojensuhde bkt:hen kasvoi vauhdikkaasti ja saavutti huippunsa 0,55 prosenttia vuonna 1992. Arvion mukaanpoliisiosastonmenojensuhdebkt:hennousivuonna20160,37prosenttiinjalaskee 0,35 prosenttiin vuonna 2017. Kuvio 9. Poliisiosaston kokonaismenot suhteessa bkt:hen 1990–2015. 0,00% 0,20% 0,40% 0,60% 0,80% 1,00% 1,20% 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Poliisiosaston kokonaismenot Sisäministeriön kokonaismenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Suomen bkt vuosille 2016 ja 2017 otettiin Palkansaa- jien tutkimuslaitoksen talousennusteen arvioinnista. Lähde: Eduskunta, 1990–2017; LEHTO, 2016a; TILASTOKESKUS, 2017b. Poliisiosaston henkilöstö Valtiontalousarvioistalöytyytietoapoliisiosastonhenkilöstöstävuosilta1999–2017.Kuvios- sa10poliisiosastonhenkilöstöesitetäänkokonaisuudessaansekäjaettunapoliisimiehiinja opiskelijoihinsekämuuhunhenkilöstöön.Opiskelijoillatarkoitetaansellaisiaopiskelijoita, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.
16 Kuvio 10. Poliisiosaston henkilöstö 1999–2017. 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Poliisiosasto Poliisimiehet ja opiskelijat Muu henkilöstö Huom: 2016* = arvio. 2017* = Tavoite. Kuvaajat kuvaavat henkilöstön määrää vuosina 1999–2005 ja henkilötyövuosia vuosina 2006–2017. Lähde: EDUSKUNTA, 2002–2017. Poliisiosastonhenkilöstönmääräkasvoi10 503henkilöstä11 016henkilöönvuosien1999 ja 2005 välillä (kuvio 10). Vuoden 2005 jälkeen henkilöstön määrä on laskenut ja vuonna 2015poliisiosastonhenkilöstönkokonaismääräoli10 007.Vuonna2016henkilöstönmäärä kasvoiarvionmukaanhiemanylisadalla,muttavuonna2017senodotetaanlaskevan9 862 henkilöön. Poliisimiesten ja opiskelijoiden määrä on vaihdellut 8 283 ja 7 516 henkilön välillä. Suu- rimmillaan poliisimiesten ja opiskelijoiden määrä oli vuonna 2003 ja pienimmillään 2015. Vuonna 2017 poliisimiesten ja opiskelijoiden yhteenlasketun määrän arvioidaan laskevan 7 441 henkilöön eli 75 henkilöä vuotta 2015 pienemmäksi. Asukaslukuun suhteutettuna poliisin henkilöstön määrän lasku on ollut suhteellisen voimakasta (kuvio 11). Vuonna 1999 Suomessa oli 203 poliisia 100 000 asukasta kohden, joista 154 oli poliisimiehiä tai opiskelijoita. Vuonna 2015 määrät olivat laskeneet 182 polii- siin ja 137 poliisimieheen ja opiskelijaan. Vuonna 2017 poliisiosaston henkilöstön määrän arvioidaan olevan 179 ja poliisimiesten ja opiskelijoiden 135 per 100 000 asukasta.
17 Kuvio 11. Poliisin henkilöstön määrä per 100 000 asukasta 1999–2017. 0 50 100 150 200 250 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Yhteensä Muu henkilöstö Poliisimiehet ja opiskelijat Huom: 2016* = arvio. 2017* = Tavoite. Kuvaajat kuvaavat henkilöstön määrää vuosina 1999–2005 ja henkilötyövuosia vuosina 2006–2017. Vuosien 2016 ja 2017 väkiluku on ennakkoväkiluku. Lähde: EDUSKUNTA, 2002–2017. TILASTOKESKUS, 2016a; 2016b. Poliisinhenkilöstönmääräonjaoteltutehtävittäinvaltiontalousarvioissavuodesta2003 eteenpäin.Kuviossa12esitetäänkolmensuurimmantehtävänelivalvonnan,hälytystoimin- nanjarikostorjunnanhenkilöstönmäärät.Tilastointieioletäysinluotettavaajayksittäisten vuosienkohdallaonepävarmuutta,muttakuvaajistakäyilmitehtäviinkäytettävienhenki- löstöresurssientrendi;valvontaanjarikostorjuntaansuunnattujenhenkilöresurssienmäärä onlaskenut,muttahälytystoimintaansuunnattujenhenkilöresurssienmääräonkasvanut. Kuvio 12. Poliisin kolmen suurimman tehtävän henkilöstö 2003–2017. 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 2003 2004 2005 2006* 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Valvonta Hälytystoiminta Rikostorjunta Huom: 2006* ja 2016* = arvio, 2017* = Tavoite. Kuvaajat kuvaavat henkilöstön määrää vuosina 2003–2005 ja henkilö- työvuosia vuosina 2006–2017. Lähde: EDUSKUNTA, 2004–2017.
18 2.3. Sisäministeriön ja poliisin resurssit kansainvälisessä vertailussa KansainvälisessävertailussapoliisitoimenmenoistakäytetäänEurostatinjulkisyhteisöjen menoja kuvaavaa tilastoa, jonka luokitukset eroavat aiemmin esitetyistä valtion talousar- vioiden mukaisista luokituksista4 . Poliisitoimen resursseja vertaillaan Tanskan, Saksan, Ruotsin ja Norjan kanssa. Eurostatin tilastoinnissa poliisitoimeen luetaan poliisiosaston tehtävien lisäksi maahanmuutto- ja rajavartio-osastoiden sekä tullin tehtäviä, eikä niiden menoja ole eritelty toisistaan. Suomenmenotovatkaikkinavuosinavertailuryhmänmatalimmat,kunnesuhteutetaan maanasukaslukuun.LisäksiSuomenmenotovatkasvaneethitaamminkuinvertailumaiden menot,joteneromuihinmaihinonkasvanut.VastaavastiNorjanmenotovatolleetkaikkina vuosina joukon suurimmat ja Norjan menojen kasvuaste on ollut muita maita korkeampi. Kuvio13.Poliisitoimen(COFOG03.1)menotperasukasvuosina2001–2015vuoden2015hinnoin,€. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja Huom: Poliisitoimeen (COFOG 03.1) sisältyy poliisin tehtävien lisäksi rajavartion ja maahanmuuton tehtäviä. Lähde: EUROSTAT 2017b; 2017c; OECD, 2017. Kun menot suhteutetaan maan bruttokansantuotteeseen, Saksa erottuu selvästi muista maista (kuvio 14). Saksassa menot olivat vuosien 2001 ja 2015 välillä keskimäärin 0,76 pro- senttia, kun Ruotsissa, jossa suhdeluku oli toiseksi suurin, menot olivat keskimäärin 0,61 prosenttia bkt:stä. Suomen menojen suhde bkt:hen oli vertailumaiden keskitasoa vuosien 2001 ja 2015 välillä. 4 Julkisyhteisöjen menot on luokiteltu COFOG -luokituksen mukaan, jossa julkisyhteisöjen tehtävät on jaettu kymmeneen pääluokkaan. Luokitusjärjestelmän kuvaus: Tilastokeskus, 2001. http://www.stat. fi/meta/luokitukset/_linkki/julkyht.pdf
19 Kuvio 14. Poliisitoimen (COFOG 03.1) menot suhteessa maan bkt:hen. Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja 0,00% 0,10% 0,20% 0,30% 0,40% 0,50% 0,60% 0,70% 0,80% 0,90% 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Huom: Poliisitoimeen (COFOG 03.1) sisältyy poliisin tehtävien lisäksi rajavartion ja maahanmuuton tehtäviä. Lähde: EUROSTAT, 2017a; 2017b. Poliisimiesten määrä on Suomessa alhainen asukasmäärään suhteutettuna ja Euroopan maista ainoastaan Unkarissa oli vuonna 2013 vähemmän poliisimiehiä 100 000 asukasta kohden kuin Suomessa5 . Myös muissa Pohjoismaissa poliisimiehiä on vähän suhteessa asukaslukuun,silläSuomenjälkeenpoliisiensuhdeasukasmääräänolivuonna2013pienin Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Islannissa. Suomenpoliisimiestenmääräolivuosien1997ja2014välilläjokaisenavuonnamatalampi kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa tai Saksassa (kuvio 15). Vuoden 1997 jälkeen poliisien määräperasukasonkasvanuthiemanRuotsissajaSaksassajasäilynytennallaanTanskassa ja Norjassa. Suomi oli vertailtavista maista ainoa, jossa poliisien määrä asukasta kohden oli vuonna 2014 vuotta 1997 matalampi. 5 Kts. liite 3.
20 Kuvio 15. Poliisimiesten (poliisimiehet ja opiskelijat) määrä per 100 000 asukasta. Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja 0 50 100 150 200 250 300 350 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Huom: Saksan osalta ei ole tietoa vuoden 2014 osalta. Lähde: EUROSTAT 2007; 2014; 2017c. 2.4. Yhteenveto sisäministeriön ja poliisitoimen resursseista Vuoden1990jälkeensisäministeriönreaalisetkulutus-jasijoitusmenotkasvoivatsaavuttaen huippunsa vuonna 2013. Vuoden 2013 jälkeen menot ovat olleet laskussa ja tämän vuoden kulutus- ja sijoitusmenojen arvioidaan laskevan noin viidellä prosentilla viime vuoteen verrattuna.Suomenasukaslukuunsuhteutettunakulutus-jasijoitusmenotlaskevatarvion mukaan tänä vuonna alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2007. Sisäministeriön reaaliset kokonaismenot kasvoivat melko samaa tahtia kulutus- ja sijoitusmenojen kanssa vuoteen 2015 saakka, kunnes pakolaiskriisin myötä kohonneet maahanmuuttokustannukset räjähtivät viime vuonna. Tänä vuonna kokonaismenojen arvioidaan olevan selvästi viime vuotta matalammat, mutta aiempia vuosia suuremmat. Maahanmuutonmenotkoostuvatlähestäysinpakolaistenjaturvapaikanhakijoidenvastaan- otosta ja valtion korvauksista kunnille. Nämä kaksi momenttia koostuvat kotouttamiseen, toimeentulotukeen, tulkkaukseen, vastaanottokeskusten perustamiseen ja toimintaan liittyvistä kuluista ja niiden kaltaisista kuluista. Maahanmuuton menot ovat siten sisä- ministeriölle epätyypillisiä ja muistuttavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kuuluvia menoja. Poliisinhenkilöstönmääräkasvoivuodesta1999vuoteen2005jakääntyilaskuun.Vuon- na 2015 poliisin henkilötyövuosien määrä oli 10 007 ja tänä vuonna määrän arvioidaan laskevan 9 862 henkilötyövuoteen. Valvontaan liittyviin tehtäviin käytetyt työvuodet ovat pudonneet valtavasti, kun taas hälytystoiminnan työvuodet ovat kasvaneet. Poliisitoimin- ta näyttää siten siirtyneen rikosten ennaltaehkäisystä rikosten jälkihoitoon. Tulkinnassa
21 täytyy kuitenkin huomioida se, että valvontaan käytettyjä henkilöresursseja on voitu osin korvata automaattisella liikennevalvonnalla. Kansainvälisessä vertailussa Suomen sisäministeriön ja poliisitoimen resurssit näyttäy- tyvät pieninä: poliisitoimen reaaliset menot ovat 2000-luvulla olleet Suomessa asukasta kohden laskettuna matalammat kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa tai Saksassa. Myös poliisimiesten määrä on Suomessa kansainvälisesti hyvin matala.
22 3. POLIISITOIMEN TARVE JA LAATU Tässä luvussa tarkastellaan poliisitoimen tarvetta ja laatua sekä niiden kehitystä. Luvussa tarkastellaan aluksi tarpeen ja laadun mittareita ja niiden muutoksia koko maan tasolla, jonka jälkeen vertaillaan eri poliisilaitoksia keskenään. Poliisin tehtävät ovat moninaisia, eikäyksiselitteisiäjayleispäteviämittareitaniidenmäärälletainiidensuorittamisenlaadulle ole.Eräänlaisiamittareitapoliisitoimentarpeelleovatilmitulleidenrikostenjarikkomusten määrät, hälytystehtävien määrä sekä poliisin myöntämien lupien määrä. Poliisitoiminnan laatua voidaan pyrkiä mittaamaan esimerkiksi poliisin toimintavalmiusaikojen, katu- ja liikenneturvallisuusindeksien sekä rikosten selvitysasteiden avulla. 3.1. Poliisitoimen tarve Suomessa 3.1.1. Poliisin tietoon tullut rikollisuus Kuvio 16 esittää poliisin tietoon tulleiden rikosten ja rikkomusten lukumäärän vuosina 1991–2016. Rikosten ja rikkomusten määrä saadaan Tilastokeskuksen julkaisemasta ti- lastosta, joka kuvaa poliisin tietoon tulleiden tapausten määrää. Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden,ilmirikollisuuden,määräänvaikuttaatapahtuneidenrikostenmääränlisäksi ainakin poliisin valvonnan tehokkuus, muutokset lainsäädännössä ja kansalaisten alttius ilmoittaarikoksistaviranomaisille(KivivuorijaNiemi,2016;Tilastokeskus,2017d). Kuviossa rikokset ja rikkomukset on eroteltu kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä (1. Rikokset A-F) sisältää seuraavat rikoslajit: omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuneetrikokset,seksuaalirikokset,rikoksetoikeudenkäyttöä,viranomaisiajayleistä järjestystävastaan,eräätliikennerikoksetsekämuutrikokset.Toiseenryhmään(2.Liiken- neturvallisuuden vaarantaminen ym.) kuuluvat liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rik- kominen ja ajoneuvorikkomus. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvia rikoksia oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä jär- jestystä vastaan ovat esimerkiksi virkamiehen vastustaminen ja haitanteko virkamiehelle. Esimerkkejä eräistä liikennerikoksista ovat rattijuopumus ja kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.Muihinrikoksiinkuuluvatesimerkiksihuumausainerikoksetjayksityisyyden-, rauhan- ja kunnianloukkaukset. Sekä ryhmään 1. että ryhmään 2. kuuluvat rikosnimikkeet ja niiden määrät vuonna 2016 esitellään kokonaisuudessaan liitteessä 4.
23 Jatkossa ryhmää 1. kutustaan lyhyemmin nimellä kaikki rikokset ja ryhmää 2. nimellä liikennerikkomukset. Näihin kahteen ryhmään kuuluvien tapausten yhteenlasketusta lukumäärästä puhuttaessa käytetään jatkossa nimeä kaikki rikokset ja rikkomukset. Poliisin tietoon tulleiden kaikkien rikosten määrä on laskenut vuodesta 1991 vuoteen 2016 noin kahdeksan prosenttia (kuvio 16). Poliisiin tietoon tulleiden rikosten määrä oli suurimmillaanvuosina2000,jolloinkaikkienrikostenmääräoli453tuhattaja2011,jolloin niiden määrä oli 458 tuhatta6 . Vähiten kaikkia rikoksia tuli poliisin tietoon viime vuonna, jolloin niiden määrä oli 412 tuhatta. Ilmitulleidenliikennerikkomustenmääräonkasvanutjavuonna2016liikennerikkomuksia tulipoliisintietoonnoin17prosenttiaenemmänkuinvuonna1991.Vuonna2010liikennerik- komuksiatulipoliisintietoon504tuhattajavuonna2011505tuhatta.Näinähuippuvuosina liikennerikkomuksia tuli poliisin tietoon yli 90 tuhatta kappaletta enemmän kuin viime vuonna. Tilastoitujen liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän kasvu johtuu luulta- vasti merkittävältä osin automaattisen nopeusvalvonnan aloittamisesta ja laajentamisesta. Kuvio 16. Poliisin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset vuosina 1991–2016. 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Liikennerikkomukset Kaikki rikokset Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. 6 Vuodesta 2009 alkaen rikosluvuissa on mukana tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Tämä nostaa kokonaisrikosmäärää noin 2 %. Suurin vaikutus muutoksella on tilastoitujen huumausainerikosten määrään, joihin muutos vaikuttaa 6–8 %. (Tilastokeskus, 2017d.)
24 Rikosten määrä rikoslajeittain Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrän havaittiin laskeneen vuoden 1991 jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rikoksista syntyvä poliisin tarve olisi pienentynyt, sillä eri rikoslajit aiheuttavat erilaisen kuormituksen poliisille. Rikoksista poliisille aiheutuva työmääräonvoinutkasvaavaikkapoliisintietoontulleidenrikostenmääräonkinlaskenut, josenemmänpoliisiatyöllistävienrikostenmääräonkasvanutjayksinkertaisten,vähemmän poliisia työllistävien rikosten määrä laskenut. Kuviossa 17 esitetään kaikki rikokset jaettuna rikoslajien mukaisiin ryhmiin. Kuviosta nähdään, että kaikkien rikoslajien paitsi omaisuusrikosten ja eräiden liikennerikosten määrä on kasvanut vuosien 1991 ja 2016 välillä. Suhteellisesti eniten kasvoi seksuaalirikos- ten määrä, joskin ne olivat kaikkina vuosina selvästi pienin rikoslaji. Määrällisesti eniten kasvoivathenkeenjaterveyteenkohdistuneetrikoksetjamuutrikokset.Omaisuusrikokset olivat selvästi suurin rikoslaji koko tarkastelujakson aikana, vaikka niiden määrä laski 78 tuhannella. Kuvio 17. Poliisin tietoon tulleet rikokset rikoslajeittain vuosina 1991–2016. 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 B Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset C Seksuaalirikokset D Rikokset viranomaisia vastaan E Eräät liikennerikokset F Muut rikokset A Omaisuusrikokset Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Vuodesta 2009 alkaen poliisin tietoon tulleiden rikosten määriin sisältyvät myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Uudistus vaikuttaa huumausainerikosten määrään6–8%(Tilastokeskus,2017d).Tämäonvaikuttanutosaltaanmuidenrikosten määrän kasvuun. Muiden rikosten määrän kasvua selittää myös kannabiksen kotikasva- tuksen yleistyminen (Niemi ja Virtanen, 2016).
25 Rikosten määrien kehitys on ollut huomattavan erilaista eri rikoslajeissa. Tämä ei kui- tenkaan vielä kerro, ovatko rikokset muuttuneet keskimäärin monimutkaisemmiksi ja työläämmiksi. Suoraa mittaria rikoslajien aiheuttamalle keskimääräiselle työmäärälle ei ole, mutta eräänlainen mittari voisi olla se kuinka suuri osuus rikoksista etenee oikeuteen jaetenkinkäräjäoikeuttakorkeammilleoikeusasteille.Ajatuksenaonse,ettämitäsuurempi osuusrikoksistaeteneekorkeammilleoikeusasteille,sitämonimutkaisemmastarikoslajista on kyse ja monimutkaisten rikoslajien oletetaan aiheuttavan myös poliisille enemmän työtä tapausta kohden. Kuvio 18. Hovi- ja korkeimpaan oikeuteen edenneiden rikosten osuus rikoslajeittain (pl. liikenneri- kokset), 2013. A B C D F Käräjäoikeus 6,29 % 24,59 % 29,91 % 12,14 % 8,49 % Hovioikeus 0,63 % 3,66 % 8,07 % 1,73 % 0,98 % Korkein oikeus 0,13 % 0,55 % 1,60 % 0,23 % 0,27 % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Käräjäoikeus Hovioikeus Korkein oikeus Huom: Kuvion rikoslajit ovat: A. Omaisuusrikokset, B. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, C. Seksuaalirikokset, D. Virkavaltaan kohdistuvat rikokset ja F. Muut rikokset. Lähde: TILASTOKESKUS, 2014a; 2014b; 2014c; 2016c. Rikoslajeistaseksuaalirikoksiakäsitelläänsuhteellisestienitenkäräjä-,hovi-jakorkeim- massa oikeudessa, jolloin ne aiheuttavat tämän mittarin mukaan poliisille suurimman työmääräntapaustakohden.Myöshenkeenjaterveyteenkohdistuvatrikoksetovattyöläitä, kun taas omaisuusrikokset näyttävät mittarin mukaan aiheuttavan vähiten työtä tapausta kohden.Vaikkarikostenmääräkokonaisuudessaanonollutlaskussa,näyttääsiltäettäkes- kimäärintyöläämmätrikoslajitovatkasvaneet.Rikostenmuuttumisestamonimutkaisem- miksi ja työläämmiksi jonkinlaista viitettä antaa myös esitutkinta-aikojen pidentyminen7 , joskin tähän vaikuttaa myös muut asiat kuten esitutkintaan käytössä olevien resurssien määrä tapausta kohden. 7Vuonna2002käräjäoikeuteenmenneissätapauksissatekopäivästätapauksensyyttäjällesaapumispäivään kesti keskimäärin 3,5 kuukautta, ja vuonna 2013 4,6 kuukautta (Tilastokeskus, 2011; 2014c.)
26 3.1.2. Hälytystehtävät ja lupapalvelut Kuviossa 19 esitetään poliisin lupapalveluiden suoritteiden määrä sekä kaikkien poliisin hälytystehtävien määrä. Poliisin lupapalvelujen suoritteet ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta1998,jolloinpoliisimyönsi817000keskeistälupaa,vuoteen2015,jolloinkeskeisiä lupia myönnettiin 1 452 250. Lupapalveluiden suoritteiden määrää on luultavasti lisännyt mahdollisuussähköiseenasiointiin.Lupapalveluidentarvettaonkasvattanutmuunmuassa passien voimassaolon lyheneminen kymmenestä viiteen vuoteen ja se, että lapsella tulee olla oma passi. Hälytystehtävien määrä kasvoi ajanjaksolla 1997–2007 732 tuhannesta 1,1 miljoonaan. 2000-luvun taitteessa hälytystehtävien lukumäärän tuntuvaan kasvuun on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut matkapuhelinten yleistyminen. Viime vuosina häly- tystehtävien määrä on pysytellyt kuitenkin melko vakaana ilman selvää trendiä. Kuvio 19. Poliisin myöntämät luvat ja hälytystoiminta vuosina 1997–2015. 0 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 1400000 1600000 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Hälytystehtävät Poliisin myöntämät luvat Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017. 3.1.3. Poliisitoimen tarve suhteessa resursseihin Poliisinresurssienjatyömääränsuhteellaonoletettavastisuurimerkityspoliisintoiminnan laatuun.Suuretresurssittehtävääkohdenjohtavatkeskimäärinparempaanonnistumiseen tehtävänhoitamisessa.Kuvio20kuvaapoliisimiestenmäärääsuhteessarikoksiin,rikoksiin ja rikkomuksiin sekä hälytystehtäviin.
27 Kuvio 20. Poliisimiesten (sis. opiskelijat) määrä suhteessa tehtäviin. 0 5 10 15 20 25 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Poliisimiehiä kaikkia rikoksia kohden (per 1000 tapausta) Poliisimiehiä kaikkia rikoksia ja rikkomuksia kohden (per 1000 tapausta) Poliisimiehiä hälytystehtäviä kohden (per 1000 tapausta) Huom: 2016* = Poliisimiesten määrä on talousarvion arvio. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; EUROSTAT, 2007; 2014; TILASTOKESKUS, 2016c. Poliisimiestenjaopiskelijoidenmääräsuhteessahälytystehtäviinväheninoinkolmannek- sella vuodesta 1997 vuoteen 2015 (kuvio 20). Poliisimiesten määrä on vähentynyt vuoden 1997 jälkeen myös suhteessa kaikkiin rikoksiin ja rikkomuksiin. Poliisin määrä suhteessa kaikkiin rikoksiin ja rikkomuksiin oli viime vuonna 16 prosenttia matalampi verrattuna vuoteen 1997. Suhteessa kaikkiin rikoksiin poliisien määrä ei ole sen sijaan muuttunut merkittävästi: vuonna 1997 poliisimiehiä ja opiskelijoita oli 19,03 tuhatta rikosta kohden ja 18,17 vuonna 2016. Poliisiosaston resurssien ja tehtävien määrän suhdetta voidaan kuvata myös poliisin elinkustannusindeksillä deflatoitujen menojen kautta. Poliisitoimen reaaliset menot ovat, henkilöstön määrästä poiketen, kasvaneet suhteessa kaikkiin rikoksiin sekä rikoksiin ja rikkomuksiin. Menot kasvoivat 16 prosenttia suhteessa kaikkiin rikoksiin ja 33 prosenttia suhteessakaikkiinrikoksiinjarikkomuksiinvuosien1997ja2016välisenäaikana.Hälytys- tehtävien määrään suhteutettuna menot sen sijaan laskivat 11 prosenttia tällä ajanjaksolla. 3.2. Poliisitoimen laatu Suomessa 3.2.1. Rikosten selvitysasteet Selvitysastekertoovuodenaikanaselvitettyjentapaustenjavuodenaikanapoliisintietoon tulleiden tapausten suhteen. Selvitetyt tapaukset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aiempina vuosina, jolloin selvitysaste voi nousta yli sadan prosentin. Selvitetty rikos tar- koittaa tapausta, jossa kaikki syytteestä päättämistä ja oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat on selvitetty. (Tilastokeskus, 2017d.)
28 Kuviossa 21 esitetään kaikkien rikosten ja kolmen suurimman rikoslajin selvitysasteet vuosina 1991–2016. Kaikkien rikosten selvitysaste oli viime vuonna 56,5 prosenttia eli oli hiemanylikaksiprosenttiyksikköäsuurempikuinvuonna1991(54,2%).Kaikkienrikosten selvitysasteessa on melko suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana. Vuosien 1993 ja 2000 välillä selvitysaste pystytteli 50 prosentin tuntumassa vaihdellen sen molemmin puolin. Vuosina2005–2012selvitysasteolikorkeimmillaanjatämänjälkeenseonolluthienoisessa laskussa. Kuvio 21. Kaikkien rikosten ja eräiden rikoslajien selvitysasteet (%) 1991–2016. 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Muut rikokset Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Kaikki rikokset sisältävät rikoslajit A-F. Lähde: TILASTOKESKUS, 2016c. Rikoslajeista useimmin selvittämättä jäävät omaisuusrikokset, joiden selvitysaste oli viime vuonna 37,5 %. Omaisuusrikosten heikko selvitysaste johtuu suurelta osin varkauk- sista,vahingonteoistajamaksuvälinepetoksista,joitatehdäänpaljon,muttajotkaselviävät harvoin. Omaisuusrikosten ollessa selvästi suurin rikoslaji kehittyy niiden selvitysaste samantapaisesti kaikkien rikosten selvitysasteen kanssa. Henkeenjaterveyteenkohdistuneetrikoksetselviävätaiempaaharvemmin.Vuonna1991 niidenselvitysasteoli83,5prosenttiajaviimevuonna68,0prosenttia.Tähänvaikuttaaosin pahoinpitelyjen ja lievien pahoinpitelyjen, joiden selvitysaste on alhainen, suhteellisen osuuden kasvu. Huomattavaa on myös se, että näiden kahden rikosnimikkeen selvitysaste on laskenut. Muiden rikosten selvitysaste on ollut tyypillisesti korkea, joskin myös se on laskenutviimevuosina.Muidenrikostenselvitysasteoliviimevuonna76,9prosenttia,kun se oli 88,6 prosenttia vuonna 1991. Kuvion ulkopuolelle jäävistä rikoslajeista eräiden liikennerikosten selvitysaste oli viime vuonna 96,9 prosenttia, seksuaalirikosten 63,0 ja oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä
29 järjestystä vastaan tehtyjen rikosten 86,3 prosenttia viime vuonna. Ilmitulleet liikennerik- komukset selviävät käytännössä aina ja niiden selvitysaste oli 97,8. Kaikkien rikosten ja yksittäisten rikoslajien selvitysasteet voivat vaihdella siksi että ri- kokset selviävät aiempaa harvemmin tai useammin tai siksi että harvemmin tai useammin selviävienrikosnimikkeidensuhteellinenosuusmuuttuu.Kuviossa22katsotaanyleisimpien rikosnimikkeiden selvitysasteiden kehitystä vuosina 1991–2016. Kuvio 22. Viiden yleisimmän rikosnimikkeen selvitysasteet (%) vuosina 1991–2016. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Varkaus Pahoinpitely Näpistys Vahingonteko* Petos* Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Vahingontekoihin* kuuluu vahingonte- ot ja lievät vahingonteot. Petoksiin* kuuluu petokset ja lievät petokset. Lähde: TILASTOKESKUS, 2016c. Varkauksien selvitysaste on tyypillisesti alhainen ja niiden selvitysaste on kehittynyt hyvin samantapaisesti kaikkien rikosten selvitysasteen kanssa. Myös pahoinpitelyjen selvitysasteen kehityksessä on samankaltaisuutta kaikkien rikosten selvitysasteen kanssa. Pahoinpitelyjen selvitysasteen muutokset ovat kuitenkin olleet voimakkaampia. Lisäksi pahoinpitelyjen selvitysaste on laskenut huomattavasti kaikkien rikosten selvitysastetta jyrkemmin viime vuosina. Petosten,näpistystenjavahingontekojenselvitysasteidenkehityseisitävastoinmuistuta kaikkien rikosten selvitysastetta: petosten selvitysasteessa on voimakasta vuosivaihtelua, näpistysten selvitysaste laski vuoteen 2002 saakka ja on pysytellyt melko vakaana tämän jälkeen ja vahingontekojen selvitysaste laski vuosina 2005–2011. Kaikissa viidessä yleisimmässä rikosnimikkeessä kaikkien rikosten kanssa yhteneväistä onkuitenkinse,ettäniidenselvitysasteolivuonna1991korkeampikuinviimevuonna.Siten näyttääsiltä,etteiselvitysasteenpieneneminenjohduainakaantäysinsiitä,ettävaikeammin selviävien rikosnimikkeiden määrä suhteessa kaikkiin rikoksiin olisi kasvanut.
30 3.2.2. Toimintavalmiusaika ja liikenne- ja katuturvallisuusindeksi Poliisin toimintavalmiusaika voidaan laskea poliisin tai asiakkaan näkökulmasta. Poliisin näkökulmasta laskettuna toimintavalmiusaikaan kuuluvat tehtävän odotusaika, partion viiveaikajaminimiajotehtäväpaikalle.Asiakkaannäkökulmastalaskettuuntoiminta-aikaan sisältyymainittujenlisäksihätäkeskustoiminnassatehtävänkäsittelyynkuluvaaika.Toimin- tavalmiusaikaakuvataanerikseenA-luokantehtäviensekäA-jaB-luokantehtävienosalta. Luokan A tehtävät ovat välittömästi hoidettavia tehtäviä ja luokan B tehtävät viipymättä hoidettavia tehtäviä, jotka hoidetaan A-tehtävien jälkeen. (Poliisi, 2015.) Kuvio 23 kuvaa poliisin toimintavalmiusaikaa asiakkaan näkökulmasta. Toimintaval- miusaika on viimevuosina parantunut hieman kaikkein kiireellisimmissä A-luokan tehtä- vissä: vuonna 2015 toimintavalmiusaika asiakkaan näkökulmasta oli 12,3 minuuttia, kun vuonna 2006 se oli 13,7 minuuttia eli 11 prosenttia pidempi. Toimintavalmiusajan ei voida kuitenkaan sanoa laskeneen trendimäisesti, vaan siinä havaitaan laskuja ja nousuja. AB- kiireellisyysluokkaan kuuluvien tehtävien toimintavalmiusaika on puolestaan kasvanut vuodesta 2012 (21,3 minuuttia) vuoteen 2015 (22,9 minuuttia). Kuvio 23. Poliisin toimintavalmiusaika asiakkaan näkökulmasta minuutteina, 1997–2015. 0 5 10 15 20 25 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintavalmiusaika A-teht. Toimintavalmiusaika AB-teht. Huom: Toimintavalmiusaika mittaa aikaa hätäpuheluun vastaamisesta siihen hetkeen kun partio saapuu tehtäväpaikalle. Lähde: POLIISI, 2005–2015. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti-jaliikennejuopumustenmäärienjaväestömääränavulla.Liikenneturvallisuusindeksi puolestaan lasketaan rekisteröityjen avoneuvojen ja tieliikenteessä loukkaantuneiden ja kuolleiden lukumäärien avulla. (Poliisi, 2005–2015.) Katuturvallisuusindeksi oli vuonna 2015 hieman perusvuotta 1999 matalampi 98,4 (kuvio 24). Vuonna 2015 katuturvallisuusindeksi saavutti kuitenkin korkeamman tason kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvun puolella. Tarkastellun ajanjakson aikana katutur-
31 vallisuusindeksiolimatalinvuonna2011,jolloinseoli78,7.Liikenneturvallisuusindeksion parantunut selvästi; vuonna 2003 indeksin arvo oli 136 ja vuonna 2015 181,9. Kuvio 24. Katu- ja liikenneturvallisuusindeksi 2001–2015. 0 50 100 150 200 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Katuturvallisuusindeksi Liikenneturvallisuusindeksi Huom: Indeksin arvo 1999=100. Katuturvallisuusindeksi koostuu ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään. Liikenneturvallisuusindeksi koostuu liikenteessä kuolleiden ja loukkaantu- neiden suhteesta autojen ja moottoripyörien määrään. Lähde: EDUSKUNTA, 2005–2017; POLIISI, 2005–2015. 3.3. Poliisitoimen tarve poliisilaitoksittain 3.3.1. Poliisin tietoon tulleet rikokset poliisilaitoksittain Poliisin tietoon tulleiden rikosten lukumäärissä on selviä alueellisia eroja. Tässä osiossa kuvataanrikostenlukumääriäsuhteessaasukaslukuuneripoliisilaitostenalueella.Kuvio25 esittää kaikkien rikosten ja rikkomusten yhteenlasketun määrän tuhatta asukasta kohden vuosina 2006 ja 2016. ViimevuonnaenitenrikoksiajarikkomuksiasuhteessaasukaslukuuntuliilmiHelsingin poliisilaitoksessa, jossa niiden määrä oli 178 tuhatta asukasta kohden. Toiseksi eniten niitä tuli ilmi Hämeessä, jossa poliisin tietoon tuli 156 rikosta ja rikkomusta per tuhat asukasta. Vähiten tapauksia poliisin tietoon tuli Länsi-Uudellamaalla (123) ja Sisä-Suomessa (122). Helsingissä asukasta kohden laskettujen rikosten ja rikkomusten määrä (176) oli suurin myösvuonna2006.MyösHämeessätapaustenmäärä(153)olikorkea,muttavuonna2006 toiseksi eniten tapauksia tuli ilmi asukasta kohden Lounais-Suomessa (173). Lounais- Suomessa tapausten määrä oli vuonna 2016 selvästi pienempi (143) kuin vuonna 2006. Vuonna 2016 poliisin tietoon tulleiden rikosten ja rikkomusten yhteenlaskettu määrä asukastakohdenolivuotta2006suurempikuudellapoliisilaitoksellayhdestätoista.Eniten tapaustenmääräkasvoiOulussa,jossaniidenmääräkasvoi126tapauksesta143tapaukseen.
32 Lounais-Suomessa rikosten ja rikkomusten määrän lasku oli huomattavan suuri. Muilla poliisilaitoksilla tapahtuneet muutokset olivat selvästi pienempiä. Kuvio 25. Kaikki rikokset ja rikkomukset per 1000 asukasta poliisilaitoksittain vuosina 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 2006 176 128 151 153 146 173 131 140 146 126 140 2016 178 123 152 156 146 143 122 132 148 143 146 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2006 2016 Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Myös kaikkia rikoksia (pl. liikennerikkomukset) tulee eniten poliisin tietoon suhteessa asukaslukuun Helsingissä (kuvio 26). Huomattavaa on myös se, että Helsingin ero muihin poliisilaitoksiin on suurempi kaikkien rikosten kuin kaikkien rikosten ja rikkomusten kohdalla. Toisin sanoen Helsingissä liikennerikkomusten osuus kaikista rikoksista ja rik- komuksista on pienempi kuin muiden poliisilaitosten alueella. Kääriäisen ym. (2016) mukaan Helsingin suuri pahoinpitelyjen määrä johtuu osaltaan Helsingin asemasta hu- vitteluelämän, liikenteen ja anniskeluliiketoiminnan keskuksena. Helsingin asemalla on luultavasti samanlainen vaikutus myös muihin rikoslajeihin, kuten omaisuusrikoksiin ja siten myös kaikkien rikosten määrään. Viime vuonna Helsingissä poliisin tietoon tuli 122 rikosta tuhatta asukasta kohden. Itä- Uudellamaallarikoksiasattuitoiseksieniten,85tapaustapertuhatasukasta.Pienimmillään poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä per tuhat asukasta oli Pohjanmaalla (51) ja Itä- Suomessa(56).Asukaslukuunsuhteutetturikosmääräkasvoivuodesta2006vuoteen2016 ainoastaanItä-UudellamaallajaSisä-Suomessa.Muidenpoliisilaitostenalueillasuhdeluku säilyi ennallaan tai laski.
33 Kuvio 26. Kaikki rikokset per 1000 asukasta poliisilaitoksittain vuosina 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 2006 127 67 81 82 77 80 68 59 68 71 71 2016 122 63 85 69 77 67 69 51 56 62 71 0 20 40 60 80 100 120 140 2006 2016 Huom: Kuvio esittää poliisin tietoon tulleiden kaikkien rikosten määrän 1000 asukasta kohden. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän lisäksi myös eri rikoslajien osuus kaikista rikoksista vaihtelee poliisilaitoksittain. Kuvio 27 esittää eri rikoslajien osuudet kaikista rikoksista poliisilaitoskohtaisesti. Vuonna 2016 suurin rikoslaji kaikissa poliisilaitoksissa oli omaisuusrikokset. Vuonna 2016 Helsingissä niiden osuus kaikista rikoksista (62 %) oli suurempikuinmilläänmuullapoliisilaitoksella.Helsinginjälkeenomaisuusrikostenosuus oli suurin Itä-Uudellamaalla (57 %) ja Sisä-Suomessa (57 %). Pohjanmaalla omaisuusri- kosten osuus oli pienin ja kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista vain 46 prosenttia oli omaisuusrikoksia. Muut rikokset ovat kaikissa poliisilaitoksissa toiseksi suurin rikoslaji. Kaakkois-Suo- mea lukuun ottamatta niiden osuus kaikista rikoksista vaihteli 18 ja 23 prosentin välillä. Kaakkois-Suomessa niiden osuus poliisin tietoon tulleista rikoksista oli poikkeuksellisen suuri 30 prosenttia. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuus oli suurin Itä-Suomessa, jossa kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista 11 prosenttia kuului kyseiseen rikoslajiin. Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla niiden osuus oli pienin, sen ollessa 7 prosenttia. EräidenliikennerikostenosuusonHelsingissäselvästimuitapoliisilaitoksiamatalampija vainkuusiprosenttiakaikistapoliisintietoontulleistarikoksistaolieräitäliikennerikoksia. Hämeessä,Lapissa,Oulussa,Itä-SuomessajaerityisestiPohjanmaallaeräätliikennerikokset muodostivat selvästi suuremman osan kaikista rikoksista.
34 Kuvio 27. Eri rikoslajien osuudet (%) kaikista rikoksista poliisilaitoksittain vuonna 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi Seksuaalirikokset 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % Muut rikokset 19 % 21 % 23 % 18 % 30 % 20 % 18 % 23 % 22 % 19 % 20 % Eräät liikennerikokset 6 % 11 % 9 % 14 % 11 % 13 % 12 % 15 % 14 % 14 % 14 % Rikokset viranomaisia vastaan 4 % 2 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 5 % 4 % 3 % 5 % Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset 8 % 9 % 7 % 8 % 7 % 9 % 10 % 10 % 11 % 9 % 10 % Omaisuusrikokset 62 % 55 % 57 % 56 % 48 % 54 % 57 % 46 % 48 % 54 % 49 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: TILASTOKESKUS, 2017d. 3.3.2. Hälytystehtävien määrä poliisilaitoksittain Kaikkienrikostenjarikkomustentavoinmyöshälytystehtävienmääräsuhteessaasukaslu- kuunoliviimevuonnasuurinHelsingissä,jossapoliisillaolihoidettavanaan256hälytysteh- täväätuhattaasukastakohden.HälytystehtäviätulipaljonmyösItä-Uudellamaalla(250)ja Lapissa (227). Pohjanmaalla hälytystehtävien määrä oli vähäisin tuhatta asukasta kohden (169), jonka lisäksi se oli matala myös Länsi-Uudellamaalla (170) ja Lounais-Suomessa (179). Hälytystehtävien määrä kasvoi kaikilla poliisilaitoksilla lukuun ottamatta Helsinkiä ja Lappia. Hälytystehtävien määrä kasvoi etenkin Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä. Kuvio 28. Hälytystehtävien määrä tuhatta asukasta kohden poliisilaitoksittain vuosina 2010 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 2010 271 150 228 185 165 176 165 155 205 188 244 2016 256 170 250 211 196 179 186 169 218 197 227 0 50 100 150 200 250 300 2010 2016 Lähde: POLSTAT, 2017.
35 3.3.3. Poliisitoimen tarve suhteessa resursseihin poliisilaitoksittain Poliisin tarpeen ja resurssien suhdetta kuvataan kuviossa 29 poliisimiesten määrällä suh- teutettuna rikosten määrään ja asukaslukuun. Poliisimiesten määrä ei sisällä opiskelijoita ja rikosten määrä sisältää kaikki rikokset, mutta ei liikennerikkomuksia. Rikosten määrään suhteutetussa poliisimiesten määrässä on suurta vaihtelua poliisilai- tosten välillä. Viime vuonna eniten poliiseja tuhatta rikosta kohden oli Lapissa (23,80) ja vähiten Itä-Uudellamaalla (13,47). Poliisimiesten määrä oli suuri suhteessa rikoksiin myös Pohjanmaalla (20,62) ja Itä-Suomessa (20,62) ja puolestaan pieni Länsi-Uudellamaalla (15,10) ja Sisä-Suomessa (15,25). Kuvio 29. Poliisimiehet per 1000 rikosta ja per 10 000 asukasta vuonna 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi Per 10 000 asukasta 20,58 9,47 11,42 11,49 12,23 11,16 10,53 10,90 11,46 11,67 16,82 Per 1000 rikosta 16,87 15,10 13,47 16,61 15,94 16,72 15,25 21,52 20,62 18,74 23,80 0 5 10 15 20 25 Poliisimiehiä (pl. opiskelijat) Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016b; 2017e. PoliisimiestenmääräperasukasoliviimevuonnasuurinHelsinginpoliisilaitoksella.Polii- sienmääräsuhteessarikoksiinoliHelsingissäkuitenkinvainkeskitasoaverrattunamuihin poliisilaitoksiin. Tämä heijastelee Helsingin poikkeuksellisen suurta rikosmäärää muihin poliisilaitoksiinnähden.PohjanmaallajaItä-Suomessapuolestaanrikostenmääräasukasta kohden on alhainen ja tämä näkyy kuviossa 29 esitettävien pylväiden suurena erotuksena.
36 3.4. Poliisin toiminnan laatu poliisilaitoksittain 3.4.1. Rikosten selvitysasteet poliisilaitoksittain Kuvio 30 esittää kaikkien rikosten selvitysasteen poliisilaitoksittain vuosina 1996, 2006 ja 2016. Viime vuonna kaikkien rikosten selvitysaste oli matalin Helsingissä ja Itä-Uudel- lamaalla, joissa sataa tietoon tullutta rikosta kohden selvitettiin 50 rikosta. Selvitysasteet olivat viime vuonna korkeimmat Pohjanmaalla (72 %) ja Kaakkois-Suomessa (69 %). Kuvio 30. Kaikkien rikosten selvitysaste poliisilaitoksittain vuosina 1996, 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 1996 49 % 47 % 44 % 48 % 56 % 53 % 57 % 54 % 57 % 59 % 51 % 2006 57 % 59 % 58 % 60 % 59 % 60 % 61 % 64 % 69 % 63 % 61 % 2016 50 % 60 % 50 % 55 % 69 % 60 % 59 % 72 % 63 % 59 % 59 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Omaisuusrikosten selvitysaste on kaikissa poliisilaitoksissa matalampi kuin kaikkien rikosten selvitysaste. Kaikkien rikosten tapaan myös omaisuusrikokset selvisivät viime vuonna useimmin Pohjanmaalla (48 %) ja Kaakkois-Suomessa (47 %) ja heikoiten Itä-Uu- dellamaalla(32%),Helsingissä(35%)jaHämeessä(35%).Omaisuusrikostenselvitysasteoli vuonna2006viimevuottakorkeampiainoastaanKaakkois-Suomessa,Lounais-Suomessa ja Sisä-Suomessa.
37 Kuvio 31. Omaisuusrikosten selvitysaste poliisilaitoksittain vuosina 1996, 2006 ja 2016. 1996 38 % 31 % 28 % 32 % 37 % 39 % 40 % 37 % 41 % 39 % 31 % 2006 41 % 37 % 36 % 37 % 35 % 38 % 39 % 40 % 45 % 41 % 35 % 2016 35 % 42 % 32 % 35 % 47 % 41 % 41 % 48 % 44 % 42 % 36 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysaste oli viime vuonna matalin Itä-Uudellamaalla(54 %),Helsingissä(58%)jaOulussa(62%).EtenkinItä-Uudellamaalla jaOulussaselvitysasteonromahtanutkymmenenvuodentakaisesta:vuonna2006henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysaste oli Itä-Uudellamaalla 82 % ja Oulussa 87%.SelvitysastelaskihuomattavastimyösKaakkois-Suomessa,Itä-Suomessa,Helsingissä, Hämeessä ja Länsi-Uudellamaalla. Ainoastaan Pohjanmaan selvitysaste oli viime vuonna vuotta 2006 korkeampi. Kuvio 32. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysaste poliisilaitoksittain vuosina 1996, 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 1996 73 % 77 % 78 % 79 % 74 % 80 % 84 % 83 % 81 % 85 % 78 % 2006 71 % 81 % 82 % 78 % 83 % 80 % 81 % 88 % 86 % 87 % 75 % 2016 58 % 69 % 54 % 66 % 68 % 72 % 73 % 98 % 72 % 62 % 72 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e.
38 Rikostenselvitysasteetvoivatvaihdellapoliisilaitoksittainuseistasyistäjaselvitysasteisiin vaikuttaa voimakkaasti rikoksen tyyppi. Rikoksen tyyppi ja siten selvitysaste vaihtelevat huomattavasti eri rikoslajien välillä, kuitenkin erot ovat usein vielä suurempia samaan rikoslajiin kuuluvien rikosnimikkeiden välillä. Siten on mahdollista, että suuri syy sekä poliisilaitostenettävuosienvälisiineroihinselvitysasteissaonerotilmitulleenrikollisuuden koostumuksessa. Kuitenkin myös varkauksien selvitysaste vaihtelee selvästi poliisilaitok- sittain (kuvio 33). Tämä viittaa siihen, että erot poliisilaitosten selvitysasteissa eivät johdu ainakaan pelkästään ilmitulleen rikollisuuden koostumuksesta. Kuvio 33. Varkauksien selvitysaste poliisilaitoksittain 1996, 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 1996 10 % 15 % 12 % 13 % 21 % 18 % 17 % 18 % 22 % 17 % 16 % 2006 15 % 13 % 16 % 13 % 17 % 17 % 19 % 23 % 24 % 26 % 20 % 2016 11 % 16 % 12 % 12 % 16 % 15 % 17 % 26 % 20 % 21 % 16 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Rikosten selvitysasteiden ja poliisien resurssien välinen yhteys Kuviossa 34 tarkastellaan rikosten selvitysasteen ja poliisin resurssien välistä suhdetta hajontakuviolla, jossa pystyakseli kuvaa kaikkien rikosten selvitysastetta ja vaaka-akseli poliisien määrää jaettuna tuhannella rikoksella. Kuvio sisältää kaikki Manner-Suomen poliisilaitokset vuosina 1997–2016 ja yksi piste kuvaa yhtä poliisilaitos-vuosi -paria.
39 Kuvio 34. Kaikkien rikosten selvitysasteen ja poliisimiesten per 1000 rikosta välinen suhde. y = 0,0061x + 0,4815 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 Selvitysaste(%) Poliisimiehiä per 1000 rikosta Huom: Pystyakselilla kaikkien rikosten (A-F) selvitysaste ja vaaka-akselilla poliisien lukumäärä jaettuna ilmitulleiden ri- kosten lukumäärällä. Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2017e. Kuviosta 34 havaitaan, että kaikkien rikosten selvitysaste on positiivisessa yhteydessä poliisimiesten määrään rikosta kohden: mitä enemmän poliiseja on suhteessa rikoksiin, sitä korkeampi on rikosten selvitysaste. Mallin mukaan yksi poliisimies enemmän tuhatta rikosta kohden tarkoittaa 0,61 prosenttiyksikköä korkeampaa selvitysastetta. Havainnol- listetaan yhteyden suuruutta Helsingin rikosten ja poliisien määrän avulla: Helsingissä tapahtui viime vuonna 77 550 rikosta ja Helsingin poliisimiesten lukumäärä oli 1 301. Näin ollen Helsingissä oli 16,77 poliisimiestä tuhatta rikosta kohden. Siten regressiokertoimen mukaanrikostenmääränpysyessäennallaan,Helsinginpoliisimiestenmääräntulisikasvaa 127 henkilöllä, jotta selvitysaste kasvaisi yhdellä prosenttiyksiköllä. Poliisien määrän per rikos ja rikosten selvitysasteen välistä yhteyttä tarkastellaan li- säksi yksinkertaisten regressiomallien avulla (ks. liite 5). Regressiomalleissa selitettävänä muuttujana ovat rikosten selvitysasteet ja selittävänä muuttujana poliisimiesten määrä jaettuna rikosten määrällä. Selitettävänä ovat vuorollaan kaikkien rikosten, omaisuus- rikosten, henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja varkauksien selvitysasteet. Lisäksi regressiot suoritetaan kahdelle ryhmälle, joista toiseen kuuluu lievempiä rikoksia ja toiseen vakavampia rikoksia. Kaikkien selitettävien muuttujien ja poliisin resurssien välistä suhdetta estimoidaan kolmella mallilla. Ensimmäisessä mallissa ainoa selittävä muuttuja on poliisimiesten määrä jaettuna kaikkien rikosten määrällä ja toiseen malliin lisätään vuosi-dummyt ja kolmanteen malliin myös poliisilaitos-dummyt. Mallin 1 mukaan kaikkien rikosten selvitysaste on positiivisessa ja tilastollisesti merkit- sevässä yhteydessä poliisien määrään per rikos. Suhde säilyy positiivisena malleissa 2 ja 3, mutta menettää tilastollisen merkitsevyytensä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikostenselvitysasteeiolemilläänmallillatilastollisestimerkitsevässäyhteydessäpoliisien määränkanssa,niinkuineiolemuidenrikostenkaan.Poliisienrikoksiinsuhteutettumäärä
40 onpositiivisessajatilastollisestimerkitsevässäyhteydessäomaisuusrikostenselvitysasteen kanssa mallin 1 mukaan ja positiivisessa, mutta ei tilastollisesti merkitsevässä suhteessa mallien 2 ja 3 mukaan. Kokonaisuudessaan tulosten perusteella ei voida sanoa, että poliisien määrällä per rikos ja rikosten selvitysasteella olisi yhteyttä kun vuosi- ja poliisilaitoskohtaiset tekijät huomioidaan.Kuitenkinvarkauksienkohdallapoliisienresurssienjatyömääränsuhteella ja rikosten selviämisellä havaittiin positiivinen yhteys. Huomionarvoista on myös se, että poliisien määrän havaittiin olevan yhteydessä lievempiin rikoksiin, mutta ei vakavampiin rikoksiin.Tämänvoidaantulkitaviittaavansiihen,ettäpoliisiakohdenlasketuntyömäärän kasvaessa poliisit priorisoivat työpanoksensa vakavampiin tapauksiin, jolloin vähemmän vakavien rikoksien selvittäminen kärsii. Tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella mallin yksinkertaisuuden vuoksi, eikä niiden perusteella voida puhua kausaalisuhteesta. 3.4.2. Poliisin toimintavalmiusajat poliisilaitoksittain Poliisin toimintavalmiusajat vaihtelevat huomattavasti poliisilaitoksittain. Vuonna 2016 toimintavalmiusaika oli lyhyin Itä-Uudellamaalla (15,30 minuuttia) ja pisin Itä-Suomessa (19,48 minuuttia). Viime vuonna toimintavalmiusaika oli yli 19 minuuttia Itä-Suomen lisäksi myös Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Itä-Uudenmaan jälkeen lyhimmät toimintavalmiusajat viime vuonna olivat Helsingissä, Kaakkois-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla. Toimintavalmiusajat vaihtelevat voimakkaasti eri vuosina. Helsingissä toimintavalmi- usaika oli liki kolme minuuttia korkeampi vuonna 2010 kuin viime vuonna. Myös Länsi- Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Hämeen toimintavalmiusaika oli viime vuonna vuotta 2010 lyhyempi. Lounais-Suomessakehitysolisamallaajanjaksollapäinvastainenjatoimintavalmiusaika heikkeni liki neljä minuuttia. Myös Pohjanmaan, Lapin, Sisä-Suomen, Oulun ja Kaakkois- Suomen toimintavalmiusaika heikkeni yli minuutilla vuodesta 2010 viime vuoteen. Poliisintoimintavalmiusaikaheijasteleepoliisienresurssienjatehtävienmäärääsekäpo- liisintoiminta-aluetta.Suurempitehtävienmääräsuhteessapoliisienmääräänoletettavasti heikentäätoimintavalmiusaikaa.Toimintavalmiusaikaaheikentävätmyössuuretetäisyydet ja harvaan asuttujen poliisilaitosten toimintavalmiusajat ovatkin selvästi pidempiä.
41 Kuvio 35. Poliisin toimintavalmiusaika AB-tehtävissä poliisin näkökulmasta poliisilaitoksittain minuut- teina. 2010 19,37 17,22 15,45 17,66 15,38 15,46 17,92 17,75 19,36 17,67 16,10 2016 16,52 16,89 15,30 17,22 16,75 19,18 19,43 19,24 19,48 18,91 18,11 2017* 14,97 16,39 14,82 16,93 15,82 18,77 18,64 19,13 18,87 18,66 18,67 0 5 10 15 20 25 Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi Huom: Kuvio esittää poliisin keskimääräisen toimintavalmiusajan AB-tehtävissä poliisin näkökulmasta. Toimintavalmi- usaika poliisin näkökulmasta sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Aikaan ei lasketa hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa. 2017* = Tammi-, helmi- ja maaliskuu. Lähde: POLSTAT, 2017. 3.5. Yhteenveto poliisin tarpeen ja laadun kehityksestä Ilmitulleiden rikosten määrä on laskenut Suomessa viime vuosina ja vuonna 2016 rikok- sia tuli ilmi 3,4 prosenttia vähemmän kuin 2010 luvulla keskimäärin. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että rikosten poliisille aiheuttama työmäärä on laskenut. Kaikkien rikosten määrän lasku johtuu kuitenkin omaisuusrikosten määrän laskusta ja omaisuusrikokset vaikuttavatvaativanpoliisiltapienemmäntyöpanoksentapaustakohdenverrattunamuihin rikoslajeihin. Ilmitulleiden rikosten määrää tarkastellessa täytyy huomioida myös se, että ne voivat kertoa rikosten aiheuttaman työn määrän lisäksi poliisin valvonnan tehokkuu- desta. Hälytystehtävien määrä kasvoi vuodesta 1997 vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen niiden määrä on pysynyt melko vakaana. Poliisin myöntämien lupien määrä on kasvanut. Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 poliisin työmäärää on kasvattanut turvapaikanhakijoiden ennätyksellinen määrä. Turvapaikanhakijoiden saapumisesta johtuen poliisi on joutunut sitomaan resurssejaan ulkomaalaisvalvontaan ja maasta poistamiseen sekä esimerkiksi rekisteröintitehtäviin. (Sisäministeriö, 2016.) Kaikkien rikosten selvitysaste oli viime vuonna 56,5 prosenttia, joka oli noin kaksi pro- senttiyksikköä vuotta 1991 korkeampi. Viime vuoden selvitysaste oli kuitenkin huomatta- vasti huippuvuotta 2010 (62,0 %) matalampi. Suurimmista rikoslajeista omaisuusrikosten selvitysaste on kehittynyt melko tasaisesti kun taas henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja muiden rikosten selvitysaste on ollut selvässä laskussa.
42 Ilmirikollisuuden määrässä on suuria alueellisia eroja. Asukaslukuun suhteutettuna kaikkiarikoksiatuliviimevuonnaselvästienitenpoliisintietoonHelsinginpoliisilaitoksella ja vähiten Pohjanmaalla. Helsingissä liikennerikkomuksia tulee ilmi suhteellisesti muita alueita vähemmän, joten kun katsotaan kaikkia rikoksia ja rikkomuksia niin Helsingin ero muihin kaventuu. Pohjanmaalla liikennerikkomuksia tulee sitä vastoin ilmi paljon. Ilmirikollisuuden määrän lisäksi myös niiden selviämisessä on eroavaisuuksia poliisi- laitoksittain. Kaikkien rikosten selvitysasteet ovat matalimpia Helsingissä ja Itä-Uudella- maalla, joissa niitä myös tuli eniten ilmi. Korkeimmillaan kaikkien rikosten selvitysaste on Pohjanmaalla, jossa niiden määrä on puolestaan pienin. Kaikkien rikosten tai suurimpien rikoslajienselvitysasteideneihavaittuolevantilastollisestimerkitsevässäpositiivisessayh- teydessäpoliisimiestenmääräänrikostakohden,kunpoliisilaitos-javuosikohtaisetkiinteät tekijätkontrolloitiin.Poliisienmääränsensijaanhavaittiinolevanpositiivisessayhteydessä varkauksien ja lievempien rikosten selvitysasteiden kanssa vielä kontrollointien jälkeen.
43 4. POLIISIN ALUEELLINEN SAAVUTETTAVUUS Vuonna 2016 tavoite poliisin keskimääräiselle maanlaajuiselle toimintavalmiusajalle A- ja B-luokantehtävissäoli18,7minuuttia.Poliisiylsitavoitteeseentoimintavalmiusajanollessa koko maassa keskimäärin 17,9 minuuttia. Toimintavalmiusajoissa on kuitenkin valtavan suurta alueellista vaihtelua ja poliisipalveluiden saatavuuden ja kansalaisten tasa-arvon toteutuminen on herättänyt huolta. Tässä luvussa tarkastellaan poliisin toimintavalmius- aikojen alueellisia eroja sekä toimintavalmiusaikojen kehitystä ajassa. 4.1. Poliisin toimintavalmiusaikojen taso Poliisin toimintavalmiusaikojen havaittiin vaihtelevan melko voimakkaasti poliisilaitok- sittain: Itä-Uudellamaalla toimintavalmius kiireellisissä ja viipymättä hoidettavissa AB- tehtävissäoliviimevuonna15,30minuuttiajaItä-Suomessa19,48minuuttia.Poliisilaitosten sisäiset erot toimintavalmiusajoissa ovat kuitenkin moninkertaiset poliisilaitosten välisiin eroihin nähden. Viime vuonna poliisin toimintavalmiusaika oli lyhin Pietarsaaressa, jossa se oli 11,0 mi- nuuttia, ja pisin Enontekiöllä, jossa se oli 102,5 minuuttia. Enontekiöllä poliisia jouduttiin siisodottamaannoinpuolitoistatuntiapidempäänkuinPietarsaaressa.Kolmekuntaajoissa toimintavalmiusajat olivat pisimpiä, olivat kaikki Lapista. Viime vuonna keskimääräinen toimintavalmiusaika alitti 15 minuuttia 19 eri kunnassa. Seitsemässä kunnassa poliisin toimintavalmiusaika oli vähintään tunnin pituinen.
44 Taulukko 1. Lyhimmät ja pisimmät poliisin toimintavalmiusajat AB-tehtävissä kunnittain vuonna 2016. Kunnat joissa toimintavalmiusaika oli lyhin Sijoitus Kunta Minuuttia Sijoitus Kunta Minuuttia Sijoitus Kunta Minuuttia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pietarsaari Järvenpää Hyvinkää Rovaniemi Porvoo Kokkola Raahe Kajaani Rauma Imatra 11.0 11.2 11.8 12.7 12.8 13.1 13.2 13.2 13.3 13.4 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Lahti Ylivieska Kauniainen Vaasa Forssa Kemi Joensuu Iisalmi Kouvola Pieksämäki 13.6 13.7 13.9 14.0 14.0 14.1 14.2 14.4 14.5 15.0 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Vantaa Kotka Kuopio Espoo Tornio Salo Tampere Riihimäki Jokioinen Seinäjoki 15.0 15.1 15.2 15.2 15.4 15.7 15.9 16.1 16.3 16.3 Kunnat joissa toimintavalmiusaika oli pisin Sijoitus Kunta Minuuttia Sijoitus Kunta Minuuttia Sijoitus Kunta Minuuttia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Enontekiö Savukoski Utsjoki Luhanka Kivijärvi Keitele Soini Kinnula Puumala Puolanka 102.5 85.4 83.7 64.5 61.6 61.3 60.0 57.6 55.8 55.0 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Muonio Pertunmaa Perho Kolari Vaala Salla Lestijärvi Vesanto Hailuoto Merikarvia 52.9 52.1 52.0 51.6 51.0 50.7 50.0 49.7 49.1 47.9 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Pyhäntä Pihtipudas Isojoki Karvia Tuusniemi Kangasniemi Miehikkälä Kyyjärvi Siikainen Kihniö 47.4 47.4 47.3 47.2 47.2 47.2 46.6 46.4 46.1 45.7 Huom: Taulukko kuvaa toimintavalmiusaikoja poliisin näkökulmasta. Lähde: POLSTAT, 2017. Niistä kolmestakymmenestä kunnasta joissa toimintavalmiusaika oli heikoin viime vuonna,seitsemänsijaitsimelkotiiviissäryppäässäSuomenselällä.Nämäseitsemänkuntaa ovat Kivijärvi, Soini, Kinnula, Perho, Kyyjärvi, Lestijärvi ja Pihtipudas. Näiden kuntien läheisyydessä sijaitsee kolmenkymmenen heikoimman toimintavalmiusajan listalta myös KeitelejaVesanto.SitenlähelläKeski-Suomenmaakunnanpohjoispuolenmaakuntarajoja sijaitsevat kunnat näyttävät olevan jonkinlaisessa katvealueessa. Lappia lukuun ottamatta ne kunnat, joissa toimintavalmiusaika on heikoin näyttävät sijaitsevan tyypillisesti lähellä poliisilaitosten välisiä rajoja ja kaukana yksikön pääpoliisiasemasta. Kaikissa Suomen 20 väkiluvultaan suurimmassa kunnassa poliisin toimintavalmiusaika oli viime vuonna alle 19 minuuttia. Koko maan keskimääräistä toimintavalmiusaikaa (17,9 minuuttia) pidempi oli suurimmista kunnista ainoastaan Hämeenlinnan keskimääräinen toimintavalmiusaika(18,4).Toimintavalmiusaikaoliyli17minuutinpituinenmyösTurussa, Jyväskylässä, Porissa ja Oulussa. Suurista kunnista lyhyimmillään toimintavalmiusaika oli Rovaniemellä (12,7 minuuttia). Alle 15 minuutin toimintavalmiusaikoihin suurimmista kaupungeista päästiin Rovaniemen lisäksi Lahdessa, Vaasassa, Joensuussa ja Kouvolassa.
45 Taulukko 2. Poliisin toimintavalmiusajat AB-tehtävissä 20 suurimmassa kaupungissa vuonna 2016. Toimintavalmiusaika 20 suurimmassa kaupungissa Kunta Minuuttia Kunta Minuuttia Kunta Minuuttia Kunta Minuuttia Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu 16.5 15.2 15.9 15.0 17.1 Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola 17.7 17.6 13.6 15.2 14.5 Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa 17.6 14.2 16.5 18.4 14.0 Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo 12.7 16.3 16.3 15.1 15.7 Huom: Taulukko kuvaa toimintavalmiusaikoja poliisin näkökulmasta. Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a. Kuvio 36 kuvaa toimintavalmiusajan ja väkiluvun suhdetta kaikkien Suomen kuntien osalta vuonna 2016. Kuviossa pystyakselilla on toimintavalmiusaika minuutteina ja vaaka- akselillakunnanväkiluvunluonnollinenlogaritmi.Kuviostanähdääntoimintavalmiusajan riippuvanselvästikunnanväkiluvusta.Lisäksitoimintavalmiusaikojensuhdeasukasluvun logaritmiinonvoimakkaampipienissäkunnissa.Toisinsanoenkunnankokovaikuttaapo- liisin toimintavalmiusaikoihin ja vaikutus on suuri pienissä kunnissa. Väkiluvun vaikutus on kuitenkin vähäinen silloin, kun kunta on suuri. Kuvio 36. Poliisin toimintavalmiusajan ja kunnan väkiluvun välinen suhde vuonna 2016. 0 20 40 60 80 100 120 5 7 9 11 13 15 Toimintavalmiusaika,min Asukasluku Huom: Kuviossa pystyakselilla on poliisin toimintavalmiusaika poliisin näkökulmasta AB-luokan tehtävissä minuutteina. Vaaka-akselilla kunnan asukasluvun luonnollinen logaritmi. Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a.
46 4.2. Toimintavalmiusaikojen muutos Poliisien toimintavalmiusajoista on kuntakohtaista tietoa tarjolla vuodesta 2010 alkaen. Taulukossa 4 esitetään 30 kuntaa, joissa poliisin toimintavalmiusaika AB-tehtävissä heik- keni eniten ja 30 kuntaa, joissa toimintavalmiusaika parani eniten vuodesta 2010 vuoteen 2016. Toimintavalmiusaika on vuoden keskimääräinen toimintavalmiusaika. Suurimmat muutokset toimintavalmiusajoissa ovat odotetusti tapahtuneet pienissä kunnissa (taulukko 3). Niistä kunnista, joissa toimintavalmiusaika heikkeni eniten, suu- rimman asukasluku oli alle 12 000 henkeä. Kaikki 30 kuntaa, joissa toimintavalmiusaika parani eniten, olivat puolestaan alle 7 000 asukkaan kuntia. Eniten toimintavalmiusajat huonontuivat Mänttä-Vilppulassa, jossa ne kasvoivat 18,5 minuuttia ja Juvalla, jossa ne kasvoivat 18,3 minuuttia. Yli kymmenellä minuutilla toimintavalmiusajat heikkenivät kymmenessä kunnassa. Suurin parannus toimintavalmiusaikoihin nähtiin Utsjoella, jossa toimintavalmiusajat kohenivat 25,9 minuutilla. Yli kymmenen minuutin parannuksiin pääsi kuusi kuntaa. Taulukko 3. Kunnat joissa toimintavalmiusajat paranivat tai heikkenivät eniten vuodesta 2010 vuoteen 2016. Kunnat joissa toimintavalmiusaika heikkeni eniten vuodesta 2010 vuoteen 2016 Sijoitus Kunta Muutos Sijoitus Kunta Muutos Sijoitus Kunta Muutos 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Mänttä-Vilppula Juva Soini Lestijärvi Savukoski Pyhäjärvi Tuusniemi Puolanka Rautalampi Inari 18.5 18.3 15.2 13.5 12.4 11.6 11.1 10.8 10.7 10.5 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Närpiö Pertunmaa Virrat Kitee Enontekiö Isojoki Ylitornio Lieksa Teuva Karkkila 9.8 9.7 9.7 9.4 9.0 8.9 8.5 8.4 8.1 7.8 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Suonenjoki Paimio Karijoki Sauvo Siikainen Puumala Oulainen Liminka Valtimo Outokumpu 7.6 7.6 7.4 6.8 6.8 6.6 6.4 6.4 6.3 6.1 Kunnat joissa toimintavalmiusaika parani eniten vuodesta 2010 vuoteen 2016 Sijoitus Kunta Muutos Sijoitus Kunta Muutos Sijoitus Kunta Muutos 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Utsjoki Heinävesi Rautavaara Enonkoski Multia Kannonkoski Utajärvi Joutsa Humppila Ypäjä -25.9 -14.1 -11.4 -10.9 -10.1 -10.0 -8.9 -8.7 -8.4 -7.6 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Pello Pelkosenniemi Kruunupyy Marttila Uurainen Halsua Joroinen Pielavesi Tammela Haapavesi -7.4 -7.3 -7.2 -6.7 -6.6 -6.3 -5.8 -5.7 -5.6 -5.4 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Urjala Myrskylä Jokioinen Vesilahti Korsnäs Jämijärvi Toivakka Ruovesi Vesanto Pyhäranta -5.3 -5.1 -5.0 -4.9 -4.8 -4.8 -4.8 -4.4 -4.3 -4.3 Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a.
47 Taulukossa 5 tarkastellaan kuinka poliisin AB-tehtävien toimintavalmiusaika muuttui vuodesta 2010 vuoteen 2016 suurimmissa kunnissa. Toimintavalmiusaikojen muutos on ollut suurissa kunnissa pääosin maltillisempaa. Suurista kunnista toimintavalmiusajan muutos oli poikkeuksellisen voimakas Turussa sen heikentyessä 5,7 minuutilla. Turun jälkeenheikointakehitysoliTampereellajaSeinäjoella(3,6minuuttiakasvua)sekäSalossa (3,5 minuuttia kasvua) Helsingissätoimintavalmiusajatparantuivat2,8minuuttia,mikäolisuuristakaupungeista eniten.Toimintavalmiusajatolivatvuonna2016yliminuutinparempiaverrattunavuoteen 2010 myös Lahdessa ja Vantaalla. Taulukko 4. Poliisin toimintavalmiusaikojen muutos vuodesta 2010 vuoteen 2016 20 suurimmassa kaupungissa. Toimintavalmiusajan muutos suurimmissa kunnissa Kunta Muutos Kunta Muutos Kunta Muutos Kunta Muutos Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu -2.8 -0.6 3.6 -1.2 1.6 Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola 5.7 0.0 -1.6 -0.3 0.4 Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa 2.9 -0.9 2.4 1.0 -0.1 Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo 1.7 3.6 0.4 1.3 3.5 Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a. Kuviossa 37 kunnat on jaettu viiteen kvantiiliin niiden vuoden 2016 asukasluvun perus- teella. Kuvio esittää näiden kvantiilien keskimääräisen poliisin toimintavalmiusajan kuu- kausittaisen kehityksen vuoden 2010 alusta vuoden 2017 maaliskuuhun saakka. Kuviosta havaitaan heti, että toimintavalmiusaikojen tasojen välinen ero on ollut odotetunlainen toimintavalmiusaikojen ollessa matalimmat ylimmässä viidenneksessä ja korkeimmat alimmassa viidenneksessä. Myös toimintavalmiusaikojen kuukausittainen vaihtelu riippuu kunnan koosta. Vaih- telu on selvästi muita suurempaa ensimmäisessä viidenneksessä ja pienintä ylimmässä viidenneksessä.Kuukausivaihtelussaeikuitenkaanolesuuriaerojakolmenkeskimmäisen viidenneksenvälillä.Kuukausivaihtelussamielenkiintoistaonmyösse,ettätoimintavalmi- usajat ovat pidempiä talvella kuin kesällä pienimmissä kunnissa, mutta lyhyempiä talvella kuin kesällä suurimmissa kunnissa.
48 Kuvio37.Kunnanväkiluvunmukaistenviidennestenkeskimääräinentoimintavalmiusaikakuukausittain (2010–2017). y = 0,0009x + 41,902 y = 0,0183x + 35,358 y = 0,0242x + 26,55 y = 0,0361x + 21,015 y = 0,0222x + 15,246 0 10 20 30 40 50 60 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 QU(1) QU(2) QU(3) QU(4) QU(5) Huom: Kuviossa kunnat on jaettu väkiluvun mukaan kvintiileihin. QU(1) kuvaa väkiluvultaan pienimpään viidennekseen kuuluvien kuntien toimintavalmiusaikojen aritmeettista painottamatonta keskiarvoa jne. Kuviossa käyrille on piirretty myös lineaarinen trendisuora. Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a. Poliisin toimintavalmiusaikojen aikatrendi on ollut lähes vakio pienimpiä kuntia ku- vaavassa viidenneksessä. Muissa ryhmissä toimintavalmiusajat ovat olleet vuoden 2010 jälkeen hienoisessa kasvussa. Voimakkainta toimintavalmiusaikojen kasvu on ollut nel- jännessä kvintiilissä, jossa toimintavalmiusajat kasvavat suoran kulmakertoimen mukaan 0,036 minuuttia eli 2,2 sekuntia vuodessa. Suurimpia kuntia kuvaavan kvintiilin kasvu on kertoimen mukaan 1,3 sekuntia vuodessa. Poliisiasemien lakkauttaminen ja alueellinen saavutettavuus Vuonna 2016 sisäministeriö teki päätöksen 11 poliisiaseman lakkauttamisesta. Lakkautet- tavat poliisiasemat olivat Eura (Lounais-Suomi), Hanko (Länsi-Uusimaa), Haukipudas (Oulu), Kaarina (Lounais-Suomi), Lempäälä (Sisä-Suomi), Liminka (Oulu), Mäntyharju (Itä-Suomi),Mäntsälä(Itä-Uusimaa),Parikkala,(Kaakkois-Suomi),Siilinjärvi(Itä-Suomi) ja Ylöjärvi (Sisä-Suomi). Suurimmatkunnat,joidenpoliisiasemamäärättiinlakkautettavaksiviimevuonna,olivat Ylöjärvi ja Kaarina. Lakkauttamisen jälkeen ajomatka Ylöjärveltä lähimmälle poliisiase- malleon14minuuttiajavastaavastiKaarinasta17minuuttia.Kunnissajoidenpoliisiasema lakkautettiin,yli20 000asukastaolimyösLempäälässä,SiilinjärvelläjaMäntsälässä.Näistä kunnista pisin ajomatka lähimmälle poliisiasemalle on Mäntsälästä, josta matkan kesto on 24 minuuttia. Lakkautusten myötä ajomatka venähti etenkin Parikkalassa (44 minuuttia) ja Mäntyharjulla (37 minuuttia), jotka ovat myös kaksi väkiluvultaan pienintä kuntaa. Po- liisiasemien lakkauttamisella voi olla lakkautuksen kohteena olleen kunnan lisäksi myös
49 niiden naapurikuntiin. Esimerkiksi lakkautetun Mäntyharjun lähistöllä sijaitseva Per- tunmaa sijaitsee Mäntyharjun ja Itä-Suomen poliisilaitoksen rajan välissä, jolloin aseman lakkauttaminen aiheuttaa sen, että Pertunmaa on entistäkin kauempana poliisiasemista. Taulukko 5. Vuonna 2016 lakkautetut poliisiasemat ja lakkautuksen jälkeinen lähin poliisiasema. Lakkautetut poliisiasemat ja lähin poliisiasema lakkautuksen jälkeen Kunta Lähin poliisiasema Ajomatka minuutteina Rikokset ja rikkomukset 2016 Kaikki rikokset 2016 Väkiluku 2016 Eura Hanko Haukipudas Kaarina Lempäälä Liminka Mäntsälä Mäntyharju Parikkala Siilinjärvi Ylöjärvi Kokemäki Tammisaari Oulu Turku Tampere Oulu Järvenpää Mikkeli Imatra Kuopio Nokia 24 28 20 17 19 23 24 37 44 21 14 1633 1151 - 3273 2046 1229 5320 506 388 4430 5159 627 632 - 1540 1103 448 1333 344 179 948 1583 12128 8864 - 32590 22536 9937 20685 6159 5235 21794 32738 Huom: Etäisyys lähimmälle poliisiasemalle on katsottu Google Mapsista. Haukipudas kuuluu Ouluun. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Poliisiasemienlakkautusastuivoimaanvuoden2016loppupuolella.Taulukossa6verra- taanpoliisintoimintavalmiusaikojapoliisiasemanlakkauttamisenjälkeisiäkuukausinaedel- lisvuoden vastaaviin kuukausiin. Vuoden 2017 tammikuussa poliisin toimintavalmiusajat olivat vuoden 2016 tammikuuhun verrattuna pidentyneet ainoastaan kolmessa kunnassa ja lyhentyneet seitsemässä kunnassa. Myös helmikuun toimintavalmiusajat kasvoivat kolmessa kunnassa ja lyhenivät seitsemässä. Maaliskuussa sen sijaan luvut olivat päinvas- taiset: toimintavalmiusajat olivat heikompia seitsemässä ja parempia kolmessa kunnassa. Koko Suomen keskimääräiset toimintavalmiusajat näyttävät kehittyneen samaan tapaan taulukon6kuntienkanssa,ollentammi-jahelmikuussalyhyempiävuonna2017kuin2016 mutta maaliskuussa pidempiä. Sen lisäksi että vuoden 2017 ja 2016 ensimmäisiä kuukausia verrattaessa toimintavalmi- usaikojen parantuminen oli yleisempää kuin heikentyminen, toimintavalmiusajan keski- määräinenparaneminenolisuurempaakuinkeskimääräinenheikkeneminen.Lyhentyneet toimintavalmiusajatmuuttuivatkeskimäärin5,2minuuttiajapidentyneettoimintavalmius­ ajat keskimäärin 2,7 minuuttia.
50 Taulukko 6. Toimintavalmiusajat vuosien 2016 ja 2017 tammi-, helmi- ja maaliskuussa niissä kunnissa, joiden poliisiasema lakkautettiin. Poliisin toimintavalmiusaika vuosien 2016 ja 2017 kolmena ensimmäisenä kuukautena Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 2016 2017 Muutos 2016 2017 Muutos 2016 2017 Muutos Eura 30.9 32.0 1.0 44.2 37.9 -6.3 36.7 37.0 0.4 Hanko 31.7 21.8 -10.0 28.0 23.8 -4.3 24.8 20.9 -3.9 Kaarina 19.1 19.3 0.2 21.8 21.9 0.1 18.8 23.6 4.8 Lempäälä 22.8 20.2 -2.6 19.0 15.4 -3.6 17.2 18.8 1.6 Liminka 15.5 21.1 5.6 16.2 18.9 2.6 14.0 27.3 13.2 Mäntsälä 25.1 24.9 -0.2 25.3 24.2 -1.1 23.9 25.1 1.2 Mäntyharju 44.0 40.3 -3.7 43.7 31.1 -12.6 41.8 30.4 -11.4 Parikkala 53.8 46.4 -7.4 50.7 51.6 0.9 51.3 35.0 -16.4 Siilinjärvi 21.0 19.9 -1.1 22.5 21.3 -1.2 23.0 23.7 0.8 Ylöjärvi 24.2 21.7 -2.5 21.6 20.8 -0.9 19.1 21.7 2.7 Koko maa 17.3 17.2 -0.1 17.6 17.4 -0.2 16.7 17.2 0.5 Huom: Taulukossa verrataan vuoden 2017 tammi-, helmi- ja maaliskuun toimintavalmiusaikoja vuoden 2016 vastaavien kuukausien toimintavalmiusaikoihin niissä kunnissa, joiden poliisiasema lakkautettiin vuoden 2016 loppupuolella. Taulu- kossa kunkin kuukauden alla oleva kolmas sarake kertoo kuinka paljon toimintavalmiusaika poikkesi vuonna 2017 vuoden 2016 vastaavan kuukauden toimintavalmiusajasta. Vihreä väri kertoo toimintavalmiusajan parantuneen ja punainen väri heikentyneen. Lähde: POLSTAT, 2017. Kokonaisuudessaantoimintavalmiusajateivätolesiisheikentyneetniissäkunnissajoiden poliisiasema lakkautettiin. Kahdessa kunnassa, Kaarinassa ja Limingassa, toimintavalmi- usaika oli kuitenkin vuonna 2017 vuotta 2016 heikompi kaikkina kolmena kuukautena. Kaarinassaniidenkasvuolitammi-jahelmikuidenosaltavähäistä,muttamaaliskuussa2017 toimintavalmiusaika oli Kaarinassa 4,8 minuuttia vuoden takaista korkeampi. Limingassa toimintavalmiusajatheikkeniväthuomattavastikaikkinakolmenakuukautena.Lakkautuk- sen jälkeen Limingan lähin poliisiasema (Oulu) sijaitsee 23 minuutin ajomatkan päässä ja Kaarinanlähinasema(Turku)17minuutinajonpäässä.Etäisyyslähimpäänasemaansäilyi siis näissä kahdessa pienempänä kuin kunnissa, joiden asema lakkautettiin keskimäärin. Poliisintoimintavalmiusajateivätnäytäheikentyneenniissäkunnissa,joidenpoliisiasema lakkautettiin. Poliisiaseman lakkauttaminen voi toimintavalmiusaikojen lisäksi vaikuttaa myös poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrään. Ilmirikollisuus riippuu osin poliisin valvonnantehokkuudestajapoliisiasemanlakkauttaminenvoijohtaavalvonnanheikkene- miseen. Ilmirikollisuuden määrä voi laskea myös kansalaisten ilmoitusalttiuden vähenty- misenkautta.Kaukanapoliisiasemistajaheikostipoliisinsaavutettavissaolevatkansalaiset voivat ajatella, että vähemmän vakavista rikoksista on turha edes ilomittaa poliisille.
51 5. POLIISIN ANSIOTASO Tässä luvussa tarkastellaan poliisin ansiotasoa ja sen kehitystä. Poliisin ansiotasoa ver- taillaan eri työnantajasektoreiden ja -toimialojen keksimääräisiin palkkoihin sekä eri ammattien keskimääräisiin palkkoihin. Lisäksi luvussa tarkastellaan poliisin yleisten vir- kanimikkeiden palkkoja ja palkkakehitystä. Eri vuosien palkat on muunnettu reaalisiksi elinkustannusindeksin avulla. Palkkakäsite jota vertailuissa käytetään, on kokonaisansio. Siihenkuuluusäännöllisentyöajanansioidenlisäksilisä-jaylityöajaltamaksettuapalkkaa. Kokonaisansioihin sisältyy: −− peruspalkka −− tehtävän, ammattitaidon, palveluvuosien yms. perusteella maksettavat lisät −− työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät −− työaikalisät −− toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritus- perusteiset ansiot −− luontoisetujen verotusarvo −− lisä- ja ylityön ansio −− osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset −− muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät Kokonaisansioihin ei kuulu kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkki- oita. (Tilastokeskus, 2016c.) 5.1. Poliisin ansiotaso vertailussa Poliisitoimen henkilöstön keskimääräinen kuukauden kokonaisansio oli vuonna 2008 pienempi, kuten oli myös kuntien ja yksityisen sektorin työntekijöiden, kuin valtiolla työskentelevillä palkansaajilla keskimäärin (kuvio 38). Kaikkien suomalaisten palkansaa- jien keskimääräinen kuukausipalkka oli poliisin henkilöstön kuukausipalkkaa matalampi.
52 Kuvio 38. Poliisin ja eri sektoreiden palkansaajien kokonaisansiot vuoden 2015 hinnoin, €/kk. Yhteensä Poliisi Valtio Kunta Yksityinen 2008 3169 3481 3525 2913 3232 2015 3333 3735 3867 3045 3408 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Huom: Kuvio kuvaa kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisiä reaalisia kokonaisansioita. Lähde: TILASTOKESKUS, 2008a; 2008c; 2015; 2016c; 2016e. Poliisin henkilöstön reaalinen keskipalkka oli vuonna 2015 noin seitsemän prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2008. Vertailtavista sektoreista valtiolla työskentelevien palkka nousi voimakkaammin, liki kymmenen prosenttia. Kuntien ja yksityisen sektorin keskimääräinen kuukausipalkka kasvoi poliisin henkilöstön palkkaa hitaammin: kuntien kuukausipalkkalaiset ansaitsivat hieman alle ja yksityisen sektorin kuukausipalkkalaiset hieman yli viisi prosenttia enemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2008. Keskimäärin koko- aikaisen palkansaajan reaaliset kokonaisansiot kasvoivat noin viisi prosenttia. Kuvio39kuvaakuntienjavaltiontyöntekijöidenkeskimääräisiäpalkkojaeritoimialoilla. Vuonna 2008 keskimääräinen reaalikuukausipalkka oli vertailtavista toimialoista suurin koulutuksessa, jossa se oli 3 490 euroa. Koulutus oli ainoa kuvion 39 toimialoista, jolla keskimääräinenpalkkaylittipoliisinhenkilöstönkeskimääräisenpalkanvuonna2008.Toi- mialoistajulkisenhallinnonjamaanpuolustuksensekäammatillisen,tieteellisenjateknisen toiminnan keskipalkka oli lähellä poliisitoimen keskipalkkaa. Hallinto- ja tukipalveluiden toimialan palkka oli selvästi matalin vuonna 2008 sen ollessa 2 392 euroa. Poliisitoimen keskimääräisten kokonaisansioiden kasvu oli vertailussa olevia toimialoja nopeampaa ja vuonna 2015 poliisitoimen palkka oli suurempi kuin yhdenkään vertailussa olevan toimialan. Hitaimmin palkat kasvoivat koulutuksen ja hallinto- ja tukipalveluiden toimialoilla.Koulutuksenkeskipalkkakasvoikaksiprosenttiajahallinto-jatukipalveluiden palkka hieman yli kolme prosenttia. Koulutuksen hidas palkkojen kasvu johtuu suurelta osinvuonna2010tehdystäkoulutusuudistuksesta,jossayliopistojenhenkilöstösiirtyipois valtion budjettitaloudesta.
53 Kuvio 39. Poliisin ja joidenkin toimialojen palkansaajien kokonaisansiot vuoden 2015 hinnoin, €/kk. Poliisi M N O P Q 2008 3481 3366 2392 3350 3490 2884 2015 3735 3504 2473 3572 3555 3046 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Huom: Kuvio kuvaa valtion ja kuntien kuukausipalkkalaisten keskimääräisiä reaalisia kokonaisansioita. Kuvion toimialat ovat: M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maan- puolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Lähde: TILASTOKESKUS, 2008a; 2008b; 2015; 2016c; 2016d. Kuvio 40 esittää joidenkin sisäministeriön tehtäviin kuuluvien toimialojen keskimää- räisetreaalipalkatvuosilta2008ja2015.Poliisitoimenhenkilöstönpalkkaolivertailtavista rymistä toiseksi suurin sekä vuonna 2008 että vuonna 2015. Suurimmat keskipalkat olivat rajavartioinnin ja väestönsuojelun toimialalla ja pienimmät vankeinhoidon toimialalla. Vankeinhoidonjapoliisitoimenkeskipalkatkasvoivatyhtävoimakkaasti,noinseitsemän prosenttia. Rajavartioinnin ja väestönsuojelun keskipalkat kasvoivat puolestaan noin yh- deksän prosenttia ja palo- ja pelastustoimen palkat noin kuusi prosenttia. Kuvio 40. Eräiden sisäministeriön tehtäviin kuuluvien toimialojen kokonaisansiot vuoden 2015 hin- noin, €/kk. Poliisi Vankeinhoito Rajavartiointi ja väestönsuojelu Palo- ja pelastustoimi 2008 3481 2988 3504 3208 2015 3735 3204 3807 3395 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Huom: Kuvio kuvaa valtion ja kuntien kuukausipalkkalaisten keskimääräisiä reaalisia kokonaisansioita. Lähde: TILASTOKESKUS, 2008a; 2008b; 2015; 2016c; 2016d.
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä
Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä

Recommended

Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Recommended

Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 3/2018
Talous & Yhteiskunta 3/2018Talous & Yhteiskunta 3/2018
Talous & Yhteiskunta 3/2018
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Labor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
Labor-Market Returns to Higher Vocational SchoolingLabor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
Labor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term EarningsJob Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

More Related Content

More from Palkansaajien tutkimuslaitos

Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 3/2018
Talous & Yhteiskunta 3/2018Talous & Yhteiskunta 3/2018
Talous & Yhteiskunta 3/2018
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Labor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
Labor-Market Returns to Higher Vocational SchoolingLabor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
Labor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term EarningsJob Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos (20)

Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
 
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
Weakening boom reduces unemployment at an unanticipated rate – employment gro...
 
Talous & Yhteiskunta 3/2018
Talous & Yhteiskunta 3/2018Talous & Yhteiskunta 3/2018
Talous & Yhteiskunta 3/2018
 
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2018–2019 | Kuvio- ja taulukkopaketti
 
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntynee...
 
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyy...
 
Labor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
Labor-Market Returns to Higher Vocational SchoolingLabor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
Labor-Market Returns to Higher Vocational Schooling
 
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term EarningsJob Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
Job Displacement, Inter-Regional Mobility and Long-Term Earnings
 
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
Kilpailun ja omistajuuden vaikutus rautateihin – suunnitelmat tuoda kilpailu ...
 

Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä

  • 1. Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisi- toimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä Matti Kari RAPORTTEJA  REPORTS 35
  • 2. RaporttejaReports 35 Helsinki 2017 Tarkastelu sisäministeriön ja poliisin resurssien ja poliisi- toimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä Matti Kari
  • 3. RaporttejaReports 35 ISBN 978–952–209–163–5 (pdf) ISSN 2242–6914 (pdf) Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki www.labour.fi
  • 5. 4 SISÄLLYS 1. Johdanto ..................................................................................................................................... 6 2. Sisäministeriön ja poliisitoimen resurssien kehitys .............................. 7 2.1. Sisäministeriön resurssit..................................................................................................... 8 2.2. Poliisiosaston resurssit....................................................................................................... 13 2.3. Sisäministeriön ja poliisin resurssit kansainvälisessä vertailussa.......................... 18 2.4. Yhteenveto sisäministeriön ja poliisitoimen resursseista........................................ 20 3. Poliisitoimen tarve ja laatu..................................................................................... 22 3.1. Poliisitoimen tarve Suomessa.......................................................................................... 22 3.1.1. Poliisin tietoon tullut rikollisuus .......................................................................... 22 3.1.2. Hälytystehtävät ja lupapalvelut ............................................................................26 3.1.3. Poliisitoimen tarve suhteessa resursseihin ........................................................26 3.2. Poliisitoimen laatu Suomessa........................................................................................... 27 3.2.1. Rikosten selvitysasteet ............................................................................................ 27 3.2.2. Toimintavalmiusaika ja liikenne- ja katuturvallisuus .................................... 30 3.3. Poliisitoimen tarve poliisilaitoksittain........................................................................... 31 3.3.1. Poliisin tietoon tulleet rikokset poliisilaitoksittain .......................................... 31 3.3.2. Hälytystehtävien määrä poliisilaitoksittain ...................................................... 34 3.3.3. Poliisitoimen tarve suhteessa resursseihin pliisilaitoksittain ....................... 35 3.4. Poliisin toiminnan laatu poliisilaitoksittain ................................................................ 36 3.4.1. Rikosten selvitysasteet poliisilaitoksittain ........................................................ 36 3.4.2. Poliisin toimintavalmiusajat poliisilaitoksittain .............................................. 40 3.5. Yhteenveto poliisin tarpeen ja laadun kehityksestä................................................... 41 4. Poliisin alueellinen saavutettavuus................................................................. 43 4.1. Poliisin toimintavalmiusaikojen taso............................................................................. 43 4.2. Toimintavalmiusaikojen muutos.................................................................................... 46 5. Poliisin ansiotaso............................................................................................................... 51 5.1. Poliisin ansiotaso vertailussa............................................................................................ 51 5.2. Poliisin eri virkanimikkeiden ansioita........................................................................... 54 6. Yksityiset turvapalvelut............................................................................................. 56 6.1. Poliisin ja yksityisten turvapalveluiden resurssien kehitys..................................... 56 6.2. Poliisin ja yksityisten turvapalveluiden tehtävät........................................................ 58
  • 6. 5 7. Johtopäätökset................................................................................................................... 62 Lähteet.............................................................................................................................................. 64 Liitteet Liite 1. Valtion menot hallinonaloittain ................................................................................. 69 Liite 2. Sisäministeriön menojen aikasarjan harmonisointi ............................................ 69 Liite 3. Poliisimiesten määrä asukaslukuun suhteutettuna Euroopan maissa vuonna 2013 ........................................................................................................................ 83 Liite 4. Rikosnimikkeet rikoslajeittain ja poliisin tietoontulleiden tapausten lukumäärä ............................................................................................................................ 84 Liite 5. Regressiotaulukoita poliisin resurssien ja toiminnan laadun välisestä suhteesta .............................................................................................................................. 86
  • 7. 6 1. JOHDANTO Julkisuudessa on keskusteltu pitkään poliisiin kohdistuneista leikkauksista ja poliisin resurssien riittämättömyydestä (esim. Hahto, 2016; mtv, 2014). Resurssien riittämättö- myysvoivaikuttaatyötehtävienkasautumiseen,poliisienjaksamiseen,poliisinpalveluiden laatuunjapoliisiinalueelliseensaatavuuteen.Tässäraportissatarkastellaansisäministeriön ja poliisitoimen resurssien ja poliisitoiminnan laadun kehitystä viimeisten vuosikymme- nien aikana. Raportinensimmäisessäjohdannonjälkeisessäluvussa(luvussa2),tarkastellaansisämi- nisteriön hallinnonalan ja poliisiosaston menojen ja henkilöstön määrän kehitystä. Luvun lopussa katsotaan minkälaisena Suomen sisäministeriön ja poliisitoimen resurssien taso ja kehitys näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa. Kolmannessa luvussa arvioidaan kuinka poliisitoimen palveluiden tarve sekä laatutaso ovat kehittyneet. Poliisin tehtävät ovat moninaisia eikä yksiselitteistä mittaria tarpeelle tai laadulleole.Tarpeenkehitystäarvioidaanrikostenjarikkomusten,eririkoslajien,hälytys- tehtävien sekä lupahallinnon suoritteiden lukumäärien perusteella. Laadun arvioinnista puolestaan tarkastellaan katu- ja liikenneturvallisuusindeksejä, poliisin toimintavalmius- aikoja sekä rikosten selvitysasteita. Neljännessä luvussa katsotaan poliisin alueellista saavutettavuutta ja sen kehitystä. Viidennessä luvussa vertaillaan poliisin ansiotasoa muihin toimialoihin ja ammatteihin sekätarkastellaanpoliisinansioidenkehitystä.Kuudennessaluvussapohditaanyksityisten turvapalveluidenrooliajaniidenkehitystäsuhteessapoliisiin.Viimeisessäluvussatehdään yhteenveto raportin havainnoista sekä havaintoihin perustuvia johtopäätöksiä.
  • 8. 7 2. SISÄMINISTERIÖN JA POLIISITOIMEN RESURSSIEN KEHITYS Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Sisäministeriön tehtäviin kuuluu esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, poliisi- hallinnosta, pelastus- ja hätäkeskustoiminnasta sekä rajaturvallisuudesta ja meripelastus- toimesta vastaaminen. Lisäksi ministeriön tehtäviin kuuluu muun muassa Suomen kansa- laisuus-,maahanmuutto-japakolaisasiat.Sisäministeriötävoidaanpitääpienehkönä,sillä sen osuus valtion määrärahoista on noin 2,7 prosenttia vuonna 20171 . (Eduskunta, 2017.) Sisäministeriö koostuu viidestä osastosta, jotka ovat hallinto- ja kehittämisosasto, po- liisiosasto, pelastusosasto, rajavartio-osasto ja maahanmuutto-osasto. Sisäministeriön tehtävissä ja osastoissa on tapahtunut suuria muutoksia. Tämä raportti käsittelee vuosia 1990–2017jatälläajanjaksollasuurimatmuutoksettapahtuivatvuonna2008,jolloinlääni-, kunta-jaaluekehitysasiatsekärekisterihallintosiirtyivätpoissisäministeriöltäjatilalletuli maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä tehtäviä. (Sisäministeriö, 2017.) Sisäministeriön osastoissa tapahtuneet muutokset aiheuttavat sen, etteivät eri vuosien menot ole vertailukelpoisia keskenään. Sisäministeriön resurssien kehityksen tarkastele- mista varten kaikki vuodet on pyritty tekemään keskenään vertailukelpoisiksi niin, että voidaanvertaillasamojentehtävienhoitoontarkoitettujenresurssienkehitystäerivuosina. Eri vuosien menot harmonisoidaan vastaamaan vuoden 2008 sisäministeriön rakennetta. Harmonisointi kuvataan liitteessä 2. Sisäministeriön ja poliisitoimen resurssien tasoa ja kehitystä tarkastellaan menojen ja henkilöstöresurssien avulla. Valtion talousarvioissa kokonaismenot on jaoteltu kulutus- menoihin, siirtomenoihin, sijoitusmenoihin ja muihin menoihin. Näistä kulutus- ja sijoi- tusmenotkuvaavatkunkinvuodenpalvelutuotantoonjainvestointitavaroidenhankintaan käytettyjäresursseja.Valtiosaatavallaanvälitöntävastikettaniistäjaniitäpitäisikinkuvata erikseen. Menojen kehitystä tarkastellaan sekä kokonais- että kulutus- ja sijoitusmenojen avulla. Menojen kehitystä tarkastellaan myös suhteessa asukaslukuun ja bruttokansan- tuotteeseen. Vuoteen 2015 saakka menot ja henkilöresurssit ovat toteutuneita tilinpäätöstietoja. Vuoden 2016 tiedot ovat talousarvion ja lisätalousarvioiden tietoja ja vuoden 2017 luvut sisältävät pelkästään talousarvion tiedot. 1 Liite 1 esittää valtion määrärahojen jakautumisen vuoden 2017 osalta.
  • 9. 8 2.1. Sisäministeriön resurssit Tässä osiossa esitettävät sisäministeriön menot muunnettiin reaalisiksi Tilastokeskuksen elinkustannusindeksiin perustuvalla rahanarvokertoimella. Vuoden 2017 osalta rahanar- vokerrointa ei ole olemassa, joten menot muutettiin reaalisiksi käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennusteen inflaatioennustetta. Sisäministeriön reaaliset kokonaismenot2 kasvoivat vuosien 1990 ja 2015 välillä 818 miljoonastaeurosta1 502miljoonaaneuroonelinoin84prosenttia.Samaanaikaansuoma- laisten palkansaajien reaaliansiot kasvoivat noin 46 prosenttia ja sisäministeriön menojen kasvu selittyykin suurelta osin ansiotason nousulla. Vuonna 2016 pakolaiskriisi kasvatti nämä menot jo 2 081 miljoonaan euroon valtion talous- ja lisätalousarvioiden mukaan. Tä- män mukaan menojen kasvu ylsi 38 prosenttiin. Vuoden 2017 talousarvion mukaan menot laskevat tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, mutta pysyvät korkeina (1 730 miljoonaa euroa) verrattuna aiempiin vuosiin. Sisäministeriönreaalisetkulutus-jasijoitusmenotkasvoivatvuosien1990ja2015välillä 748miljoonasta1 231miljoonaaneurooneli65prosenttia.Vuonna2016kulutus-jasijoitus- menot kasvoivat alustavan arvion mukaan vain noin kolme prosenttia verrattuna vuoteen 2015javuoden2017osaltavaikuttaasiltä,ettämenottulevatolemaannoinkaksiprosenttia matalammat kuin vuonna 2015. Reaaliset kulutus- ja sijoitusmenot olivat suurimmillaan vuonna2013.Tämäjohtuirajavartio-osastonhelikopteri-javartioalushankinnoista.Kulu- tus-jasijoitusmenoissaeiolesamanlaistahyppäystävuonna2010kuinkokonaismenoissa. Kokonaismenojen kasvu vuonna 2010 syntyi lähes täysin siirtomenojen kasvusta sen seu- rauksena, kun Suomen Erillisverkot Oy pääomitettiin. 2Kaikkimenotesitetäänsisäministeriönvuoden2008rakenteenmukaanharmonisoituina.Harmonisointi kuvataan liitteessä 2.
  • 10. 9 Kuvio 1. Sisäministeriön menot 1990–2017 vuoden 2015 hinnoin, milj. €. 0 500 1000 1500 2000 2500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Sisäministeriön hallinnonalan kokonaismenot Sisäministeriön hallinnonalan kulutus- ja sijoitusmenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2017a. Kun tarkastellaan sisäministeriön reaalisten kokonaismenojen kehitystä osastoittain (kuvio 2), nähdään vuoden 2016 menojen kasvun johtuneen maahanmuutto-osaston me- nojen valtavasta lisäyksestä 3 . Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden kustannukset näkyvät pääosin vuoden 2016 menoissa. Niinpä maahanmuutto-osaston menotolivatvuonna2016jopapoliisiosastoasuuremmat.Maahanmuutto-osastonmenojen kasvu on ollut voimakasta myös ennen vuotta 2016 ja osaston menojen osuus ministeriön menoista kasvoi viidestä prosentista 19 prosenttiin vuosien 1990 ja 2015 välillä. Maahanmuutto-osastonlisäksisisäministeriönhallintojapelastus-jahätäkeskusosasto kasvoivat suhteellisesti paljon vuodesta 1990 vuoteen 2015. Poliisiosasto on ollut vuoteen 2015 saakka sisäministeriön suurin osasto ja sen menot olivat vuosina 1990–2015 keski- määrin noin 58 prosenttia sisäministeriön menoista. 3 Huom: Menoja tarkastellaan harmonisoidun aineiston perusteella eli niin, että maahanmuutto-osaston rakennevastaavuoden2008maahanmuutto-osastonrakennetta.Vuonna2012osamaahanmuuttoonliitty- vistätehtävistäjaniidenmäärärahatsiirrettiintyö-jaelinkeinoministeriölle,jolloinmaahanmuutto-osaston menoteroavattoisistaanhuomattavastialkuperäisessäjaharmonisoidussaaikasarjassavuoden2012jälkeen.
  • 11. 10 Kuvio2.Sisäministeriönreaalisetkokonaismenotosastoittain1990–2017vuoden2015hinnoin,milj.€. Hallinto Poliisitoimi Rajavartiolaitos Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta Maahanmuutto 0 500 1000 1500 2000 2500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2017a. Poliisiosaston ja rajavartio-osaston kulutus- ja sijoitusmenot näyttävät kehittyneen samaan tapaan niiden kokonaismenojen kanssa (kuvio 3). Pelastus- ja hätäkeskusosaston kulutus- ja sijoitusmenot poikkesivat osaston kokonaismenoista ensimmäisinä vuosina voimakkaasti sen menoihin kuuluneiden valtionavustusten vuoksi, joita maksettiin kun- nille palo- ja pelastustoimen kustannuksien maksamiseen vuoteen 2013 saakka. Suurim- man eron sisäministeriön kokonaismenojen ja kulutus- ja sijoitusmenojen välille tekee maahanmuutto-osasto, sillä suurin osa sen menoista luokitellaan siirtomenoksi. Kuvio3.Sisäministeriönkulutus-jasijoitusmenotosastoittain1990–2017vuoden2015hinnoin,milj.€. Hallinto Poliisitoimi Rajavartiolaitos Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta Maahanmuutto 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2017a.
  • 12. 11 Vuosien 1990 ja 2015 välillä Suomen väkiluku kasvoi noin 10 prosenttia. Sisäministeriön asukaslukuun suhteutetut reaaliset kokonaismenot kasvoivat tuolloin 164 eurosta 274 euroon eli 67 prosenttia (kuvio 4). Vuonna 2016 asukasta kohden lasketut kokonaisme- not kohosivat arvion mukaan 378 euroon ja vuonna 2017 niiden arvioidaan laskevan 314 euroon. Kulutus- ja sijoitusmenot kasvoivat vuosien 1990 ja 2015 välillä 150 eurosta 224 euroon per asukas eli 50 prosenttia. Vuonna 2016 ne ovat arvion mukaan 231 euroa ja vuonna 2017 219 euroa. Kuvio 4. Sisäministeriön menot per asukas 1990–2017 vuoden 2015 hinnoin, €. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Sisäministeriön hallinnonalan kokonaismenot Sisäministeriön hallinnonalan kulutus- ja sijoitusmenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuosien 2016 ja 2017 väkiluku on ennakkoväkiluku. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2016a; 2016b; 2017a. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna sisäministeriön menoilla ei ole ollut edellä havaitun tapaista nousevaa trendiä (kuvio 5). Sekä kokonaismenojen että kulutus- ja sijoi- tusmenojensuhdebkt:henkasvoivuodesta1990vuoteen1992voimakkaasti.Vuosien1990 ja 2015 välillä kokonaismenojen suhde bkt:hen kasvoi 0,59 prosentista 0,72 prosenttiin, jolloin kasvua oli 22 prosenttia. Kulutus- ja sijoitusmenojen suhde bkt:hen kasvoi vastaa- vasti 0,54 prosentista 0,59 prosenttiin eli noin 9 prosenttia. Vuonna 2016 sisäministeriön kokonaismenojen suhde bkt:hen on arvion mukaan noin yksi prosentti.
  • 13. 12 Kuvio 5. Sisäministeriön kokonaismenot suhteessa bkt:hen 1990–2017. Sisäministeriön hallinnonalan kokonaismenot Sisäministeriön hallinnonalan kulutus- ja sijoitusmenot 0,00% 0,20% 0,40% 0,60% 0,80% 1,00% 1,20% 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Suomen bkt vuosille 2016 ja 2017 otettiin Palkansaa- jien tutkimuslaitoksen talousennusteen arvioinnista. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016a; TILASTOKESKUS, 2017b. Sisäministeriön henkilöstö Sisäministeriön henkilöstön määrä laski vuodesta vuosien 2007 ja 2008 välillä 2541 henkilöllä johtuen hallinnonalalla tapahtuneesta rakennemuutoksesta. Sisäministeriön henkilöstön määrästä ei ole yhtä yksityiskohtaista tietoa kuin menoista, joten henkilöstön määrää ei voida harmonisoida samaan tapaan. Sisäministeriön osastoista poliisi-, pelas- tus- ja hätäkeskus- sekä rajavartio-osastot pysyivät kuitenkin melko samanlaisina ennen ja jälkeen uudistusta. Siten niiden yhteenlasketun henkilöstön määrän kehitys antaa luo- tettavamman kuvan sisäministeriön henkilöstön kehityksestä kuin koko sisäministeriön henkilöstömääränkehitys.Kuvio6esittääpoliisi-pelastus-jahätäkeskus-sekärajavartio- osastonyhteenlasketunhenkilöstömääränkehitystävuosina1999–2017.Kuviossaesitetään vertailun vuoksi sisäministeriön henkilöstön kokonaismäärä vuosilta 2000–2017. Poliisi-, pelastus- ja hätäkeskus- sekä rajavartio-osastojen yhteenlaskettu henkilös- tön määrä kasvoi vuoteen 2005 saakka ja on tämän jälkeen laskenut melko tasaisesti. Kuvion6alemmassakäyrässävuosien2005ja2006välistäpudotustaluultavastiliioittelee se, että vuoteen 2005 saakka kuvaaja esittää henkilöstön määrän ja tämän jälkeen hen- kilötyövuodet. Tämä ei kuitenkaan muuta kuvaajan tulkintaa; henkilöstön määrä kasvoi vuoteen 2005 saakka ja on ollut laskussa tämän jälkeen. Vuonna 1999 henkilöstön määrä oli 13 804 ja suurimmillaan näiden osastojen henkilös- tömäärä oli 15 023 henkilöä vuonna 2005. Vuonna 2015 näiden osastojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 13 413 ja vuoden 2017 kohdalle asetetun tavoitteen mukaan henkilös- tömäärä olisi tänä vuonna enää 13 141.
  • 14. 13 Kuvio 6. Sisäministeriön henkilöstömäärän kehitys 1999–2017. 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Sisäministeriön hallinnonalan henkilöstö Poliisi-, pelastus- ja rajavartio-osastoiden yhteenlaskettu henkilöstö Huom: 2016* = arvio. 2017* = Tavoite. Sisäministeriön henkilöstön määrä ilmoitetaan henkilöstön lukumääränä. Poliisi-, pelastus- ja hätäkeskus- sekä rajavartio-osastojen henkilöstömäärä ilmoitetaan henkilöstön lukumääränä vuoteen 2005 saakka ja vuodesta 2006 alkaen henkilötyövuosina. Lähde: EDUSKUNTA, 2002–2017. 2.2. Poliisiosaston resurssit Kuvio 7 kuvaa poliisiosaston reaalisten kokonaismenojen kehitystä vuoden 1990 jälkeen. Lisäksi kuviossa esitetään vertailuna sisäministeriön kokonaismenojen kehitys. Poliisi- osaston reaaliset kokonaismenot olivat 544 miljoonaa euroa vuonna 1990. Vuoteen 2015 mennessä menot olivat kasvaneet 37 prosenttia 744 miljoonaan euroon. Sisäministeriön menot kasvoivat samalla ajanjaksolla 84 prosenttia. Poliisiosaston menojen kasvaessa selvästi kokonaismenoja hitaammin laski poliisiosaston menojen osuus sisäministeriön menoista 67 prosentista 50 prosenttiin. Vuonna 2016 poliisiosaston menot ovat neljä prosenttia korkeammat (777 miljoonaa euroa) kuin vuonna 2015. Sisäministeriön kokonaismenojen kasvaessa poliisiosaston osuus menoista laski 50 prosentista 37 prosenttiin. Vuonna 2017 poliisiosaston menojen arvioidaan laskevan 735 miljoonaan euroon eli noin viisi prosenttia.
  • 15. 14 Kuvio 7. Poliisiosaston kokonaismenot 1990-2017 vuoden 2015 hinnoin, milj. €. 0 500 1000 1500 2000 2500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Poliisiosaston kokonaismenot Sisäministeriön kokonaismenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2017a. Poliisiosaston reaaliset kokonaismenot olivat vuonna 2015 136 euroa asukasta kohden ja sitennoin25prosenttiasuuremmatkuinvuonna1990(109€).Poliisiosastonasukaslukuun suhteutetut menot ovat kehittyneet 2000-luvun puolivälistä saakka melko tasaisesti, eikä niiden voida sanoa olevan kasvu-uralla. Vuonna 2016 poliisiosaston reaaliset menot per asukas nousivat 141 euroon, mutta arvion mukaan ne laskevat vuonna 2017 matalimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Kuvio 8. Poliisiosaston kokonaismenot per asukas 1990–2015 vuoden 2015 hinnoin, milj. €. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Poliisiosaston kokonaismenot Sisäministeriön kokonaismenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot.2017** = Talousarvio. Vuosien 2016 ja 2017 väkiluku on ennakkoväkiluku. Vuoden 2017 menot muutettiin vuoden 2015 hintoihin käyttämällä Palkansaajien tutkimuslaitoksen inflaatioennustetta. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; LEHTO, 2016b; TILASTOKESKUS, 2015; 2016a; 2016b; 2017a.
  • 16. 15 Bkt:hen suhteutettuna poliisiosaston kokonaismenot olivat matalammat vuonna 2015 (0,36%)kuinvuonna1990(0,39%).Tarkastelujaksonalussapoliisitoimenmenojensuhde bkt:hen kasvoi vauhdikkaasti ja saavutti huippunsa 0,55 prosenttia vuonna 1992. Arvion mukaanpoliisiosastonmenojensuhdebkt:hennousivuonna20160,37prosenttiinjalaskee 0,35 prosenttiin vuonna 2017. Kuvio 9. Poliisiosaston kokonaismenot suhteessa bkt:hen 1990–2015. 0,00% 0,20% 0,40% 0,60% 0,80% 1,00% 1,20% 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Poliisiosaston kokonaismenot Sisäministeriön kokonaismenot Huom: 2016* = Talousarvio + lisätalousarviot. 2017** = Talousarvio. Suomen bkt vuosille 2016 ja 2017 otettiin Palkansaa- jien tutkimuslaitoksen talousennusteen arvioinnista. Lähde: Eduskunta, 1990–2017; LEHTO, 2016a; TILASTOKESKUS, 2017b. Poliisiosaston henkilöstö Valtiontalousarvioistalöytyytietoapoliisiosastonhenkilöstöstävuosilta1999–2017.Kuvios- sa10poliisiosastonhenkilöstöesitetäänkokonaisuudessaansekäjaettunapoliisimiehiinja opiskelijoihinsekämuuhunhenkilöstöön.Opiskelijoillatarkoitetaansellaisiaopiskelijoita, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.
  • 17. 16 Kuvio 10. Poliisiosaston henkilöstö 1999–2017. 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Poliisiosasto Poliisimiehet ja opiskelijat Muu henkilöstö Huom: 2016* = arvio. 2017* = Tavoite. Kuvaajat kuvaavat henkilöstön määrää vuosina 1999–2005 ja henkilötyövuosia vuosina 2006–2017. Lähde: EDUSKUNTA, 2002–2017. Poliisiosastonhenkilöstönmääräkasvoi10 503henkilöstä11 016henkilöönvuosien1999 ja 2005 välillä (kuvio 10). Vuoden 2005 jälkeen henkilöstön määrä on laskenut ja vuonna 2015poliisiosastonhenkilöstönkokonaismääräoli10 007.Vuonna2016henkilöstönmäärä kasvoiarvionmukaanhiemanylisadalla,muttavuonna2017senodotetaanlaskevan9 862 henkilöön. Poliisimiesten ja opiskelijoiden määrä on vaihdellut 8 283 ja 7 516 henkilön välillä. Suu- rimmillaan poliisimiesten ja opiskelijoiden määrä oli vuonna 2003 ja pienimmillään 2015. Vuonna 2017 poliisimiesten ja opiskelijoiden yhteenlasketun määrän arvioidaan laskevan 7 441 henkilöön eli 75 henkilöä vuotta 2015 pienemmäksi. Asukaslukuun suhteutettuna poliisin henkilöstön määrän lasku on ollut suhteellisen voimakasta (kuvio 11). Vuonna 1999 Suomessa oli 203 poliisia 100 000 asukasta kohden, joista 154 oli poliisimiehiä tai opiskelijoita. Vuonna 2015 määrät olivat laskeneet 182 polii- siin ja 137 poliisimieheen ja opiskelijaan. Vuonna 2017 poliisiosaston henkilöstön määrän arvioidaan olevan 179 ja poliisimiesten ja opiskelijoiden 135 per 100 000 asukasta.
  • 18. 17 Kuvio 11. Poliisin henkilöstön määrä per 100 000 asukasta 1999–2017. 0 50 100 150 200 250 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Yhteensä Muu henkilöstö Poliisimiehet ja opiskelijat Huom: 2016* = arvio. 2017* = Tavoite. Kuvaajat kuvaavat henkilöstön määrää vuosina 1999–2005 ja henkilötyövuosia vuosina 2006–2017. Vuosien 2016 ja 2017 väkiluku on ennakkoväkiluku. Lähde: EDUSKUNTA, 2002–2017. TILASTOKESKUS, 2016a; 2016b. Poliisinhenkilöstönmääräonjaoteltutehtävittäinvaltiontalousarvioissavuodesta2003 eteenpäin.Kuviossa12esitetäänkolmensuurimmantehtävänelivalvonnan,hälytystoimin- nanjarikostorjunnanhenkilöstönmäärät.Tilastointieioletäysinluotettavaajayksittäisten vuosienkohdallaonepävarmuutta,muttakuvaajistakäyilmitehtäviinkäytettävienhenki- löstöresurssientrendi;valvontaanjarikostorjuntaansuunnattujenhenkilöresurssienmäärä onlaskenut,muttahälytystoimintaansuunnattujenhenkilöresurssienmääräonkasvanut. Kuvio 12. Poliisin kolmen suurimman tehtävän henkilöstö 2003–2017. 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 2003 2004 2005 2006* 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017** Valvonta Hälytystoiminta Rikostorjunta Huom: 2006* ja 2016* = arvio, 2017* = Tavoite. Kuvaajat kuvaavat henkilöstön määrää vuosina 2003–2005 ja henkilö- työvuosia vuosina 2006–2017. Lähde: EDUSKUNTA, 2004–2017.
  • 19. 18 2.3. Sisäministeriön ja poliisin resurssit kansainvälisessä vertailussa KansainvälisessävertailussapoliisitoimenmenoistakäytetäänEurostatinjulkisyhteisöjen menoja kuvaavaa tilastoa, jonka luokitukset eroavat aiemmin esitetyistä valtion talousar- vioiden mukaisista luokituksista4 . Poliisitoimen resursseja vertaillaan Tanskan, Saksan, Ruotsin ja Norjan kanssa. Eurostatin tilastoinnissa poliisitoimeen luetaan poliisiosaston tehtävien lisäksi maahanmuutto- ja rajavartio-osastoiden sekä tullin tehtäviä, eikä niiden menoja ole eritelty toisistaan. Suomenmenotovatkaikkinavuosinavertailuryhmänmatalimmat,kunnesuhteutetaan maanasukaslukuun.LisäksiSuomenmenotovatkasvaneethitaamminkuinvertailumaiden menot,joteneromuihinmaihinonkasvanut.VastaavastiNorjanmenotovatolleetkaikkina vuosina joukon suurimmat ja Norjan menojen kasvuaste on ollut muita maita korkeampi. Kuvio13.Poliisitoimen(COFOG03.1)menotperasukasvuosina2001–2015vuoden2015hinnoin,€. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja Huom: Poliisitoimeen (COFOG 03.1) sisältyy poliisin tehtävien lisäksi rajavartion ja maahanmuuton tehtäviä. Lähde: EUROSTAT 2017b; 2017c; OECD, 2017. Kun menot suhteutetaan maan bruttokansantuotteeseen, Saksa erottuu selvästi muista maista (kuvio 14). Saksassa menot olivat vuosien 2001 ja 2015 välillä keskimäärin 0,76 pro- senttia, kun Ruotsissa, jossa suhdeluku oli toiseksi suurin, menot olivat keskimäärin 0,61 prosenttia bkt:stä. Suomen menojen suhde bkt:hen oli vertailumaiden keskitasoa vuosien 2001 ja 2015 välillä. 4 Julkisyhteisöjen menot on luokiteltu COFOG -luokituksen mukaan, jossa julkisyhteisöjen tehtävät on jaettu kymmeneen pääluokkaan. Luokitusjärjestelmän kuvaus: Tilastokeskus, 2001. http://www.stat. fi/meta/luokitukset/_linkki/julkyht.pdf
  • 20. 19 Kuvio 14. Poliisitoimen (COFOG 03.1) menot suhteessa maan bkt:hen. Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja 0,00% 0,10% 0,20% 0,30% 0,40% 0,50% 0,60% 0,70% 0,80% 0,90% 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Huom: Poliisitoimeen (COFOG 03.1) sisältyy poliisin tehtävien lisäksi rajavartion ja maahanmuuton tehtäviä. Lähde: EUROSTAT, 2017a; 2017b. Poliisimiesten määrä on Suomessa alhainen asukasmäärään suhteutettuna ja Euroopan maista ainoastaan Unkarissa oli vuonna 2013 vähemmän poliisimiehiä 100 000 asukasta kohden kuin Suomessa5 . Myös muissa Pohjoismaissa poliisimiehiä on vähän suhteessa asukaslukuun,silläSuomenjälkeenpoliisiensuhdeasukasmääräänolivuonna2013pienin Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Islannissa. Suomenpoliisimiestenmääräolivuosien1997ja2014välilläjokaisenavuonnamatalampi kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa tai Saksassa (kuvio 15). Vuoden 1997 jälkeen poliisien määräperasukasonkasvanuthiemanRuotsissajaSaksassajasäilynytennallaanTanskassa ja Norjassa. Suomi oli vertailtavista maista ainoa, jossa poliisien määrä asukasta kohden oli vuonna 2014 vuotta 1997 matalampi. 5 Kts. liite 3.
  • 21. 20 Kuvio 15. Poliisimiesten (poliisimiehet ja opiskelijat) määrä per 100 000 asukasta. Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja 0 50 100 150 200 250 300 350 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Huom: Saksan osalta ei ole tietoa vuoden 2014 osalta. Lähde: EUROSTAT 2007; 2014; 2017c. 2.4. Yhteenveto sisäministeriön ja poliisitoimen resursseista Vuoden1990jälkeensisäministeriönreaalisetkulutus-jasijoitusmenotkasvoivatsaavuttaen huippunsa vuonna 2013. Vuoden 2013 jälkeen menot ovat olleet laskussa ja tämän vuoden kulutus- ja sijoitusmenojen arvioidaan laskevan noin viidellä prosentilla viime vuoteen verrattuna.Suomenasukaslukuunsuhteutettunakulutus-jasijoitusmenotlaskevatarvion mukaan tänä vuonna alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2007. Sisäministeriön reaaliset kokonaismenot kasvoivat melko samaa tahtia kulutus- ja sijoitusmenojen kanssa vuoteen 2015 saakka, kunnes pakolaiskriisin myötä kohonneet maahanmuuttokustannukset räjähtivät viime vuonna. Tänä vuonna kokonaismenojen arvioidaan olevan selvästi viime vuotta matalammat, mutta aiempia vuosia suuremmat. Maahanmuutonmenotkoostuvatlähestäysinpakolaistenjaturvapaikanhakijoidenvastaan- otosta ja valtion korvauksista kunnille. Nämä kaksi momenttia koostuvat kotouttamiseen, toimeentulotukeen, tulkkaukseen, vastaanottokeskusten perustamiseen ja toimintaan liittyvistä kuluista ja niiden kaltaisista kuluista. Maahanmuuton menot ovat siten sisä- ministeriölle epätyypillisiä ja muistuttavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kuuluvia menoja. Poliisinhenkilöstönmääräkasvoivuodesta1999vuoteen2005jakääntyilaskuun.Vuon- na 2015 poliisin henkilötyövuosien määrä oli 10 007 ja tänä vuonna määrän arvioidaan laskevan 9 862 henkilötyövuoteen. Valvontaan liittyviin tehtäviin käytetyt työvuodet ovat pudonneet valtavasti, kun taas hälytystoiminnan työvuodet ovat kasvaneet. Poliisitoimin- ta näyttää siten siirtyneen rikosten ennaltaehkäisystä rikosten jälkihoitoon. Tulkinnassa
  • 22. 21 täytyy kuitenkin huomioida se, että valvontaan käytettyjä henkilöresursseja on voitu osin korvata automaattisella liikennevalvonnalla. Kansainvälisessä vertailussa Suomen sisäministeriön ja poliisitoimen resurssit näyttäy- tyvät pieninä: poliisitoimen reaaliset menot ovat 2000-luvulla olleet Suomessa asukasta kohden laskettuna matalammat kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa tai Saksassa. Myös poliisimiesten määrä on Suomessa kansainvälisesti hyvin matala.
  • 23. 22 3. POLIISITOIMEN TARVE JA LAATU Tässä luvussa tarkastellaan poliisitoimen tarvetta ja laatua sekä niiden kehitystä. Luvussa tarkastellaan aluksi tarpeen ja laadun mittareita ja niiden muutoksia koko maan tasolla, jonka jälkeen vertaillaan eri poliisilaitoksia keskenään. Poliisin tehtävät ovat moninaisia, eikäyksiselitteisiäjayleispäteviämittareitaniidenmäärälletainiidensuorittamisenlaadulle ole.Eräänlaisiamittareitapoliisitoimentarpeelleovatilmitulleidenrikostenjarikkomusten määrät, hälytystehtävien määrä sekä poliisin myöntämien lupien määrä. Poliisitoiminnan laatua voidaan pyrkiä mittaamaan esimerkiksi poliisin toimintavalmiusaikojen, katu- ja liikenneturvallisuusindeksien sekä rikosten selvitysasteiden avulla. 3.1. Poliisitoimen tarve Suomessa 3.1.1. Poliisin tietoon tullut rikollisuus Kuvio 16 esittää poliisin tietoon tulleiden rikosten ja rikkomusten lukumäärän vuosina 1991–2016. Rikosten ja rikkomusten määrä saadaan Tilastokeskuksen julkaisemasta ti- lastosta, joka kuvaa poliisin tietoon tulleiden tapausten määrää. Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden,ilmirikollisuuden,määräänvaikuttaatapahtuneidenrikostenmääränlisäksi ainakin poliisin valvonnan tehokkuus, muutokset lainsäädännössä ja kansalaisten alttius ilmoittaarikoksistaviranomaisille(KivivuorijaNiemi,2016;Tilastokeskus,2017d). Kuviossa rikokset ja rikkomukset on eroteltu kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä (1. Rikokset A-F) sisältää seuraavat rikoslajit: omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuneetrikokset,seksuaalirikokset,rikoksetoikeudenkäyttöä,viranomaisiajayleistä järjestystävastaan,eräätliikennerikoksetsekämuutrikokset.Toiseenryhmään(2.Liiken- neturvallisuuden vaarantaminen ym.) kuuluvat liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rik- kominen ja ajoneuvorikkomus. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvia rikoksia oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä jär- jestystä vastaan ovat esimerkiksi virkamiehen vastustaminen ja haitanteko virkamiehelle. Esimerkkejä eräistä liikennerikoksista ovat rattijuopumus ja kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.Muihinrikoksiinkuuluvatesimerkiksihuumausainerikoksetjayksityisyyden-, rauhan- ja kunnianloukkaukset. Sekä ryhmään 1. että ryhmään 2. kuuluvat rikosnimikkeet ja niiden määrät vuonna 2016 esitellään kokonaisuudessaan liitteessä 4.
  • 24. 23 Jatkossa ryhmää 1. kutustaan lyhyemmin nimellä kaikki rikokset ja ryhmää 2. nimellä liikennerikkomukset. Näihin kahteen ryhmään kuuluvien tapausten yhteenlasketusta lukumäärästä puhuttaessa käytetään jatkossa nimeä kaikki rikokset ja rikkomukset. Poliisin tietoon tulleiden kaikkien rikosten määrä on laskenut vuodesta 1991 vuoteen 2016 noin kahdeksan prosenttia (kuvio 16). Poliisiin tietoon tulleiden rikosten määrä oli suurimmillaanvuosina2000,jolloinkaikkienrikostenmääräoli453tuhattaja2011,jolloin niiden määrä oli 458 tuhatta6 . Vähiten kaikkia rikoksia tuli poliisin tietoon viime vuonna, jolloin niiden määrä oli 412 tuhatta. Ilmitulleidenliikennerikkomustenmääräonkasvanutjavuonna2016liikennerikkomuksia tulipoliisintietoonnoin17prosenttiaenemmänkuinvuonna1991.Vuonna2010liikennerik- komuksiatulipoliisintietoon504tuhattajavuonna2011505tuhatta.Näinähuippuvuosina liikennerikkomuksia tuli poliisin tietoon yli 90 tuhatta kappaletta enemmän kuin viime vuonna. Tilastoitujen liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän kasvu johtuu luulta- vasti merkittävältä osin automaattisen nopeusvalvonnan aloittamisesta ja laajentamisesta. Kuvio 16. Poliisin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset vuosina 1991–2016. 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Liikennerikkomukset Kaikki rikokset Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. 6 Vuodesta 2009 alkaen rikosluvuissa on mukana tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Tämä nostaa kokonaisrikosmäärää noin 2 %. Suurin vaikutus muutoksella on tilastoitujen huumausainerikosten määrään, joihin muutos vaikuttaa 6–8 %. (Tilastokeskus, 2017d.)
  • 25. 24 Rikosten määrä rikoslajeittain Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrän havaittiin laskeneen vuoden 1991 jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rikoksista syntyvä poliisin tarve olisi pienentynyt, sillä eri rikoslajit aiheuttavat erilaisen kuormituksen poliisille. Rikoksista poliisille aiheutuva työmääräonvoinutkasvaavaikkapoliisintietoontulleidenrikostenmääräonkinlaskenut, josenemmänpoliisiatyöllistävienrikostenmääräonkasvanutjayksinkertaisten,vähemmän poliisia työllistävien rikosten määrä laskenut. Kuviossa 17 esitetään kaikki rikokset jaettuna rikoslajien mukaisiin ryhmiin. Kuviosta nähdään, että kaikkien rikoslajien paitsi omaisuusrikosten ja eräiden liikennerikosten määrä on kasvanut vuosien 1991 ja 2016 välillä. Suhteellisesti eniten kasvoi seksuaalirikos- ten määrä, joskin ne olivat kaikkina vuosina selvästi pienin rikoslaji. Määrällisesti eniten kasvoivathenkeenjaterveyteenkohdistuneetrikoksetjamuutrikokset.Omaisuusrikokset olivat selvästi suurin rikoslaji koko tarkastelujakson aikana, vaikka niiden määrä laski 78 tuhannella. Kuvio 17. Poliisin tietoon tulleet rikokset rikoslajeittain vuosina 1991–2016. 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 B Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset C Seksuaalirikokset D Rikokset viranomaisia vastaan E Eräät liikennerikokset F Muut rikokset A Omaisuusrikokset Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Vuodesta 2009 alkaen poliisin tietoon tulleiden rikosten määriin sisältyvät myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Uudistus vaikuttaa huumausainerikosten määrään6–8%(Tilastokeskus,2017d).Tämäonvaikuttanutosaltaanmuidenrikosten määrän kasvuun. Muiden rikosten määrän kasvua selittää myös kannabiksen kotikasva- tuksen yleistyminen (Niemi ja Virtanen, 2016).
  • 26. 25 Rikosten määrien kehitys on ollut huomattavan erilaista eri rikoslajeissa. Tämä ei kui- tenkaan vielä kerro, ovatko rikokset muuttuneet keskimäärin monimutkaisemmiksi ja työläämmiksi. Suoraa mittaria rikoslajien aiheuttamalle keskimääräiselle työmäärälle ei ole, mutta eräänlainen mittari voisi olla se kuinka suuri osuus rikoksista etenee oikeuteen jaetenkinkäräjäoikeuttakorkeammilleoikeusasteille.Ajatuksenaonse,ettämitäsuurempi osuusrikoksistaeteneekorkeammilleoikeusasteille,sitämonimutkaisemmastarikoslajista on kyse ja monimutkaisten rikoslajien oletetaan aiheuttavan myös poliisille enemmän työtä tapausta kohden. Kuvio 18. Hovi- ja korkeimpaan oikeuteen edenneiden rikosten osuus rikoslajeittain (pl. liikenneri- kokset), 2013. A B C D F Käräjäoikeus 6,29 % 24,59 % 29,91 % 12,14 % 8,49 % Hovioikeus 0,63 % 3,66 % 8,07 % 1,73 % 0,98 % Korkein oikeus 0,13 % 0,55 % 1,60 % 0,23 % 0,27 % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Käräjäoikeus Hovioikeus Korkein oikeus Huom: Kuvion rikoslajit ovat: A. Omaisuusrikokset, B. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, C. Seksuaalirikokset, D. Virkavaltaan kohdistuvat rikokset ja F. Muut rikokset. Lähde: TILASTOKESKUS, 2014a; 2014b; 2014c; 2016c. Rikoslajeistaseksuaalirikoksiakäsitelläänsuhteellisestienitenkäräjä-,hovi-jakorkeim- massa oikeudessa, jolloin ne aiheuttavat tämän mittarin mukaan poliisille suurimman työmääräntapaustakohden.Myöshenkeenjaterveyteenkohdistuvatrikoksetovattyöläitä, kun taas omaisuusrikokset näyttävät mittarin mukaan aiheuttavan vähiten työtä tapausta kohden.Vaikkarikostenmääräkokonaisuudessaanonollutlaskussa,näyttääsiltäettäkes- kimäärintyöläämmätrikoslajitovatkasvaneet.Rikostenmuuttumisestamonimutkaisem- miksi ja työläämmiksi jonkinlaista viitettä antaa myös esitutkinta-aikojen pidentyminen7 , joskin tähän vaikuttaa myös muut asiat kuten esitutkintaan käytössä olevien resurssien määrä tapausta kohden. 7Vuonna2002käräjäoikeuteenmenneissätapauksissatekopäivästätapauksensyyttäjällesaapumispäivään kesti keskimäärin 3,5 kuukautta, ja vuonna 2013 4,6 kuukautta (Tilastokeskus, 2011; 2014c.)
  • 27. 26 3.1.2. Hälytystehtävät ja lupapalvelut Kuviossa 19 esitetään poliisin lupapalveluiden suoritteiden määrä sekä kaikkien poliisin hälytystehtävien määrä. Poliisin lupapalvelujen suoritteet ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta1998,jolloinpoliisimyönsi817000keskeistälupaa,vuoteen2015,jolloinkeskeisiä lupia myönnettiin 1 452 250. Lupapalveluiden suoritteiden määrää on luultavasti lisännyt mahdollisuussähköiseenasiointiin.Lupapalveluidentarvettaonkasvattanutmuunmuassa passien voimassaolon lyheneminen kymmenestä viiteen vuoteen ja se, että lapsella tulee olla oma passi. Hälytystehtävien määrä kasvoi ajanjaksolla 1997–2007 732 tuhannesta 1,1 miljoonaan. 2000-luvun taitteessa hälytystehtävien lukumäärän tuntuvaan kasvuun on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut matkapuhelinten yleistyminen. Viime vuosina häly- tystehtävien määrä on pysytellyt kuitenkin melko vakaana ilman selvää trendiä. Kuvio 19. Poliisin myöntämät luvat ja hälytystoiminta vuosina 1997–2015. 0 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 1400000 1600000 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Hälytystehtävät Poliisin myöntämät luvat Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017. 3.1.3. Poliisitoimen tarve suhteessa resursseihin Poliisinresurssienjatyömääränsuhteellaonoletettavastisuurimerkityspoliisintoiminnan laatuun.Suuretresurssittehtävääkohdenjohtavatkeskimäärinparempaanonnistumiseen tehtävänhoitamisessa.Kuvio20kuvaapoliisimiestenmäärääsuhteessarikoksiin,rikoksiin ja rikkomuksiin sekä hälytystehtäviin.
  • 28. 27 Kuvio 20. Poliisimiesten (sis. opiskelijat) määrä suhteessa tehtäviin. 0 5 10 15 20 25 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Poliisimiehiä kaikkia rikoksia kohden (per 1000 tapausta) Poliisimiehiä kaikkia rikoksia ja rikkomuksia kohden (per 1000 tapausta) Poliisimiehiä hälytystehtäviä kohden (per 1000 tapausta) Huom: 2016* = Poliisimiesten määrä on talousarvion arvio. Lähde: EDUSKUNTA, 1990–2017; EUROSTAT, 2007; 2014; TILASTOKESKUS, 2016c. Poliisimiestenjaopiskelijoidenmääräsuhteessahälytystehtäviinväheninoinkolmannek- sella vuodesta 1997 vuoteen 2015 (kuvio 20). Poliisimiesten määrä on vähentynyt vuoden 1997 jälkeen myös suhteessa kaikkiin rikoksiin ja rikkomuksiin. Poliisin määrä suhteessa kaikkiin rikoksiin ja rikkomuksiin oli viime vuonna 16 prosenttia matalampi verrattuna vuoteen 1997. Suhteessa kaikkiin rikoksiin poliisien määrä ei ole sen sijaan muuttunut merkittävästi: vuonna 1997 poliisimiehiä ja opiskelijoita oli 19,03 tuhatta rikosta kohden ja 18,17 vuonna 2016. Poliisiosaston resurssien ja tehtävien määrän suhdetta voidaan kuvata myös poliisin elinkustannusindeksillä deflatoitujen menojen kautta. Poliisitoimen reaaliset menot ovat, henkilöstön määrästä poiketen, kasvaneet suhteessa kaikkiin rikoksiin sekä rikoksiin ja rikkomuksiin. Menot kasvoivat 16 prosenttia suhteessa kaikkiin rikoksiin ja 33 prosenttia suhteessakaikkiinrikoksiinjarikkomuksiinvuosien1997ja2016välisenäaikana.Hälytys- tehtävien määrään suhteutettuna menot sen sijaan laskivat 11 prosenttia tällä ajanjaksolla. 3.2. Poliisitoimen laatu Suomessa 3.2.1. Rikosten selvitysasteet Selvitysastekertoovuodenaikanaselvitettyjentapaustenjavuodenaikanapoliisintietoon tulleiden tapausten suhteen. Selvitetyt tapaukset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aiempina vuosina, jolloin selvitysaste voi nousta yli sadan prosentin. Selvitetty rikos tar- koittaa tapausta, jossa kaikki syytteestä päättämistä ja oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat on selvitetty. (Tilastokeskus, 2017d.)
  • 29. 28 Kuviossa 21 esitetään kaikkien rikosten ja kolmen suurimman rikoslajin selvitysasteet vuosina 1991–2016. Kaikkien rikosten selvitysaste oli viime vuonna 56,5 prosenttia eli oli hiemanylikaksiprosenttiyksikköäsuurempikuinvuonna1991(54,2%).Kaikkienrikosten selvitysasteessa on melko suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana. Vuosien 1993 ja 2000 välillä selvitysaste pystytteli 50 prosentin tuntumassa vaihdellen sen molemmin puolin. Vuosina2005–2012selvitysasteolikorkeimmillaanjatämänjälkeenseonolluthienoisessa laskussa. Kuvio 21. Kaikkien rikosten ja eräiden rikoslajien selvitysasteet (%) 1991–2016. 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Muut rikokset Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Kaikki rikokset sisältävät rikoslajit A-F. Lähde: TILASTOKESKUS, 2016c. Rikoslajeista useimmin selvittämättä jäävät omaisuusrikokset, joiden selvitysaste oli viime vuonna 37,5 %. Omaisuusrikosten heikko selvitysaste johtuu suurelta osin varkauk- sista,vahingonteoistajamaksuvälinepetoksista,joitatehdäänpaljon,muttajotkaselviävät harvoin. Omaisuusrikosten ollessa selvästi suurin rikoslaji kehittyy niiden selvitysaste samantapaisesti kaikkien rikosten selvitysasteen kanssa. Henkeenjaterveyteenkohdistuneetrikoksetselviävätaiempaaharvemmin.Vuonna1991 niidenselvitysasteoli83,5prosenttiajaviimevuonna68,0prosenttia.Tähänvaikuttaaosin pahoinpitelyjen ja lievien pahoinpitelyjen, joiden selvitysaste on alhainen, suhteellisen osuuden kasvu. Huomattavaa on myös se, että näiden kahden rikosnimikkeen selvitysaste on laskenut. Muiden rikosten selvitysaste on ollut tyypillisesti korkea, joskin myös se on laskenutviimevuosina.Muidenrikostenselvitysasteoliviimevuonna76,9prosenttia,kun se oli 88,6 prosenttia vuonna 1991. Kuvion ulkopuolelle jäävistä rikoslajeista eräiden liikennerikosten selvitysaste oli viime vuonna 96,9 prosenttia, seksuaalirikosten 63,0 ja oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä
  • 30. 29 järjestystä vastaan tehtyjen rikosten 86,3 prosenttia viime vuonna. Ilmitulleet liikennerik- komukset selviävät käytännössä aina ja niiden selvitysaste oli 97,8. Kaikkien rikosten ja yksittäisten rikoslajien selvitysasteet voivat vaihdella siksi että ri- kokset selviävät aiempaa harvemmin tai useammin tai siksi että harvemmin tai useammin selviävienrikosnimikkeidensuhteellinenosuusmuuttuu.Kuviossa22katsotaanyleisimpien rikosnimikkeiden selvitysasteiden kehitystä vuosina 1991–2016. Kuvio 22. Viiden yleisimmän rikosnimikkeen selvitysasteet (%) vuosina 1991–2016. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Varkaus Pahoinpitely Näpistys Vahingonteko* Petos* Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Vahingontekoihin* kuuluu vahingonte- ot ja lievät vahingonteot. Petoksiin* kuuluu petokset ja lievät petokset. Lähde: TILASTOKESKUS, 2016c. Varkauksien selvitysaste on tyypillisesti alhainen ja niiden selvitysaste on kehittynyt hyvin samantapaisesti kaikkien rikosten selvitysasteen kanssa. Myös pahoinpitelyjen selvitysasteen kehityksessä on samankaltaisuutta kaikkien rikosten selvitysasteen kanssa. Pahoinpitelyjen selvitysasteen muutokset ovat kuitenkin olleet voimakkaampia. Lisäksi pahoinpitelyjen selvitysaste on laskenut huomattavasti kaikkien rikosten selvitysastetta jyrkemmin viime vuosina. Petosten,näpistystenjavahingontekojenselvitysasteidenkehityseisitävastoinmuistuta kaikkien rikosten selvitysastetta: petosten selvitysasteessa on voimakasta vuosivaihtelua, näpistysten selvitysaste laski vuoteen 2002 saakka ja on pysytellyt melko vakaana tämän jälkeen ja vahingontekojen selvitysaste laski vuosina 2005–2011. Kaikissa viidessä yleisimmässä rikosnimikkeessä kaikkien rikosten kanssa yhteneväistä onkuitenkinse,ettäniidenselvitysasteolivuonna1991korkeampikuinviimevuonna.Siten näyttääsiltä,etteiselvitysasteenpieneneminenjohduainakaantäysinsiitä,ettävaikeammin selviävien rikosnimikkeiden määrä suhteessa kaikkiin rikoksiin olisi kasvanut.
  • 31. 30 3.2.2. Toimintavalmiusaika ja liikenne- ja katuturvallisuusindeksi Poliisin toimintavalmiusaika voidaan laskea poliisin tai asiakkaan näkökulmasta. Poliisin näkökulmasta laskettuna toimintavalmiusaikaan kuuluvat tehtävän odotusaika, partion viiveaikajaminimiajotehtäväpaikalle.Asiakkaannäkökulmastalaskettuuntoiminta-aikaan sisältyymainittujenlisäksihätäkeskustoiminnassatehtävänkäsittelyynkuluvaaika.Toimin- tavalmiusaikaakuvataanerikseenA-luokantehtäviensekäA-jaB-luokantehtävienosalta. Luokan A tehtävät ovat välittömästi hoidettavia tehtäviä ja luokan B tehtävät viipymättä hoidettavia tehtäviä, jotka hoidetaan A-tehtävien jälkeen. (Poliisi, 2015.) Kuvio 23 kuvaa poliisin toimintavalmiusaikaa asiakkaan näkökulmasta. Toimintaval- miusaika on viimevuosina parantunut hieman kaikkein kiireellisimmissä A-luokan tehtä- vissä: vuonna 2015 toimintavalmiusaika asiakkaan näkökulmasta oli 12,3 minuuttia, kun vuonna 2006 se oli 13,7 minuuttia eli 11 prosenttia pidempi. Toimintavalmiusajan ei voida kuitenkaan sanoa laskeneen trendimäisesti, vaan siinä havaitaan laskuja ja nousuja. AB- kiireellisyysluokkaan kuuluvien tehtävien toimintavalmiusaika on puolestaan kasvanut vuodesta 2012 (21,3 minuuttia) vuoteen 2015 (22,9 minuuttia). Kuvio 23. Poliisin toimintavalmiusaika asiakkaan näkökulmasta minuutteina, 1997–2015. 0 5 10 15 20 25 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintavalmiusaika A-teht. Toimintavalmiusaika AB-teht. Huom: Toimintavalmiusaika mittaa aikaa hätäpuheluun vastaamisesta siihen hetkeen kun partio saapuu tehtäväpaikalle. Lähde: POLIISI, 2005–2015. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti-jaliikennejuopumustenmäärienjaväestömääränavulla.Liikenneturvallisuusindeksi puolestaan lasketaan rekisteröityjen avoneuvojen ja tieliikenteessä loukkaantuneiden ja kuolleiden lukumäärien avulla. (Poliisi, 2005–2015.) Katuturvallisuusindeksi oli vuonna 2015 hieman perusvuotta 1999 matalampi 98,4 (kuvio 24). Vuonna 2015 katuturvallisuusindeksi saavutti kuitenkin korkeamman tason kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvun puolella. Tarkastellun ajanjakson aikana katutur-
  • 32. 31 vallisuusindeksiolimatalinvuonna2011,jolloinseoli78,7.Liikenneturvallisuusindeksion parantunut selvästi; vuonna 2003 indeksin arvo oli 136 ja vuonna 2015 181,9. Kuvio 24. Katu- ja liikenneturvallisuusindeksi 2001–2015. 0 50 100 150 200 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Katuturvallisuusindeksi Liikenneturvallisuusindeksi Huom: Indeksin arvo 1999=100. Katuturvallisuusindeksi koostuu ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään. Liikenneturvallisuusindeksi koostuu liikenteessä kuolleiden ja loukkaantu- neiden suhteesta autojen ja moottoripyörien määrään. Lähde: EDUSKUNTA, 2005–2017; POLIISI, 2005–2015. 3.3. Poliisitoimen tarve poliisilaitoksittain 3.3.1. Poliisin tietoon tulleet rikokset poliisilaitoksittain Poliisin tietoon tulleiden rikosten lukumäärissä on selviä alueellisia eroja. Tässä osiossa kuvataanrikostenlukumääriäsuhteessaasukaslukuuneripoliisilaitostenalueella.Kuvio25 esittää kaikkien rikosten ja rikkomusten yhteenlasketun määrän tuhatta asukasta kohden vuosina 2006 ja 2016. ViimevuonnaenitenrikoksiajarikkomuksiasuhteessaasukaslukuuntuliilmiHelsingin poliisilaitoksessa, jossa niiden määrä oli 178 tuhatta asukasta kohden. Toiseksi eniten niitä tuli ilmi Hämeessä, jossa poliisin tietoon tuli 156 rikosta ja rikkomusta per tuhat asukasta. Vähiten tapauksia poliisin tietoon tuli Länsi-Uudellamaalla (123) ja Sisä-Suomessa (122). Helsingissä asukasta kohden laskettujen rikosten ja rikkomusten määrä (176) oli suurin myösvuonna2006.MyösHämeessätapaustenmäärä(153)olikorkea,muttavuonna2006 toiseksi eniten tapauksia tuli ilmi asukasta kohden Lounais-Suomessa (173). Lounais- Suomessa tapausten määrä oli vuonna 2016 selvästi pienempi (143) kuin vuonna 2006. Vuonna 2016 poliisin tietoon tulleiden rikosten ja rikkomusten yhteenlaskettu määrä asukastakohdenolivuotta2006suurempikuudellapoliisilaitoksellayhdestätoista.Eniten tapaustenmääräkasvoiOulussa,jossaniidenmääräkasvoi126tapauksesta143tapaukseen.
  • 33. 32 Lounais-Suomessa rikosten ja rikkomusten määrän lasku oli huomattavan suuri. Muilla poliisilaitoksilla tapahtuneet muutokset olivat selvästi pienempiä. Kuvio 25. Kaikki rikokset ja rikkomukset per 1000 asukasta poliisilaitoksittain vuosina 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 2006 176 128 151 153 146 173 131 140 146 126 140 2016 178 123 152 156 146 143 122 132 148 143 146 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2006 2016 Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Myös kaikkia rikoksia (pl. liikennerikkomukset) tulee eniten poliisin tietoon suhteessa asukaslukuun Helsingissä (kuvio 26). Huomattavaa on myös se, että Helsingin ero muihin poliisilaitoksiin on suurempi kaikkien rikosten kuin kaikkien rikosten ja rikkomusten kohdalla. Toisin sanoen Helsingissä liikennerikkomusten osuus kaikista rikoksista ja rik- komuksista on pienempi kuin muiden poliisilaitosten alueella. Kääriäisen ym. (2016) mukaan Helsingin suuri pahoinpitelyjen määrä johtuu osaltaan Helsingin asemasta hu- vitteluelämän, liikenteen ja anniskeluliiketoiminnan keskuksena. Helsingin asemalla on luultavasti samanlainen vaikutus myös muihin rikoslajeihin, kuten omaisuusrikoksiin ja siten myös kaikkien rikosten määrään. Viime vuonna Helsingissä poliisin tietoon tuli 122 rikosta tuhatta asukasta kohden. Itä- Uudellamaallarikoksiasattuitoiseksieniten,85tapaustapertuhatasukasta.Pienimmillään poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä per tuhat asukasta oli Pohjanmaalla (51) ja Itä- Suomessa(56).Asukaslukuunsuhteutetturikosmääräkasvoivuodesta2006vuoteen2016 ainoastaanItä-UudellamaallajaSisä-Suomessa.Muidenpoliisilaitostenalueillasuhdeluku säilyi ennallaan tai laski.
  • 34. 33 Kuvio 26. Kaikki rikokset per 1000 asukasta poliisilaitoksittain vuosina 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 2006 127 67 81 82 77 80 68 59 68 71 71 2016 122 63 85 69 77 67 69 51 56 62 71 0 20 40 60 80 100 120 140 2006 2016 Huom: Kuvio esittää poliisin tietoon tulleiden kaikkien rikosten määrän 1000 asukasta kohden. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän lisäksi myös eri rikoslajien osuus kaikista rikoksista vaihtelee poliisilaitoksittain. Kuvio 27 esittää eri rikoslajien osuudet kaikista rikoksista poliisilaitoskohtaisesti. Vuonna 2016 suurin rikoslaji kaikissa poliisilaitoksissa oli omaisuusrikokset. Vuonna 2016 Helsingissä niiden osuus kaikista rikoksista (62 %) oli suurempikuinmilläänmuullapoliisilaitoksella.Helsinginjälkeenomaisuusrikostenosuus oli suurin Itä-Uudellamaalla (57 %) ja Sisä-Suomessa (57 %). Pohjanmaalla omaisuusri- kosten osuus oli pienin ja kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista vain 46 prosenttia oli omaisuusrikoksia. Muut rikokset ovat kaikissa poliisilaitoksissa toiseksi suurin rikoslaji. Kaakkois-Suo- mea lukuun ottamatta niiden osuus kaikista rikoksista vaihteli 18 ja 23 prosentin välillä. Kaakkois-Suomessa niiden osuus poliisin tietoon tulleista rikoksista oli poikkeuksellisen suuri 30 prosenttia. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuus oli suurin Itä-Suomessa, jossa kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista 11 prosenttia kuului kyseiseen rikoslajiin. Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla niiden osuus oli pienin, sen ollessa 7 prosenttia. EräidenliikennerikostenosuusonHelsingissäselvästimuitapoliisilaitoksiamatalampija vainkuusiprosenttiakaikistapoliisintietoontulleistarikoksistaolieräitäliikennerikoksia. Hämeessä,Lapissa,Oulussa,Itä-SuomessajaerityisestiPohjanmaallaeräätliikennerikokset muodostivat selvästi suuremman osan kaikista rikoksista.
  • 35. 34 Kuvio 27. Eri rikoslajien osuudet (%) kaikista rikoksista poliisilaitoksittain vuonna 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi Seksuaalirikokset 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % Muut rikokset 19 % 21 % 23 % 18 % 30 % 20 % 18 % 23 % 22 % 19 % 20 % Eräät liikennerikokset 6 % 11 % 9 % 14 % 11 % 13 % 12 % 15 % 14 % 14 % 14 % Rikokset viranomaisia vastaan 4 % 2 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 5 % 4 % 3 % 5 % Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset 8 % 9 % 7 % 8 % 7 % 9 % 10 % 10 % 11 % 9 % 10 % Omaisuusrikokset 62 % 55 % 57 % 56 % 48 % 54 % 57 % 46 % 48 % 54 % 49 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: TILASTOKESKUS, 2017d. 3.3.2. Hälytystehtävien määrä poliisilaitoksittain Kaikkienrikostenjarikkomustentavoinmyöshälytystehtävienmääräsuhteessaasukaslu- kuunoliviimevuonnasuurinHelsingissä,jossapoliisillaolihoidettavanaan256hälytysteh- täväätuhattaasukastakohden.HälytystehtäviätulipaljonmyösItä-Uudellamaalla(250)ja Lapissa (227). Pohjanmaalla hälytystehtävien määrä oli vähäisin tuhatta asukasta kohden (169), jonka lisäksi se oli matala myös Länsi-Uudellamaalla (170) ja Lounais-Suomessa (179). Hälytystehtävien määrä kasvoi kaikilla poliisilaitoksilla lukuun ottamatta Helsinkiä ja Lappia. Hälytystehtävien määrä kasvoi etenkin Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä. Kuvio 28. Hälytystehtävien määrä tuhatta asukasta kohden poliisilaitoksittain vuosina 2010 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 2010 271 150 228 185 165 176 165 155 205 188 244 2016 256 170 250 211 196 179 186 169 218 197 227 0 50 100 150 200 250 300 2010 2016 Lähde: POLSTAT, 2017.
  • 36. 35 3.3.3. Poliisitoimen tarve suhteessa resursseihin poliisilaitoksittain Poliisin tarpeen ja resurssien suhdetta kuvataan kuviossa 29 poliisimiesten määrällä suh- teutettuna rikosten määrään ja asukaslukuun. Poliisimiesten määrä ei sisällä opiskelijoita ja rikosten määrä sisältää kaikki rikokset, mutta ei liikennerikkomuksia. Rikosten määrään suhteutetussa poliisimiesten määrässä on suurta vaihtelua poliisilai- tosten välillä. Viime vuonna eniten poliiseja tuhatta rikosta kohden oli Lapissa (23,80) ja vähiten Itä-Uudellamaalla (13,47). Poliisimiesten määrä oli suuri suhteessa rikoksiin myös Pohjanmaalla (20,62) ja Itä-Suomessa (20,62) ja puolestaan pieni Länsi-Uudellamaalla (15,10) ja Sisä-Suomessa (15,25). Kuvio 29. Poliisimiehet per 1000 rikosta ja per 10 000 asukasta vuonna 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi Per 10 000 asukasta 20,58 9,47 11,42 11,49 12,23 11,16 10,53 10,90 11,46 11,67 16,82 Per 1000 rikosta 16,87 15,10 13,47 16,61 15,94 16,72 15,25 21,52 20,62 18,74 23,80 0 5 10 15 20 25 Poliisimiehiä (pl. opiskelijat) Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016b; 2017e. PoliisimiestenmääräperasukasoliviimevuonnasuurinHelsinginpoliisilaitoksella.Polii- sienmääräsuhteessarikoksiinoliHelsingissäkuitenkinvainkeskitasoaverrattunamuihin poliisilaitoksiin. Tämä heijastelee Helsingin poikkeuksellisen suurta rikosmäärää muihin poliisilaitoksiinnähden.PohjanmaallajaItä-Suomessapuolestaanrikostenmääräasukasta kohden on alhainen ja tämä näkyy kuviossa 29 esitettävien pylväiden suurena erotuksena.
  • 37. 36 3.4. Poliisin toiminnan laatu poliisilaitoksittain 3.4.1. Rikosten selvitysasteet poliisilaitoksittain Kuvio 30 esittää kaikkien rikosten selvitysasteen poliisilaitoksittain vuosina 1996, 2006 ja 2016. Viime vuonna kaikkien rikosten selvitysaste oli matalin Helsingissä ja Itä-Uudel- lamaalla, joissa sataa tietoon tullutta rikosta kohden selvitettiin 50 rikosta. Selvitysasteet olivat viime vuonna korkeimmat Pohjanmaalla (72 %) ja Kaakkois-Suomessa (69 %). Kuvio 30. Kaikkien rikosten selvitysaste poliisilaitoksittain vuosina 1996, 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 1996 49 % 47 % 44 % 48 % 56 % 53 % 57 % 54 % 57 % 59 % 51 % 2006 57 % 59 % 58 % 60 % 59 % 60 % 61 % 64 % 69 % 63 % 61 % 2016 50 % 60 % 50 % 55 % 69 % 60 % 59 % 72 % 63 % 59 % 59 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Omaisuusrikosten selvitysaste on kaikissa poliisilaitoksissa matalampi kuin kaikkien rikosten selvitysaste. Kaikkien rikosten tapaan myös omaisuusrikokset selvisivät viime vuonna useimmin Pohjanmaalla (48 %) ja Kaakkois-Suomessa (47 %) ja heikoiten Itä-Uu- dellamaalla(32%),Helsingissä(35%)jaHämeessä(35%).Omaisuusrikostenselvitysasteoli vuonna2006viimevuottakorkeampiainoastaanKaakkois-Suomessa,Lounais-Suomessa ja Sisä-Suomessa.
  • 38. 37 Kuvio 31. Omaisuusrikosten selvitysaste poliisilaitoksittain vuosina 1996, 2006 ja 2016. 1996 38 % 31 % 28 % 32 % 37 % 39 % 40 % 37 % 41 % 39 % 31 % 2006 41 % 37 % 36 % 37 % 35 % 38 % 39 % 40 % 45 % 41 % 35 % 2016 35 % 42 % 32 % 35 % 47 % 41 % 41 % 48 % 44 % 42 % 36 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysaste oli viime vuonna matalin Itä-Uudellamaalla(54 %),Helsingissä(58%)jaOulussa(62%).EtenkinItä-Uudellamaalla jaOulussaselvitysasteonromahtanutkymmenenvuodentakaisesta:vuonna2006henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysaste oli Itä-Uudellamaalla 82 % ja Oulussa 87%.SelvitysastelaskihuomattavastimyösKaakkois-Suomessa,Itä-Suomessa,Helsingissä, Hämeessä ja Länsi-Uudellamaalla. Ainoastaan Pohjanmaan selvitysaste oli viime vuonna vuotta 2006 korkeampi. Kuvio 32. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysaste poliisilaitoksittain vuosina 1996, 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 1996 73 % 77 % 78 % 79 % 74 % 80 % 84 % 83 % 81 % 85 % 78 % 2006 71 % 81 % 82 % 78 % 83 % 80 % 81 % 88 % 86 % 87 % 75 % 2016 58 % 69 % 54 % 66 % 68 % 72 % 73 % 98 % 72 % 62 % 72 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e.
  • 39. 38 Rikostenselvitysasteetvoivatvaihdellapoliisilaitoksittainuseistasyistäjaselvitysasteisiin vaikuttaa voimakkaasti rikoksen tyyppi. Rikoksen tyyppi ja siten selvitysaste vaihtelevat huomattavasti eri rikoslajien välillä, kuitenkin erot ovat usein vielä suurempia samaan rikoslajiin kuuluvien rikosnimikkeiden välillä. Siten on mahdollista, että suuri syy sekä poliisilaitostenettävuosienvälisiineroihinselvitysasteissaonerotilmitulleenrikollisuuden koostumuksessa. Kuitenkin myös varkauksien selvitysaste vaihtelee selvästi poliisilaitok- sittain (kuvio 33). Tämä viittaa siihen, että erot poliisilaitosten selvitysasteissa eivät johdu ainakaan pelkästään ilmitulleen rikollisuuden koostumuksesta. Kuvio 33. Varkauksien selvitysaste poliisilaitoksittain 1996, 2006 ja 2016. Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi 1996 10 % 15 % 12 % 13 % 21 % 18 % 17 % 18 % 22 % 17 % 16 % 2006 15 % 13 % 16 % 13 % 17 % 17 % 19 % 23 % 24 % 26 % 20 % 2016 11 % 16 % 12 % 12 % 16 % 15 % 17 % 26 % 20 % 21 % 16 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Huom: Kuviossa esitetään vuoden aikana poliisin tietoon tulleet rikosten ja vuoden aikana ratkaistujen rikosten suhde. Ratkaistut rikokset ovat voineet tulla poliisin tietoon myös aikaisempina vuosina. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Rikosten selvitysasteiden ja poliisien resurssien välinen yhteys Kuviossa 34 tarkastellaan rikosten selvitysasteen ja poliisin resurssien välistä suhdetta hajontakuviolla, jossa pystyakseli kuvaa kaikkien rikosten selvitysastetta ja vaaka-akseli poliisien määrää jaettuna tuhannella rikoksella. Kuvio sisältää kaikki Manner-Suomen poliisilaitokset vuosina 1997–2016 ja yksi piste kuvaa yhtä poliisilaitos-vuosi -paria.
  • 40. 39 Kuvio 34. Kaikkien rikosten selvitysasteen ja poliisimiesten per 1000 rikosta välinen suhde. y = 0,0061x + 0,4815 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 Selvitysaste(%) Poliisimiehiä per 1000 rikosta Huom: Pystyakselilla kaikkien rikosten (A-F) selvitysaste ja vaaka-akselilla poliisien lukumäärä jaettuna ilmitulleiden ri- kosten lukumäärällä. Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2017e. Kuviosta 34 havaitaan, että kaikkien rikosten selvitysaste on positiivisessa yhteydessä poliisimiesten määrään rikosta kohden: mitä enemmän poliiseja on suhteessa rikoksiin, sitä korkeampi on rikosten selvitysaste. Mallin mukaan yksi poliisimies enemmän tuhatta rikosta kohden tarkoittaa 0,61 prosenttiyksikköä korkeampaa selvitysastetta. Havainnol- listetaan yhteyden suuruutta Helsingin rikosten ja poliisien määrän avulla: Helsingissä tapahtui viime vuonna 77 550 rikosta ja Helsingin poliisimiesten lukumäärä oli 1 301. Näin ollen Helsingissä oli 16,77 poliisimiestä tuhatta rikosta kohden. Siten regressiokertoimen mukaanrikostenmääränpysyessäennallaan,Helsinginpoliisimiestenmääräntulisikasvaa 127 henkilöllä, jotta selvitysaste kasvaisi yhdellä prosenttiyksiköllä. Poliisien määrän per rikos ja rikosten selvitysasteen välistä yhteyttä tarkastellaan li- säksi yksinkertaisten regressiomallien avulla (ks. liite 5). Regressiomalleissa selitettävänä muuttujana ovat rikosten selvitysasteet ja selittävänä muuttujana poliisimiesten määrä jaettuna rikosten määrällä. Selitettävänä ovat vuorollaan kaikkien rikosten, omaisuus- rikosten, henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja varkauksien selvitysasteet. Lisäksi regressiot suoritetaan kahdelle ryhmälle, joista toiseen kuuluu lievempiä rikoksia ja toiseen vakavampia rikoksia. Kaikkien selitettävien muuttujien ja poliisin resurssien välistä suhdetta estimoidaan kolmella mallilla. Ensimmäisessä mallissa ainoa selittävä muuttuja on poliisimiesten määrä jaettuna kaikkien rikosten määrällä ja toiseen malliin lisätään vuosi-dummyt ja kolmanteen malliin myös poliisilaitos-dummyt. Mallin 1 mukaan kaikkien rikosten selvitysaste on positiivisessa ja tilastollisesti merkit- sevässä yhteydessä poliisien määrään per rikos. Suhde säilyy positiivisena malleissa 2 ja 3, mutta menettää tilastollisen merkitsevyytensä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikostenselvitysasteeiolemilläänmallillatilastollisestimerkitsevässäyhteydessäpoliisien määränkanssa,niinkuineiolemuidenrikostenkaan.Poliisienrikoksiinsuhteutettumäärä
  • 41. 40 onpositiivisessajatilastollisestimerkitsevässäyhteydessäomaisuusrikostenselvitysasteen kanssa mallin 1 mukaan ja positiivisessa, mutta ei tilastollisesti merkitsevässä suhteessa mallien 2 ja 3 mukaan. Kokonaisuudessaan tulosten perusteella ei voida sanoa, että poliisien määrällä per rikos ja rikosten selvitysasteella olisi yhteyttä kun vuosi- ja poliisilaitoskohtaiset tekijät huomioidaan.Kuitenkinvarkauksienkohdallapoliisienresurssienjatyömääränsuhteella ja rikosten selviämisellä havaittiin positiivinen yhteys. Huomionarvoista on myös se, että poliisien määrän havaittiin olevan yhteydessä lievempiin rikoksiin, mutta ei vakavampiin rikoksiin.Tämänvoidaantulkitaviittaavansiihen,ettäpoliisiakohdenlasketuntyömäärän kasvaessa poliisit priorisoivat työpanoksensa vakavampiin tapauksiin, jolloin vähemmän vakavien rikoksien selvittäminen kärsii. Tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella mallin yksinkertaisuuden vuoksi, eikä niiden perusteella voida puhua kausaalisuhteesta. 3.4.2. Poliisin toimintavalmiusajat poliisilaitoksittain Poliisin toimintavalmiusajat vaihtelevat huomattavasti poliisilaitoksittain. Vuonna 2016 toimintavalmiusaika oli lyhyin Itä-Uudellamaalla (15,30 minuuttia) ja pisin Itä-Suomessa (19,48 minuuttia). Viime vuonna toimintavalmiusaika oli yli 19 minuuttia Itä-Suomen lisäksi myös Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Itä-Uudenmaan jälkeen lyhimmät toimintavalmiusajat viime vuonna olivat Helsingissä, Kaakkois-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla. Toimintavalmiusajat vaihtelevat voimakkaasti eri vuosina. Helsingissä toimintavalmi- usaika oli liki kolme minuuttia korkeampi vuonna 2010 kuin viime vuonna. Myös Länsi- Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Hämeen toimintavalmiusaika oli viime vuonna vuotta 2010 lyhyempi. Lounais-Suomessakehitysolisamallaajanjaksollapäinvastainenjatoimintavalmiusaika heikkeni liki neljä minuuttia. Myös Pohjanmaan, Lapin, Sisä-Suomen, Oulun ja Kaakkois- Suomen toimintavalmiusaika heikkeni yli minuutilla vuodesta 2010 viime vuoteen. Poliisintoimintavalmiusaikaheijasteleepoliisienresurssienjatehtävienmäärääsekäpo- liisintoiminta-aluetta.Suurempitehtävienmääräsuhteessapoliisienmääräänoletettavasti heikentäätoimintavalmiusaikaa.Toimintavalmiusaikaaheikentävätmyössuuretetäisyydet ja harvaan asuttujen poliisilaitosten toimintavalmiusajat ovatkin selvästi pidempiä.
  • 42. 41 Kuvio 35. Poliisin toimintavalmiusaika AB-tehtävissä poliisin näkökulmasta poliisilaitoksittain minuut- teina. 2010 19,37 17,22 15,45 17,66 15,38 15,46 17,92 17,75 19,36 17,67 16,10 2016 16,52 16,89 15,30 17,22 16,75 19,18 19,43 19,24 19,48 18,91 18,11 2017* 14,97 16,39 14,82 16,93 15,82 18,77 18,64 19,13 18,87 18,66 18,67 0 5 10 15 20 25 Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Häme Kaakkois- Suomi Lounais- Suomi Sisä- Suomi Pohjan- maa Itä- Suomi Oulu Lappi Huom: Kuvio esittää poliisin keskimääräisen toimintavalmiusajan AB-tehtävissä poliisin näkökulmasta. Toimintavalmi- usaika poliisin näkökulmasta sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Aikaan ei lasketa hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa. 2017* = Tammi-, helmi- ja maaliskuu. Lähde: POLSTAT, 2017. 3.5. Yhteenveto poliisin tarpeen ja laadun kehityksestä Ilmitulleiden rikosten määrä on laskenut Suomessa viime vuosina ja vuonna 2016 rikok- sia tuli ilmi 3,4 prosenttia vähemmän kuin 2010 luvulla keskimäärin. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että rikosten poliisille aiheuttama työmäärä on laskenut. Kaikkien rikosten määrän lasku johtuu kuitenkin omaisuusrikosten määrän laskusta ja omaisuusrikokset vaikuttavatvaativanpoliisiltapienemmäntyöpanoksentapaustakohdenverrattunamuihin rikoslajeihin. Ilmitulleiden rikosten määrää tarkastellessa täytyy huomioida myös se, että ne voivat kertoa rikosten aiheuttaman työn määrän lisäksi poliisin valvonnan tehokkuu- desta. Hälytystehtävien määrä kasvoi vuodesta 1997 vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen niiden määrä on pysynyt melko vakaana. Poliisin myöntämien lupien määrä on kasvanut. Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 poliisin työmäärää on kasvattanut turvapaikanhakijoiden ennätyksellinen määrä. Turvapaikanhakijoiden saapumisesta johtuen poliisi on joutunut sitomaan resurssejaan ulkomaalaisvalvontaan ja maasta poistamiseen sekä esimerkiksi rekisteröintitehtäviin. (Sisäministeriö, 2016.) Kaikkien rikosten selvitysaste oli viime vuonna 56,5 prosenttia, joka oli noin kaksi pro- senttiyksikköä vuotta 1991 korkeampi. Viime vuoden selvitysaste oli kuitenkin huomatta- vasti huippuvuotta 2010 (62,0 %) matalampi. Suurimmista rikoslajeista omaisuusrikosten selvitysaste on kehittynyt melko tasaisesti kun taas henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja muiden rikosten selvitysaste on ollut selvässä laskussa.
  • 43. 42 Ilmirikollisuuden määrässä on suuria alueellisia eroja. Asukaslukuun suhteutettuna kaikkiarikoksiatuliviimevuonnaselvästienitenpoliisintietoonHelsinginpoliisilaitoksella ja vähiten Pohjanmaalla. Helsingissä liikennerikkomuksia tulee ilmi suhteellisesti muita alueita vähemmän, joten kun katsotaan kaikkia rikoksia ja rikkomuksia niin Helsingin ero muihin kaventuu. Pohjanmaalla liikennerikkomuksia tulee sitä vastoin ilmi paljon. Ilmirikollisuuden määrän lisäksi myös niiden selviämisessä on eroavaisuuksia poliisi- laitoksittain. Kaikkien rikosten selvitysasteet ovat matalimpia Helsingissä ja Itä-Uudella- maalla, joissa niitä myös tuli eniten ilmi. Korkeimmillaan kaikkien rikosten selvitysaste on Pohjanmaalla, jossa niiden määrä on puolestaan pienin. Kaikkien rikosten tai suurimpien rikoslajienselvitysasteideneihavaittuolevantilastollisestimerkitsevässäpositiivisessayh- teydessäpoliisimiestenmääräänrikostakohden,kunpoliisilaitos-javuosikohtaisetkiinteät tekijätkontrolloitiin.Poliisienmääränsensijaanhavaittiinolevanpositiivisessayhteydessä varkauksien ja lievempien rikosten selvitysasteiden kanssa vielä kontrollointien jälkeen.
  • 44. 43 4. POLIISIN ALUEELLINEN SAAVUTETTAVUUS Vuonna 2016 tavoite poliisin keskimääräiselle maanlaajuiselle toimintavalmiusajalle A- ja B-luokantehtävissäoli18,7minuuttia.Poliisiylsitavoitteeseentoimintavalmiusajanollessa koko maassa keskimäärin 17,9 minuuttia. Toimintavalmiusajoissa on kuitenkin valtavan suurta alueellista vaihtelua ja poliisipalveluiden saatavuuden ja kansalaisten tasa-arvon toteutuminen on herättänyt huolta. Tässä luvussa tarkastellaan poliisin toimintavalmius- aikojen alueellisia eroja sekä toimintavalmiusaikojen kehitystä ajassa. 4.1. Poliisin toimintavalmiusaikojen taso Poliisin toimintavalmiusaikojen havaittiin vaihtelevan melko voimakkaasti poliisilaitok- sittain: Itä-Uudellamaalla toimintavalmius kiireellisissä ja viipymättä hoidettavissa AB- tehtävissäoliviimevuonna15,30minuuttiajaItä-Suomessa19,48minuuttia.Poliisilaitosten sisäiset erot toimintavalmiusajoissa ovat kuitenkin moninkertaiset poliisilaitosten välisiin eroihin nähden. Viime vuonna poliisin toimintavalmiusaika oli lyhin Pietarsaaressa, jossa se oli 11,0 mi- nuuttia, ja pisin Enontekiöllä, jossa se oli 102,5 minuuttia. Enontekiöllä poliisia jouduttiin siisodottamaannoinpuolitoistatuntiapidempäänkuinPietarsaaressa.Kolmekuntaajoissa toimintavalmiusajat olivat pisimpiä, olivat kaikki Lapista. Viime vuonna keskimääräinen toimintavalmiusaika alitti 15 minuuttia 19 eri kunnassa. Seitsemässä kunnassa poliisin toimintavalmiusaika oli vähintään tunnin pituinen.
  • 45. 44 Taulukko 1. Lyhimmät ja pisimmät poliisin toimintavalmiusajat AB-tehtävissä kunnittain vuonna 2016. Kunnat joissa toimintavalmiusaika oli lyhin Sijoitus Kunta Minuuttia Sijoitus Kunta Minuuttia Sijoitus Kunta Minuuttia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pietarsaari Järvenpää Hyvinkää Rovaniemi Porvoo Kokkola Raahe Kajaani Rauma Imatra 11.0 11.2 11.8 12.7 12.8 13.1 13.2 13.2 13.3 13.4 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Lahti Ylivieska Kauniainen Vaasa Forssa Kemi Joensuu Iisalmi Kouvola Pieksämäki 13.6 13.7 13.9 14.0 14.0 14.1 14.2 14.4 14.5 15.0 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Vantaa Kotka Kuopio Espoo Tornio Salo Tampere Riihimäki Jokioinen Seinäjoki 15.0 15.1 15.2 15.2 15.4 15.7 15.9 16.1 16.3 16.3 Kunnat joissa toimintavalmiusaika oli pisin Sijoitus Kunta Minuuttia Sijoitus Kunta Minuuttia Sijoitus Kunta Minuuttia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Enontekiö Savukoski Utsjoki Luhanka Kivijärvi Keitele Soini Kinnula Puumala Puolanka 102.5 85.4 83.7 64.5 61.6 61.3 60.0 57.6 55.8 55.0 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Muonio Pertunmaa Perho Kolari Vaala Salla Lestijärvi Vesanto Hailuoto Merikarvia 52.9 52.1 52.0 51.6 51.0 50.7 50.0 49.7 49.1 47.9 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Pyhäntä Pihtipudas Isojoki Karvia Tuusniemi Kangasniemi Miehikkälä Kyyjärvi Siikainen Kihniö 47.4 47.4 47.3 47.2 47.2 47.2 46.6 46.4 46.1 45.7 Huom: Taulukko kuvaa toimintavalmiusaikoja poliisin näkökulmasta. Lähde: POLSTAT, 2017. Niistä kolmestakymmenestä kunnasta joissa toimintavalmiusaika oli heikoin viime vuonna,seitsemänsijaitsimelkotiiviissäryppäässäSuomenselällä.Nämäseitsemänkuntaa ovat Kivijärvi, Soini, Kinnula, Perho, Kyyjärvi, Lestijärvi ja Pihtipudas. Näiden kuntien läheisyydessä sijaitsee kolmenkymmenen heikoimman toimintavalmiusajan listalta myös KeitelejaVesanto.SitenlähelläKeski-Suomenmaakunnanpohjoispuolenmaakuntarajoja sijaitsevat kunnat näyttävät olevan jonkinlaisessa katvealueessa. Lappia lukuun ottamatta ne kunnat, joissa toimintavalmiusaika on heikoin näyttävät sijaitsevan tyypillisesti lähellä poliisilaitosten välisiä rajoja ja kaukana yksikön pääpoliisiasemasta. Kaikissa Suomen 20 väkiluvultaan suurimmassa kunnassa poliisin toimintavalmiusaika oli viime vuonna alle 19 minuuttia. Koko maan keskimääräistä toimintavalmiusaikaa (17,9 minuuttia) pidempi oli suurimmista kunnista ainoastaan Hämeenlinnan keskimääräinen toimintavalmiusaika(18,4).Toimintavalmiusaikaoliyli17minuutinpituinenmyösTurussa, Jyväskylässä, Porissa ja Oulussa. Suurista kunnista lyhyimmillään toimintavalmiusaika oli Rovaniemellä (12,7 minuuttia). Alle 15 minuutin toimintavalmiusaikoihin suurimmista kaupungeista päästiin Rovaniemen lisäksi Lahdessa, Vaasassa, Joensuussa ja Kouvolassa.
  • 46. 45 Taulukko 2. Poliisin toimintavalmiusajat AB-tehtävissä 20 suurimmassa kaupungissa vuonna 2016. Toimintavalmiusaika 20 suurimmassa kaupungissa Kunta Minuuttia Kunta Minuuttia Kunta Minuuttia Kunta Minuuttia Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu 16.5 15.2 15.9 15.0 17.1 Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola 17.7 17.6 13.6 15.2 14.5 Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa 17.6 14.2 16.5 18.4 14.0 Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo 12.7 16.3 16.3 15.1 15.7 Huom: Taulukko kuvaa toimintavalmiusaikoja poliisin näkökulmasta. Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a. Kuvio 36 kuvaa toimintavalmiusajan ja väkiluvun suhdetta kaikkien Suomen kuntien osalta vuonna 2016. Kuviossa pystyakselilla on toimintavalmiusaika minuutteina ja vaaka- akselillakunnanväkiluvunluonnollinenlogaritmi.Kuviostanähdääntoimintavalmiusajan riippuvanselvästikunnanväkiluvusta.Lisäksitoimintavalmiusaikojensuhdeasukasluvun logaritmiinonvoimakkaampipienissäkunnissa.Toisinsanoenkunnankokovaikuttaapo- liisin toimintavalmiusaikoihin ja vaikutus on suuri pienissä kunnissa. Väkiluvun vaikutus on kuitenkin vähäinen silloin, kun kunta on suuri. Kuvio 36. Poliisin toimintavalmiusajan ja kunnan väkiluvun välinen suhde vuonna 2016. 0 20 40 60 80 100 120 5 7 9 11 13 15 Toimintavalmiusaika,min Asukasluku Huom: Kuviossa pystyakselilla on poliisin toimintavalmiusaika poliisin näkökulmasta AB-luokan tehtävissä minuutteina. Vaaka-akselilla kunnan asukasluvun luonnollinen logaritmi. Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a.
  • 47. 46 4.2. Toimintavalmiusaikojen muutos Poliisien toimintavalmiusajoista on kuntakohtaista tietoa tarjolla vuodesta 2010 alkaen. Taulukossa 4 esitetään 30 kuntaa, joissa poliisin toimintavalmiusaika AB-tehtävissä heik- keni eniten ja 30 kuntaa, joissa toimintavalmiusaika parani eniten vuodesta 2010 vuoteen 2016. Toimintavalmiusaika on vuoden keskimääräinen toimintavalmiusaika. Suurimmat muutokset toimintavalmiusajoissa ovat odotetusti tapahtuneet pienissä kunnissa (taulukko 3). Niistä kunnista, joissa toimintavalmiusaika heikkeni eniten, suu- rimman asukasluku oli alle 12 000 henkeä. Kaikki 30 kuntaa, joissa toimintavalmiusaika parani eniten, olivat puolestaan alle 7 000 asukkaan kuntia. Eniten toimintavalmiusajat huonontuivat Mänttä-Vilppulassa, jossa ne kasvoivat 18,5 minuuttia ja Juvalla, jossa ne kasvoivat 18,3 minuuttia. Yli kymmenellä minuutilla toimintavalmiusajat heikkenivät kymmenessä kunnassa. Suurin parannus toimintavalmiusaikoihin nähtiin Utsjoella, jossa toimintavalmiusajat kohenivat 25,9 minuutilla. Yli kymmenen minuutin parannuksiin pääsi kuusi kuntaa. Taulukko 3. Kunnat joissa toimintavalmiusajat paranivat tai heikkenivät eniten vuodesta 2010 vuoteen 2016. Kunnat joissa toimintavalmiusaika heikkeni eniten vuodesta 2010 vuoteen 2016 Sijoitus Kunta Muutos Sijoitus Kunta Muutos Sijoitus Kunta Muutos 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Mänttä-Vilppula Juva Soini Lestijärvi Savukoski Pyhäjärvi Tuusniemi Puolanka Rautalampi Inari 18.5 18.3 15.2 13.5 12.4 11.6 11.1 10.8 10.7 10.5 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Närpiö Pertunmaa Virrat Kitee Enontekiö Isojoki Ylitornio Lieksa Teuva Karkkila 9.8 9.7 9.7 9.4 9.0 8.9 8.5 8.4 8.1 7.8 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Suonenjoki Paimio Karijoki Sauvo Siikainen Puumala Oulainen Liminka Valtimo Outokumpu 7.6 7.6 7.4 6.8 6.8 6.6 6.4 6.4 6.3 6.1 Kunnat joissa toimintavalmiusaika parani eniten vuodesta 2010 vuoteen 2016 Sijoitus Kunta Muutos Sijoitus Kunta Muutos Sijoitus Kunta Muutos 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Utsjoki Heinävesi Rautavaara Enonkoski Multia Kannonkoski Utajärvi Joutsa Humppila Ypäjä -25.9 -14.1 -11.4 -10.9 -10.1 -10.0 -8.9 -8.7 -8.4 -7.6 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Pello Pelkosenniemi Kruunupyy Marttila Uurainen Halsua Joroinen Pielavesi Tammela Haapavesi -7.4 -7.3 -7.2 -6.7 -6.6 -6.3 -5.8 -5.7 -5.6 -5.4 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Urjala Myrskylä Jokioinen Vesilahti Korsnäs Jämijärvi Toivakka Ruovesi Vesanto Pyhäranta -5.3 -5.1 -5.0 -4.9 -4.8 -4.8 -4.8 -4.4 -4.3 -4.3 Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a.
  • 48. 47 Taulukossa 5 tarkastellaan kuinka poliisin AB-tehtävien toimintavalmiusaika muuttui vuodesta 2010 vuoteen 2016 suurimmissa kunnissa. Toimintavalmiusaikojen muutos on ollut suurissa kunnissa pääosin maltillisempaa. Suurista kunnista toimintavalmiusajan muutos oli poikkeuksellisen voimakas Turussa sen heikentyessä 5,7 minuutilla. Turun jälkeenheikointakehitysoliTampereellajaSeinäjoella(3,6minuuttiakasvua)sekäSalossa (3,5 minuuttia kasvua) Helsingissätoimintavalmiusajatparantuivat2,8minuuttia,mikäolisuuristakaupungeista eniten.Toimintavalmiusajatolivatvuonna2016yliminuutinparempiaverrattunavuoteen 2010 myös Lahdessa ja Vantaalla. Taulukko 4. Poliisin toimintavalmiusaikojen muutos vuodesta 2010 vuoteen 2016 20 suurimmassa kaupungissa. Toimintavalmiusajan muutos suurimmissa kunnissa Kunta Muutos Kunta Muutos Kunta Muutos Kunta Muutos Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu -2.8 -0.6 3.6 -1.2 1.6 Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola 5.7 0.0 -1.6 -0.3 0.4 Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa 2.9 -0.9 2.4 1.0 -0.1 Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo 1.7 3.6 0.4 1.3 3.5 Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a. Kuviossa 37 kunnat on jaettu viiteen kvantiiliin niiden vuoden 2016 asukasluvun perus- teella. Kuvio esittää näiden kvantiilien keskimääräisen poliisin toimintavalmiusajan kuu- kausittaisen kehityksen vuoden 2010 alusta vuoden 2017 maaliskuuhun saakka. Kuviosta havaitaan heti, että toimintavalmiusaikojen tasojen välinen ero on ollut odotetunlainen toimintavalmiusaikojen ollessa matalimmat ylimmässä viidenneksessä ja korkeimmat alimmassa viidenneksessä. Myös toimintavalmiusaikojen kuukausittainen vaihtelu riippuu kunnan koosta. Vaih- telu on selvästi muita suurempaa ensimmäisessä viidenneksessä ja pienintä ylimmässä viidenneksessä.Kuukausivaihtelussaeikuitenkaanolesuuriaerojakolmenkeskimmäisen viidenneksenvälillä.Kuukausivaihtelussamielenkiintoistaonmyösse,ettätoimintavalmi- usajat ovat pidempiä talvella kuin kesällä pienimmissä kunnissa, mutta lyhyempiä talvella kuin kesällä suurimmissa kunnissa.
  • 49. 48 Kuvio37.Kunnanväkiluvunmukaistenviidennestenkeskimääräinentoimintavalmiusaikakuukausittain (2010–2017). y = 0,0009x + 41,902 y = 0,0183x + 35,358 y = 0,0242x + 26,55 y = 0,0361x + 21,015 y = 0,0222x + 15,246 0 10 20 30 40 50 60 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 QU(1) QU(2) QU(3) QU(4) QU(5) Huom: Kuviossa kunnat on jaettu väkiluvun mukaan kvintiileihin. QU(1) kuvaa väkiluvultaan pienimpään viidennekseen kuuluvien kuntien toimintavalmiusaikojen aritmeettista painottamatonta keskiarvoa jne. Kuviossa käyrille on piirretty myös lineaarinen trendisuora. Lähde: POLSTAT, 2017; TILASTOKESKUS, 2016a. Poliisin toimintavalmiusaikojen aikatrendi on ollut lähes vakio pienimpiä kuntia ku- vaavassa viidenneksessä. Muissa ryhmissä toimintavalmiusajat ovat olleet vuoden 2010 jälkeen hienoisessa kasvussa. Voimakkainta toimintavalmiusaikojen kasvu on ollut nel- jännessä kvintiilissä, jossa toimintavalmiusajat kasvavat suoran kulmakertoimen mukaan 0,036 minuuttia eli 2,2 sekuntia vuodessa. Suurimpia kuntia kuvaavan kvintiilin kasvu on kertoimen mukaan 1,3 sekuntia vuodessa. Poliisiasemien lakkauttaminen ja alueellinen saavutettavuus Vuonna 2016 sisäministeriö teki päätöksen 11 poliisiaseman lakkauttamisesta. Lakkautet- tavat poliisiasemat olivat Eura (Lounais-Suomi), Hanko (Länsi-Uusimaa), Haukipudas (Oulu), Kaarina (Lounais-Suomi), Lempäälä (Sisä-Suomi), Liminka (Oulu), Mäntyharju (Itä-Suomi),Mäntsälä(Itä-Uusimaa),Parikkala,(Kaakkois-Suomi),Siilinjärvi(Itä-Suomi) ja Ylöjärvi (Sisä-Suomi). Suurimmatkunnat,joidenpoliisiasemamäärättiinlakkautettavaksiviimevuonna,olivat Ylöjärvi ja Kaarina. Lakkauttamisen jälkeen ajomatka Ylöjärveltä lähimmälle poliisiase- malleon14minuuttiajavastaavastiKaarinasta17minuuttia.Kunnissajoidenpoliisiasema lakkautettiin,yli20 000asukastaolimyösLempäälässä,SiilinjärvelläjaMäntsälässä.Näistä kunnista pisin ajomatka lähimmälle poliisiasemalle on Mäntsälästä, josta matkan kesto on 24 minuuttia. Lakkautusten myötä ajomatka venähti etenkin Parikkalassa (44 minuuttia) ja Mäntyharjulla (37 minuuttia), jotka ovat myös kaksi väkiluvultaan pienintä kuntaa. Po- liisiasemien lakkauttamisella voi olla lakkautuksen kohteena olleen kunnan lisäksi myös
  • 50. 49 niiden naapurikuntiin. Esimerkiksi lakkautetun Mäntyharjun lähistöllä sijaitseva Per- tunmaa sijaitsee Mäntyharjun ja Itä-Suomen poliisilaitoksen rajan välissä, jolloin aseman lakkauttaminen aiheuttaa sen, että Pertunmaa on entistäkin kauempana poliisiasemista. Taulukko 5. Vuonna 2016 lakkautetut poliisiasemat ja lakkautuksen jälkeinen lähin poliisiasema. Lakkautetut poliisiasemat ja lähin poliisiasema lakkautuksen jälkeen Kunta Lähin poliisiasema Ajomatka minuutteina Rikokset ja rikkomukset 2016 Kaikki rikokset 2016 Väkiluku 2016 Eura Hanko Haukipudas Kaarina Lempäälä Liminka Mäntsälä Mäntyharju Parikkala Siilinjärvi Ylöjärvi Kokemäki Tammisaari Oulu Turku Tampere Oulu Järvenpää Mikkeli Imatra Kuopio Nokia 24 28 20 17 19 23 24 37 44 21 14 1633 1151 - 3273 2046 1229 5320 506 388 4430 5159 627 632 - 1540 1103 448 1333 344 179 948 1583 12128 8864 - 32590 22536 9937 20685 6159 5235 21794 32738 Huom: Etäisyys lähimmälle poliisiasemalle on katsottu Google Mapsista. Haukipudas kuuluu Ouluun. Lähde: TILASTOKESKUS, 2017e. Poliisiasemienlakkautusastuivoimaanvuoden2016loppupuolella.Taulukossa6verra- taanpoliisintoimintavalmiusaikojapoliisiasemanlakkauttamisenjälkeisiäkuukausinaedel- lisvuoden vastaaviin kuukausiin. Vuoden 2017 tammikuussa poliisin toimintavalmiusajat olivat vuoden 2016 tammikuuhun verrattuna pidentyneet ainoastaan kolmessa kunnassa ja lyhentyneet seitsemässä kunnassa. Myös helmikuun toimintavalmiusajat kasvoivat kolmessa kunnassa ja lyhenivät seitsemässä. Maaliskuussa sen sijaan luvut olivat päinvas- taiset: toimintavalmiusajat olivat heikompia seitsemässä ja parempia kolmessa kunnassa. Koko Suomen keskimääräiset toimintavalmiusajat näyttävät kehittyneen samaan tapaan taulukon6kuntienkanssa,ollentammi-jahelmikuussalyhyempiävuonna2017kuin2016 mutta maaliskuussa pidempiä. Sen lisäksi että vuoden 2017 ja 2016 ensimmäisiä kuukausia verrattaessa toimintavalmi- usaikojen parantuminen oli yleisempää kuin heikentyminen, toimintavalmiusajan keski- määräinenparaneminenolisuurempaakuinkeskimääräinenheikkeneminen.Lyhentyneet toimintavalmiusajatmuuttuivatkeskimäärin5,2minuuttiajapidentyneettoimintavalmius­ ajat keskimäärin 2,7 minuuttia.
  • 51. 50 Taulukko 6. Toimintavalmiusajat vuosien 2016 ja 2017 tammi-, helmi- ja maaliskuussa niissä kunnissa, joiden poliisiasema lakkautettiin. Poliisin toimintavalmiusaika vuosien 2016 ja 2017 kolmena ensimmäisenä kuukautena Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 2016 2017 Muutos 2016 2017 Muutos 2016 2017 Muutos Eura 30.9 32.0 1.0 44.2 37.9 -6.3 36.7 37.0 0.4 Hanko 31.7 21.8 -10.0 28.0 23.8 -4.3 24.8 20.9 -3.9 Kaarina 19.1 19.3 0.2 21.8 21.9 0.1 18.8 23.6 4.8 Lempäälä 22.8 20.2 -2.6 19.0 15.4 -3.6 17.2 18.8 1.6 Liminka 15.5 21.1 5.6 16.2 18.9 2.6 14.0 27.3 13.2 Mäntsälä 25.1 24.9 -0.2 25.3 24.2 -1.1 23.9 25.1 1.2 Mäntyharju 44.0 40.3 -3.7 43.7 31.1 -12.6 41.8 30.4 -11.4 Parikkala 53.8 46.4 -7.4 50.7 51.6 0.9 51.3 35.0 -16.4 Siilinjärvi 21.0 19.9 -1.1 22.5 21.3 -1.2 23.0 23.7 0.8 Ylöjärvi 24.2 21.7 -2.5 21.6 20.8 -0.9 19.1 21.7 2.7 Koko maa 17.3 17.2 -0.1 17.6 17.4 -0.2 16.7 17.2 0.5 Huom: Taulukossa verrataan vuoden 2017 tammi-, helmi- ja maaliskuun toimintavalmiusaikoja vuoden 2016 vastaavien kuukausien toimintavalmiusaikoihin niissä kunnissa, joiden poliisiasema lakkautettiin vuoden 2016 loppupuolella. Taulu- kossa kunkin kuukauden alla oleva kolmas sarake kertoo kuinka paljon toimintavalmiusaika poikkesi vuonna 2017 vuoden 2016 vastaavan kuukauden toimintavalmiusajasta. Vihreä väri kertoo toimintavalmiusajan parantuneen ja punainen väri heikentyneen. Lähde: POLSTAT, 2017. Kokonaisuudessaantoimintavalmiusajateivätolesiisheikentyneetniissäkunnissajoiden poliisiasema lakkautettiin. Kahdessa kunnassa, Kaarinassa ja Limingassa, toimintavalmi- usaika oli kuitenkin vuonna 2017 vuotta 2016 heikompi kaikkina kolmena kuukautena. Kaarinassaniidenkasvuolitammi-jahelmikuidenosaltavähäistä,muttamaaliskuussa2017 toimintavalmiusaika oli Kaarinassa 4,8 minuuttia vuoden takaista korkeampi. Limingassa toimintavalmiusajatheikkeniväthuomattavastikaikkinakolmenakuukautena.Lakkautuk- sen jälkeen Limingan lähin poliisiasema (Oulu) sijaitsee 23 minuutin ajomatkan päässä ja Kaarinanlähinasema(Turku)17minuutinajonpäässä.Etäisyyslähimpäänasemaansäilyi siis näissä kahdessa pienempänä kuin kunnissa, joiden asema lakkautettiin keskimäärin. Poliisintoimintavalmiusajateivätnäytäheikentyneenniissäkunnissa,joidenpoliisiasema lakkautettiin. Poliisiaseman lakkauttaminen voi toimintavalmiusaikojen lisäksi vaikuttaa myös poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrään. Ilmirikollisuus riippuu osin poliisin valvonnantehokkuudestajapoliisiasemanlakkauttaminenvoijohtaavalvonnanheikkene- miseen. Ilmirikollisuuden määrä voi laskea myös kansalaisten ilmoitusalttiuden vähenty- misenkautta.Kaukanapoliisiasemistajaheikostipoliisinsaavutettavissaolevatkansalaiset voivat ajatella, että vähemmän vakavista rikoksista on turha edes ilomittaa poliisille.
  • 52. 51 5. POLIISIN ANSIOTASO Tässä luvussa tarkastellaan poliisin ansiotasoa ja sen kehitystä. Poliisin ansiotasoa ver- taillaan eri työnantajasektoreiden ja -toimialojen keksimääräisiin palkkoihin sekä eri ammattien keskimääräisiin palkkoihin. Lisäksi luvussa tarkastellaan poliisin yleisten vir- kanimikkeiden palkkoja ja palkkakehitystä. Eri vuosien palkat on muunnettu reaalisiksi elinkustannusindeksin avulla. Palkkakäsite jota vertailuissa käytetään, on kokonaisansio. Siihenkuuluusäännöllisentyöajanansioidenlisäksilisä-jaylityöajaltamaksettuapalkkaa. Kokonaisansioihin sisältyy: −− peruspalkka −− tehtävän, ammattitaidon, palveluvuosien yms. perusteella maksettavat lisät −− työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät −− työaikalisät −− toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritus- perusteiset ansiot −− luontoisetujen verotusarvo −− lisä- ja ylityön ansio −− osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset −− muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät Kokonaisansioihin ei kuulu kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkki- oita. (Tilastokeskus, 2016c.) 5.1. Poliisin ansiotaso vertailussa Poliisitoimen henkilöstön keskimääräinen kuukauden kokonaisansio oli vuonna 2008 pienempi, kuten oli myös kuntien ja yksityisen sektorin työntekijöiden, kuin valtiolla työskentelevillä palkansaajilla keskimäärin (kuvio 38). Kaikkien suomalaisten palkansaa- jien keskimääräinen kuukausipalkka oli poliisin henkilöstön kuukausipalkkaa matalampi.
  • 53. 52 Kuvio 38. Poliisin ja eri sektoreiden palkansaajien kokonaisansiot vuoden 2015 hinnoin, €/kk. Yhteensä Poliisi Valtio Kunta Yksityinen 2008 3169 3481 3525 2913 3232 2015 3333 3735 3867 3045 3408 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Huom: Kuvio kuvaa kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisiä reaalisia kokonaisansioita. Lähde: TILASTOKESKUS, 2008a; 2008c; 2015; 2016c; 2016e. Poliisin henkilöstön reaalinen keskipalkka oli vuonna 2015 noin seitsemän prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2008. Vertailtavista sektoreista valtiolla työskentelevien palkka nousi voimakkaammin, liki kymmenen prosenttia. Kuntien ja yksityisen sektorin keskimääräinen kuukausipalkka kasvoi poliisin henkilöstön palkkaa hitaammin: kuntien kuukausipalkkalaiset ansaitsivat hieman alle ja yksityisen sektorin kuukausipalkkalaiset hieman yli viisi prosenttia enemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2008. Keskimäärin koko- aikaisen palkansaajan reaaliset kokonaisansiot kasvoivat noin viisi prosenttia. Kuvio39kuvaakuntienjavaltiontyöntekijöidenkeskimääräisiäpalkkojaeritoimialoilla. Vuonna 2008 keskimääräinen reaalikuukausipalkka oli vertailtavista toimialoista suurin koulutuksessa, jossa se oli 3 490 euroa. Koulutus oli ainoa kuvion 39 toimialoista, jolla keskimääräinenpalkkaylittipoliisinhenkilöstönkeskimääräisenpalkanvuonna2008.Toi- mialoistajulkisenhallinnonjamaanpuolustuksensekäammatillisen,tieteellisenjateknisen toiminnan keskipalkka oli lähellä poliisitoimen keskipalkkaa. Hallinto- ja tukipalveluiden toimialan palkka oli selvästi matalin vuonna 2008 sen ollessa 2 392 euroa. Poliisitoimen keskimääräisten kokonaisansioiden kasvu oli vertailussa olevia toimialoja nopeampaa ja vuonna 2015 poliisitoimen palkka oli suurempi kuin yhdenkään vertailussa olevan toimialan. Hitaimmin palkat kasvoivat koulutuksen ja hallinto- ja tukipalveluiden toimialoilla.Koulutuksenkeskipalkkakasvoikaksiprosenttiajahallinto-jatukipalveluiden palkka hieman yli kolme prosenttia. Koulutuksen hidas palkkojen kasvu johtuu suurelta osinvuonna2010tehdystäkoulutusuudistuksesta,jossayliopistojenhenkilöstösiirtyipois valtion budjettitaloudesta.
  • 54. 53 Kuvio 39. Poliisin ja joidenkin toimialojen palkansaajien kokonaisansiot vuoden 2015 hinnoin, €/kk. Poliisi M N O P Q 2008 3481 3366 2392 3350 3490 2884 2015 3735 3504 2473 3572 3555 3046 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Huom: Kuvio kuvaa valtion ja kuntien kuukausipalkkalaisten keskimääräisiä reaalisia kokonaisansioita. Kuvion toimialat ovat: M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maan- puolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Lähde: TILASTOKESKUS, 2008a; 2008b; 2015; 2016c; 2016d. Kuvio 40 esittää joidenkin sisäministeriön tehtäviin kuuluvien toimialojen keskimää- räisetreaalipalkatvuosilta2008ja2015.Poliisitoimenhenkilöstönpalkkaolivertailtavista rymistä toiseksi suurin sekä vuonna 2008 että vuonna 2015. Suurimmat keskipalkat olivat rajavartioinnin ja väestönsuojelun toimialalla ja pienimmät vankeinhoidon toimialalla. Vankeinhoidonjapoliisitoimenkeskipalkatkasvoivatyhtävoimakkaasti,noinseitsemän prosenttia. Rajavartioinnin ja väestönsuojelun keskipalkat kasvoivat puolestaan noin yh- deksän prosenttia ja palo- ja pelastustoimen palkat noin kuusi prosenttia. Kuvio 40. Eräiden sisäministeriön tehtäviin kuuluvien toimialojen kokonaisansiot vuoden 2015 hin- noin, €/kk. Poliisi Vankeinhoito Rajavartiointi ja väestönsuojelu Palo- ja pelastustoimi 2008 3481 2988 3504 3208 2015 3735 3204 3807 3395 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Huom: Kuvio kuvaa valtion ja kuntien kuukausipalkkalaisten keskimääräisiä reaalisia kokonaisansioita. Lähde: TILASTOKESKUS, 2008a; 2008b; 2015; 2016c; 2016d.