Recommended
More Related Content
What's hot
Viewers also liked
Viewers also liked (8)
Talviseuranta lajit-lumijäljet
- 10. LINTUJEN TALVEHTIMINEN Kuva: Ismo Puustinen
- 13. HIIRIPÖLLÖ
Editor's Notes
- NISÄKKÄINEN TALVEHTIMINEN Eläimet sopeutuvat talven tuloon eri tavoin. Matelijat, sammakkoeläimet ja osa nisäkkäistä horrostaa tai nukkuu talven yli. Useimmat eläimet rakentavat talvipesiä suojakseen, monet eristävää lumipeitettä hyödyntäen. Talven aikana monet täällä talvehtivat eläimet myös vaihtavat vaaleampaan ja lämpimämpään talvipukuun. Talvisin eläinlajeja voi havainnoida myös niiden lumeen ja jään pintaan jättämien jälkien perusteella. Talvella aktiiviset lajit joutuvat talvisin liikkumaan ravinnon perässä.
- Metsäjänis on hyvin sopeutunut lumitalveen. Sen takatassut ovat isokokoiset “lumikengät”, jotka kannattelevat hangella, ja talvipuku on lähes täysin valkoinen, vain korvien kärjet ovat mustat. Jos talvella ei ole lunta, jäniksen valkoinen suojaväri erottuu maisemasta ja altistaa jäniksen petojen hyökkäyksille. Metsäjäniksen talvista ravintoa ovat puiden ja pensaiden oksat ja kuori sekä varvut. Metsäjäniksen kiima-aika ajoittuu Etelä-Suomessa helmikuulle, pohjoisemmassa Suomessa maalis-huhtikuulle.
- Rusakko vaihtaa vaaleampaan ja paksumpaan talvipukuun, mutta sen turkki ei muutu kokonaan valkoiseksi, kuten metsäjäniksellä. Rusakko on laajentanut levinneisyysaluettaan kohti pohjoista Suomea, tällä hetkellä Oulu–Joensuu-linjalle asti. Rusakko hyötyy lauhoista, vähälumisista talvista, jolloin sen liikkuminen ja ravinnon saanti on helpompaa.
- Päiväaktiivinen orava vaihtaa kylmäksi vuodenajaksi punaisenruskeaa kesäpukuaan paksumman, harmaan talvipuvun. Orava talvehtii suojakseen rakentamansa talvipesän sekä talvivarastojensa avulla. Oravan ravinto vaihtelee vuodenajan mukaan. Talviravintoon kuuluvat kuusen ja männyn siemenet, puiden silmut, sekä muun muassa lintujen ruokintapaikkojen tarjonta.
- Lumikko on maailman pienin petonisäkäs ja pienestä koostaan huolimatta nopea ja hurja saalistaja. Talvella sen turkki muuttuu kokonaan valkoiseksi, vain silmät ja kuono erottuvat tummina pisteinä lumihangelta. Lumikko saalistaa myyriä ja muita pieniä nisäkkäitä lumihangen alla olevissa käytävissä. Lumikon tasaparisten loikkien jäljet on kohtalaisen helppo erottaa lumelta.
- Metsähiiren elinympäristöjä ovat metsät ja metsänreunat sekä puutarhat. Talveksi hiiri saattaa asettua myös rakennuksiin, esimerkiksi tyhjillään olevaan kesämökkiin. Hiiri jättää pienten jalkojensa jälkien lisäksi lumeen pitkän häntänsä vetämän viivan. Lumi suojaa hiirtä kylmältä, se selviää talvesta hangen alla syömällä varastoimaansa ruokaa, esimerkiksi siemeniä.
- Kettu on koko maassa tavattava hämärässä liikkuva peto, joka sopeutuu monenlaisiin elinympäristöihin. Runsain kanta on Etelä-Suomessa, jossa talvet ovat leudoimpia. Ketun talviturkki on paksu ja lämmin. Sen jäljet lumella on helppo tuntea säännöllisestä askeltahdista ja satunnaisesta hännän viivasta. Kettu tulee todennäköisesti hyötymään ilmaston lämpenemisestä, kun taas esimerkiksi sen arktisiin oloihin sopeutunut sukulaislaji naali joutuu ahtaalle.
- Tunnistatteko eläinten lajien lumijälkiä? Eläinlajin jäljet vasemmalta lähtien: metsäjänis, lumikko, kettu, rusakko, metsähiiri ja orava. Miten lumipeitteen määrä ja ilmaston lämpeneminen vaikuttavat talvehtiviin nisäkkäisiin ja lintuihin? - Linnut muuttavat etelään, lumipeite peittää maan ja useimmat eläimet rakentavat talvipesiä suojakseen. - Talven aikana metsäjänis saa valkoisen ja orava harmaan talvipuvun. Talvisin voi havaita lumen ja jään pinnassa eläinten jälkiä. Useimmat lajit lähtevät liikkeelle ravinnon puutteen vuoksi talvisin. Muutokset talvisäissä, lumipeitteessä ja vesistöjen jäätymisessä muuttaa eteläsuomalaista maisemaa. Tulevaisuudessa talvisin sataa enemmän ja lämpötilat nousevat. Lauhtuva talvi mahdollistaa monien lajien levittäytymisen yhä pohjoisemmaksi. Eri lajien täytyy sopeutua näihin uusiin olosuhteisiin tai siirtyä alueille, joissa elinolosuhteet ovat niille suotuisammat. Lajit joutuvat uudessa tilanteessa kilpailemaan toistensa kanssa. Erityisesti lumesta ja jäästä riippuvaiset ja siihen hyvin sopeutuneet lajit joutuvat ahtaalle. Lajit törmäävät esteisiin, esimerkiksi mereen.
- LINTUJEN TALVEHTIMINEN Suomessa pesivästä runsaasta 240 lintulajista noin 70 jää Suomeen talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla saattaa kuitenkin olla linnulle turvallisempaa, sillä muuttomatkaan liittyy omat vaaransa. Talvella kilpailu ravinnosta on kovaa ja vain osa linnuista selviää seuraavaan kevääseen. Talviruokinta auttaa talvehtivia lintuja selviytymään. Paljon energiaa sisältävä ruoka, kuten siemenet, auttavat lintuja pakkasessa.
- Telkkä on Suomessa melko yleisenä esiintyvä sukeltajasorsa, joka käyttää ravinnokseen vesien selkärangattomia. Ilmastonmuutos on vaikuttanut telkän elintapoihin: sen pesintä on aikaistunut, kun jäät lähtevät keväällä yhä aikaisemmin. Yhä useampi telkkä myös jää talvehtimaan Suomeen tai ainakin viivästyttää syysmuuttoaan Pohjanmerelle, eteläiselle Itämerelle tai Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Telkkä on Suomessa melko yleisenä esiintyvä sukeltajasorsa, joka käyttää ravinnokseen vesien selkärangattomia. Ilmastonmuutos on vaikuttanut telkän elintapoihin: sen pesintä on aikaistunut, kun jäät lähtevät keväällä yhä aikaisemmin. Yhä useampi telkkä myös jää talvehtimaan Suomeen tai ainakin viivästyttää syysmuuttoaan Pohjanmerelle, eteläiselle Itämerelle tai Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Tel
- Koskikara pesii Suomessa harvalukuisena ja pääosin Pohjois-Suomessa. Täällä talvehtivat koskikarat ovat enimmäkseen pohjoisessa Norjassa ja Ruotsissa pesiviä lintuja. Koskikara talvehtii avoimina pysyvien virtavesien äärellä, missä sen voi havaita sukeltamassa ja ruokailemassa virtaavien vesien selkärangattomilla.
- Ruskean- ja valkeankirjavan hiiripöllön voi havaita päivällä, sillä se on päiväaktiivinen, toisin kuin useimmat muut pöllöt. Usein hiiripöllö tähystelee saalista korkealla puun latvassa. Hiiripöllö pesii Pohjois-Suomessa, mutta vaeltaa ajoittain etelään, Itämeren etelärannikolle ja Baltiaan saakka.
- Töyhtöpäisen tilhen voi havaita helposti parvesta kuuluvan helisevän äänen perusteella. Tilhi viivähtää Etelä-Suomessa muuttomatkalla pohjoisesta. Jos pihlajanmarjoja on runsaasti, saattavat tilhiparvet jäädä maisemiin koko alkutalveksi. Suomessa pesivä tilhikanta vaihtelee marjasatojen mukaan 10 000 ja 50 000 linnun välillä. Tilhi on ainoa lintulaji, joka voi muuttaa Suomenlahden yli myös tammikuun hyytävissä viimoissa.
- Ilmoita havaintosi ja osallistu mielenkiintoiseen talven tutkimukseen! Ennen kaikkea Talviseuranta haluaa innostaa ihmisiä menemään ulos, tutustumaan talviseen luontoon ja olemaan mukana tärkeässä tutkimustyössä. Kampanja on suunnattu kaikille talviluonnosta kiinnostuneille. Havaintoja voi ilmoittaa niin yksittäinen henkilö kuin koululuokkakin. Talviseuranta- materiaalin ja havaintolomakkeiden jakoa.