Näin käytän wikejä Jarmo Saarikko Metsäntutkimuslaitos, Tietopalvelu, Vantaa Tietopäivät, Helsinki, 3.6.2009
Mitä uutta Wikit tuovat elämään? Uusi tapa kirjoittaa yhdessä
Wikit ovat jo arkipäivää Aikaiset soveltajat ovat jo siirtyneet uusiin välineisiin Kaupallisia sovelluksia on saatavilla Käsitettä ei tarvitse ”markkinoida” Käytön leviämisessä kyse on vain uusien työtapojen hyväksymisestä entistä laajemmissa piireissä Liitetiedostoista yhteisölliseen kirjoittamiseen
Miksi käytän wikejä? oppiakseni parempia tapoja tiedon hallintaan
Oma hyötykäyttöni Kokeilua  – useita wikejä,  käytön opiskelua, vertailua, suosituksia, oman näkemyksen kehittyminen WikiPedia  – asiantuntija-artikkelit, nimimerkillä Kirjoittaminen  - esitelmät yhteistyössä ja kollegat ulkomailla eri puolilla maailmaa maksuttomia wiki-palveluita, yhteisöjen wikit Tutkijaverkostojen  tiedonhallinta PIM  – henkilökohtainen tietopankki ” Kotiwiki ” lapsilleni
Mitä kirjoitetaan? Verkostoitumisen vaatimus lisää  tarvetta jakaa tietoa ja tietämystä  esimerkkinä tutkijaryhmä
Neljä tapaa käyttää ammattimaista wikiä Tietämyskanta  – kysymys-vastausparit, tutkimustulokset, avointen ongelmien kerääminen, ideoiden kerääminen Yhteistyö  – artikkeleiden ja esitelmien käsikirjoitusten laatiminen, tutkimussuunnittelu Yhteydenpito  – Kuten LinkedIn, wiki voi yhdistää ihmisiä ihmisiin, projekteihin, julkaisuihin ja organisaatioihin Alusta  tiedon jakamiseen ja keskusteluun työvälineistä, ohjelmista ja malleista Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way:  A knowledge sharing solution for research networks
Miten tutkimusverkosto hyötyy wikin käytöstä? Helppopääsyinen tietämyskanta Jaettu tietämyksen kokoaminen yksinkertainen muokkaus ja versionhallinta Avoin kommentointi Uusien ideoiden testaaminen ryhmässä Tulosten jakelu hyvät ontologiat tukevat tiedonhakua Ohjelmistojen, demojen jakelu, itseopiskelu Linkkien jakaminen Uusia kontakteja ja yhteistyökumppaneita    € Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way:  A knowledge sharing solution for research networks
Lisää wikien hyötyjä  Hyöty osallistumisesta tulee välillisesti suuren osallistujajoukon tietojen yhdistelyn kautta Tietämyskanta-artikkelit vs. tiedeartikkelit painetuissa sanomalehdissä – kohteena esim. metsänomistajat Wiki-yhteistyö vs. keskustelu asiantuntijaseminaareissa ja työpajoissa - lopputuotteena tieteellinen tai muu julkaisu Lopputulos ei ole staattinen vaan kehittyy tietämyksen ja kokemuksen karttuessa Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way:  A knowledge sharing solution for research networks
Pullonkauloja ja ongelmia Uusi työtapa  vaatii johdattelua ja käytännön työpajoja Pitäytyminen desktop- ja sähköpostirutiineissa: ” ei ole aikaa alkaa säästämään aikaa ” kokeiltava tositilanteessa wikin linkit sähköpostiin Passiivisuus ja tyhjän paperin ongelma Uudenlainen avoimuus epäilyttää Ideoiden menettämisen pelko Epäammattimaisuuden pelko Organisaation johto ei hyväksy uusia tiedon hallinnan ja jakelun tapoja Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way:  A knowledge sharing solution for research networks
Mitä wikiä käyttäisin?
Wikit tutkimusverkostojen käytössä (fi) Käytä jo olemassa olevaa wikiä    Helsingin yliopistossa: Confluence Wiki palveluna Sopii monen organisaation tutkimusryhmälle PBwiki, Socialtext, wikia, ning, WetPaint, WikiSpaces, jne. Asenna oma wiki Tarvitset yleensä tietohallinnon IT-tukea,  palomuurit, tunnukset jne. Etsi sopivin ohjelmisto:  http://www.wikimatrix.org/ Esim. Confluence, MediaWiki, DekiWiki, MoinMoinWiki, PmWiki, TikiWiki, XWiki, jne. Yhä useammin wiki on valmiiksi integroituna tietojärjestelmiin Lähde:  http:// wiki.helsinki.fi / pages /viewpage.action?pageId=21954788
Miten muut käyttävät wikejä? lähes loppumaton määrä tapoja…
Wikit suomalaisissa yrityksissä (2008) Tärkeimmät käyttötarkoitukset  Tietämyskanta Dokumentointityökalu Suurimpia ongelmia Oppiminen wikien käyttöön Vaisu tietojen päivittäminen wikiin Lähde: Henriksson & Mikkonen 2008.
Wikien hyötyjä Läpinäkyvä kirjoitusprosessi Alhainen kynnys osallistua Suora palaute – henkilökohtainen sitoutuminen Korkea motivaatio osallistua Itseohjautuva tehokas prosessi Alhaiset kustannukset Lähde: Hanewinkel & Reinbolz 2006
Avoimien wikien vaaroja Vandalismi: wikipedia.org: keskimääräinen korjautumisaika noin 3 min Väärä tieto Tarkoitushakuinen tieto Keskustelufoorumit Muokkaussodat Enemmistöpäätökset Neutraalinäkemys – alert Lähde: Hanewinkel & Reinbolz 2006
Avoimien wikien vaarojen torjunta Vandalismi – rekisteröidyt käyttäjät Väärä tieto – paljon asiantuntijoita toimituskunnassa Tarkoitushakuinen tieto – epätodennäköistä, samoin kuin muokkaussodat ja enemmistöpäätökset Tyydyttävän sisällön todennäköisyys korkea Tärkeää: riittävä osallistuminen ja tiettyjen aiheiden kontrolli Lähde: Hanewinkel & Reinbolz 2006
Miten liikkeelle? Tietoa on netissä valtavasti, myös suomeksi ja myös kirjoina!
Suositukset wikin perustajalle Konkreettiset  esimerkit  hyödyistä usein puuttuvat Käytä tapauskuvauksia  Määrittele tavoitteet selkeästi Citizendium  periaatteet – rajatumpi muokattavuus, tunnistettavat kirjoittajat Moderaattorin  käyttäminen – voi saada lisää selkeyttä ja kannustaa kirjoittamaan Odotettavissa ”normaali”  10/90  aktiivisuus Kirjaa käyttäjät  oikeilla nimillä Ota huomioon eri tieteenalojen  kulttuurierot Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way:  A knowledge sharing solution for research networks
Wiki-tietolähteitä 23 asiaa - neljä näistä käsittelee wikejä www.23asiaa.net Wikiopisto verkkoyhteisö fi.wikiversity.org Wikien käyttö yrityksissä, verkostoissa ja yhteisöissä http://net.openinno.fi/bin/view/WikitVerkostoissa/ Wiki Helsingin yliopistossa http://www.yliopistojenit.fi/weblehti/nro1_08/wikipalvelu.html ARMA 2008: Wikis in the Enterprise http://www.slideshare.net/jessewilkins8511/arma-2008-wikis-in-the-enterprise-presentation Wikien käyttöönoton edistäminen –  wikipatterns.com   People and adoption patterns and anti-patterns
Varoituksen sanoja Beware the Online Collective http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,1570745,00.html Saturday, Dec. 16, 2006  M. Korhonen: Wikis and conflicting science http://www.efi.int/files/attachments/publications/efi_news_2007-1.pdf luotettavuuden häviäminen tutkijoiden itsesäätelyn eroosio J.C.Dvorak: The Fragility of Social Networking (April 28, 2008)   http:// www.pcmag.com /article2/0,2817,2288738,00.asp
Lähteitä Marc Hanewinkel, Andreas Reinbolz, Forest Research Institute of Baden-Württemberg (FVA) (2006). Managing participation in a national forest research agenda – an internet wiki approach.  http:// www.forestxchange.org / presentations /47.pdf Jani Henriksson ja Teemu Mikkonen. Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa. Hypermedian verkkojulkaisuja 18. Tampereen yliopisto.  73 s.  http:// tampub.uta.fi / tup /978-951-44-7377-7.pdf Teppo Hujala, Jarmo Saarikko ja Pekka Leskinen 2007: Collaborating in a wiki-way: A knowledge sharing solution for research networks. https://wiki.helsinki.fi/download/attachments/6651930/Hujala_IUFRO6_2007_v3-saarikko.PPT
Suomalaiset sosiaalisen median käyttäjät Viisi käyttäjäsegmenttiä: Mainosmyönteiset facebookkaajat (21 %) Mielipiteitä jakavat viestijät (12 %) Elämää ja ystäviä verkko-yhteisössä (27 %) Nettikielteiset uhkakuvien näkijät (27 %) Facebookin kautta mukana roikkuvat (13 %) Lähde: Dagmar uutiset:  Sosiaaliset mediat Osa 1   (26.3.2009) Global Social Media Planning Survey, Q4 2008

Näin käytän wikejä

  • 1.
    Näin käytän wikejäJarmo Saarikko Metsäntutkimuslaitos, Tietopalvelu, Vantaa Tietopäivät, Helsinki, 3.6.2009
  • 2.
    Mitä uutta Wikittuovat elämään? Uusi tapa kirjoittaa yhdessä
  • 3.
    Wikit ovat joarkipäivää Aikaiset soveltajat ovat jo siirtyneet uusiin välineisiin Kaupallisia sovelluksia on saatavilla Käsitettä ei tarvitse ”markkinoida” Käytön leviämisessä kyse on vain uusien työtapojen hyväksymisestä entistä laajemmissa piireissä Liitetiedostoista yhteisölliseen kirjoittamiseen
  • 4.
    Miksi käytän wikejä?oppiakseni parempia tapoja tiedon hallintaan
  • 5.
    Oma hyötykäyttöni Kokeilua – useita wikejä, käytön opiskelua, vertailua, suosituksia, oman näkemyksen kehittyminen WikiPedia – asiantuntija-artikkelit, nimimerkillä Kirjoittaminen - esitelmät yhteistyössä ja kollegat ulkomailla eri puolilla maailmaa maksuttomia wiki-palveluita, yhteisöjen wikit Tutkijaverkostojen tiedonhallinta PIM – henkilökohtainen tietopankki ” Kotiwiki ” lapsilleni
  • 6.
    Mitä kirjoitetaan? Verkostoitumisenvaatimus lisää tarvetta jakaa tietoa ja tietämystä esimerkkinä tutkijaryhmä
  • 7.
    Neljä tapaa käyttääammattimaista wikiä Tietämyskanta – kysymys-vastausparit, tutkimustulokset, avointen ongelmien kerääminen, ideoiden kerääminen Yhteistyö – artikkeleiden ja esitelmien käsikirjoitusten laatiminen, tutkimussuunnittelu Yhteydenpito – Kuten LinkedIn, wiki voi yhdistää ihmisiä ihmisiin, projekteihin, julkaisuihin ja organisaatioihin Alusta tiedon jakamiseen ja keskusteluun työvälineistä, ohjelmista ja malleista Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way: A knowledge sharing solution for research networks
  • 8.
    Miten tutkimusverkosto hyötyywikin käytöstä? Helppopääsyinen tietämyskanta Jaettu tietämyksen kokoaminen yksinkertainen muokkaus ja versionhallinta Avoin kommentointi Uusien ideoiden testaaminen ryhmässä Tulosten jakelu hyvät ontologiat tukevat tiedonhakua Ohjelmistojen, demojen jakelu, itseopiskelu Linkkien jakaminen Uusia kontakteja ja yhteistyökumppaneita  € Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way: A knowledge sharing solution for research networks
  • 9.
    Lisää wikien hyötyjä Hyöty osallistumisesta tulee välillisesti suuren osallistujajoukon tietojen yhdistelyn kautta Tietämyskanta-artikkelit vs. tiedeartikkelit painetuissa sanomalehdissä – kohteena esim. metsänomistajat Wiki-yhteistyö vs. keskustelu asiantuntijaseminaareissa ja työpajoissa - lopputuotteena tieteellinen tai muu julkaisu Lopputulos ei ole staattinen vaan kehittyy tietämyksen ja kokemuksen karttuessa Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way: A knowledge sharing solution for research networks
  • 10.
    Pullonkauloja ja ongelmiaUusi työtapa vaatii johdattelua ja käytännön työpajoja Pitäytyminen desktop- ja sähköpostirutiineissa: ” ei ole aikaa alkaa säästämään aikaa ” kokeiltava tositilanteessa wikin linkit sähköpostiin Passiivisuus ja tyhjän paperin ongelma Uudenlainen avoimuus epäilyttää Ideoiden menettämisen pelko Epäammattimaisuuden pelko Organisaation johto ei hyväksy uusia tiedon hallinnan ja jakelun tapoja Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way: A knowledge sharing solution for research networks
  • 11.
  • 12.
    Wikit tutkimusverkostojen käytössä(fi) Käytä jo olemassa olevaa wikiä  Helsingin yliopistossa: Confluence Wiki palveluna Sopii monen organisaation tutkimusryhmälle PBwiki, Socialtext, wikia, ning, WetPaint, WikiSpaces, jne. Asenna oma wiki Tarvitset yleensä tietohallinnon IT-tukea, palomuurit, tunnukset jne. Etsi sopivin ohjelmisto: http://www.wikimatrix.org/ Esim. Confluence, MediaWiki, DekiWiki, MoinMoinWiki, PmWiki, TikiWiki, XWiki, jne. Yhä useammin wiki on valmiiksi integroituna tietojärjestelmiin Lähde: http:// wiki.helsinki.fi / pages /viewpage.action?pageId=21954788
  • 13.
    Miten muut käyttävätwikejä? lähes loppumaton määrä tapoja…
  • 14.
    Wikit suomalaisissa yrityksissä(2008) Tärkeimmät käyttötarkoitukset Tietämyskanta Dokumentointityökalu Suurimpia ongelmia Oppiminen wikien käyttöön Vaisu tietojen päivittäminen wikiin Lähde: Henriksson & Mikkonen 2008.
  • 15.
    Wikien hyötyjä Läpinäkyväkirjoitusprosessi Alhainen kynnys osallistua Suora palaute – henkilökohtainen sitoutuminen Korkea motivaatio osallistua Itseohjautuva tehokas prosessi Alhaiset kustannukset Lähde: Hanewinkel & Reinbolz 2006
  • 16.
    Avoimien wikien vaarojaVandalismi: wikipedia.org: keskimääräinen korjautumisaika noin 3 min Väärä tieto Tarkoitushakuinen tieto Keskustelufoorumit Muokkaussodat Enemmistöpäätökset Neutraalinäkemys – alert Lähde: Hanewinkel & Reinbolz 2006
  • 17.
    Avoimien wikien vaarojentorjunta Vandalismi – rekisteröidyt käyttäjät Väärä tieto – paljon asiantuntijoita toimituskunnassa Tarkoitushakuinen tieto – epätodennäköistä, samoin kuin muokkaussodat ja enemmistöpäätökset Tyydyttävän sisällön todennäköisyys korkea Tärkeää: riittävä osallistuminen ja tiettyjen aiheiden kontrolli Lähde: Hanewinkel & Reinbolz 2006
  • 18.
    Miten liikkeelle? Tietoaon netissä valtavasti, myös suomeksi ja myös kirjoina!
  • 19.
    Suositukset wikin perustajalleKonkreettiset esimerkit hyödyistä usein puuttuvat Käytä tapauskuvauksia Määrittele tavoitteet selkeästi Citizendium periaatteet – rajatumpi muokattavuus, tunnistettavat kirjoittajat Moderaattorin käyttäminen – voi saada lisää selkeyttä ja kannustaa kirjoittamaan Odotettavissa ”normaali” 10/90 aktiivisuus Kirjaa käyttäjät oikeilla nimillä Ota huomioon eri tieteenalojen kulttuurierot Hujala, T. et al.: Collaborating in a wiki-way: A knowledge sharing solution for research networks
  • 20.
    Wiki-tietolähteitä 23 asiaa- neljä näistä käsittelee wikejä www.23asiaa.net Wikiopisto verkkoyhteisö fi.wikiversity.org Wikien käyttö yrityksissä, verkostoissa ja yhteisöissä http://net.openinno.fi/bin/view/WikitVerkostoissa/ Wiki Helsingin yliopistossa http://www.yliopistojenit.fi/weblehti/nro1_08/wikipalvelu.html ARMA 2008: Wikis in the Enterprise http://www.slideshare.net/jessewilkins8511/arma-2008-wikis-in-the-enterprise-presentation Wikien käyttöönoton edistäminen – wikipatterns.com People and adoption patterns and anti-patterns
  • 21.
    Varoituksen sanoja Bewarethe Online Collective http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,1570745,00.html Saturday, Dec. 16, 2006 M. Korhonen: Wikis and conflicting science http://www.efi.int/files/attachments/publications/efi_news_2007-1.pdf luotettavuuden häviäminen tutkijoiden itsesäätelyn eroosio J.C.Dvorak: The Fragility of Social Networking (April 28, 2008) http:// www.pcmag.com /article2/0,2817,2288738,00.asp
  • 22.
    Lähteitä Marc Hanewinkel,Andreas Reinbolz, Forest Research Institute of Baden-Württemberg (FVA) (2006). Managing participation in a national forest research agenda – an internet wiki approach. http:// www.forestxchange.org / presentations /47.pdf Jani Henriksson ja Teemu Mikkonen. Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa. Hypermedian verkkojulkaisuja 18. Tampereen yliopisto. 73 s. http:// tampub.uta.fi / tup /978-951-44-7377-7.pdf Teppo Hujala, Jarmo Saarikko ja Pekka Leskinen 2007: Collaborating in a wiki-way: A knowledge sharing solution for research networks. https://wiki.helsinki.fi/download/attachments/6651930/Hujala_IUFRO6_2007_v3-saarikko.PPT
  • 23.
    Suomalaiset sosiaalisen mediankäyttäjät Viisi käyttäjäsegmenttiä: Mainosmyönteiset facebookkaajat (21 %) Mielipiteitä jakavat viestijät (12 %) Elämää ja ystäviä verkko-yhteisössä (27 %) Nettikielteiset uhkakuvien näkijät (27 %) Facebookin kautta mukana roikkuvat (13 %) Lähde: Dagmar uutiset: Sosiaaliset mediat Osa 1 (26.3.2009) Global Social Media Planning Survey, Q4 2008