1. KT Helena Lehkonen, www.hlconcept.fi
Tiivistelmä – Muusikoiden hiljainen tieto
Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirjani ”Mikä tekee rehtorista selviytyjän?” valmistui vuonna 2009 Suomen
Kulttuurirahaston Hämeen rahaston ja Työsuojelurahaston taloudellisella tuella. Tutkimuksessa kuvasin perusopetuksen
rehtoreiden subjektiivisia käsityksiä työssään selviytymisestä (Lehkonen 2009).
Väitöstyössä käytetyn tutkimusmenetelmän (Horvath et. al. 1999) ja arvoteorian (Schwartz 1992) pohjalta olen
kehittänyt hiljaisen tiedon HiT-analyysinTM
. Henkilö, jolla on hiljaista tietoa tietämisen kohteena olevasta ilmiöstä,
näkee ilmiön kokonaisuutena eikä välttämättä pysty kertomaan, mistä osasista tämä kokonaiskuva ilmiöstä rakentuu
(Polanyi 1966). Hiljaisen tiedon HiT-analyysissä tulevat näkösälle henkilön toiminnan ilmitaso ja arvotaso. Nämä
yhdessä muodostavat hiljaisen tiedon ytimen.
Tutkimus kiinnittyy teoreettisesti konstruktivistiseen tutkimusparadigmaan. Konstruktivistisen näkemyksen mukaan
tieto syntyy yksilön aktiivisen konstruoinnin tuloksena ja on siten olemassa subjektin kautta. Jokaiselle ihmiselle
muodostuu kokemuksen ja ajattelun kautta tietynlainen toimintakartta, jonka avulla hän havaitsee merkityksiä ja
suuntaa toimintaansa. Nämä käsitykset konstruoituvat kulttuurisessa kontekstissa. Ihmisten toimintaa tutkittaessa
kielellä on keskeinen merkitys. Todellisuus tuotetaan kielen ja kommunikaation avulla (Heikkinen, Huttunen, Niglas &
Tynjälä 2005, 342–343). Vuorovaikutuksen kautta tapahtuva oppiminen on sekä arvojen, normien että tiedon
sisäistämistä ja toisaalta myös tapa kommunikoida (Luoma 2002). Tieto syntyy sosiaalisessa ja kulttuurisessa
todellisuudessa, joka määrittää käytetyt kielelliset käsitteet (vrt. Bourdieu 1998). Tieto voidaan rakentaa (construct),
purkaa (deconstruct) ja rakentaa uudelleen (reconstruct) ideologisen diskurssin mukaisesti (Luoma 2002).
HiT-analyysissä jäsennetään (deconstruct) haastattelun kautta esille tullut henkilön oma kuvaus (construct) toimintansa
keskeisistä osa-alueista. Arvoanalyysin kautta päästään toiminnan hiljaiseen ytimeen eli arvoihin, jotka suuntaavat
henkilön toimintaa tiettyyn suuntaan. HiT-analyysin avulla saadaan näkyväksi henkilön hiljaiseen tietoon liittyvät ydin-
käsitteet ja niihin sisältyvät arvot (reconstruct). Ydinkäsitteet jäsentävät käsillä olevan asian ymmärrettäviin
kokonaisuuksiin, jolloin lukijalle syntyy kokonaiskuva kerrotusta asiasta. Ydinkäsitteiden taso määräytyy kerronnan
tason mukaan.
Musiikin alan hiljaisen tiedon tutkimuksessa tutkittiin 14 musiikin alan mestarin hiljaista tietoa. Tutkittavat jaettiin
kolmeen ryhmään: 1. kapellimestarit/kuoronjohtajat 2. klassisen musiikin edustajat 3. rytmimusiikin edustajat. Ryhmien
ydinkäsitteet olivat seuraavat:
1. ryhmä kapellimestarit/kuoronjohtajat: 1. yhteistyö - kapellimestarin/kuoronjohtajan yhteistyö orkesterin/kuoron sekä
säveltäjän kanssa, 2. musiikillinen osaaminen - monipuolinen musiikillinen ja yhteiskunnallinen osaaminen 3.
elämysten tuottaminen - pyrkimys teosten kautta liikuttaa ihmisten sisintä ja tarjota elämyksiä musiikin parissa.
2. ryhmä klassisen musiikin edustajat: 1. tarve tuottaa musiikkia - lapsuudesta kumpuava tarve musiikilliseen kasvuun
ja mahdollisuus toteuttaa tätä tarvetta 2. musiikin opetus - monipuolisen ja jatkuvan harjoittelun ja hyvien opettajien
kautta saavutettu osaaminen 3. osaaminen - oman osaamisen esille saaminen sattuman ja agenttien avustuksella.
3. ryhmä rytmimusiikin edustajat: 1. intohimo esiintymiseen - lapsuudessa syntynyt intohimo esiintymiseen 2.
esikuvat - esikuvia matkimalla ja heidän tyylejään yhdistämällä oman osaamisen ja oman tyylin kehittyminen ja siitä
kiinni pitäminen 3. markkinointi - osaamisen esille saaminen oman itsen toiminnan kautta 4. yhteistyö - yhteistyö
oikeiden ihmisten kanssa (säveltäjät, sanoittajat, bändi, levy-yhtiö) 5. ihmisiin vaikuttaminen - päämääränä ihmisten
syvimpiin tuntoihin vaikuttaminen musiikin avulla.
Itsellisyys ja lähipiirin hyvä nousivat haastateltujen muusikoiden tärkeimmiksi arvoiksi. Itsellisyys on kolmen
tärkeimmän arvon joukossa 13:sta ja lähipiirin hyvä 11:sta 14:sta vastaajasta. Itsellisyydellä tarkoitetaan toiminnan ja
ajattelun vapautta, omien päämäärien valintaa sekä uuden tutkimista ja luomista. Tällainen ihminen ei kaihda riskin
ottoa. Hän ei välttämättä edes itse tiedosta ottavansa riskiä, koska rajojen kokeileminen on hänelle tärkeää. Lähipiirin
hyvää arvostava asettaa lähipiiriin kuuluvien henkilöiden hyvinvoinnin edistämisen ja ylläpitämisen etusijalle. Se
ilmenee mm. ystävällisyytenä ja yleisenä haluna helpottaa sosiaalista kanssakäymistä.