Talous & Yhteiskunta -lehden uuteen numeroon sisältyy artikkeleita veropohjasta ja -vajeesta, liikenteen veroista, naisista tulojakauman huipulla, työllisyyden kasvusta, mikrosimulaatiomalleista ja digitalisaatiosta. Lehdessä on myös Helsingin yliopiston professori Uskali Mäen haastattelu, jossa käsitellään tieteenfilosofista näkökulmaa taloustieteeseen.
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston Jälkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.
Vuoden sisällä on suomalaisten kehitysjärjestöjen toimintaympäristö kokenut isoja myllerryksiä. Samaan aikaan kansalaisyhteiskunnan tila kapenee uhkaavasti monessa maassa. Suomessa kansalaisyhteiskunnan asema on perinteisesti ollut vakaa ja arvostettu. Vuoropuhelu viranomaisten kanssa on sujunut luontevasti ja rahoitusta on ollut tarjolla moninaiseen toimintaan erilaisille järjestöille. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut sen, ettei kansalaisyhteiskunnan kannata Suomessakaan tuudittautua siihen, että kansalaisjärjestöjen hyvä asema säilyy itsestään. Aiheesta keskusteltiin myös Kepan kevätkokouksen aamupäiväseminaarissa.
Suomen Toivo –ajatuspaja halusi löytää demokraattisen tavan osallistaa Kokoomuksen
jäsenistö, kansalaisjärjestöt sekä suuri yleisö kunnallispoliittisen ohjelman valmisteluun
sekä herättää kiinnostusta kunnallispolitiikkaa ja syksyn 2008 kunnallisvaaleja kohtaan.
Tässä raportissa esitellään käytetty menetelmä ja tulokset.
Populismi suomalaisen poliittisen kulttuurin kontekstissaTuukka Ylä-Anttila
Pyrkimyksiä tulkita perussuomalaisten puolueen jakautumista kaupunkiin ja maaseutuun sekä käsitteellistää populismia Laurent Thévenot'n teorian pohjalta. Esitelty Populismi liikkeenä ja retoriikkana -projektille Jyväskylän yliopistossa 11.1.2013
Suomen Toivo -ajatuspaja ja Kokoomus ovat haastaneet kaikki suomalaiset kertomaan mikä on kunnallispolitiikassa tärkeää tai toisaalta yhdentekevää. Haasteen ovat saaneet niin kokoomuslaiset kuin erilaisten kansalaisjärjestöjen aktiivitkin. Lopuksi haastettiin Helsingin Sanomien nettisivun kautta kaikki asiasta kiinnostuneet.
Haastettuja pyydettiin kertomaan omia kunnallisvaaliteemoja, arvioimaan toisten tekemiä ehdotuksia sekä lopuksi arvioimaan teemoja satunnaisen henkilön ja hänen taustansa näkökulmasta.
Tässä raportissa on esitelty menetelmä ja tehty yhteenveto tuloksista.
Talous & Yhteiskunta -lehden uuteen numeroon sisältyy artikkeleita veropohjasta ja -vajeesta, liikenteen veroista, naisista tulojakauman huipulla, työllisyyden kasvusta, mikrosimulaatiomalleista ja digitalisaatiosta. Lehdessä on myös Helsingin yliopiston professori Uskali Mäen haastattelu, jossa käsitellään tieteenfilosofista näkökulmaa taloustieteeseen.
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition esitelmä jälkimodernista julkisen sektorin johtamisesta Helsingin yliopiston Jälkimodernin johtamisen kurssilla 1.4.2014.
Vuoden sisällä on suomalaisten kehitysjärjestöjen toimintaympäristö kokenut isoja myllerryksiä. Samaan aikaan kansalaisyhteiskunnan tila kapenee uhkaavasti monessa maassa. Suomessa kansalaisyhteiskunnan asema on perinteisesti ollut vakaa ja arvostettu. Vuoropuhelu viranomaisten kanssa on sujunut luontevasti ja rahoitusta on ollut tarjolla moninaiseen toimintaan erilaisille järjestöille. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut sen, ettei kansalaisyhteiskunnan kannata Suomessakaan tuudittautua siihen, että kansalaisjärjestöjen hyvä asema säilyy itsestään. Aiheesta keskusteltiin myös Kepan kevätkokouksen aamupäiväseminaarissa.
Suomen Toivo –ajatuspaja halusi löytää demokraattisen tavan osallistaa Kokoomuksen
jäsenistö, kansalaisjärjestöt sekä suuri yleisö kunnallispoliittisen ohjelman valmisteluun
sekä herättää kiinnostusta kunnallispolitiikkaa ja syksyn 2008 kunnallisvaaleja kohtaan.
Tässä raportissa esitellään käytetty menetelmä ja tulokset.
Populismi suomalaisen poliittisen kulttuurin kontekstissaTuukka Ylä-Anttila
Pyrkimyksiä tulkita perussuomalaisten puolueen jakautumista kaupunkiin ja maaseutuun sekä käsitteellistää populismia Laurent Thévenot'n teorian pohjalta. Esitelty Populismi liikkeenä ja retoriikkana -projektille Jyväskylän yliopistossa 11.1.2013
Suomen Toivo -ajatuspaja ja Kokoomus ovat haastaneet kaikki suomalaiset kertomaan mikä on kunnallispolitiikassa tärkeää tai toisaalta yhdentekevää. Haasteen ovat saaneet niin kokoomuslaiset kuin erilaisten kansalaisjärjestöjen aktiivitkin. Lopuksi haastettiin Helsingin Sanomien nettisivun kautta kaikki asiasta kiinnostuneet.
Haastettuja pyydettiin kertomaan omia kunnallisvaaliteemoja, arvioimaan toisten tekemiä ehdotuksia sekä lopuksi arvioimaan teemoja satunnaisen henkilön ja hänen taustansa näkökulmasta.
Tässä raportissa on esitelty menetelmä ja tehty yhteenveto tuloksista.
1. MIKKELIN KAUPUNKI
MIKKELI-FOORUMI 16.6.2009
PALAUTE
Juha Rautio
24.6.2009
2. Mikkeli-foorumi 16.6.2009 klo 17-20
Palautteiden yhteenveto
Palautteita yhteensä 13 kappaletta.
joista 9 kappaletta asukkaita, 1 virkamies ja 3 ei ilmoittanut mihin ryhmään kuuluu.
Tilaisuuden hyödyllisyys vastaajien mielestä
Arviointiasteikkona oli numeraalinen 5-1, jossa viisi tarkoitti hyödyllistä ja yksi tarkoitti ettei
tilaisuudesta ollut hyötyä. Keskiarvo vastanneiden kesken oli 3,89. Kiitosta sai se, että ”päättäjät
näkyy ja avoimuus lisääntyy”. Hieman pahoiteltiin vähäistä osallistujien määrää, lisäksi yksi
vastaaja piti tilaisuutta ”erittäin vahingollisena”.
Kehitysehdotuksia Mikkeli-foorumin toimintaan
Infotilaisuuksista pitäisi ilmoittaa näkyvämmin, jotta saataisiin suurempi joukko kasaan. Toivottiin
selkeitä keskeisiä teemoja, ettei puhuttaisi ”niitä näitä”. Lyhyemmät ”lämmittelyt”. Lisäksi
toivottiin vapautuneempaa keskustelua puolin ja toisin, sekä mahdollisuuksia kysymysten
esittämiselle. Erään arvioijan mukaan ”tosiasioita ei saatu esille lainkaan”.
Mikkeli-foorumin toimivuus tulevaisuudessa arvio
Arvosteluasteikkona oli numeraalinen 5-1, jossa viisi tarkoitti, että ehdottomasti uskoo foorumin
toimivuuteen tulevaisuudessa ja yksi ettei usko. Keskiarvo vastanneiden kesken oli 3,75. Muutama
kirjallinenkin vastaus oli ”kyllä se tästä kehittyy” ja ”en usko silottelee, että kaikki muka hyvin”.
Erityisesti mieleen jääneet asiat, mielipiteet tilaisuudessa esitetyistä ajatuksista, erityisen
tärkeät ja hyvät ajatukset
Ajatuksia pidettiin melko yleisinä: ympäripyöreinä, eikä mitenkään kovin uutena tai
mieleenpainuvana. Poliitikot ja asukkaat elävät eri maailmassa; asukkaat arjessa ja poliitikot
ihannemaailmassa. Kaupunginstrategia 2020 herätti toivoa. Toimihenkilöitä tulisi kouluttaa, ja
napakampaa politiikkoa (viittaus Seppälään) toivottiin. Kaupunkilaisten kuuntelemista pidettiin
tärkeänä. Käyttäjälähtöisyyttä ei ole tippaakaan, arvosteli yksi vastaajista.
Kolme tärkeintä aihealuetta seuraavia Mikkeli-foorumeita varten
Terveyspalvelujen toimivuus: vanhusten ja nuorten hyvinvointi (AA-tyyppinen, itsemurhaa
hautoville), harjoittelupaikkoja nuorille, yleisesti parempi huolenpito vanhuksista, teini-ikäisistä
(viitattiin kirkkopuistoon/sikolätti lauantai-aamuisin, ja mahdollisiin nuorten tekemiin tihutöihin).
Kuinka saada Mikkelin kolmijakoisuus (Mikkeli, Otava, Anttola ja Haukivuori) toimimaan kaikkia
tyydyttävällä tavalla? Miten saataisiin demokratia paremmin toimivaksi- edustajilla tulisi olla
korvat auki asukkaiden suuntaan. Tulisi kertoa asukkaille mihin viimeisen viiden vuoden aikana
raha on mennyt ja kuinka paljon akselilla terveyspalvelut tietokoneohjelmistot. Kuinka paljon
käytetään rahaa 2010 ikäihmisten palveluin. Toivottiin yhteistyötä kuntalaisten, päättäjien ja
järjestöjen välille.
Syksyllä järjestettävään Mikkeli-foorumiin osallistuminen?
3. 5 vastasi ehdottomasti kyllä
3 vastasi ettei ole varma
4 ei ilmoittanut kantaansa
(1 vastasi: ”jos loukkaantumiseltani jaksan”)
JR 24.6.2009
LIITE YHTEENVETO, EXCEL- TAULUKKONA
4. LIITE
MIKKELI- FORUUMI PALAUTEET
Palaute 16.6.2009 klo. 17-20 järjestetystä Mikkeli Foorumista
8 kysymystä
Vastaajan määrittely
ei tietoa asukas kesäasukas opiskelija turisti virkamies yrittäjä tai liikkeen edustaja yhdistyksen edustaja muu osapuoli
x
x
-
x
-
x
x
x
x
x
x
x
-
3 9 1
Miten hyödyllinen järjestetty tilaisuus oli mielestäsi?
Hyödyllinen 5 4 3 2 1 Ei hyötyä
4
4
2
3 tosi vähän ihmisiä, hyvä kun päättäjät näkyy ja avoimuus lisääntyy
-
-
-
4
5. 4
4
5
5
- erittäin vahingollinen
Miten kehittäisit Mikkeli-foorumin toimintaa?
Lyhyemmät lämmittelyt, selkeät keskeiset teemat
Saataisiin isommat joukot mukaan . Missä on takametsien miehet ja naiset.
?? Nyt kaikki vähän hakusessa. Puhuttiin niitä, näitä.
-
-
Sairaanhoitopiirin toiminta maksusitoumus lähete löytyi arkistolehdeltä johtava lääkäri kenen siirto?
-
Tiedotus tarkemmaksi, jotta ihmiset osaavat tulla keskustelemaan
-
Vapaata keskustelua puolin ja toisin, myös voi esittää kysymyksiä vastattavaksi, Järvenpäässä minulla oli hyvä toimintasuhde kaavoituspuolen
kanssa, olin omakotiyhdistyksen edustajana
Rantautumista toripäivän aikana, mukaanolo kaupunginhallituksen kokousten suuntaan?? Avoimuus
Ihan hyvä malli
Tosiasioita ei ole saatu esiin lainkaan.
Uskotko Mikkeli-foorumin toimintaan tulevaisuudessa?
Ehdottomasti kyllä 5 4 3 2 1 En usko
5
4
3
2
-
2
-
-
4
kyllä se tästä kehittyy
5
6. 5
en usko, siloittelee, että kaikki on muka hyvin.
Mitä mieltä olet tilaisuudessa esitetyistä ajatuksista? Mitkä asiat jäivät erityisesti mieleesi? Mitä ajatuksia
pidät erityisen tärkeinä tai hyvinä?
Seppälä ympäri pyöreä, napakampi politiikko mukaan jatkossa
Ajatukset melko yleisiä. Yleensä paneli on keskimäisen kehumisen kerho. Näkymä torilta on aivan erilainen kuin
Haukivuoren takamailta. Meni koti Venäjälle
Ei mitään kovin uutta ja mieleenpainuvaa
Alotteita ja nykyisiä kauniita sanoja. Politiikkaa, vaikealta tällä hetkellä tuntuu-> kaupunkilainen elää tavallista arkea-> poliitikot ihanne
maailmassa. Lupasivat yhteistä kieltä ja avoimuutta.
-
Jäi mieleen Arto Seppälän esitys , jotta hoida vaan itte ittees ettei tarvii apupalveluja, rahat ovat vähissä
-
Kaupunkilaisten kuunteleminen tärkeää
-
Hieman virkakieltä mutta suunta on oikea
Stategia 20 v:ks!! (15.6 oli!) Herätti toivoa v. 20-29 aika? Avoimuus -> keskustelukulttuuri. Toteutuuko? Minäkin 90 vuotiaana avoimuus
kylätoimikunnat ovat tärkeitä, mutta ilman vetäjää eivät toimi. Toimihenkilöiden kouluttaminen!
Todellista käyttäjälähtöisyyttä ei ole tippaakaan.
Mitkä mielestäsi ovat kolme tärkeintä aihealuetta, joita kannattaisi jatkossa käsitellä Mikkeli-foorumissa
nuorten mielenterveys (AA-tyyppinen toimintamalli itsemurhaa hautoville), harjoittelupaikkoja nuorille, virkamiesten ?? Ja sivutoimiluvat
Mikkelin hankaluus on kolmijakoisuus Mikkeli + Otava. Sitten satelliitit Anttola ja Haukivuori. Miten tehdään tämä kolminaisuus taso tyytyväiseksi.
Kaupungin rahatilanne haittaa ideointia.
yhteistoiminta/- työ lapset, työssäkäyvät , eläkeläiset. Nyt liikaa vastakkain asettelun makua
-
Miten edustuksellinen demokratia saadaan toimimaan nykyistä paremmin? Kuntalaisten vaaleilla valittujen edustajien "korvat
auki"…demokratian "kivijalka" vahvaksi.
Kertoa korvamerkityt summat mitä käytetään ikäihmisten palveluihin 2010, kuinka paljon on käytetty rahaa 5 v aikana sähköisiin tallenne
järjestelmiin esimi efiga, kerrottava kuinka paljon Mikkelin on saanut EU-RAHAA
Lasten ja lapsiperheiden Mikkeli
Peruspalvelut, yhteistyö: kaupunkilaiset - päättäjät, järjestöt voimavarana
-
Perusturvan vahva esittely ja määrittely- miten se toteutettiin.
7. Kaikkien yhteistä toimintaa, verkkotoiminta työskentely kansanomaista, ottaa kunniajäseniä (= jo toimivia foorumi jäseniä)
vanhukset, teini-ikäiset (mikä vaivaa nuorisoa, kun kirkkopuisto on kuin sikolätti launtaiaamuna tai urpolan säkit revitty auki, terveyspalvelut
Palvelut, palvelut, palvelut
Aiotko osallistua seuraavaan syksyllä järjestettävään Mikkeli-foorumiin
-
Ehdottamasti kyllä
En ole varma
-
-
Ehdottamasti kyllä
-
Ehdottamasti kyllä, jos ilmoitetaan ajoissa
En ole varma
Ehdottomasti kyllä
En ole varma
Ehdottomasti kyllä
Jos loukkaantumiseltani jaksan*
* kaikki tämä hanke touhu on tosiasioiden peittelyä, valhetta, että kaikki on muka hyvin! En usko, ettei jostakin katujen lämmityksestä voisi ottaa rahaa ihmisille,
eikö kaikki hallintokunnat voi nipistää rahaa sotelle? Netin ulottumattomissa lukemattomia vanhoja (vaikka kaupunki täynnä koneita ja jokainen 5-50- vuotias
osais opettaa. Ihmisellä ei ole mitään arvoa. Ette kiinnostuu tippaakaan köyhien, sairaiden, yksinäisten ihmisten murheistaa. Sanahelinät vuodesta 2020
loukkaavia. Keskussairaalan sakkomiljoonat on täysin tahallisesti maksettu. Yksinasuminen on myös terveysriski! Paneelin otsikon koin loukkavaksi!