SlideShare a Scribd company logo

leikkipuistoraportti_2007

•
•
H
Heidi Ollila
1 of 98
Download to read offline
1
2 TAITTO & KUVAT: Heidi Ollila 2007
3 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma Oulun kaupunki | Tekninen Keskus Heidi Ollila 2007
4 KANSIKUVA: Meri-Toppilan keskusleikkipuisto, Antellin leikkipuisto & Hartaanpuiston leikkipaikka 2006
5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO __________________________________________________ 7 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA _________________ 11 2.1 Leikkipuistohierarkia ja varustetaso _________________________ 13 2.1.1 Korttelileikkipaikka______________________________________ 14 2.1.2 Kaupunginosaleikkipuisto _______________________________ 14 2.1.3 Keskusleikkipuisto_______________________________________ 14 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN ________________________________ 17 3.1. Keskusta ________________________________________________ 19 3.2 Höyhtyä _________________________________________________ 22 3.3 Oulunsuu ________________________________________________ 26 3.4 Kaukovainio _____________________________________________ 29 3.5 Kaakkuri _________________________________________________ 32 3.6 Maikkula_________________________________________________ 34 3.7 Tuira_____________________________________________________ 37 3.8 Puolivälinkangas _________________________________________ 41 3.9 Koskela __________________________________________________ 43 3.10 Pateniemi ______________________________________________ 46 3.11 Kaijonharju _____________________________________________ 49 3.12 Myllyoja ________________________________________________ 53 3.13 Sanginsuu ______________________________________________ 57 3.14 Korvensuora ____________________________________________ 60 4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN _______________________________ 65 4.1 Leikkipuistojen suunnittelu _________________________________ 67 4.1.1 Lainsäädäntö ja standardit _____________________________ 68 4.1.2 Varusteiden valintaperiaatteita _________________________ 68 4.1.3 Aitaustarve ____________________________________________ 69 4.1.4 Ilkivallan huomioiminen suunnittelussa ___________________ 69 4.2 Kunnossapito ja hoito ______________________________________ 70 4.2.1 Kunnossapidon seuranta _______________________________ 70 4.2.2 Talvikunnossapito ______________________________________ 71 4.3 Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto ____________________ 72 4.4 Erityisryhmien huomioiminen ________________________________ 73 5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU ________________________________________ 76 5.1 Tulevat asuntoalueet_______________________________________ 77 5.2 Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla _____________ 79 5.3 Poistettavat leikkipuistot ____________________________________ 80 5.4 Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset ______________ 81
6 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Johdanto | Kuvat: Pyykösenpuiston leikkipaikka & Hollihaan puiston leikkipaikka
7 1 JOHDANTO Leikkipuistot ovat merkittävä osa viihtyisää asuinaluetta. Lapsen näkökulmasta katsottuna leikki on lapsen työtä – tapa kasvaa ja kehittyä. Lähiympäristöllä on tärkeä vuorovaikutussuhde lapsen kehityksessä ja leikkipuistot ovat osa lapsuuden maisemaa kaupunkilaisille. Toimiva, turvallinen ja tasapuolisesti kaikkia asukkaita palveleva leikkipuistoverkosto on oleellinen osa kehittyvää kaupunkia. Leikkipuistot ja viheralueet koetaan tärkeinä asuinviihtyisyyden luojina ja parantajina. Oulun kaupungin Teknisen keskuksen laatiman leikkipuistojen kehittämis- suunnitelman on työstänyt suunnitteluhortonomi Heidi Ollila. Työtä ovat ohjan- neet maisema-arkkitehti Liisa Kääriä-Fischer, kaupunginpuutarhuri Taina Penttilä sekä suunnitteluhortonomi Merja Kaikkonen. Raportissa esitetään leikkipuistojen varustetaso ja hierarkia sekä kunnostus- ja uusinvestointien tavoitteellinen toteutusaikataulu. Kunnostus- ja uusinvestointikohteet on määritelty vuoteen 2022 asti. Kunnostus- ja rakentamisaikataulun laatimiseksi leikkipuistojen nykytila selvitettiin maastoinventointien ja olemassa olevan rekisteritiedon avulla sekä haastattelemalla ylläpitäjiä. Uusinvestointikohteiden osalta toteutusaikataulun taustamateriaalina käytettiin maankäytön toteuttamisohjelmaa 2006 – 2010. Kehittämissuunnitelmassa leikkipuistot on jaoteltu keskus- ja kaupunginosaleikki- puistoihin sekä korttelileikkipaikkoihin. Oulun kaupungin käyttämässä Xcity tieto- kannassa puistot on esitetty nykytason sekä tulevaisuuden tavoitetason mukaisesti. Tietokantaan on lisätty myös rakennettavat uudet leikkipuistot.
8 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Leikkipuistohierarkia ja varustetaso – Korttelileikkipaikka – Kaupunginosaleikkipuisto - Keskusleikkipuisto | Kuvat: Salmelanpuiston leikkipaikka, Kastellinkentän leikkipuisto ja Meri-Toppilan keskusleikkipuisto
9 2 LEIKKIPUISTO VERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA
10 LEIKK 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA | Kuvat: Lassinpuiston leikkipaikka, Haukka- puiston leikkipaikka ja Tuiran puiston leikkipuisto
11 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Leikkipuistoverkoston perusrunko muotoutuu yleiskaavatasolla, jossa tehdään aluevaraukset eri toiminnoille. Asemakaavatasolla tehdyt ratkaisut puolestaan toimivat perustana leikkipuistojen yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Kaupunkiympäristön ja asuinalueen tulee tarjota virikkeitä tasapuolisesti kaikille käyttäjilleen. Leikkipuistoverkoston tavoitteena on turvata riittävät leikki- ja virkistys- alueet kohtuullisen etäisyyden päässä asunnoista sekä turvalliset liikenneyhteydet niihin.1 Leikkipuistoverkostoa kehitetään asuntoalueiden alakeskusluokituksen palvelutasoon perustuen. 1 Taulukko 1. Alakeskusluokituksen mukaiset mitoitusperusteet 1 Leikkipuistoverkoston taustalla ovat myös väestötiedot, joiden avulla voidaan tarkastella käyttäjien määrää kaupunginosittain ja suuralueittain. Kehittämis- suunnitelman väestötietotarkastelussa leikki-ikäiset rajattiin 0-12 vuotiaisiin lapsiin. Perusteena rajaukselle käytettiin elinpiiritutkimuksen tuloksia, jonka mukaan 2-6- vuotiaiden leikki rajautuu kaupunkiympäristössä 50-150 metriin kotiovesta. 2 7-9- vuotiaat pysyttelevät 300-400 metrin päässä kotiovesta leikkiessään. Tämän vuoksi lähiympäristön laatu on merkittävä lapsen kehityksessä. 10-vuotiaan lapsen leikki Alakeskusluokituksen mukaiset leikkipaikat Oulun kaupunkiseutu – alakeskusten kehittäminen VTT 2000 Lähikeskus väestöpohja yli 3000 asukasta. Leikkipuisto vähintään 500 metrin päässä asunnosta Paikalliskeskus väestöpohja yli 5000 asukasta. Lähikeskustason mukaisten leikkipuistojen lisäksi kaupunginosatason leikkipuisto Aluekeskus väestöpohja n. 10 000 asukasta. Lähi- ja paikalliskeskustasoisten leikkipuistojen lisäksi keskusleikkipuisto. Pääkeskus väestöpohja koko kaupunki. Keskusleikkipuisto, liikenneleikkipuisto sekä mahdolliset muut teemapuistot.
12 suuntautuu ulos kotipihalta ja he hakeutuvat lähikentille ja leikkipuistoihin.2 Kehittämissuunnitelmassa käytetyt väestötiedot perustuvat vuoden 1.1.2006 tilastoihin, joiden mukaan Oulun asukasmäärä oli 128 962. Koko asukasmäärästä 0-6-vuotiaita oli 10 906 ja 7-12-vuotiaita 8436. 3 Yhteensä leikki-ikäisiä koko Oulun kaupungissa oli vuoden 2006 alussa 19 342. Oulun kaupungissa on tällä hetkellä 103 eri tasoista leikkipuistoa. Tuhatta asukasta kohden leikkipuistoja on noin 0,8 kpl ja tuhatta leikki-ikäistä kohden leikkipuistoja on noin 5,3 kpl. Kuva1. 0-12-vuotiaiden lasten määrä Oulun kaupungissa suuralueittain vuonna 2006. 3 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Keskusta Höyhtyä Oulunsuu Kaukovainio Kaakkuri Maikkula Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Myllyoja Sanginsuu Korvensuora 0-12 vuotiaiden lasten lkm / suuralue
13 2.1 Leikkipuistohierarkia ja varustetaso Leikkipuistohierarkian tarkoituksena on ohjata leikkipuistojen mitoitusta ja suunnittelua. Hierarkiataso määrittelee leikkialueen pinta-alan sekä väline- ja varustetason. Leikkialueella tarkoitetaan aluetta, joka on varattu ja rakennettu leikkimistä varten. Leikkialueeseen kuuluvat myös lähietäisyyden kasvillisuusryhmät sekä maamäet. Leikkipuistot on ryhmitelty kolmeen eri tasoon: keskusleikkipuisto, kaupunginosa- leikkipuisto ja korttelileikkipaikka. Leikkipuiston varustetaso suunnitellaan aina puistokohtaisesti, olemassa olevat olosuhteet huomioiden. Kaikissa leikkipuistoissa tulee olla valaistus. Valaistusta tarvitaan leikin mahdollistamiseen pimeällä ja kunnossapitotöitä varten. Valaistus on myös merkittävä tekijä ilkivallan ehkäise- misessä leikkipuistoissa. Häikäiseviä valonlähteitä tulee välttää ja vähimmäis- valaistusvoimakkuus leikkialueella on 5 lx. 4 Leikkipuistojen perusvarusteisiin kuuluvat myös penkit, roska-astiat, tiedotetaulu sekä koirankieltokyltit merkittävillä sisääntuloreiteillä. Kaikissa leikkipuistossa tulee huomioida esteettömyys. Leikkipuistotason tarkentamisen yhteydessä määriteltiin perusleikkivälineistö, joka sisältyy kaikkiin leikkipuistoihin. Perusleikkivälineistöksi luokitellaan keinut, hiekka- laatikko, jousituotteet, liukumäki sekä kiipeilytelineet. Kaupunginosaleikkipuistojen ja keskusleikkipuistojen varustetasoon voivat kuulua edellä mainitun perus- välineistön lisäksi maamäet ja pelialueet. Maamäkien sijoittelussa tulee ottaa huomioon niiden talvikäyttö. Yksi sivu tulee jättää avoimeksi kasvillisuudesta ja rakenteista ja niiden tulee olla loivarinteisiä ja matalia profiililtaan. Kaupunginosa- ja keskusleikkipuistoihin voidaan suunnitella vapaata nurmialuetta, joka toimii pelialueena puiston käyttäjille.
14 2.1.1 Korttelileikkipaikka Korttelileikkipaikat palvelevat pääosin lähialueiden asukkaita ja ne sijaitsevat asuinalueiden välittömässä läheisyydessä. Pinta-alaltaan korttelileikkipaikka on 500–1000 neliömetriä. Korttelileikkipaikat tarjoavat mahdollisuuden lasten perus- leikkeihin. Korttelileikkipaikalla on perusleikkivälineistö. 2.1.2 Kaupunginosaleikkipuisto Kaupunginosaleikkipuistot sijoittuvat kevyenliikenteen väylien varsille, lähelle muita palveluita. Ne sijaitsevat alueilla, joissa on laajentumisvaraa ja ne palvelevat useampaa kaupunginosaa. Pinta-alaltaan kaupunginosaleikkipuistot ovat 1000– 2000 m2. Kaupunginosaleikkipuiston välineistö sisältää perusvälineistön lisäksi 3-7 muuta leikkivälinettä. Varustetaso on selkeästi korttelileikkipaikkaa moni- puolisempi. 2.1.3 Keskusleikkipuisto Keskusleikkipuisto on suuraluekohtainen koko perheen monitoimipuisto, jonka käyttäjät tulevat koko kaupungin alueelta. Keskusleikkipuistot ovat pinta-alaltaan 2000– 5000 m2 ja ne sijaitsevat usein suuremman viheraluekokonaisuuden yhteydessä. Varustetason tulee olla monipuolinen ja se voi noudattaa alueelle sopivaa teemaa. Keskusleikkipuisto sisältää perusvälineistön lisäksi 7-10 muuta leikkivälinettä. Leikkivälineiden lisäksi puistoon voidaan sijoittaa kuntoilu- tai muita välineitä puiston vanhemmille käyttäjille. L E I K K I P U I S T O H I E R A R K I A 1 KESKUSLEIKKIPUISTO 2 KAUPUNGINOSALEIKKIPUISTO 3 KORTTELILEIKKIPAIKKA
15 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN
16 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN Keskusta – Höyhtyä - Oulunsuu – Kaukovainio – Kaakkuri – Maikkula – Tuira - Puolivälinkangas Koskela – Pateniemi – Kaijonharju – Myllyoja – Sanginsuu – Korvensuora Kuvat: Antellin leikkipuisto
17 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN Oulun kaupunki on jaettu 15 suuralueeseen, joista keskustan suuralue on asukas- määrältään suurin. Yhteen suuralueeseen kuuluu 2-8 kaupunginosaa. Kaikki Oulun kaupungin leikkipuistot valokuvattiin ja inventoitiin suuralueittain kesän 2006 aikana. Inventoinnin avuksi laadittiin lomake, jossa kiinnitettiin huomiota niin maisemallisiin tekijöihin kuin leikkipuiston yleisilmeeseen sekä leikkivälineiden ja rakenteiden kuntoon.(LIITE1) Näin puistojen nykytilaa pystyttiin vertailemaan toisiinsa sekä kaupunginosittain että suuralueittain. Maastoinventointien yhtey- dessä arvioitiin myös peruskorjaustarpeen kiireellisyyttä. Vuonna 2000 tehdyn leikkipuistojen kehittämissuunnitelman mukaan leikkipuistojen kokonaismäärä oli 93 ja kaupunginosaleikkipuistoja oli lähes yhtä paljon kuin korttelileikkipaikkoja. Vuoden 2000 jälkeen leikkipuistojen lukumäärä on kasvanut kaupungin kasvun myötä 11:lla ja tällä hetkellä Oulun kaupungissa on 103 leikki- puistoa. Keskusleikkipuistoja on neljä, kaupunginosaleikkipuistoja 28 ja korttelileikki- paikkoja 71. Tällä hetkellä korttelileikkipaikkoja on lukumääräisesti eniten. Keskusleikkipuistoja ovat Hietasaaren, Hupisaarten, Kaijonharjun sekä Meri- Toppilan keskusleikkipuistot.
18 Kuva 2. Leikkipuistojen lukumäärä ja hierarkiatasojen jakautuminen vuosina 1984,2000 ja 2006. 5,6,7 Nykytilassa korttelileikkipaikat eivät juurikaan poikkea varustetasoltaan eivätkä pinta-alaltaan kaupunginosaleikkipuistoista. Leikkivälineistö on pääosin turvanor- mit täyttävää, mutta osittain vanhaa ja kulunutta. Yleisesti leikkipuistot ovat siistejä ja viihtyisiä, mutta leikkivälineisiin kohdistunutta ilkivaltaa esiintyy paljon. Erityisesti välineiden sotkeminen ja kaivertaminen sekä penkkien ja muiden irtovälineiden siirtely on yleistä. 23 18 8 47 46 1 72 28 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Korttelileikkipaikka Kaupunginosaleikkipuisto Keskusleikkipuisto leikkipuistojenlkm 1982 2000 2006
19 3.1. Keskusta Keskustan suuralueeseen kuuluvat Pokkisen, Vaaran, Vanhatullin, Hollihaan, Leverin, Myllytullin, Intiön ja Raksilan kaupunginosat. Suuralueella on 18 350 asukasta, joista leikki-ikäisiä on 4,9 %.3 Alla olevasta taulukossa on esitetty leikki- ikäisten jakautuminen suuralueella kaupunginosittain. Kuva 3. Leikki-ikäisten lasten ikäjakauma Keskustan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittäviä viheralueita ovat Mannerheimin puisto, Kyösti Kallion puisto, Heinätorin puisto, Hupisaaret, Kaupunginojan varrella olevat puistot, Hollihaan puisto ja Kiikelin saari.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa. Suuralueella on 10 leikkipuistoa, joista seitsemän on korttelileikki- paikkoja, kaksi kaupunginosaleikkipuistoja ja yksi keskusleikkipuisto. Suuralueen leikkipuistojen leikkivälineistö on hyvin mitoitettu. Nykytilassa keskustan suuralueen leikkipuistoista 60 % on korttelileikkipaikkoja, 30 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 10 % keskusleikkipuistoja. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Pokkinen Vaara Vanhatulli Hollihaka Leveri Myllytulli Intiö Raksila leikki-ikäinen/kaupunginosa 0-vuotiaat 1-2 vuotiaat 3-6 vuotiaat 7-12 vuotiaat
20 Hupisaarten keskusleikkipuisto on suuralueen korkeatasoisin. Leikkiympäristö on viihtyisä ja alue on ahkerassa käytössä. Leikkipuistossa järjestetään ohjattua leikkitoimintaa kesäisin ja ympäröivä puistomiljöö on suosittu retkeily -ja ajanvietto- paikka kaupunkilaisille. Kaupunginosaleikkipuistojen leikkivälineiden ja hoidon taso ovat pääosin kunnossa. Välineistössä suurimmat puutteet ovat Hollihaan leikkipaikalla ja Hollipuiston leikkipaikalla. Taulukko 2. Keskustan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa leikkipuistojen määrä ei tule laskemaan, mutta hierarkiatasoon esitetään muutoksia. Hollipuiston leikkipaikka esitetään poistettavaksi, jolloin korttelileikkipaikkojen määrä vähenee. Keskustan suuralue on pinta-alaltaan laaja ja asukasmäärältään suurin. Tämän vuoksi tulevaisuudessa suuralueella sijaitsee kaksi keskusleikkipuistoa, Hupisaarten keskusleikkipuisto sekä Hollihaan keskusleikkipuisto, jota esitetään keskusleikki- puistoksi. Suuralueen uusi rakennettava leikkipuisto on Jääkärinpuiston leikkipuisto. Tulevaisuudessa suuralueen leikkipuistoista 46 % on korttelileikkipaikkoja, 36 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 18 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Vanhatulli Mannerheimin puiston leikkipuisto x 2014 Hollihaka Heinätorin leikkipuisto x 2007 Hollihaka Hollihaan leikkipaikka x 2011 tason nosto Hollihaka Hollipuiston leikkipaikka x 2011 poistettava Leveri Kyösti Kallion puiston leikkipaikka x 2008 Myllytulli Salmelan puiston leikkipuisto x 2017 Myllytulli Puusepänpuiston leikkipaikka x 2010 Myllytulli Hupisaarten keskusleikkipuisto x 2011 Intiö Intiönkankaan leikkipaikka x 2008 Intiö Jääkäripuiston leikkipuisto x 2007 uusi Raksila Puistikkokadun leikkipaikka x 2010
21 Suuralueen leikkipuistojen peruskorjaukset ajoittuvat vuosien 2007 ja 2021 välille. Kiireellisimmät kohteet on aikataulutettu vuodelle 2007. Väestösuunnitteen mukaan väestön määrä suuralueella tulee kasvamaan ja vastaavasti leikki- ikäisten määrä vähenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuus on 4,5 % koko suuralueen asukasluvusta vuonna 2015. 1 Mannerheimin puiston leikkipuisto 2 Hollihaan leikkipaikka 3 Puusepänpuiston leikkipaikka
22 1 Hupisaarten keskusleikkipuisto 2 Salmelan puiston leikkipuisto 3 Intiönkankaan leikkipaikka
23 3.2 Höyhtyä Höyhtyän suuralueeseen kuuluvat, Karjasillan, Nokelan, Höyhtyän, Lintulan ja Mäntylän kaupunginosat. Höyhtyän suuralueen asukasluku oli vuoden 2006 alussa 8 896, joista leikki-ikäisiä oli 11,9 %.3 Eniten leikki-ikäisiä oli Mäntylän ja Karjasillan kaupunginosissa. Kuva 6. Leikki-ikäisten ikäjakauma Höyhtyän suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Höyhtyän suuralueen merkittäviä viheralueita ovat mm. Luulajanpuisto, Lintulam- menpuisto, Joikupuisto sekä Höyhtyän puisto.9 Vanhimmat leikkipaikat sijaitsevat Höyhtyän kaupunginosassa, uudemmat puolestaan Mäntylässä. Rakentamisvuodet ajoittuvat 50-luvun loppuun ja 80- luvun alkuun. Tällä hetkellä suuralueella on yhdeksän korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosaleikkipuisto. Nykytilassa suuralueen leikkipuistoista 90 % on korttelileikkipaikkoja ja 10 % kaupunginosaleikkipuistoja. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Karjasilta Nokela Höyhtyä Lintula Mäntylä 0-v 1-2-v 3-6 v 7-12 v
24 Yleisesti leikkipaikkojen välineistö on vanhaa ja leikkipaikat ovat pieniä. Erityisesti Höyhtyän kaupunginosassa leikkivälineistö on elinkaarensa loppuvaiheessa. Höyh- tyän leikkipaikkoja ovat Kaakkuripuiston leikkipaikka, Allipuiston leikkipaikka, Sorsa- puiston leikkipaikka sekä Sotkapuiston leikkipaikka. Hoitotasoltaan Höyhtyän leikkipuistot eivät vastaa A2:een vaadittavaa tasoa kaikilta osin. Karjasillan kaupunginosassa on yksi kaupunginosaleikkipuisto, Uumajan leikkipuis- to, joka sijaitsee laajemman viheralueen yhteydessä. Karjasillan vanhempia leikki- paikkoja edustaa Routunpuiston leikkipaikka, jonka leikkivälineistö on pääosin vanhaa. Nokelan kaupunginosan leikkipaikkoja ovat Keinupuiston leikkipaikka ja Veturipuis- ton leikkipaikka. Keinupuiston leikkipaikka on hyvin pieni, avoin leikkipuisto, jossa osa leikkivälineistä on huonokuntoisia. Välineistön määrä on kuitenkin oikein mitoitettu sekä tilaan että hierarkiatasoon nähden. Veturipuiston leikkivälineistö ja rakenteet ovat huonokuntoisia eivätkä ne täytä kaikilta osin turvanormeja. Leikkipaikka yhdistyy laajempaan viheraluekokonaisuuteen ja alue on maisemal- lisesti hieno. Taulukko 3. Höyhtyän suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa suuralueella on kahdeksan eri tasoista leikkipuistoa, joista neljä on korttelileikkipaikkoja, kolme kaupunginosaleikkipuistoa ja yksi keskusleikkipuisto. Hierarkiataso monipuolistuu ja vähemmällä käytöllä olevat korttelileikkipaikat poistetaan. Poistettaviksi kohteiksi esitetään Kaakkuripuiston ja Sotkapuiston leikkipaikkoja. Korttelileikkipaikoista kaksi puolestaan muutetaan tasoltaan kau- KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Karjasilta Routunpuiston leikkipaikka x 2012 Karjasilta Uumajan leikkipuisto x 2017 Nokela Veturipuiston leikkipaikka x 2008 tason nosto Nokela Keinupuiston leikkipaikka x 2009 Höyhtyä Sorsapuiston leikkipaikka x 2007 tason nosto Höyhtyä Sotkapuiston leikkipaikka x 2009 poistettava Höyhtyä Allipuiston leikkipaikka x 2010 Höyhtyä Kaakkuripuiston leikkipaikka x 2012 poistettava Lintula Kaislapuiston leikkipaikka x 2015 Mäntylä Mäntylän leikkipaikka x 2020 tason nosto
25 punginosaleikkipuistoksi. Sorsapuiston leikkipaikkaa kehitetään tulevaisuudessa keskusleikkipuistona. Suuralueen leikkipuistojen peruskorjaukset ajoittuvat vuosille 2007-2020. Väestösuunnitteen mukaan Höyhtyän suuralueen asukasmäärä tulee vähenemään nykyisestä vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten osuus asukas- määrästä pienenee 10,7 %:iin. Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 49 % on korttelileikkipaikkoja, 38 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 13 % keskusleikkipuistoja. 1 Mäntylän leikkipaikka 2 Veturipuiston leikkipaikka 3 Uumajan leikkipuisto
26 1 Sorsapuiston leikkipaikka 2 Keinupuiston leikkipaikka 3 Kaislapuiston leikkipaikka
27 3.3 Oulunsuu Oulunsuun suuralueeseen kuuluvat Peltolan, Kontinkankaan, Oulunsuun ja Värtön kaupunginosat. Suuralueen asukasmäärä vuoden 2006 tilastojen mukaan oli 7 662, joista 14,1 % oli leikki-ikäisiä. 3 Suuralueen kaupunginosista Oulunsuussa leikki- ikäisiä oli tilastotietojen mukaan eniten. Kuva 9. Leikki-ikäisten ikäjakauma Oulunsuun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Lämsänjärvenpuisto, Antti Pietilän puisto sekä Erkkolanranta.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 1980-90 luvun lopulla. Lähimaisema suuralueen leikkipuistoissa vaihtelee metsäisestä avoimeen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Hoitotasoltaan suuralueen leikkipuistot ovat A2 hoitoluokan mukaisessa kunnossa. Nykytilassa suuralueella on kuusi korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosaleikkipuisto. Ilkivaltaa esiintyy suuralueen leikkipuistoissa yleisesti. Nykytilassa suuralueen leikkipuistoista 86 % on korttelileikkipaikkoja ja 14 % kaupunginosaleikkipuistoja. Lähimaisema suuralueen leikkipuistoissa vaihtelee metsäisestä rakennettuun maisemaan. Metsäisiä leikkipuistoja suuralueella ovat Pirtinpuiston ja Valurin leikkipaikat. Erityisesti Valurin leikkipaikalla komeat mäntyvanhukset luovat hienon tunnelman leikkipuistoon. Hoitotasoltaan suuralueen leikkipuistot vastasivat vaadittua hoitoluokkaa. Suuralueen leikkipuistoista Lämsänjärven sekä Antti Pietilän puiston leikkipaikat peruskorjattiin kesällä 2006. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Peltola Kontinkangas Oulunsuu Värttö leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
28 Taulukko 4. Oulunsuun suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa suuralueella on neljä korttelileikkipaikkaa ja kolme kaupunginosa- leikkipuistoa. Peltolan leikkipuiston ja Valurin leikkipuiston lisäksi kaupunginosaleikki- puistoksi esitetään Kastellinkentän leikkipaikkaa. Poistettavia tai uusia rakennet- tavia kohteita ei ole. Väestömäärä suuralueella tulee vähenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki- ikäisten lasten osuus väestöstä pysyy lähes samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 71 % on korttelileikkipaikkoja ja 29 % kaupunginosaleikkipuistoja. 1& 3 Peltolan puiston leikkipuisto 2 Kastellinkentän leikkipaikka KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Peltola Peltolan leikkipuisto x 2010 Peltola Kumpulanpuiston leikkipaikka x 2013 Oulunsuu Antti Pietilän puiston leikkipaikka x 2022 Oulunsuu Pirtinpuiston leikkipaikka x 2019 Oulunsuu Lämsänjärven leikkipaikka x 2021 Oulunsuu Kastellinkentän leikkipaikka x 2013 tason nosto Värttö Valurin leikkipaikka x 2019
29 1 Kumpulanpuiston leikkipaikka 2 Pirtinpuiston leikkipaikka 3 Valurin leikkipaikka
30 3.4 Kaukovainio Kaukovainion suuralueeseen kuuluvat Kaukovainion ja Hiirosen kaupunginosat. Asukasmäärä on 6 640 asukasta, joista 12,5 % on leikki-ikäisiä. 3 7-12-vuotiaiden osuus on keskiarvollisesti suurin. Kuva 12. Kaukovainion suuralueen leikki-ikäisten ikäjakauma kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu 70- 80-luvulla, lukuun ottamatta Käpälä- mäen leikkipuistoa. Kaukovainion leikkipuistot sijaitsevat laajahkojen viheralueiden sisällä metsän ympäröimänä. Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Kainuunpuisto ja Hiirosen ulkoilualue.9 Nykytilassa suuralueella on kaksi korttelileikkipaikkaa ( 43%) ja yksi kaupunginosaleikkipuisto (57%). Taulukko 5. Kaukovainion suuralueen leikkipuistot. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Kaukovainio Haukkapuiston leikkipaikka x 2014 tason nosto Kaukovainio Kainuunpuiston leikkipaikka x 2017 Hiironen Käpälämäen leikkipuisto x 2016 0 50 100 150 200 250 300 Kaukovainio Hiironen leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
31 Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Haukkapuiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusia raken- nettavia leikkipuistoja ei esitetä. Väestösuunnitteen mukaan asukasmäärä tulee pysymään lähes samana vuoteen 2015 mennessä, samoin leikki-ikäisten määrän arvioidaan pysyvän samana( 12,5 % asukasmäärästä vuonna 2015). 10 Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 38 % on korttelileikkipaikkoja ja 62 % kaupunginosaleikkipuistoja.
32 3.5 Kaakkuri Kaakkurin suuralueeseen kuuluvat Kaakkurin, Metsokankaan, Kiviniemen ja Perävainion kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 8 695, joista 26,8 % on leikki- ikäisiä.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Kaakkurin kaupunginosassa. Kuva 15. Leikki-ikäisten ikäjakauma Kaakkurin suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen viheralueet ovat hyvin eri tyyppisiä vaihdellen Kempeleenlahden luonnonsuojelualueesta, pelto- ja metsäalueisiin.9 Kaakkurin leikkipuistot on raken- nettu pääosin 2000-luvun alussa, lukuun ottamatta Vekarapuiston leikkipaikkaa. Tällä hetkellä suuralueella on viisi korttelileikkipaikkaa (62 %) ja kolme kaupunginosaleikkipuistoa (38%). Suuralueen uusimmat leikkipuistot ovat Ojakankaan leikkipuisto ja Tikkapuiston leikkipaikka, jotka valmistuivat kesällä 2006. Yleisesti leikkipuistot ovat hyväkuntoi- sia sekä rakenteiltaan että välineistöltään. Kiireellisin peruskorjaustarve on Kaakku- rinpuiston leikkipaikalla, jossa leikkivälineet ovat vanhoja ja puisto on ränsisty- mässä. 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Kaakkuri Metsokangas Kiviniemi Perävainio 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
33 Taulukko 6. Kaakkurin suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Suuralueen leikkipuistojen määrä tulee kasvamaan. Olemassa olevien leikkipuistojen hierarkiasuhteissa tapahtuu pieniä muutoksia, kun kaksi korttelileikki- paikkaa esitetään muutettavaksi kaupunginosaleikkipuistoksi. Asukasmäärän arvioidaan kasvavan muutamalla tuhannella vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki- ikäisten osuus koko asukasmäärästä arvioidaan tuolloin olevan noin 22,1 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 50 % on korttelileikkipaikkoja, 42 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 8 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Kaakkuri Kaakkurin puiston leikkipaikka x 2008 tason nosto Kaakkuri Vekarapuiston leikkipaikka x 2019 Kaakkuri Metelinkankaan leikkipaikka x 2020 Kaakkuri Ojakankaan leikkipuisto x 2021 Kiviharju Tikkapuiston leikkipaikka x 2021 Kiviniemi Tolpankankaan leikkipuisto x 2016 Kiviniemi Rantavainion leikkipaikka x 2017 tason nosto Perävainio Tähkäpään leikkipuisto x 2016 tason lasku Metsokangas Ulkometsän leikkipaikka x 2011 uusi Metsokangas Metsokankaan keskusleikkipuisto x 2009 uusi Metsokangas Navettakankaan leikkipaikka x 2016 uusi Metsokangas Lähimetsän leikkipuisto x 2017 uusi
34 3.6 Maikkula Maikkulan suuralueeseen kuuluvat Maikkulan, Iinatin, Knuutilan, Madekosken, Heikkilänkankaan, Juurusojan, Pikkaralan ja Hangaskankaan kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 9 694, joista leikki-ikäisten osuus on 20,8%. 3 Kuva 18. Leikki-ikäisten ikäjakauma Maikkulan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Knuutilankankaan puisto, Maikkulanpuisto ja Kontiokangas. Viheryhteydet ovat Iinatista Oulujoelle sekä Hiirosen ulkoilu- alueelta Oulujoelle.9 Tällä hetkellä suuralueella on kolme korttelileikkipaikkaa (43%)ja neljä kaupunginosaleikkipuistoa (57 % ). Suuralueen leikkipuistot sijoittuvat pääosin kevyenliikenteen väylien varsille. Puralan leikkipuisto on Maikkulan leikkipuistoista uusin. Kontiokankaan leikkipuis- tossa on oma metsäinen tunnelmansa, mutta ilkivaltaongelma on suuri ja leikkivälineet ovat huonokuntoisia. Kontiokankaan leikkipuiston peruskorjattiin 2006. Iinatin kaupunginosan ainoa leikkipuisto on Iinatin leikkipuisto, jossa erityisesti mo- poilu on aiheuttanut ongelmia. Puistoon on tehty korjaussuunnitelma mopoilun estämiseksi maamäen päältä. 0 50 100 150 200 250 300 350 Maikkula Iinatti Knuutila Madekoski Heikkilänkangas Juurusoja Pikkarala Hangankangas 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
35 Heikkilänrinteen leikkipaikka sijaitsee kivikkoisella mäntykankaalla, josta on avoimet näkymät ympäröiville omakotitaloalueille. Erikoisin tilaratkaisu löytyy Knuutilankankaan leikkipaikalta, joka on rakennettu kolmeen eri tasoon. Leikki- paikan ongelmana on ilkivalta. Madekosken leikkipaikka sijaitsee mäntymetsän keskellä suuren urheilukentän yhteydessä. Valaistusta Madekosken leikkipaikalla ei ole. Osa leikkipaikan leikkivälineistä on vanhoja ja leikkipaikkaa ympäröivä aita on rikkoontunut. Taulukko 7. Maikkulan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa suuralueella on viisi kaupunginosaleikkipuistoa ja kolme korttelileikkipaikkaa. Knuutilankankaan leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleik- kipuistoksi. Nykytilassa puisto näyttää olevan suurilta osin nuorison käytössä, joka tulee ottaa huomioon peruskorjaussuunnittelun yhteydessä. Leikkipuistoa voi- daan kehittää nuorison käyttöön tai lähiliikuntapaikkana. Uusia rakennettavia korttelileikkipaikkoja on yksi. Väestömäärältään suuralue tu- lee hitaasti pienenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden on arvioitu asettuvan noin 18,2 %:iin. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 38 % on korttelileikkipaikkoja ja 62 % kaupunginosaleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Maikkula Puralan leikkipuisto x 2019 Maikkula Kontionkankaan leikkipuisto x 2021 Knuutila Knuutilankankaan leikkipaikka x 2014 tason nosto Iinatti Iinatin leikkipuisto x 2013 Madekoski Madekosken leikkipaikka x 2013 Heikkilänkangas Kyytipojanpuiston leikkipaikka x 2014 uusi Heikkilänkangas Heikkilänrinteen leikkipaikka x 2017 Heikkilänkangas Ajopelin leikkipuisto x 2018
36 1 Puralan leikkipuisto 2 Heikkilänrinteen leikkipaikka 3 Ajopelin leikkipuisto
37 3.7 Tuira Tuiran suuralueeseen kuuluvat Tuiran, Pikisaaren, Koskikeskuksen, Vihreäsaaren, Hietasaaren ja Toppilansaaren kaupunginosat. Asukkaita Tuiran suuralueella on 8 102, joista leikki-ikäisiä on 6,4 %.3 Suuralueen asukkaista enemmistö on vanhem- paa väestöä. Kuva 21. Leikki-ikäisten ikäjakauma Tuiran suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Tuiran suuralueella sijaitsee kaupungin viheralueverkoston sydän, Oulujoen suisto. Merkittäviä viheralueita ovat Oulujoen suiston saaret, Tuiranpuisto sekä Tervaporvarinpuisto.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 50-luvun lopun ja 80-luvun alun aikana, lukuun ottamatta Hietasaaren keskusleikkipuistoa ja Antellin leikkipuistoa Toppilansaaressa, jotka on rakennettu vuonna 2005. Nykytilassa suuralueella on kuusi korttelileikkipaikkaa (60 %), kolme kaupunginosaleikkipuistoa (30 %)sekä yksi keskusleikkipuisto (10 %). Suuralueen keskusleikkipuisto sijaitsee Hietasaaren kaupunginosassa upeassa me- renrantamaisemassa. Keskusleikkipuiston leikkivälineet on valittu merenrantatee- man mukaan. Suurin osa Tuiran suuralueen leikkipuistoista sijaitsee Tuiran kaupunginosassa ja pääosin ne ovat korttelileikkipaikkoja. Tuiran korttelileikki- paikkoja ovat mm. Pyykösenpuiston, Hartaanpuiston ja Lassinpuiston leikkipaikka. Lassinpuiston leikkipaikka sijaitsee Itä-Tuiran kerrostaloalueella ja on leikkivälineis- töltään oikein mitoitettu korttelileikkipaikka. Länsi-Tuiran puolella sijaitsevat Har- taanpuiston leikkipaikka ja Tuiranpuiston leikkipuisto. Tuiranpuiston leikkipuisto on monipuolinen niin välineistöltään kuin tilallisestikin. Leikkivälineistö ja rakenteet 0 20 40 60 80 100 120 140 Tuira Pikisaari Koskikeskus Vihreäsaari Hietasaari Toppilansaari leikki-ikäiset/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
38 ovat jo hyvin lähellä keskusleikkipuistotasoa. Toppilansaaressa sijaitseva Antellin leikkipuisto on suuralueen uusin leikkipuisto. Antellin leikkipuiston varuste- ja leikki- välinetaso on vähäinen hierarkiatasoon nähden. Koskikeskuksen kaupunginosassa sijaitsevat suuralueen kaksi pienintä korttelileikkipaikkaa – Toivoniemen itä-osan ja länsiosan leikkipaikat. Molemmat leikkipaikat on rakennettu 1959. Taulukko 8. Tuiran suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa suuralueella on viisi korttelileikkipaikkaa, kolme kaupunginosa- leikkipuistoa ja yksi keskusleikkipuisto. Poistettaviksi leikkipaikoiksi esitetään Terva- haudan sekä Toivoniemen itäosan leikkipaikkoja. Poistamisen perusteina ovat suuralueen ikärakenne sekä leikkipuistoverkoston tiheys alueella. Uusi, rakennet- tava kohde on Lundströmin puiston leikkipaikka Toppilansaaressa. Tason nosto- kohteita suuralueelle ei ole esitetty. Väestösuunnitteen mukaan Tuiran suuralueen väestönmäärä tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan noin 7,6 % koko väestöstä. Suurin kasvava ikäluokka on yli 65-vuotiaat. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 56 % on korttelileikkipaikkoja, 33 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Koskikeskus Toivoniemen leikkipaikka (länsiosa) x 2007 Koskikeskus Toivoniemen leikkipaikka (itäosa) x 2007 poistettava Tuira Pyykösenpuiston leikkipaikka x 2009 Tuira Tervahaudanpuiston leikkipaikka x 2008 poistettava Tuira Hartaanpuiston leikkipaikka x 2012 Tuira Tuiranpuiston leikkipuisto x 2015 Tuira Merikosken leikkipuisto x 2015 Tuira Lassinpuiston leikkipaikka x 2016 Hietasaari Hietasaaren keskusleikkipuisto x 2020 Toppilansaari Lundströmin puiston leikkipaikka x 2009 uusi Toppilansaari Antellin leikkipuisto x 2020
39 1 Toivoniemen länsiosan leikkipaikka 2 Lassinpuiston leikkipaikka 3 Pyykösenpuiston leikkipaikka
40 1 Hietasaaren keskusleikkipuisto 2 Antellin leikkipuisto 3 Hartaanpuiston leikkipaikka
41 3.8 Puolivälinkangas Puolivälinkankaan suuralueeseen kuuluvat Välivainion, Puolivälinkankaan, Iskon, Pyykösjärven ja Takalaanilan kaupunginosat. Asukkaita Puolivälinkankaan suur- alueella on 6 890, joista leikki-ikäisiä on 13,5 %. 3 Kuva 24. Leikki-ikäisten ikäjakauma Puolivälinkankaan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Tärkeimmät viheralueet sijoittuvat Pyykösjärven rantaan. Muita merkittäviä viher- alueita ovat Lauttasuonpuisto, Rantakoskelan puisto sekä Odessan puisto.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvun lopulla. Nykytilassa leikki- puistohierarkia muodostuu kahdesta kaupunginosaleikkipuistosta (40 %) ja kolmesta korttelileikkipaikasta (60 %). Keskusleikkipuistoa suuralueella ei ole. Suuralueen korttelileikkipaikkoja ovat Kesätien leikkipaikka, Aution Aukean leikki- paikka, Ranta-Koskelan sekä Tuulaspuiston leikkipaikka. Aution Aukean leikkipaikka sijaitsee Välivainion kaupunginosassa laajahkolla viheralueella kevyenliikenteen väylän varrella. Kasvillisuus jakaa leikkipaikan kahteen osaan, mikä tekee puistosta miellyttävän ja poistaa kenttämäistä vaikutelmaa. Kesätien leikkipaikka puolestaan on autoteihin rajoittuva, hyvin pieni leikkipaikka Välivainion kaupunginosassa. Leikkivälineistö on vanhaa, mutta edelleen hyväkuntoista. Tuulaspuiston leikkipaikka Pyykösjärvellä on pinta-alaltaan vaatimustasoa hieman suurempi. Kaupunginosaleikkipuistoja ovat Castrenin ja Maahisen leikkipuistot. Castrenin leikkipuisto sijaitsee Välivainon kaupunginosassa. Leikkipuisto on peruskorjattu kesällä 2006. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Välivainio Puolivälinkangas Isko Pyykösjärvi Takalaanila 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
42 Taulukko 9. Puolivälinkankaan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Suuralueen leikkipuistojen lukumäärään ei esitetä muutoksia. Hierarkiataso pysyy nykyisenä – neljä korttelileikkipaikkaa ja kaksi kaupunginosaleikkipuistoa. Kesätien leikkipaikkaa esitetään poistettavaksi kohteeksi sijaintinsa vuoksi. Uusi, rakennet- tava kohde on Sääskipuiston leikkipaikka. Leikki-ikäisten lasten osuus väestöstä vuonna 2015 on noin 9,6 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 60 % on korttelileikkipaikkoja ja 40 % kaupunginosaleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Välivainio Aution aukean leikkipaikka x 2012 Välivainio Kesätien leikkipaikka x 2010 poistettava Välivainio Castrenin leikkipuisto x 2021 Puolivälinkangas Sääskipuiston leikkipaikka x 2015 uusi Puolivälinkangas Maahisen leikkipuisto x 2015 Pyykösjärvi Tuulaspuiston leikkipaikka x 2010 Pyykösjärvi Ranta-Koskelan leikkipaikka x 2011
43 3.9 Koskela Koskelan suuralueeseen kuuluvat Toppilan, Alppilan, Koskelan ja Taskilan kaupunginosat. Asukaslukumäärä suuralueella on 9 635, joista leikki-ikäisten osuus on 14,4 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä lapsista asuu Toppilan kaupunginosassa. Leikki-ikäisistä enemmistö on 7-12-vuotiaita. Kuva 27. Leikki-ikäisten ikäjakauma Koskelan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimmät viheralueet sijoittuvat merenrantaan: Piispanletonpuisto, Leton- niemi sekä Toppilan puistoalueet.9 Tällä hetkellä suuralueella on seitsemän korttelileikkipaikkaa (87 %) ja yksi keskusleikkipuisto (13 %). Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 80-luvun puolenvälin ja 2000-luvun välisenä aikana. Korttelileikkipaikat ovat pääosin avoimia omakotitalotontteihin tai puistoalueeseen rajoittuvia aukioita. Vanhemmilla leikkipaikoilla olemassa oleva puusto luo puistoihin oman tunnelmansa. Leikkipaikkojen suurimmat puutteet ovat turva-alustoissa. Melojantien leikkipaikka Koskelan kaupunginosassa on peruskorjattu kesällä 2006, jolloin leikkivälineet ja rakenteet sekä valaistus uusittiin. Niittyaron leikkipaikka puolestaan on leikkivälineistöltään lähellä kaupun- ginosaleikkipuiston tasoa. Leikkivälineiden valinnassa on otettu hyvin huomioon alueen ikäjakauma. Koskelan kaupunginosan kolmas leikkipaikka on Koskelan- puiston leikkipaikka, joka sijaitsee laajahkolla puistoalueella. Tällä hetkellä leikki- puisto on läpikulkupaikka ja puisto on valaisematon. 0 50 100 150 200 250 300 Toppila Alppila Koskela Taskila leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
44 Kummelipuiston leikkipaikka sijaitsee viihtyisällä puistoalueella Taskilan kaupunginosassa. Leikkipaikan yhtey-dessä on pieni kivituhkapintainen pelikenttä sekä laajahko nurmialue. Leikki-välineistö leikkipaikalla on kulunutta ja vanhaa. Toppilan kaupunginosan leikkipuistoja ovat Meri-Toppilan keskusleikkipuisto sekä Venhopuiston leikkipaikka. Meri-Toppilan keskusleikkipuisto palvelee koko suur- alueen asukkaita. Puisto sijaitsee Meri-Toppilan laajalla viheralueella ja välineistö puistossa on monipuolista sekä eri ikäryhmiä palvelevaa. Meri-Toppilan keskus- leikkipuisto on miljöönä viihtyisä. Venhopuiston leikkipaikka peruskorjataan vuonna 2007. Taulukko 10. Koskelan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Hierarkiatasot tulevat muuttumaan suuralueella, kun Koskelan puiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusi rakennettava leikkipuisto suuralueella on tavoitetason mukaan Elementtipuiston leikkipaikka Alppilassa. Suuralueen väestömäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan tuolloin noin 15,9% koko suuralueen väestöstä. tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 78 % on korttelileikkipaikkoja, 11 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Toppila Venhopuiston leikkipaikka x 2007 Toppila Meri- Toppilan keskusleikkipuisto x 2016 Toppila Laivurin leikkipaikka x 2018 Alppila Tirolinpuiston leikkipaikka x 2017 Alppila Elementtipuiston leikkipaikka x 2011 uusi Koskela Niittyaron leikkipaikka x 2018 Koskela Melonjantien leikkipaikka x 2021 Koskela Koskelan puiston leikkipaikka x 2008 tasonnosto Taskila Kummelipuiston leikkipaikka x 2012
45 1 Koskelanpuiston leikkipaikka 2 Niittyaron leikkipaikka 3 Meri-Toppilan keskusleikkipuisto
46 3.10 Pateniemi Pateniemen suuralueeseen kuuluvat Herukan, Rajakylän ja Pateniemen kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 13 251. 3 Leikki-ikäisten osuus asukas- määrästä on 20,4 %. Kuva 30. Leikki-ikäisten ikäjakauma Pateniemen suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen laajimmat viheralueet sijaitsevat merenrannassa ja Kuivasojan laak- sossa. Suuralueen merkittävimmät viheralueet ovat Herukkalammenpuisto, Piimäperän puisto, Kuivasojan varren puistot sekä saha-alueen kasvulliset osat. 9 Nykytilassa suuralueella on seitsemän korttelileikkipaikkaa (78 %), yksi kaupunginosaleikkipuisto (11 %) sekä yksi keskusleikkipuisto (11 %). Leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-80-luvulla. Pateniemen kaupunginosassa sijaitsee kaksi suuralueen leikkipuistoista, joista Honkalan leikkipaikka on peruskorjattu vuonna 2005. Pateniemen kaupunginosan toinen korttelileikkipaikka, Palosuon leikkipaikka, sijaitsee kevyenliikenteen väylien varrella päiväkodin läheisyydessä. Puiston leikkivälineistö on elinkaarensa päässä ja peruskorjaus on aikataulutettu vuodelle 2007. Rajakylässä sijaitsee suuralueen keskusleikkipuisto sekä Talvikkipuiston leikkipuistot. Rajakylän keskusleikkipuiston ongelmana on erityisesti ilkivalta. Herukassa sijaitsevat Kilpukan, Herukkalammen ja Herukkapuiston leikkipaikat. Herukkalammen leikkipaikkaa rajaavat mäntyval- taiset metsäalueet sekä omakotitalotontit. Leikkivälineistöltään Herukkalammen leikkipaikka vastaa hyvin korttelileikkipaikan tasoa. Herukan kaupunginosan leikkipaikkojen ongelmana on ilkivalta. Erityisesti leikkivälineet sekä rakenteet ovat töhrinnän kohteena ja irtovälineitä siirrellään niille kuulumattomille paikoille. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Pateniemi Herukka Rajakylä leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
47 Taulukko 11. Pateniemen suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa kaupunginosaleikkipuistojen määrä kasvaa ja vastaavasti korttelileikkipaikkojen määrä vähenee. Rajakylän keskusleikkipuistoa esitetään poistettavaksi kohteeksi, sillä puisto sijaitsee yleisten rakennusten korttelialueella. Esityksen mukaan Talvikkipuiston leikkipuisto tullaan peruskorjauksen yhteydessä nostamaan keskusleikkipuisto tasoon, jolloin se korvaa poistuvan Rajakylän keskusleikkipuiston. Muita tasonnostokohteita ovat Palosuon leikkipaikka sekä Kilpukan leikkipaikka, jotka molemmat nostetaan nykytasosta kaupunginosa- leikkipuistoksi. Kiireellisimmät peruskorjauskohteet ovat Palosuon leikkipaikka, Heikkeliininpuiston leikkipaikka sekä Kilpukan leikkipaikka. Uusia rakennettavia leikkipuistoja ovat mm. Pateniemen puiston leikkipuisto sekä Gustav Bergbomin leikkipuisto. Nykytilassa suuralueella on leikki-ikäisiä eniten verrattuna kaupungin muihin suuralueisiin, minkä vuoksi leikkipuistojen lukumäärä kasvaa nykyisestä yhdeksästä yhteentoista. Väestömäärä suuralueella tulee väestösuunnitteen mukaan hieman laskemaan, samalla kun leikki-ikäisten osuus laskee nykyisestä 20,4 prosentista 16,1 prosenttiin. 10 Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 55 % on korttelileikkipaikkoja, 36 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 9 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Rajakylä Talvikkipuiston leikkipuisto x 2008 tason nosto Rajakylä Talvikkipuiston huoltorakennuksen leikkipaikka x 2018 Rajakylä Rajakylän keskusleikkipuisto x 2008 poistettava Rajakylä Suolaheinikon leikkipaikka x uusi Pateniemi Palosuonpuiston leikkipaikka x 2007 tason nosto Pateniemi Pateniemen puiston leikkipuisto x 2008 uusi Pateniemi Gustav Bergbomin leikkipuisto x 2014 uusi Pateniemi Honkalanpuiston leikkipaikka x 2020 Herukka Heikkeliininpuiston leikkipaikka x 2008 uusi Herukka Kilpukan leikkipaikka x 2009 tason nosto Herukka Herukkalammen leikkipaikka x 2012 Herukka Herukkapuiston leikkipaikka x 2013
48 1 Talvikkipuiston leikkipuisto 2 Herukkalammen leikkipaikka 3 Honkalanpuiston leikkipaikka
49 3.11 Kaijonharju Kaijonharjun suuralueeseen kuuluvat Linnanmaan, Kaijonharjun, Kuivasjärven, Ritaharjun ja Liikasen kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on yhteensä 12 112, joista leikki-ikäisiä on 17,7 %.3 Asukasluvultaan suurin kaupunginosa on Kuivasjärvi, jossa on asuu myös enemmistö suuralueen leikki-ikäisistä. Kuva 33. Leikki-ikäisten ikäjakauma Kaijonharjun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Kaijonharjun suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 90-luvulla sekä 2000- luvun alussa. Merkittävimmät viheralueet ovat Kuivasojan laakso sekä Kuivas- järven ja Pyykösjärven rannat.9 Suuralueella on kymmenen eri tasoista leikki- puistoa, joista seitsemän on korttelileikkipaikkoja (67%), kaksi kaupunginosaleikkipuistoja (22%) ja yksi keskusleikkipuisto (11%). Suuralueen korttelileikkipaikoista kaksi sijaitsee Kaijonharjun kaupunginosassa, kuten myös Kaijonharjun keskusleikkipuisto. Kaijonharjun keskusleikkipuisto sijaitsee Kuivasjärven rannalla laajalla virkistysalueella. Leikkivälineistö on monipuolinen ja esteettömyys on otettu hyvin huomioon. Ilmarisenpuiston leikkipaikka Kaijonharjussa sijaitsee kerrostalojen keskellä. Pääosa Kaijonharjun leikkipuistoista sijaitsee Kuivasjärvellä. Karjakentän leikkipaikka on peruskorjattu kesällä 2006 ja seuraavana peruskorjausvuorossa on Oinaansuon leikkipaikka. Yleisesti suuralueen leikkipuistot ovat siistejä ja A2 hoitotason mukaisesti hoidettuja. Puutteita on kuitenkin mm. turva-alustoissa. Ilkivaltaa esiintyy melkein kaikissa puistoissa. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Linnanmaa Ritaharju Kaijonharju Kuivasjärvi Liikanen leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
50 Taulukko 12. Kaijonharjun suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa Kaijonharjun suuralueella on 14 eri tasoista leikkipuistoa. Leikki- puistojen määrä kasvaa Ritaharjun ja Kuivasrannan rakentamisen myötä. Rita- harjuun esitetään rakennettavaksi keskusleikkipuisto sekä kaksi kaupunginosa- leikkipuistoa. Asemakaavoituksen edetessä Ritaharjun muut leikkipuistojen määrä ja sijainti täsmentyvät. Kuivasrannan alueelle esitetään rakennettavaksi kaksi uut- ta korttelileikkipaikkaa sekä kaupunginosaleikkipuisto. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 62 % on korttelileikkipaikkoja, 23 % kaupungin- osaleikkipuistoja ja 15 % keskusleikkipuistoja. Nykyisten olemassa olevien leikkipuistojen hierarkiatasot pysyvät tulevaisuudessa ennallaan. Oinaansuon leikkipaikka ja Tiedonkehdon leikkipaikka ovat ensimmäi- siä peruskorjauskohteita suuralueella. Väestösuunnitteen mukaan väestömäärä Kaijonharjun suuralueella tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäis- ten osuus koko suuralueen asukasmäärästä vuonna 2015 arvioidaan olevan noin 16,1 %. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide -vuosi muuta Linnanmaa Tiedonkehdon leikkipaikka x 2010 Linnanmaa Syynimaan leikkipuisto x 2018 Ritaharju Kasteheinän leikkipuisto x 2007 uusi Ritaharju Ritaharjun keskusleikkipuisto x 2010 uusi Kaijonharju Ilmarisenpuiston leikkipaikka x 2017 Kaijonharju Kaijonharjun keskusleikkipuisto x 2020 Kuivasjärvi Jylkynrinteen leikkipaikka x 2022 Kuivasjärvi Oinaansuon leikkipaikka x 2009 Kuivasjärvi Ahvenojan leikkipaikka x 2011 Kuivasjärvi Helmipöllönpuiston leikkipaikka x 2015 Kuivasjärvi Karjakentän leikkipuisto x 2021 Kuivasjärvi Rytipuiston leikkipaikka x 2013 uusi Kuivasjärvi Silmupuiston leikkipaikka x 2009 uusi
51 1 Ilmarisenpuiston leikkipaikka 2 Kaijonharjun keskusleikkipuisto 3 Tiedonkehdon leikkipaikka
52 1 Karjakentän leikkipuisto 2 Syynimaan leikkipuisto 3 Helmipöllönpuiston leikkipaikka
53 3.12 Myllyoja Myllyojan suuralueeseen kuuluvat Laanilan, Kynsilehdon, Hintan, Parkkisenkan- kaan, Myllyojan, Kirkkokankaan, Hiukkavaaran ja Haapalehdon kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on yhteensä 9 831, joista leikki-ikäisiä on 15,2 %.3 Myllyojan kaupunginosassa lasten lukumäärä on suurin. Kuva 36. Leikki-ikäisten ikäjakauma Myllyojan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen merkittävimmät viheralueet ovat Myllyojan laakso, Oulujoen rannat ja peltoaukeat sekä Kirkkokangas.9 Nykytilassa suuralueella on 7 korttelileikkipaikkaa (78 %) ja 2 kaupunginosaleikkipuistoa (22 %). Alueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvulla. Suuralueella on kymmenen eri tasoista leikkipuistoa. Leikkivälineistö on uudemmissa puistoissa asianmukaista, mutta 70-90-luvuilla rakennetuissa puistoissa on puutteita mm. turva-alustoissa. Myllyojan kaupungin-osan ainoa leikkipuisto on Myllyojan leikkipuisto, joka on peruskorjattu vuonna 2003. Puisto on kokonaan aidattu ja se rajautuu kerrostaloasutukseen, parkkialueeseen sekä metsäalueisiin. Puisto sijaitsee Myllyojan ala-asteen ja terveyskeskuksen lähistöllä. Myllyojan leikkipuistossa esiintyy jonkin verran leikkivälineiden sotkemista. 0 50 100 150 200 250 Laanila Kynsilehto Hintta Myllyoja Parkkisenkangas Kirkkokangas Hiukkavaara Haapalehto leikki-ikäiset/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
54 Haapalehdon kaupunginosaan sijoittuu suuralueen korttelileikkipaikoista neljä. Reslapuiston leikkipaikka on metsäinen leikkipaikka, jossa leikkivälineet ovat elin- kaarensa päässä. Pienehkö metsäsaareke Reslapuistossa luo puistoon metsän tunnelmaa ja poistaa kenttämäistä vaikutelmaa. Valaistusta Reslapuiston leikki- paikalla ei ole. Saverikkopuiston leikkipaikka sijaitsee Ylä-Haapalehdossa rauhallisella metsäisellä paikalla. Leikkivälineet ovat kunnoltaan kohtalaisia. Jukkopuiston leikkipaikalla leikkivälineistöä on vähän eikä alueella näytä olevan juurikaan käyttäjiä. Jukko- puistosta puuttuu myös valaistus. Ala-Haapalehdon puolella sijaitseva Manttaalipuiston leikkipaikka on kevyenlii- kenteen väylän varrella sijaitseva, hieman kenttämäisen vaikutelman antava vanhahko leikkipaikka. Korkea ja jyrkkärinteinen maamäki jakaa leikkialueen kah- tia. Puiston toiselle puolelle on sijoitettu leikkivälineet ja toiselle puolelle kivituhka- pintainen pelialue. Hintta–Laanila alueella sijaitsee kaksi korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosa- leikkipuisto. Uusin puistoista on Kariniemen leikkipaikka, joka on valmistunut vuonna 2006. Hovisuon leikkipaikka, Laanilan kaupunginosassa on laajahko, leikkivälineistöltään monipuolinen puisto. Vanhin alueen leikkipaikoista on Kivek- käänpuiston leikkipaikka Laanilassa. Kivekkään leikkipaikan välineistö on monipuo- lista ja lähellä kaupunginosaleikkipuiston tasoa. Leikkipaikan välineistössä on otettu huomioon eri ikäryhmät. Leikkivälineistö on pääosin nurmipinnalla, poiketen kaupungin muista leikkipaikoista. Kirkkokankaan ainoa leikkipaikka on hyvin pienialainen Nykäsenkankaan leikkipaikka. Leikkipaikka rajoittuu kevyenliikenteen väyliin sekä rivitalotontteihin ja sitä ympäröi puistometsä, joka vaatii siistimistä. Hierarkiatasoon nähden leikkipai- kalla on oikea määrä leikkivälineitä, mutta se on kuitenkin ahtaan oloinen.
55 Taulukko 13. Myllyojan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Myllyojan suuralueella tulee olemaan viisi korttelileikkipaikkaa ja neljä kaupunginosaleikkipuistoa sekä yksi keskusleikkipuisto. Uusi rakennettava leikkipuis- to on Kynsilehdon leikkipuisto. Manttaalipuiston leikkipaikkaa esitetään muutet- tavaksi kaupunginosaleikkipuistoksi. Poistettava kohde on puolestaan Jukkopuis- ton leikkipaikka Ylä-Haapalehdossa. Hiukkavaaran alueen suunnittelu on kaava- runko vaiheessa. Uudelle rakennettavalle asuinalueelle tullaan rakentamaan keskus-leikkipuisto. 23 Kaavoituksen edetessä tullaan määrittelemään Hiukka- vaaran muiden leikkipuistojen määrä ja sijainti. Suuralueen väestömäärä kasvaa hieman yli 10 000 asukkaan vuoteen 2015 men- nessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 15,4 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 50 % on korttelileikkipaikkoja, 40 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 10 % keskusleikkipuistoja.. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Laanila Kivekkäänpuiston leikkipaikka x 2017 Laanila Hovisuon leikkipuisto x 2018 Kynsilehto Kynsilehdon leikkipuisto x 2007 uusi Hintta Kariniemen leikkipaikka x 2021 Myllyoja Myllyojan leikkipuisto x 2019 Kirkkokangas Nykäsenkankaan leikkipaikka x 2010 Hiukkavaara Hiukkavaaran keskusleikkipuisto x 2020 uusi Haapalehto Reslapuiston leikkipaikka x 2007 Haapalehto Jukkopuiston leikkipaikka x 2009 poistettava Haapalehto Saverikkopuiston leikkipaikka x 2009 Haapalehto Manttaalipuiston leikkipaikka x 2009 tasonnosto
56 1 Hovisuon leikkipaikka 2 Myllyojan leikkipuisto 3 Saverikkopuiston leikkipaikka
57 3.13 Sanginsuu Sanginsuun suuralueen muodostavat Saarelan, Niileksen, Sanginsuun, Ulkosangen, Sanginjoen ja Lapinkankaan kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 2 181, joista leikki-ikäisiä on 25,6 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Saarelan kaupungin- osassa ja suurin ikäluokka on 0-6-vuotiaat. § Kuva 39. Leikki-ikäisten ikäjakauma Sanginsuun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen merkittävimpiä viheraluekokonaisuuksia ovat Oulujoen rannat ja Saarelan saari. Alueelle on ominaista laajat metsävaltaiset alueet.9 Suuralueella on tällä hetkellä kolme korttelileikkipaikkaa, jotka kaikki sijaitsevat Saarelan kaupunginosassa. Suuralueen kaikki korttelileikkipaikat sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä asutuksesta kevyenliikenteen väylien varrella. Poikkeuksen tekee Saarelankan- kaan leikkipaikka, jonne on ainoastaan yksi kulkuyhteys tonttikadun päästä alkavalta kevyenliikenteen väylältä. Saarelankankaan leikkipaikka on pienialai- nen korttelileikkipaikka mäntymetsän keskellä. Leikkivälineet ovat hyväkuntoisia, ainoastaan maalipinnat ovat paikoin kuluneet. Pyräspuiston leikkipaikka Saarelan kaupunginosassa on suurehko ja puisto keskellä omakoti- ja rivitaloasutusta. Keskellä leikkipaikkaa on nurmipintainen pelikenttä, joka on aktiivisessa käytössä. Leikkivälineet on sijoiteltu pelikentän ympärille kivituhkakäytävien varrelle. Korttelileikkipaikalla on runsaasti leikkivälineitä ja penkkejä. 0 50 100 150 200 250 Saarela Niiles Sanginsuu Ulkosanki Sanginjoki Lapinkangas leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
58 Muuraojan leikkipaikka on suuralueen pienin leikkipaikka, joka on lähes kokonaan aidattu puuaidalla. Leikkivälineitä puistossa on paljon puiston pinta-alaan nähden. Puutteita on erityisesti turva-alustoissa. Taulukko 14. Sanginsuun suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tulevaisuus suuralueella Tulevaisuudessa suuralueen leikkipuistojen lukumäärä ei tule kasvamaan. Pyräspuiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Tällä hetkellä keskusleikkipuistolle ei ole tarvetta. Sanginsuun suuralueen väestömäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä hieman yli 2000 asukkaasta noin 2300 asukkaaseen. 10 Leikki-ikäisten lasten osuus puolestaan tulee hieman vähene- mään vuoteen 2015 mennessä nykyisestä 25,5 prosentista noin 22,1 prosenttiin. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 67 % on korttelileikkipaikkoja ja 33 % kaupunginosaleikkipuistoja. 1, 2 & 3 Madekosken leikkipaikka KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Saarela Saarelankankaan leikkipaikka x 2010 Saarela Pyräspuiston leikkipaikka x 2016 tason nosto Saarela Muuraojan leikkipaikka x 2016
59 1 Saarelankankaan leikkipaikka 2 Muuraojan leikkipaikka 3 Pyräspuiston leikkipaikka
60 3.14 Korvensuora Korvensuoran suuralueeseen kuuluvat Ruskon, Ruskonselän, Heikinharjun, Korvensuoran, Korvenkylän, Saviharjun ja Talvikankaan kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 5 865, joista leikki-ikäisiä on 22,0 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Talvikankaalla, mikä on myös asukasmäärältään suuralueen suurin kaupunginosa. Kuva 42. Leikki-ikäisten ikäjakauma Korvensuoran suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueelle ovat ominaista laajat metsäalueet. Merkittäviä viheralueita ovat mm. Kalimenojanlaakso sekä Korvenkylän viheralue.9 Tällä hetkellä suuralueella on viisi eri tasoista leikkipuistoa, jotka on rakennettu 80- ja 2000-luvuilla. Suuralueen leikkipuistoista 4 on korttelileikkipaikkoja (80%) ja yksi kaupunginosaleikkipuisto (20%). Suuralueen leikkipuistot ovat metsäisiä. Poikkeuksen muodostaa Talvikankaan kaupunginosassa sijaitseva Lumiukonpuiston leikkipaikka, joka on kenttämäinen, avara tila. Puistossa on matalahko maamäki, joka hieman poistaa avoimen kentän vaikutelmaa. Hönttämäessä sijaitseva Paraatipuiston leikkipaikka, sijaitsee nuoren mäntymetsän keskellä omakotitaloasutuksen läheisyydessä. Pieni metsä- saareke jakaa leikkipaikan kahteen osaan ja eri toiminnoille on osoitettu omat alueensa. Tilanjako ja ympäröivä puusto tekevät puistosta viihtyisän. 0 50 100 150 200 250 300 Rusko Ruskonselkä Heikinharju Korvensuora Korvenkylä Saviharju Talvikangas leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
61 Kuutamopuiston leikkipaikka on Ruskon kaupunginosan ainoa leikkipuisto. Pinta- alaltaan leikkipaikka on yksi kaupungin pienimmistä. Leikkipaikka on osittain aidat- tu ja puisto on rajattu Konetiestä maamäellä. Konetien liikenteen melu häiritsee jonkin verran puistossa oleskelua. Leikkivälineistö on hyväkuntoista ja turvanormit täyttävää. Leikkipaikka on peruskorjattu vuonna 2004. Korvensuoran kaupunginosassa sijaitsevat Tuohustulen leikkipuisto ja Suokukkapuiston leikkipaikka. Tuohustulen leikkipuisto sijaitsee urheilukentän lähistöllä ja puisto on peruskorjattu vuonna 2006. Peruskorjauksen yhteydessä puiston taso nostettiin kaupunginosaleikkipuistoa vastaavaksi. Tuohustulen leikki- puistossa on monipuolinen, eri ikäryhmät huomioon ottava leikkivälineistö sekä matalahko maamäki. Maamäen yläosa on käytetty hyödyksi rakentamalla sinne polku. Ongelmana puistossa on ilkivalta. Erityisesti leikkivälineiden sotkeminen on yleistä. Suokukkapuiston leikkipaikka sijaitsee Korvensuoran koulun ja päiväkodin läheisyydessä. Leikkipaikka on erittäin aktiivisessa käytössä ja leikkivälineistö leikkipaikalla on hyväkuntoista. Taulukko 15. Korvensuoran suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Uusia rakennettavia kohteita ovat Tähtitarhan leikkipaikka sekä Talvikankaan keskusleikkipuisto. Kuuraparran leikkipaikan nimi muutetaan viheralueen mukaan Lumilinnanpuiston leikkipaikaksi ja sitä esitetään muutettavaksi kaupunginosa- leikkipuistoksi. Korvensuoran asukasmäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten määrän arvioidaan kasvavan 22,1 pro- senttiin vuoteen 2015 mennessä. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 57 % on korttelileikkipaikkoja, 29 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 14 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Rusko Kuutamopuiston leikkipaikka x 2019 Korvensuora Suokukkapuiston leikkipaikka x 2016 Korvensuora Tuohustulen leikkipuisto x 2021 Talvikangas Paraatipuiston leikkipaikka x 2019 Talvikangas Lumilinnanpuiston leikkipuisto x 2018 tason nosto Talvikangas Tähtitarhanpuiston leikkipaikka x 2010 uusi Talvikangas Talvikankaan keskusleikkipuisto x 2008 uusi
62 1 Lumilinnanpuiston leikkipuisto 2 Tuohustulen leikkipuisto 3 Kuutamopuiston leikkipaikka
63 4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN
64 4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN Leikkipuistojen suunnittelu – Lainsäädäntö ja standardit – Varusteiden valintaperiaatteita Aitaustarve – Ilkivallan huomioiminen – Kunnossapito ja hoito – Kunnossapidon seuranta Talvikunnossapito – Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto – Erityisryhmien huomioiminen Kuvat: Hietasaaren keskusleikkipuisto ja Pyräspuiston leikkipaikka
65 4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN Leikkipuistoverkoston kehittämistavoitteet jakautuvat kolmeen osaan: 1) uusien leikkipuistojen rakentaminen, 2) olemassa olevien leikkipuistojen peruskunnostus ja 3) tarpeettomien leikkipuistojen poistaminen. Korttelileikkipaikkojen osuus tulee vähenemään vuoteen 2022 mennessä, kun osa niistä poistetaan ja osa muute- taan tasoltaan kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusia keskusleikkipuistoja tullaan ra- kentamaan vuoteen 2022 mennessä seitsemän. Keskusleikkipuistot sijoittuvat eri puolille kaupunkia sellaisille suuralueille, joiden väestörakenne sekä palvelutaso edellyttävät keskusleikkipuiston rakentamista. Tavoitetilanteen saavuttamiseksi on laadittu ohjeellinen rakentamis- ja kunnostus- aikataulu. Uusien leikkipuistojen rakentamisen tarkastelussa pohjatietona ovat olleet alueen väestörakenne, lähinnä leikki-ikäisten lasten määrä, sekä etäisyys lä- himpään leikkipuistoon. Oulun kaupungin väkiluku on kasvanut suhteellisesti eniten verrattuna suurimpiin kaupunkeihin vuonna 2000 ja väestömäärän arvioidaan kasvavan hieman yli 12 000 asukkaalla vuoteen 2015 mennessä. Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan samal- la hieman kasvavan nykyisestä koko kaupungin osalta. Väkiluku on jatkanut tasai- sesti kasvua, vaikka muuttoliikkeen aiheuttama väestölisäys onkin pienentynyt. Yleiskaavan väestösuunnitteen mukaan Oulussa on 150 000 asukasta vuoteen 2020 mennessä.11 Tavoitetilanteessa vuonna 2022 leikkipuistojen kokonaismäärä on 114, joista 62 on korttelileikkipaikkoja, 41 kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 kes- kusleikkipuistoja.
66 Kuva 45. Leikkipuistojen lukumäärä Oulun kaupungissa vuonna 2006 ja tavoitetilanne vuonna 2022. Leikkipuistojen kehittämistavoitteisiin kuuluu myös niiden toiminnan kehittäminen. Joissakin puistoissa voidaan kokeilla eri sukupolvien kohtaamista ns. monitoimi- puistossa, jossa on laitteita ja varusteita kaikille ikäryhmille. Tällaisesta puistosta tulee erityisesti tiedottaa asukkaille. Yksi tiedottamisen keino on yhteiset avajaiset, jossa kerrotaan puiston toiminnallisesta luonteesta. Lapsille ja nuorille sopivien osallistumistapojen kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Leikkipuistojen suunnittelun osalta lapsia voidaan osallistaa oman alueensa suunnitteluun esimerkiksi keräämällä alueittain lasten tekemiä piirroksia unelmiensa leikkipuistosta. UUSIEN LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMINEN LEIKKIPUISTOJEN LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISTAVOITTEET PERUSKUNNOSTUS TARPEETTOMIEN LEIKKIPUISTOJEN POISTAMINEN 72 28 3 68 42 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Korttelileikkipaikka Kaupunginosaleikkipuisto Keskusleikkipuisto leikkipuistojenlkm 2006 2022
67 4.1 Leikkipuistojen suunnittelu Hyvin suunniteltu puisto tarjoaa turvallisen leikkialueen lapsille ja samalla viihtyisän puistoalueen muille käyttäjille. Eri ikäryhmien kohtaaminen on tällöin mahdollista ja puistot täyttävät tehtävänsä sosiaalisina kohtauspaikkoina. Tämä edellyttää suunnittelijoilta eri ikäryhmien huomioon ottamista. Leikkipuistot tulee suunnitella sijoituspaikan erityisvaatimukset ja ympäröivä maisema huomioiden. Suunnitte- lijalla tulee olla riittävät tiedot leikkipaikkojen turvallisuusmääräyksistä. Leikkipuistojen tulee olla muuntautumiskykyisiä ja kenttämäistä vaikutelmaa on vältettävä. Pienillä lapsilla tulee olla omat leikkialueensa leikkipuistossa. Lapsen mittakaavan huomioon ottaminen on erityisen tärkeää leikkialueiden suunnittelussa. Lapsen perspektiivissä korostuvat erityisesti matalalla sijaitsevat elementit. Lapset jäsentävät asuinaluettaan ja tiloja pienikokoisten elementtien, kuten kasvillisuuden, kivien tai pienien ojien kautta. 12 Leikkipuistoihin asennetaan tiedotetaulu, jossa ilmoitetaan leikkipuiston nimi, pelastusosoite sekä kunnossapitäjä. Lisäksi tiedotetaulussa ilmoitetaan talvikun- nossapidosta sekä kielletään koirien tuonti leikkialueelle järjestyslain 14 § nojalla. Tiedotetaulun materiaalina käytetään alumiinia, joka on ilkivaltaa kestävä materiaali. Erityisryhmät tulee huomioida erityisesti kaupunginosa- ja keskusleikkipuisto- tasoisessa suunnittelussa. Lisäksi tulee huomioida esteettömyys, erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoitopaikkojen läheisyys sekä alueilla sijaitsevat ikääntyneiden palvelukodit. Vanhempi väestö tulee huomioida alueilla, joissa vanhemman väestön määrä on suuri tai väestösuunnitteen mukaan kasvaa tulevina vuosina. Nuorison tarpeet huomioidaan erityisesti silloin, kun nuorison määrä alueella ylittää kaupungin nuorison väestöprosentuaalisen keskiarvon.
68 4.1.1 Lainsäädäntö ja standardit Leikkipuistot ovat julkisia, kaupungin ylläpitämiä viheralueita, jotka kuuluvat tuoteturvallisuuslain piiriin. Kaupunki vastaa suunnittelemiensa ja rakentamiensa leikkipuistojen turvallisuudesta. Leikkivälineitä ja niiden asentamista, ylläpitoa, testaamista ja hoitoa ohjaavat SFS- standardit. Leikkikenttävälineitä koskevia standardeja on yhteensä kahdeksan, SFS- EN 1176-1-7 ja SFS-EN 1177. Standardien tarkoituksena on estää vakavimmat onnettomuudet ja ne ovat luonteeltaan suosituksia.13 Leikkipuistojen turvallisuus edellyttää säännöllistä kalusteiden, leikkivälineiden, rakenteiden ja pinnoitteiden valvontaa ja huoltoa. 4.1.2 Varusteiden valintaperiaatteita Oulun kaupungissa käytetään pääosin Lassila & Tikanojan 30 litran City-roska- astiaa, värinä graffitinharmaa RAL 7024 tai ruostumaton teräs. Keskusleikki- puistoissa ja leikkipuistoissa, jotka ovat laajemman viheralueen yhteydessä voidaan käyttää 60 litran City- roska-astiaa. Tiedotetaulut ovat Lehtovuoren mallia 0602, värinä graffitinharmaa RAL 7024. Valaisimina käytetään yleisesti esimerkiksi Verdelux ”Kuikka” valaisinmallia sekä Schrederin ”Kali” valaisinmallia. Valaisimien valinnassa otetaan huomioon asemakaavoituksen yhteydessä laadittu yleissuunnitelma ja siinä mahdollisesti määritelty tietty väri koko kaupunginosan puisto- ja katuvalaisimille. Penkkeinä käytetään yleisesti Oulun omaa penkkimallia ” Pensastasku” harmaansinisenä. Leikkipuistojen suunnittelussa voidaan kuitenkin käyttää perustellusti myös eri penkkimalleja sekä värejä. Perusteena muille penkkivalinnoille on niiden yhteen sopiminen muuhun varustukseen. Leikkipuistoissa penkkien tulee olla kiinteästi asennettuja.
69 Kaikkien peruskorjattavien ja rakennettavien leikkipuistojen välineistön tulee olla huoltotarpeiltaan ja uusintaväliltään koko puiston osalta sopusoinnussa. Kunnossa- pidon kannalta on perusteltua käyttää mahdollisuuksien mukaan yhden valmis- tajan välineistöä yhdessä leikkipuistossa. Välineiden huolto on helpompaa, kun kaikki välineet voidaan käsitellä samalla tavalla. Mikäli leikkipuistossa käytetään usean eri valmistajan välineitä tulee puiston yleisilmeen olla yhtenäinen. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan olemassa oleva rakennuskanta tai tulevan asuinalueen rakentamistapaohjeet. Nämä voivat osaltaan ohjata leikkipuiston teema- ja välineideointia alueen luonteeseen sopivaksi. Eri pintamateriaalien välillä tulee olla rajaava materiaali, joka helpottaa kunnossapitoa sekä pidentää eri pintamateriaalien elinkaarta. Turvasora–alueet tulee erottaa kivituhkapinnoista rajaavalla materiaalilla, joka estää materiaalien sekoittumisen. Käytävien mitoituksessa otetaan huomioon kunnossapidon ja pelastusajoneuvojen asettamat vaatimukset. 4.1.3 Aitaustarve Aitaamista on harkittava leikkipuistoissa, jotka rajoittuvat vilkkaisiin liikenneväyliin. Aitamallien tulee täyttää turvallisuusnormit eivätkä ne saa olla kiipeiltävissä. Olemassa oleva maisema ja rakentamisen aste määräävät leikkipuistossa käytettävän aitamallin. Sisääntuloreittien kohdalla voidaan käyttää porttia olo- suhteiden niin vaatiessa. Portin ja aidan tulee olla kokonaisuus. Kokonaan tai osittain aidatuissa leikkipuistoissa tulee olla huoltoportti, joka mahdollistaa pääsyn leikkialueelle raskaalla ajoneuvolla. 4.1.4 Ilkivallan huomioiminen suunnittelussa Leikkipuistoissa suurin ilkivalta kohdistuu valaisimiin. Niiden valinnassa tulee erityisesti ottaa huomioon materiaalin kestävyys. Polykarbonaattilasin käyttäminen on perusteltua ja tämä tulee mainita suunnitelmien työselostuksissa. Myös valaisin- pylväiden korkeuteen tulee kiinnittää huomiota. Alueilla, joissa ilkivalta on merkittävä tekijä, tulee kiinnittää erityistä huomiota leikki- välinemateriaaleihin. Leikkivälineiden sotkeminen ja kaivertaminen on yleistä ilki- valtaa leikkipuistoissa. Irtoleikkivälineitä, kuten lautakeinut ja lullat siirrellään niille kuulumattomille paikoille, minkä vuoksi niitä ei tule suunnitella leikkipuistoihin.
70 Uusien palamattomien muovien ym. muiden uusien materiaalien soveltuvuus tulee selvittää kokeilun kautta puistorakentamisessa. Kasvillisuusvalinnoissa suositaan matalia tai alasleikkauksen kestäviä pensaslajeja, sillä kasvillisuus voi toimia myös näkösuojana ilkivallan tekijöille. Leikkipuistoissa esiintyvää ilkivallan määrää seurataan tulevaisuudessa ylläpidon yhteydessä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.( LIITE 2 ) Kerättyjä tietoja käy- tetään peruskorjaussuunnitelmien apuna. 4.2 Kunnossapito ja hoito Puistojen hoidon yleistavoitteena on ylläpitää puistoja hoitoluokituksen määrit- telemässä kunnossa. Kaikki leikkipuistot ovat hoitoluokaltaan käyttöviheralueita (A2). Hoitoluokitus on valtakunnallinen ja se ohjaa viheralueiden hoidon tasoa. A2 hoitoluokan viheralueen tulee olla yleisilmeeltään siisti ja monipuolinen.14 Leikkipuistojen varusteiden, kalusteiden ja leikkiin tarkoitettujen välineiden tulee olla hoitoluokan mukaan aina turvallisia, käyttökunnossa ja siistejä.14 Irtoleik- kivälineet tuodaan puistoihin kevätkunnostuksen yhteydessä ja samalla vaihde- taan hiekkalaatikoiden leikkihiekka. Irtovälineet kerätään pois leikkialueilta talven ajaksi. Leikkipuistojen silmämääräinen tarkastus suoritetaan puiston hoitokäynnin yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä puhdistetaan ja tarkastetaan turva-alustat, siistitään alue roskista sekä tyhjennetään roska-astiat. Turvallisuutta vaarantavat vauriot leikkialueella korjataan välittömästi. Oulun kaupungissa kunnossapito on järjestetty katu- ja viheralueiden yhteisenä alueurakointina. Kunnossapito hankitaan Oulun Katutuotannolta sekä yksityisiltä urakoitsijoilta. 4.2.1 Kunnossapidon seuranta Oulun kaupungissa järjestetään kahdesti vuodessa viheralueiden hoitotason arviointikierros, joihin osallistuvat sekä tilaajan että palvelun tuottajan edustajat. Hoitotasoa verrataan viheralueen hoitoluokan vaatimuksiin. Arvioinnin kohteiksi valitaan otos koko kaupungin viheralueista sisältäen myös leikkipuistoja. Vuoden 2006 arvioinnin kohteena olleet leikkipuistot olivat pääosin hyväkuntoisia. Ilkivallasta ja käytöstä johtuvia vaaratekijöitä havainnoidaan leikkialueilla viikoittain ja vaaratekijät pyritään korjaamaan välittömästi. Leikkivälineiden yksityiskohtaisempi toiminnallinen tarkastus tehdään 1-3 kuukauden välein.
71 Toiminnalliset tarkastukset tehdään valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. 14 Leikkivälineiden perusteellinen turvallisuustarkastus tehdään vuosittain. Kunnossapidon seurannan kehittämiseksi alueurakoihin tulee sisällyttää vuosit- tainen kattava seuranta leikkipuistojen kunnosta ja nykytilasta. Vuosittaisen seurannan suorittajaksi ja puutteiden kirjaajaksi tulee urakkaohjelmissa asettaa henkilö, joka on suorittanut Viherympäristöliiton Ulkoleikkipaikkojen turvatarkas- taja-kurssin tai henkilö, joka muutoin pystyy osoittamaan omaavansa vastaavat tiedot. Tarkempi raportti toimitetaan tilaajalle kerran vuodessa sähköisenä. Raporttien avulla päivitetään kunnostusaikataulua. 4.2.2 Talvikunnossapito Leikkipuistot luetaan kuuluvaksi yleisiin alueisiin, joita laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanpidosta koskee. Laki ei velvoita järjestämään talvi- kunnossapitoa yleisille puistoalueille, vaan se on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa.15 Suomen ilmasto-oloissa turvanormien edellyttämän turvallisuustason saavuttaminen talvella on leikkivälineiden ja muiden rakenteiden osalta mahdotonta. Leikkivälineet ja niiden turva-alustat eivät täytä niille asetettuja turvastandardeja pakkasen, lumen ja jään vuoksi. Turvastandardit ovat kuitenkin voimassa leikkialueilla myös talvisin. Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti talvella 2006-2007 aurataan koeluontoisesti väylät kahteen kaupungin ylläpitämään leikkipuistoon. Auraaminen edellyttää väylien liukkaudentorjuntaa. Ongelmallisinta talvikunnossapidossa on liukkauden torjunta, mikä on vaikeasti toteutettavissa erityisesti leikkivälineiden osalta. Liukkauden torjuntaan käytet- tävät materiaalit voivat aiheuttaa mm. turva-alustojen rikkoontumista sekä heikentää niiden iskunvaimennuskykyä. Katu- ja viherpalveluiden vastuulla olevia leikkipuistojen yhteydessä sijaitsevia jäädytettäviä kenttiä oli talvella 2005-2006 kuusi. Muita puistoalueilla sijaitsevia jäädytettäviä palloilukenttiä oli vuonna 2005-2006 kahdeksan. Jäädytettävien kenttien hoidon tavoitteena on tarjota pienille lapsille luistelumahdollisuudet lähiliikuntapaikkojen ja leikkialueiden yhteydessä. Kenttien jäädyttämisessä nou- datetaan VHT`05 ohjeita. Kentät aurataan tarvittaessa.
72 4.3 Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto Keskusleikkipuistot nimetään sen kaupunginosan mukaan, missä ne sijaitsevat. Keskusleikkipuistot ovat koko kaupunkia palvelevia leikkipuistoja, jolloin nimeämi- nen kaupunginosan mukaan kertoo leikkipuiston sijainnista enemmän kuin esimerkiksi viheralueen nimi. Eri hierarkiatasot näkyvät puiston nimessä. Korttelileik- kipaikat ja kaupunginosaleikkipuistot nimetään sen viheralueen mukaan, millä ne sijaitsevat ja hierarkiataso ilmaistaan liittämällä viheralueen nimen yhteyteen tasoa ilmaiseva termi; leikkipaikka tai leikkipuisto. Leikkipuistojen nimeämisen yhteydessä puistolle annettaan pelastusosoite, joka ilmoitetaan käyttäjille leikkipuistoon sijoitettavassa tiedotetaulussa. Osoitteen tulee liittyä ympäröivään nimistöön ja sen on oltava riittävän lyhyt ja selkeä.16 Leikkipuiston osoitteisto muodostetaan viheralueiden nimistön mukaan, jolloin puiston osoite on viheralueen nimi. Esimerkiksi Intiönkankaan leikkipaikka sijaitsee Intiönkankaan viheralueella, jolloin sen pelastusosoite on Intiönkangas. Pelastus- osoitteen yhteydessä käytetään numerointia, jos samalla viheralueella sijaitsee useampi leikkialue tai muu pelastusosoitetta vaativa kohde. Osoitteelliset kohteet paikannetaan kartalle kartastopalveluissa, josta toimitetaan sijaintikoordinaatit aluehälytyskeskukselle.
73 4.4 Erityisryhmien huomioiminen Leikkipuistojen esteettömyyden suunnittelussa lähtökohtana on, että liikkumis- ja toimimisesteitä voi olla sekä lapsilla että heistä huolehtivilla aikuisilla. Ensisijaisesti huomioon otettavia ryhmiä ovat liikkumisesteiset, näkövammaiset sekä allergiset.17 Esteettömässä ympäristössä kaikki voivat toimia tasavertaisesti. Pysyvästi toimimisesteisiä on 10 % väestöstä.18 Näkövammaisten esteettömän kulun kannalta tärkeintä on eri toimintojen alueiden erottaminen toisistaan. Alueet tulee erottaa toisistaan selkeästi toisistaan erottuvilla materiaaleilla ja väreillä. Yleistä jalankulkutietä ei suositella johdettavaksi leikkialueen läpi ja leikkialueen yleisjärjestelyn tulee olla selkeä ja looginen.17 Suunnittelussa merkittävimpiä tekijöitä esteettömyyden kannalta ovat kulun ohjaus, kulkureitit, rakenteet sekä leikki- ja liikuntavälineet, kasvillisuus, ääniympäristö ja valaistus. 18 Leikkipuistoissa turva-alustojen esteettömyyteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Esteettömyyden huomioimisella tarkoitetaan sitä, että leikkipuistossa on myös leikkivälineitä ja alueita, joihin pääsee esteettömästi. Leikkiväline luokitellaan esteettömäksi, jos sen käyttö on mahdollista avustajan opastuksella. Käytävien ja leikkivälineiden sisään- ja ulosmenojen kohdat tulee mitoittaa liikuntaesteisten mitoitusperiaatteilla. Erityisesti keinut ja muut liikkuvat leikkivälineet tulee suojata törmäys- ja putoamisvaaralta. Tarkempia ohjeistuksia esteettömästä leikkipuisto-suunnittelusta löytyy mm. RT-kortistosta sekä Liikuntapaikkajulkaisusta nro 85, Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku. Yleisjärjestely on selkeä ja looginen Osa leikkivälineistä on esteettömiä ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMINEN LEIKKIPUISTOSSA Osa pintamateriaaleista ja turva-alustoista on esteettömiä
74 5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS-JA KUNNOSTUSAIKATAULU
75 5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU Tulevat asuntoalueet – Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla – Poistettavat leikkipuistot – Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset Kuvat: Kaijonharjun keskusleikkipuisto, Metelinkankaan leikkipaikka ja Pyräspuiston leikki- paikka
76 5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU Leikkipuistojen ohjeellisessa rakentamis- ja kunnostusaikataulussa on huomioitu alueiden väestömäärien ja ikärakenteen muutokset sekä leikkipuistoverkoston kattavuus. (LIITE 3) Ohjeellisessa aikataulussa leikkipuistojen elinkaari on 15 vuotta. Asuinalueiden luonteesta johtuen peruskorjaussykli on kuitenkin eri asuinalueiden leikkipuistoilla erilainen. Uusien asuinalueiden leikkipuistojen käyttöaste on suuri ja niiden peruskorjauksen tarve tuleekin selvittää kymmenen vuoden välein. Keskus- leikkipuistojen peruskorjaustarve tarkistetaan suuren käyttöasteen vuoksi kuuden vuoden välein. Vuosittain on mahdollista peruskorjata tai rakentaa keskimäärin viidestä kuuteen leikkipuistoa. Vuoden 2006 aikana peruskorjattiin kaksi leikkipaikkaa ja neljä leikkipuistoa. Vuonna 2006 valmistuneita peruskorjauskohteita olivat Lämsänjärven leikkipaikka sekä Castrenin leikkipuisto. Venhopuiston leikkipaikan, Kontionkankaan leikkipuiston, Antti Pietilän ja Heinätorin puiston leikkipuistojen peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2006.
77 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 kpl Uusi Peruskorjaus Poistettavat Kuva 46. Rakennettavat, peruskorjattavat ja poistettavat kohteet vuosina 2007 – 2022. Uusia rakennettavia kohteita vuonna 2006 oli neljä; Tikkapuiston leikkipaikka, Ojakankaan leikkipuisto ja Jylkynrinteen leikkipaikka. Jääkäripuiston leikkipuiston rakentaminen aloitettiin syksyllä 2006 ja puisto valmistuu keväällä 2007. 5.1 Tulevat asuntoalueet Vuosien 2006-2010 merkittävimmät omakotitalotuotannon alueet Oulussa ovat Kuivasranta, Talvikangas, Metsokangas ja Ritaharju. 19 Palveluverkostoa kehite- tään uusien asuinalueiden valmistuessa Oulun yleiskaavan 2020 ja seudun yleis- kaavan keskusverkkorakenteen mukaisesti. Leikkipuistot ovat osa tätä palveluver- kostoa. Keskusverkkorakenteen ohella palvelujen suunnittelun lähtökohtia ovat alueiden väestömäärien ja väestörakenteiden kehitys.20 Talvikankaan asuinalueen on arvioitu olevan valmis vuoteen 2020 mennessä. Asuntoja Talvikankaalla on tuolloin 960 ja alueella sijaitsee paikalliskeskustasoinen palvelukeskus. 19 Uusia rakennettavia leikkipuistoja Talvikankaan alueella on kaksi, Talvikankaan keskusleikkipuisto sekä Tähtitarhanpuiston leikkipaikka. Keskusleikki- puisto on ohjeellisessa rakentamisaikataulussa sijoitettu vuodelle 2008 ja kortteli- leikkipaikka vuodelle 2010. Metsokangas I rakentaminen käynnistyi alkuvuodesta 2006 ja tonttien luovutus al- koi syksyllä 2006. Vuoteen 2010 mennessä alueella aloitetaan ympäristörakenta-
78 minen.20 Metsokangas I alueelle on kaavoitettu keskusleikkipuisto ja korttelileikki- paikka. Metsokankaan keskusleikkipuiston arvioitu rakentamisvuosi on 2009. Ulkometsän korttelileikkipaikka on ajoitettu rakennettavaksi kohteeksi vuonna 2011. Metsokangas II alueella on varaus Navettakankaan leikkipaikalle, joka on ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2016. Lisäksi Metsokangas II alueelle rakenne- taan Lähimetsän leikkipuisto, joka on ajoitettu vuodelle 2017. Alueen asema- kaava on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn helmi- kuussa 2007. 21 Ritaharjun asuinalueet ovat osa Kaijonharjun suuraluetta, jolla sijaitsee yksi kaupungin kolmesta aluekeskuksesta. Ritaharjun kaupunginosa muodostuu kolmesta eri osa-alueesta; Kuivasrannasta, Aaltokankaasta sekä Ritaharjun keskuksesta. Ritaharjun kaupunginosa on palvelutasoltaan paikalliskeskustasoinen asuinalue. Kuivasranta on yleiskaavassa merkitty Ritaharjun alakeskukseksi.22 Kuivasrannan rakentaminen on aloitettu vuonna 2004 ja alueelle rakennetaan yksi kaupunginosaleikkipuisto sekä kaksi korttelileikkipaikkaa. Kuivasrannan asuinalueen kaupunginosaleikkipuisto, Kasteheinän leikkipuisto, on ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2007. Silmupuiston leikkipaikka rakennetaan vuonna 2009 ja Rytipuiston leikkipaikka vuonna 2013. Ritaharjun alueella on aluevaraus yhdelle keskusleikkipuistolle sekä kahdelle kaupunginosaleikkipuistolle.22 Asuinalue on mitoitettu noin 5 300 asukkaalle. 22 Ritaharjun keskusleikkipuisto on ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2010. Hiukkavaaran alueelle on hyväksytty tavoitesuunnitelma vuonna 2003. Kaava- runkoa on ryhdytty valmistelemaan vuoden 2006 keväällä ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2008 aikana. Alue tullaan asemakaavoittamaan useassa eri osassa. Asuntotuotanto alueella käynnistyy aikaisintaan vuosikymmenen lopulla. Hiukkavaarasta on tarkoitus luoda kaupunkimaisen pientaloasutuksen alue, jossa on hyvät aluekeskustason palvelut.23 Tavoitesuunnitelmassa on keskusleikki- puistovaraus sekä varaus neljälle muulle alempitasoiselle leikkipuistolle.24 Keskusleikkipuisto on alustavasti ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2020. Alueen muiden leikkipuistojen rakentamisaikataulu määritellään tarkemmin asemakaa- voituksen edetessä. Vanhoja teollisuusalueita tullaan kaavoittamaan asuinaluekäyttöön myös lähitulevaisuudessa.20 Rajaville Oy:n ja Lohjan Rudus Oy:n käytössä olleelle korttelille Alppilan kaupunginosassa on tehty asemakaavanmuutos, joka hyväk- syttiin kesällä 2006.20 Nykyinen toiminta tulee siirtymään lähitulevaisuudessa pois alueelta ja aluetta kehitetään yleiskaavan 2020 mukaisesti asuinkerros-
79 taloalueena.19 Alue täydentää nykyistä Alppilan asuinaluetta ja liittyy kiinteästi olemassa olevaan kerrostaloalueeseen.21 Rajavillen alueella on aluevaraus korttelileikkipaikalle. Leikkipaikka sijaitsee keskellä asuinkortteleita Elementtipuiston keskellä ja se on ajoitettu rakennettavaksi kohteeksi vuonna 2011. Uusilla alueilla leikkipuistot tulisi sijoittaa liikunta-alueiden läheisyyteen. Lasten leikki on liikuntaa ja leikkipaikkojen sijoittaminen liikuntapaikkojen lähelle tukee lähiliikunta-ajatuksen toteutumista. Rajakylässä Talvikkipuiston alue on onnistunut kokonaisuus, josta löytyy liikuntapaikkoja useille eri ryhmille. Ritaharjussa ja Metso- kankaalla sekä muilla uusilla rakennettavilla alueilla tulee edistää myönteistä kehitystä leikkipaikkojen ja liikunta-alueiden yhdistymisestä yleisiksi lähiliikuntapai- koiksi, joissa kaikilla on mahdollisuus harrastaa yhdessä iästä riippumatta. 5.2 Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla Vanhemmille asuinalueille rakennettavia uusia leikkipuistoja rakentamis- ja kun- nostusaikataulussa on yhteensä kuusi. Pateniemen suuralueen osalta epäsuhta väestömäärän ja leikkipuistojen määrän välillä on suurin ja alueelle onkin tulossa kolme uutta leikkipuistoa. Heikkeliininpuiston leikkipaikka on rakentamis- ja kunnostusaikataulussa ajoitettu vuodelle 2008. Alue on aikaisemmin ollut leikkipuis- tokäytössä, mutta leikkivälineistöä alueella ei nykyisin ole ollut. Pateniemen puiston leikkipuisto sekä Gustav Berbomin leikkipuisto on ajoitettu rakennettavaksi vuosina 2008 ja 2014. Vuoden 2006 rakentamiskohteiden valmistumisen jälkeen asukaspohjan ja lapsi- määrän perusteella leikkipuistojen lisärakentamisen tarvetta esiintyy mm. Mäntylässä, Kaukovainiolla, Hiirosessa, Iinatissa, Toppilassa, Myllyojalla, Patenie- messä ja Herukassa. Alueiden uusien leikkipuistojen tarve on ratkaistu mm. olemassa olevien korttelileikkipaikkojen laajentamisella kaupunginosaleikkipuis- toksi. Esimerkiksi Mäntylän tilanne korjaantuu, kun Mäntylän leikkipaikan taso nostetaan kaupunginosaleikkipuistoksi. Epäsuhta väestömäärän ja leikkipuistojen määrän välillä tällä hetkellä on suurin Kaukovainiolla ja Pateniemessä. Herukan tilanne paranee Heikkeliininpuiston leikkipaikan rakentamisen myötä.
80 5.3 Poistettavat leikkipuistot Leikki-ikäisten lasten määrä sekä leikkipuistoverkoston tiheys asuinalueilla ovat määrääviä tekijöitä poistettavaksi esitettyjen leikkipuistojen taustalla. Käytöstä poistettavaksi ehdotettujen leikkipuistojen vaikutusalueella leikki-ikäisten lasten lukumäärä on yleensä pieni eikä väestösuunnitteen mukaan lukumäärä ole tulevaisuudessa kasvamassa. Usein poistettavan leikkipuiston vaikutusalueella on toinen vastaavantasoinen tai korkeampitasoinen leikkipuisto. Vuosina 2007–2012 poistettavia leikkipuistoja on yhteensä seitsemän, joista korttelileikkipaikkoja on kuusi ja keskusleikkipuistoja yksi. Nykyisen leikkipuistokannan määrää voidaan arvioida kriittisesti Hollihaassa, Nokelassa, Höyhtyällä, Koskikeskuksessa, Tuirassa, Välivainiolla ja Haapalehdossa. Nykyisen asukaspohjan, lapsimäärän ja väestö- suunnitteiden perusteella näillä alueilla leikkipuistojen määrää voidaan vähentää. Taulukko 16. Poistettavat kohteet vuosina 2007-2012. Käyttäjäkunnan laajuus ja puiston käyttöaste ovat merkittäviä tekijöitä ylläpidet- täessä kattavaa leikkipuistoverkostoa. Toivoniemen väestömäärälle riittää lasken- nallisesti yksi leikkipuisto (1 puisto/1000 asukasta). Tästä syystä Toivoniemen itäosan leikkipaikkaa ehdotetaan poistettavaksi. Rajakylän keskusleikkipuisto puolestaan sijaitsee kaavassa yleisten rakennusten korttelialueella ja alue tullaan ottamaan kaavan mukaiseen käyttöön lähitulevaisuudessa. Rajakylän keskusleikkipuiston poistumisen myötä Talvikkipuiston leikkipuistoa kehitetään keskusleikkipuistona. POISTETTAVAT LEIKKIPUISTOT KOHDE SUURALUE KAUPUNGINOSA POISTOVUOSI Jukkopuiston leikkipaikka Myllyoja Haapalehto 2007 Toivoniemen itä-osan leikkipaikka Tuira Koskikeskus 2007 Sotkapuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 2009 Kesätien leikkipaikka Puolivälinkangas Välivainio 2009 Tervahaudan puiston leikkipaikka Tuira Tuira 2010 Hollipuiston leikkipaikka Keskusta Hollihaka 2011 Kaakkuripuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 2012 Rajakylän keskusleikkipuisto Pateniemi Rajakylä 2007
81 Tervahaudanpuiston leikkipaikka poistuu käyttäjämäärän vähyyden vuoksi ja aluetta kehitetään oleskelualueena. Välivainiolla Kesätien leikkipaikka sijaitsee liikenteellisesti ongelmallisessa paikassa, liikennöityjen väylien ympäröimänä. Lisäksi leikkipaikka on hyvin pienialainen ja välineistö on vanhaa. Tulevaisuudessa Aution aukean leikkipaikka palvelee Kesätien leikkipaikan käyttäjiä. Haapalehdon poistettava kohde, Jukkopuisto, on välineistöltään heikkotasoinen. Haapalehdon alueella leikkipuistojen määrä on väestö- ja lapsimäärän sekä väestösuun- nitteiden perusteella suurempi kuin leikkipuistojen tarve. Höyhtyällä Sorsapuistoa kehitetään jatkossa keskusleikkipuistona, jolloin Sotka- ja Kaakkuripuistojen tarve vähenee. Kaakkuripuiston sijainti asuintalojen keskellä ei palvele laajempaa käyttäjäkuntaa. Keskustan suuralueella Hollihaan kaupunginosassa sijaitseva poistettavaksi esitetty Hollipuiston leikkipaikka on pienialainen läpikulkupuisto, jonka leikkivälineistö on vähäinen. Tulevaisuudessa Hollihaan keskusleikkipuisto palvelee Hollipuiston leikkipaikan käyttäjiä. 5.4 Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset Leikkipuistoinvestoinnit ovat osa ympäristörakentamista ja ne koostuvat korvaus- investoinneista (peruskorjaukset) sekä uusinvestoinneista (uudet rakennettavat kohteet). Vuoden 2006 ympäristörakentamisen työohjelman budjetti oli yhteensä 1 200 000 euroa, josta uusinvestointien osuus oli 470 000 euroa. Korvausin- vestointien osuus oli 440 000 euroa, joka käsittää kuuden leikkipuiston peruskor- jauksen.20 Vanhojen puistojen korjauskohteista vuonna 2006 merkittävimpiä olivat Heinätorinpuiston ja leikkipaikan peruskorjaus sekä leikkialueiden peruskorjaukset Oulunsuussa, Maikkulassa, Koskelassa ja Välivainiolla. 20 Leikkipuistorakentamisen kustannukset vaihtelevat 30 000 eurosta 250 000 euroon. Korttelileikkipaikkatasoisten leikkipuistojen rakentamisen ja peruskorjauksen kustan- nuksien arvioidaan olevan noin 30–60 000 euroa, kaupunginosaleikkipuistojen 60 – 120 000 euroa ja keskusleikkipuistojen 120 000 – 250 000 euroa.
82 LÄHTEET 1 Oulun Yleiskaava 2020, Viher- ja virkistysaluesuunnitelma, 2000, Oulun kaupunkisuunnittelu, Sarja A 145. 2000 2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Leikkivä ihminen, 2001, Kauhava 3 Oulu alueittain 2006, Oulu: Oulun kaupunki, Keskushallinto, Talous- ja strategia. 2006 4 RT 89-10749 Ulkoleikkipaikat. RT-ohjetiedosto. Rakennustieto Oy, 2001 5 Kokkonen, Anu, Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma, Oulun kaupunginosa- puistojen nykytila, 2000 6 Järjestettyjen ulkoleikkipaikkojen kehittämissuunnitelma, Oulun yleiskaavoitus, Leikkikenttätoimikunta, Oulun kaupunki 1973 7 Oulun kaupunkisuunnittelu, sarja A 71, Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma 1984- 1992 8 http://www.ouka.fi/tilasto/vaesto.html 9 Kurttila, T, Oulun viheraluejärjestelmä tavoitesuunnitelma, 1999, Sarja A 137 10 Oulun kaupungin väestöennuste, Oulun kaupunki, keskushallinto 11 Oulun Yleiskaava 2020, Oulu : Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupal- velut. 2004. 12 Mannerheimin lastensuojeluliitto, Lapsen oikeus hyvään arkiympäristöön, 1999, Kauhava
83 13 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, SFS Käsikirja 143 Leikkikenttävälineet, Suomen Standardisoimisliitto, 2000. Helsinki. 14 Viherympäristöliitto ry, Viheralueiden hoitoluokitus, Julkaisu 16, Helsinki, 2000 15 Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 14 § 16 Kunnan osoitejärjestelmä, Ohjeet ja suositus, Suomen kuntaliitto. 2006 17 Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 6/7 SuRaKu-projekti 2004 11.11.2004 18 Tujula Pirkko, Kaski Markus, Jokinen ,Ilkka (toim.), Esteetön ympäristö ja liikuntapolku, Liikuntapaikkajulkaisu nro 85, Rakennustieto Oy Rati, 2003 19 Oulun kaupunkisuunnittelusarja A 173, Maankäytön toteuttamis- suunnitelma 2006- 2010 20 Oulun kaupunki, Tekninen keskus, Kaupunki rakentaa 2006, Kaavoitus- katsaus 2006-2007, Viestintäkeskus Oy, 2006 21 Oulun kaupunki, Kaavoituskatsaus 2006 22 Ritaharjun tavoitesuunnitelma, 2004. Oulu: Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut. 23 Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma, 2002. Oulu: Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut. 24 Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma - maankäyttö, 2002. Oulu: Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut.
84 LIITTEET LIITE 1 Leikkipuistojen inventointilomake LIITE 2 Ilkivallan seurantalomake LIITE 3 Leikkipuistojen rakentamis- ja kunnostusaikataulu LIITE 4 Kartta; Leikkipuistot Oulun kaupungissa, mittakaava 1 : 20 000
85 Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 1/1 Leikkipuistojen inventointi – tarkastuslomake maastoon Leikkipuiston nimi: __________________________________________________ Suuralue ja kaupunginosa: _____________________________________________ Päivämäärä ja kellon aika: _____________________________________________ Leikkialueen pinta-ala: ______________ A2 alueen pinta-ala: ___________________ Käyttäjämäärä tarkistuksen aikana: _______________________________________ Yleiskuvaus: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Nykyinen luokitustaso: □ korttelileikkipaikka □ kaupunginosaleikkipuisto □ keskusleikkipuisto Tavoitetaso: □ korttelileikkipaikka □ kaupunginosaleikkipuisto □ keskusleikkipuisto □ poistettava Hoitotaso: □ A2:n vaatimustason mukainen □ ei täytä A2 hoitoluokan tasoa Puutteet:____________________________________ Peruskorjaus: □ välitön, 1-2 vuotta, oma arvio ________________vuotta □ kiireellinen, 3-5 vuotta, oma arvio _____________ vuotta □ lähivuosina, 5-7 vuotta, oma arvio _____________vuotta □ myöhemmin, 7-10 vuotta, oma arvio ___________ vuotta □ vastarakennettu / perusparannettu Laajennusvara: □ on □ ei laajennusvaraa □ ei laajennustarvetta Kuivatustarve: □ on, lähipäivinä satanut: _________________________ □ ei havaittavissa □ selvitettävä peruskorjauksen yhteydessä
86 Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 1/2 Valaistus: □ ei ole □ on, valaisinten kunto ja muut huomiot __________________________________________________________________ __________________________________________________________________ Pintamateriaalit: ____________________________________________________ Turva-alustat: ______________________________________________________ Aitaustarve: □ ei tarvetta □ osittain, ____________________________________ □ aitaus koko puiston osalta □ selvitettävä peruskorjauksen yhteydessä Aitojen kunto: □ hyvä □ huono Muuta:________________________________________________ ___ Kasvillisuuden suoja-aidat: □ on, ______________________________________ □ ei ole, ____________________________________ Ilkivalta: □ ei havaittavissa □ havaittavissa, _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Puuston harvennus / poisto: □ ei tarvetta □ osittainen, merkitty karttaan □ kiireellinen, ennen puiston peruskorjausta, arvio___ vuotta □ vaaralliset puut, merkitty karttaan Esteettömyys: □ esteetön □ osittainen, __________________________________ □ suuret korkeusvaihtelut maastossa □ vaikea pinta- ja turva-alustamateriaali, _______________
87 Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 1/3 Palloilukenttä: □ olemassa oleva □ ei palloilukenttää Kunto ja pintamateriaali:_____________________________ Käyttö ja arvio käyttömäärästä:________________________ Varustus: ______________________________________ Luistelukenttä: □ talvisin luistelukenttänä □ ei luistelukenttää Istutuksien kunto: □ hyvä, _____________________________________ □ kohtalainen, _________________________________ □ huono, ____________________________________ Leikkivälineiden kunto: □ hyvä, _____________________________________ □ kohtalainen, _________________________________ □ huono, ____________________________________ Leikkivälineluettelo ja mahdollinen käyttö perusparannuksen jälkeen: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Arvio leikkivälineiden esteettömyydestä: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Muut rakenteet ja varusteet sekä niiden kunto: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Muita huomioita: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________
88
89 Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 2 Oulun kaupunki LEIKKIPUISTOJEN ILKIVALLAN SEURANTALOMAKE LEIKKIPUISTON NIMI: Osoite: Kunnossapitäjän allekirjoitus: Päiväys: Kunnossapitäjä: PMV ILKIVALLAN KOHDE ILKIVALTA TOIMENPIDE sotkettu kaiverrettu rikottu poltettu muu tarkastaja MUITA HUOMIOITA / TEHDYT TOIMENPITEET maalaus korjaus uusiminen kuittaus
leikkipuistoraportti_2007
leikkipuistoraportti_2007
leikkipuistoraportti_2007
leikkipuistoraportti_2007
leikkipuistoraportti_2007
leikkipuistoraportti_2007
leikkipuistoraportti_2007
leikkipuistoraportti_2007
leikkipuistoraportti_2007

Recommended

Haven
HavenHaven
Haven
Gioacchino Fiorellino
 
UNDP Vulnerability and Resilience
UNDP Vulnerability and ResilienceUNDP Vulnerability and Resilience
UNDP Vulnerability and Resilience
Quennie Jao
 
Authentic
AuthenticAuthentic
Authentic
university of johannesburg
 
Sentieri napoleonici
Sentieri napoleoniciSentieri napoleonici
Sentieri napoleonici
Gioacchino Fiorellino
 
Hill - Are we really bad? A look at software estimation accuracy
Hill - Are we really bad? A look at software estimation accuracyHill - Are we really bad? A look at software estimation accuracy
Hill - Are we really bad? A look at software estimation accuracy
International Software Benchmarking Standards Group (ISBSG)
 
федорякина анастасия+садик+частные детские сади и центры
федорякина анастасия+садик+частные детские сади и центрыфедорякина анастасия+садик+частные детские сади и центры
федорякина анастасия+садик+частные детские сади и центры
Анастасия Федорякина
 
Trabajo práctico nº5
Trabajo práctico nº5Trabajo práctico nº5
Trabajo práctico nº5
Agustina Silva Tomadin
 
Parc naturel règional du Queyras
Parc naturel règional du QueyrasParc naturel règional du Queyras
Parc naturel règional du Queyras
Gioacchino Fiorellino
 

Recommended

Haven
HavenHaven
Haven
Gioacchino Fiorellino
 
UNDP Vulnerability and Resilience
UNDP Vulnerability and ResilienceUNDP Vulnerability and Resilience
UNDP Vulnerability and Resilience
Quennie Jao
 
Authentic
AuthenticAuthentic
Authentic
university of johannesburg
 
Sentieri napoleonici
Sentieri napoleoniciSentieri napoleonici
Sentieri napoleonici
Gioacchino Fiorellino
 
Hill - Are we really bad? A look at software estimation accuracy
Hill - Are we really bad? A look at software estimation accuracyHill - Are we really bad? A look at software estimation accuracy
Hill - Are we really bad? A look at software estimation accuracy
International Software Benchmarking Standards Group (ISBSG)
 
федорякина анастасия+садик+частные детские сади и центры
федорякина анастасия+садик+частные детские сади и центрыфедорякина анастасия+садик+частные детские сади и центры
федорякина анастасия+садик+частные детские сади и центры
Анастасия Федорякина
 
Trabajo práctico nº5
Trabajo práctico nº5Trabajo práctico nº5
Trabajo práctico nº5
Agustina Silva Tomadin
 
Parc naturel règional du Queyras
Parc naturel règional du QueyrasParc naturel règional du Queyras
Parc naturel règional du Queyras
Gioacchino Fiorellino
 
Emily Miketinac- Resume 2016
Emily Miketinac- Resume 2016Emily Miketinac- Resume 2016
Emily Miketinac- Resume 2016
Emily Miketinac
 
Digital Badging at the Open University
Digital Badging at the Open UniversityDigital Badging at the Open University
Digital Badging at the Open University
Dr Patrina Law
 
Practice this that these those
Practice this that these thosePractice this that these those
Practice this that these those
musha2321
 
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomicsBuilding an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
Christoph Steinbeck
 
Tugas prodas 1 rekursif
Tugas prodas 1 rekursifTugas prodas 1 rekursif
Tugas prodas 1 rekursif
Ramdhan Rizki
 
How much do you know about correct posture
How much do you know about correct postureHow much do you know about correct posture
How much do you know about correct posture
Eason Chan
 
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metricsMobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
Evolve Beyond
 
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios IndirectionNagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
Nagios
 
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
Arun
 
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for MetabolomicsDeveloping an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
Christoph Steinbeck
 
Qualitative analysis 2
Qualitative analysis 2Qualitative analysis 2
Qualitative analysis 2
Mark Selby
 

More Related Content

Viewers also liked

Emily Miketinac- Resume 2016
Emily Miketinac- Resume 2016Emily Miketinac- Resume 2016
Emily Miketinac- Resume 2016
Emily Miketinac
 
Digital Badging at the Open University
Digital Badging at the Open UniversityDigital Badging at the Open University
Digital Badging at the Open University
Dr Patrina Law
 
Practice this that these those
Practice this that these thosePractice this that these those
Practice this that these those
musha2321
 
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomicsBuilding an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
Christoph Steinbeck
 
Tugas prodas 1 rekursif
Tugas prodas 1 rekursifTugas prodas 1 rekursif
Tugas prodas 1 rekursif
Ramdhan Rizki
 
How much do you know about correct posture
How much do you know about correct postureHow much do you know about correct posture
How much do you know about correct posture
Eason Chan
 
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metricsMobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
Evolve Beyond
 
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios IndirectionNagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
Nagios
 
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
Arun
 
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for MetabolomicsDeveloping an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
Christoph Steinbeck
 
Qualitative analysis 2
Qualitative analysis 2Qualitative analysis 2
Qualitative analysis 2
Mark Selby
 

Viewers also liked (11)

Emily Miketinac- Resume 2016
Emily Miketinac- Resume 2016Emily Miketinac- Resume 2016
Emily Miketinac- Resume 2016
 
Digital Badging at the Open University
Digital Badging at the Open UniversityDigital Badging at the Open University
Digital Badging at the Open University
 
Practice this that these those
Practice this that these thosePractice this that these those
Practice this that these those
 
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomicsBuilding an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
Building an efficient infrastructure, standards and data flow for metabolomics
 
Tugas prodas 1 rekursif
Tugas prodas 1 rekursifTugas prodas 1 rekursif
Tugas prodas 1 rekursif
 
How much do you know about correct posture
How much do you know about correct postureHow much do you know about correct posture
How much do you know about correct posture
 
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metricsMobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
Mobius slideshare - how to measure value using outcome metrics
 
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios IndirectionNagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
Nagios Conference 2012 - John Sellens - Nagios Indirection
 
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
Day 3 Analogous, estimates and semantics for process
 
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for MetabolomicsDeveloping an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
Developing an Efficient Infrastruture, Standards and Data-Flow for Metabolomics
 
Qualitative analysis 2
Qualitative analysis 2Qualitative analysis 2
Qualitative analysis 2
 

leikkipuistoraportti_2007

  • 1. 1
  • 2. 2 TAITTO & KUVAT: Heidi Ollila 2007
  • 4. 4 KANSIKUVA: Meri-Toppilan keskusleikkipuisto, Antellin leikkipuisto & Hartaanpuiston leikkipaikka 2006
  • 5. 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO __________________________________________________ 7 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA _________________ 11 2.1 Leikkipuistohierarkia ja varustetaso _________________________ 13 2.1.1 Korttelileikkipaikka______________________________________ 14 2.1.2 Kaupunginosaleikkipuisto _______________________________ 14 2.1.3 Keskusleikkipuisto_______________________________________ 14 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN ________________________________ 17 3.1. Keskusta ________________________________________________ 19 3.2 Höyhtyä _________________________________________________ 22 3.3 Oulunsuu ________________________________________________ 26 3.4 Kaukovainio _____________________________________________ 29 3.5 Kaakkuri _________________________________________________ 32 3.6 Maikkula_________________________________________________ 34 3.7 Tuira_____________________________________________________ 37 3.8 Puolivälinkangas _________________________________________ 41 3.9 Koskela __________________________________________________ 43 3.10 Pateniemi ______________________________________________ 46 3.11 Kaijonharju _____________________________________________ 49 3.12 Myllyoja ________________________________________________ 53 3.13 Sanginsuu ______________________________________________ 57 3.14 Korvensuora ____________________________________________ 60 4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN _______________________________ 65 4.1 Leikkipuistojen suunnittelu _________________________________ 67 4.1.1 Lainsäädäntö ja standardit _____________________________ 68 4.1.2 Varusteiden valintaperiaatteita _________________________ 68 4.1.3 Aitaustarve ____________________________________________ 69 4.1.4 Ilkivallan huomioiminen suunnittelussa ___________________ 69 4.2 Kunnossapito ja hoito ______________________________________ 70 4.2.1 Kunnossapidon seuranta _______________________________ 70 4.2.2 Talvikunnossapito ______________________________________ 71 4.3 Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto ____________________ 72 4.4 Erityisryhmien huomioiminen ________________________________ 73 5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU ________________________________________ 76 5.1 Tulevat asuntoalueet_______________________________________ 77 5.2 Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla _____________ 79 5.3 Poistettavat leikkipuistot ____________________________________ 80 5.4 Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset ______________ 81
  • 6. 6 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Johdanto | Kuvat: Pyykösenpuiston leikkipaikka & Hollihaan puiston leikkipaikka
  • 7. 7 1 JOHDANTO Leikkipuistot ovat merkittävä osa viihtyisää asuinaluetta. Lapsen näkökulmasta katsottuna leikki on lapsen työtä – tapa kasvaa ja kehittyä. Lähiympäristöllä on tärkeä vuorovaikutussuhde lapsen kehityksessä ja leikkipuistot ovat osa lapsuuden maisemaa kaupunkilaisille. Toimiva, turvallinen ja tasapuolisesti kaikkia asukkaita palveleva leikkipuistoverkosto on oleellinen osa kehittyvää kaupunkia. Leikkipuistot ja viheralueet koetaan tärkeinä asuinviihtyisyyden luojina ja parantajina. Oulun kaupungin Teknisen keskuksen laatiman leikkipuistojen kehittämis- suunnitelman on työstänyt suunnitteluhortonomi Heidi Ollila. Työtä ovat ohjan- neet maisema-arkkitehti Liisa Kääriä-Fischer, kaupunginpuutarhuri Taina Penttilä sekä suunnitteluhortonomi Merja Kaikkonen. Raportissa esitetään leikkipuistojen varustetaso ja hierarkia sekä kunnostus- ja uusinvestointien tavoitteellinen toteutusaikataulu. Kunnostus- ja uusinvestointikohteet on määritelty vuoteen 2022 asti. Kunnostus- ja rakentamisaikataulun laatimiseksi leikkipuistojen nykytila selvitettiin maastoinventointien ja olemassa olevan rekisteritiedon avulla sekä haastattelemalla ylläpitäjiä. Uusinvestointikohteiden osalta toteutusaikataulun taustamateriaalina käytettiin maankäytön toteuttamisohjelmaa 2006 – 2010. Kehittämissuunnitelmassa leikkipuistot on jaoteltu keskus- ja kaupunginosaleikki- puistoihin sekä korttelileikkipaikkoihin. Oulun kaupungin käyttämässä Xcity tieto- kannassa puistot on esitetty nykytason sekä tulevaisuuden tavoitetason mukaisesti. Tietokantaan on lisätty myös rakennettavat uudet leikkipuistot.
  • 8. 8 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Leikkipuistohierarkia ja varustetaso – Korttelileikkipaikka – Kaupunginosaleikkipuisto - Keskusleikkipuisto | Kuvat: Salmelanpuiston leikkipaikka, Kastellinkentän leikkipuisto ja Meri-Toppilan keskusleikkipuisto
  • 9. 9 2 LEIKKIPUISTO VERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA
  • 10. 10 LEIKK 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA | Kuvat: Lassinpuiston leikkipaikka, Haukka- puiston leikkipaikka ja Tuiran puiston leikkipuisto
  • 11. 11 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Leikkipuistoverkoston perusrunko muotoutuu yleiskaavatasolla, jossa tehdään aluevaraukset eri toiminnoille. Asemakaavatasolla tehdyt ratkaisut puolestaan toimivat perustana leikkipuistojen yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Kaupunkiympäristön ja asuinalueen tulee tarjota virikkeitä tasapuolisesti kaikille käyttäjilleen. Leikkipuistoverkoston tavoitteena on turvata riittävät leikki- ja virkistys- alueet kohtuullisen etäisyyden päässä asunnoista sekä turvalliset liikenneyhteydet niihin.1 Leikkipuistoverkostoa kehitetään asuntoalueiden alakeskusluokituksen palvelutasoon perustuen. 1 Taulukko 1. Alakeskusluokituksen mukaiset mitoitusperusteet 1 Leikkipuistoverkoston taustalla ovat myös väestötiedot, joiden avulla voidaan tarkastella käyttäjien määrää kaupunginosittain ja suuralueittain. Kehittämis- suunnitelman väestötietotarkastelussa leikki-ikäiset rajattiin 0-12 vuotiaisiin lapsiin. Perusteena rajaukselle käytettiin elinpiiritutkimuksen tuloksia, jonka mukaan 2-6- vuotiaiden leikki rajautuu kaupunkiympäristössä 50-150 metriin kotiovesta. 2 7-9- vuotiaat pysyttelevät 300-400 metrin päässä kotiovesta leikkiessään. Tämän vuoksi lähiympäristön laatu on merkittävä lapsen kehityksessä. 10-vuotiaan lapsen leikki Alakeskusluokituksen mukaiset leikkipaikat Oulun kaupunkiseutu – alakeskusten kehittäminen VTT 2000 Lähikeskus väestöpohja yli 3000 asukasta. Leikkipuisto vähintään 500 metrin päässä asunnosta Paikalliskeskus väestöpohja yli 5000 asukasta. Lähikeskustason mukaisten leikkipuistojen lisäksi kaupunginosatason leikkipuisto Aluekeskus väestöpohja n. 10 000 asukasta. Lähi- ja paikalliskeskustasoisten leikkipuistojen lisäksi keskusleikkipuisto. Pääkeskus väestöpohja koko kaupunki. Keskusleikkipuisto, liikenneleikkipuisto sekä mahdolliset muut teemapuistot.
  • 12. 12 suuntautuu ulos kotipihalta ja he hakeutuvat lähikentille ja leikkipuistoihin.2 Kehittämissuunnitelmassa käytetyt väestötiedot perustuvat vuoden 1.1.2006 tilastoihin, joiden mukaan Oulun asukasmäärä oli 128 962. Koko asukasmäärästä 0-6-vuotiaita oli 10 906 ja 7-12-vuotiaita 8436. 3 Yhteensä leikki-ikäisiä koko Oulun kaupungissa oli vuoden 2006 alussa 19 342. Oulun kaupungissa on tällä hetkellä 103 eri tasoista leikkipuistoa. Tuhatta asukasta kohden leikkipuistoja on noin 0,8 kpl ja tuhatta leikki-ikäistä kohden leikkipuistoja on noin 5,3 kpl. Kuva1. 0-12-vuotiaiden lasten määrä Oulun kaupungissa suuralueittain vuonna 2006. 3 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Keskusta Höyhtyä Oulunsuu Kaukovainio Kaakkuri Maikkula Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Myllyoja Sanginsuu Korvensuora 0-12 vuotiaiden lasten lkm / suuralue
  • 13. 13 2.1 Leikkipuistohierarkia ja varustetaso Leikkipuistohierarkian tarkoituksena on ohjata leikkipuistojen mitoitusta ja suunnittelua. Hierarkiataso määrittelee leikkialueen pinta-alan sekä väline- ja varustetason. Leikkialueella tarkoitetaan aluetta, joka on varattu ja rakennettu leikkimistä varten. Leikkialueeseen kuuluvat myös lähietäisyyden kasvillisuusryhmät sekä maamäet. Leikkipuistot on ryhmitelty kolmeen eri tasoon: keskusleikkipuisto, kaupunginosa- leikkipuisto ja korttelileikkipaikka. Leikkipuiston varustetaso suunnitellaan aina puistokohtaisesti, olemassa olevat olosuhteet huomioiden. Kaikissa leikkipuistoissa tulee olla valaistus. Valaistusta tarvitaan leikin mahdollistamiseen pimeällä ja kunnossapitotöitä varten. Valaistus on myös merkittävä tekijä ilkivallan ehkäise- misessä leikkipuistoissa. Häikäiseviä valonlähteitä tulee välttää ja vähimmäis- valaistusvoimakkuus leikkialueella on 5 lx. 4 Leikkipuistojen perusvarusteisiin kuuluvat myös penkit, roska-astiat, tiedotetaulu sekä koirankieltokyltit merkittävillä sisääntuloreiteillä. Kaikissa leikkipuistossa tulee huomioida esteettömyys. Leikkipuistotason tarkentamisen yhteydessä määriteltiin perusleikkivälineistö, joka sisältyy kaikkiin leikkipuistoihin. Perusleikkivälineistöksi luokitellaan keinut, hiekka- laatikko, jousituotteet, liukumäki sekä kiipeilytelineet. Kaupunginosaleikkipuistojen ja keskusleikkipuistojen varustetasoon voivat kuulua edellä mainitun perus- välineistön lisäksi maamäet ja pelialueet. Maamäkien sijoittelussa tulee ottaa huomioon niiden talvikäyttö. Yksi sivu tulee jättää avoimeksi kasvillisuudesta ja rakenteista ja niiden tulee olla loivarinteisiä ja matalia profiililtaan. Kaupunginosa- ja keskusleikkipuistoihin voidaan suunnitella vapaata nurmialuetta, joka toimii pelialueena puiston käyttäjille.
  • 14. 14 2.1.1 Korttelileikkipaikka Korttelileikkipaikat palvelevat pääosin lähialueiden asukkaita ja ne sijaitsevat asuinalueiden välittömässä läheisyydessä. Pinta-alaltaan korttelileikkipaikka on 500–1000 neliömetriä. Korttelileikkipaikat tarjoavat mahdollisuuden lasten perus- leikkeihin. Korttelileikkipaikalla on perusleikkivälineistö. 2.1.2 Kaupunginosaleikkipuisto Kaupunginosaleikkipuistot sijoittuvat kevyenliikenteen väylien varsille, lähelle muita palveluita. Ne sijaitsevat alueilla, joissa on laajentumisvaraa ja ne palvelevat useampaa kaupunginosaa. Pinta-alaltaan kaupunginosaleikkipuistot ovat 1000– 2000 m2. Kaupunginosaleikkipuiston välineistö sisältää perusvälineistön lisäksi 3-7 muuta leikkivälinettä. Varustetaso on selkeästi korttelileikkipaikkaa moni- puolisempi. 2.1.3 Keskusleikkipuisto Keskusleikkipuisto on suuraluekohtainen koko perheen monitoimipuisto, jonka käyttäjät tulevat koko kaupungin alueelta. Keskusleikkipuistot ovat pinta-alaltaan 2000– 5000 m2 ja ne sijaitsevat usein suuremman viheraluekokonaisuuden yhteydessä. Varustetason tulee olla monipuolinen ja se voi noudattaa alueelle sopivaa teemaa. Keskusleikkipuisto sisältää perusvälineistön lisäksi 7-10 muuta leikkivälinettä. Leikkivälineiden lisäksi puistoon voidaan sijoittaa kuntoilu- tai muita välineitä puiston vanhemmille käyttäjille. L E I K K I P U I S T O H I E R A R K I A 1 KESKUSLEIKKIPUISTO 2 KAUPUNGINOSALEIKKIPUISTO 3 KORTTELILEIKKIPAIKKA
  • 16. 16 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN Keskusta – Höyhtyä - Oulunsuu – Kaukovainio – Kaakkuri – Maikkula – Tuira - Puolivälinkangas Koskela – Pateniemi – Kaijonharju – Myllyoja – Sanginsuu – Korvensuora Kuvat: Antellin leikkipuisto
  • 17. 17 3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN Oulun kaupunki on jaettu 15 suuralueeseen, joista keskustan suuralue on asukas- määrältään suurin. Yhteen suuralueeseen kuuluu 2-8 kaupunginosaa. Kaikki Oulun kaupungin leikkipuistot valokuvattiin ja inventoitiin suuralueittain kesän 2006 aikana. Inventoinnin avuksi laadittiin lomake, jossa kiinnitettiin huomiota niin maisemallisiin tekijöihin kuin leikkipuiston yleisilmeeseen sekä leikkivälineiden ja rakenteiden kuntoon.(LIITE1) Näin puistojen nykytilaa pystyttiin vertailemaan toisiinsa sekä kaupunginosittain että suuralueittain. Maastoinventointien yhtey- dessä arvioitiin myös peruskorjaustarpeen kiireellisyyttä. Vuonna 2000 tehdyn leikkipuistojen kehittämissuunnitelman mukaan leikkipuistojen kokonaismäärä oli 93 ja kaupunginosaleikkipuistoja oli lähes yhtä paljon kuin korttelileikkipaikkoja. Vuoden 2000 jälkeen leikkipuistojen lukumäärä on kasvanut kaupungin kasvun myötä 11:lla ja tällä hetkellä Oulun kaupungissa on 103 leikki- puistoa. Keskusleikkipuistoja on neljä, kaupunginosaleikkipuistoja 28 ja korttelileikki- paikkoja 71. Tällä hetkellä korttelileikkipaikkoja on lukumääräisesti eniten. Keskusleikkipuistoja ovat Hietasaaren, Hupisaarten, Kaijonharjun sekä Meri- Toppilan keskusleikkipuistot.
  • 18. 18 Kuva 2. Leikkipuistojen lukumäärä ja hierarkiatasojen jakautuminen vuosina 1984,2000 ja 2006. 5,6,7 Nykytilassa korttelileikkipaikat eivät juurikaan poikkea varustetasoltaan eivätkä pinta-alaltaan kaupunginosaleikkipuistoista. Leikkivälineistö on pääosin turvanor- mit täyttävää, mutta osittain vanhaa ja kulunutta. Yleisesti leikkipuistot ovat siistejä ja viihtyisiä, mutta leikkivälineisiin kohdistunutta ilkivaltaa esiintyy paljon. Erityisesti välineiden sotkeminen ja kaivertaminen sekä penkkien ja muiden irtovälineiden siirtely on yleistä. 23 18 8 47 46 1 72 28 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Korttelileikkipaikka Kaupunginosaleikkipuisto Keskusleikkipuisto leikkipuistojenlkm 1982 2000 2006
  • 19. 19 3.1. Keskusta Keskustan suuralueeseen kuuluvat Pokkisen, Vaaran, Vanhatullin, Hollihaan, Leverin, Myllytullin, Intiön ja Raksilan kaupunginosat. Suuralueella on 18 350 asukasta, joista leikki-ikäisiä on 4,9 %.3 Alla olevasta taulukossa on esitetty leikki- ikäisten jakautuminen suuralueella kaupunginosittain. Kuva 3. Leikki-ikäisten lasten ikäjakauma Keskustan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittäviä viheralueita ovat Mannerheimin puisto, Kyösti Kallion puisto, Heinätorin puisto, Hupisaaret, Kaupunginojan varrella olevat puistot, Hollihaan puisto ja Kiikelin saari.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa. Suuralueella on 10 leikkipuistoa, joista seitsemän on korttelileikki- paikkoja, kaksi kaupunginosaleikkipuistoja ja yksi keskusleikkipuisto. Suuralueen leikkipuistojen leikkivälineistö on hyvin mitoitettu. Nykytilassa keskustan suuralueen leikkipuistoista 60 % on korttelileikkipaikkoja, 30 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 10 % keskusleikkipuistoja. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Pokkinen Vaara Vanhatulli Hollihaka Leveri Myllytulli Intiö Raksila leikki-ikäinen/kaupunginosa 0-vuotiaat 1-2 vuotiaat 3-6 vuotiaat 7-12 vuotiaat
  • 20. 20 Hupisaarten keskusleikkipuisto on suuralueen korkeatasoisin. Leikkiympäristö on viihtyisä ja alue on ahkerassa käytössä. Leikkipuistossa järjestetään ohjattua leikkitoimintaa kesäisin ja ympäröivä puistomiljöö on suosittu retkeily -ja ajanvietto- paikka kaupunkilaisille. Kaupunginosaleikkipuistojen leikkivälineiden ja hoidon taso ovat pääosin kunnossa. Välineistössä suurimmat puutteet ovat Hollihaan leikkipaikalla ja Hollipuiston leikkipaikalla. Taulukko 2. Keskustan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa leikkipuistojen määrä ei tule laskemaan, mutta hierarkiatasoon esitetään muutoksia. Hollipuiston leikkipaikka esitetään poistettavaksi, jolloin korttelileikkipaikkojen määrä vähenee. Keskustan suuralue on pinta-alaltaan laaja ja asukasmäärältään suurin. Tämän vuoksi tulevaisuudessa suuralueella sijaitsee kaksi keskusleikkipuistoa, Hupisaarten keskusleikkipuisto sekä Hollihaan keskusleikkipuisto, jota esitetään keskusleikki- puistoksi. Suuralueen uusi rakennettava leikkipuisto on Jääkärinpuiston leikkipuisto. Tulevaisuudessa suuralueen leikkipuistoista 46 % on korttelileikkipaikkoja, 36 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 18 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Vanhatulli Mannerheimin puiston leikkipuisto x 2014 Hollihaka Heinätorin leikkipuisto x 2007 Hollihaka Hollihaan leikkipaikka x 2011 tason nosto Hollihaka Hollipuiston leikkipaikka x 2011 poistettava Leveri Kyösti Kallion puiston leikkipaikka x 2008 Myllytulli Salmelan puiston leikkipuisto x 2017 Myllytulli Puusepänpuiston leikkipaikka x 2010 Myllytulli Hupisaarten keskusleikkipuisto x 2011 Intiö Intiönkankaan leikkipaikka x 2008 Intiö Jääkäripuiston leikkipuisto x 2007 uusi Raksila Puistikkokadun leikkipaikka x 2010
  • 21. 21 Suuralueen leikkipuistojen peruskorjaukset ajoittuvat vuosien 2007 ja 2021 välille. Kiireellisimmät kohteet on aikataulutettu vuodelle 2007. Väestösuunnitteen mukaan väestön määrä suuralueella tulee kasvamaan ja vastaavasti leikki- ikäisten määrä vähenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuus on 4,5 % koko suuralueen asukasluvusta vuonna 2015. 1 Mannerheimin puiston leikkipuisto 2 Hollihaan leikkipaikka 3 Puusepänpuiston leikkipaikka
  • 22. 22 1 Hupisaarten keskusleikkipuisto 2 Salmelan puiston leikkipuisto 3 Intiönkankaan leikkipaikka
  • 23. 23 3.2 Höyhtyä Höyhtyän suuralueeseen kuuluvat, Karjasillan, Nokelan, Höyhtyän, Lintulan ja Mäntylän kaupunginosat. Höyhtyän suuralueen asukasluku oli vuoden 2006 alussa 8 896, joista leikki-ikäisiä oli 11,9 %.3 Eniten leikki-ikäisiä oli Mäntylän ja Karjasillan kaupunginosissa. Kuva 6. Leikki-ikäisten ikäjakauma Höyhtyän suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Höyhtyän suuralueen merkittäviä viheralueita ovat mm. Luulajanpuisto, Lintulam- menpuisto, Joikupuisto sekä Höyhtyän puisto.9 Vanhimmat leikkipaikat sijaitsevat Höyhtyän kaupunginosassa, uudemmat puolestaan Mäntylässä. Rakentamisvuodet ajoittuvat 50-luvun loppuun ja 80- luvun alkuun. Tällä hetkellä suuralueella on yhdeksän korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosaleikkipuisto. Nykytilassa suuralueen leikkipuistoista 90 % on korttelileikkipaikkoja ja 10 % kaupunginosaleikkipuistoja. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Karjasilta Nokela Höyhtyä Lintula Mäntylä 0-v 1-2-v 3-6 v 7-12 v
  • 24. 24 Yleisesti leikkipaikkojen välineistö on vanhaa ja leikkipaikat ovat pieniä. Erityisesti Höyhtyän kaupunginosassa leikkivälineistö on elinkaarensa loppuvaiheessa. Höyh- tyän leikkipaikkoja ovat Kaakkuripuiston leikkipaikka, Allipuiston leikkipaikka, Sorsa- puiston leikkipaikka sekä Sotkapuiston leikkipaikka. Hoitotasoltaan Höyhtyän leikkipuistot eivät vastaa A2:een vaadittavaa tasoa kaikilta osin. Karjasillan kaupunginosassa on yksi kaupunginosaleikkipuisto, Uumajan leikkipuis- to, joka sijaitsee laajemman viheralueen yhteydessä. Karjasillan vanhempia leikki- paikkoja edustaa Routunpuiston leikkipaikka, jonka leikkivälineistö on pääosin vanhaa. Nokelan kaupunginosan leikkipaikkoja ovat Keinupuiston leikkipaikka ja Veturipuis- ton leikkipaikka. Keinupuiston leikkipaikka on hyvin pieni, avoin leikkipuisto, jossa osa leikkivälineistä on huonokuntoisia. Välineistön määrä on kuitenkin oikein mitoitettu sekä tilaan että hierarkiatasoon nähden. Veturipuiston leikkivälineistö ja rakenteet ovat huonokuntoisia eivätkä ne täytä kaikilta osin turvanormeja. Leikkipaikka yhdistyy laajempaan viheraluekokonaisuuteen ja alue on maisemal- lisesti hieno. Taulukko 3. Höyhtyän suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa suuralueella on kahdeksan eri tasoista leikkipuistoa, joista neljä on korttelileikkipaikkoja, kolme kaupunginosaleikkipuistoa ja yksi keskusleikkipuisto. Hierarkiataso monipuolistuu ja vähemmällä käytöllä olevat korttelileikkipaikat poistetaan. Poistettaviksi kohteiksi esitetään Kaakkuripuiston ja Sotkapuiston leikkipaikkoja. Korttelileikkipaikoista kaksi puolestaan muutetaan tasoltaan kau- KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Karjasilta Routunpuiston leikkipaikka x 2012 Karjasilta Uumajan leikkipuisto x 2017 Nokela Veturipuiston leikkipaikka x 2008 tason nosto Nokela Keinupuiston leikkipaikka x 2009 Höyhtyä Sorsapuiston leikkipaikka x 2007 tason nosto Höyhtyä Sotkapuiston leikkipaikka x 2009 poistettava Höyhtyä Allipuiston leikkipaikka x 2010 Höyhtyä Kaakkuripuiston leikkipaikka x 2012 poistettava Lintula Kaislapuiston leikkipaikka x 2015 Mäntylä Mäntylän leikkipaikka x 2020 tason nosto
  • 25. 25 punginosaleikkipuistoksi. Sorsapuiston leikkipaikkaa kehitetään tulevaisuudessa keskusleikkipuistona. Suuralueen leikkipuistojen peruskorjaukset ajoittuvat vuosille 2007-2020. Väestösuunnitteen mukaan Höyhtyän suuralueen asukasmäärä tulee vähenemään nykyisestä vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten osuus asukas- määrästä pienenee 10,7 %:iin. Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 49 % on korttelileikkipaikkoja, 38 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 13 % keskusleikkipuistoja. 1 Mäntylän leikkipaikka 2 Veturipuiston leikkipaikka 3 Uumajan leikkipuisto
  • 26. 26 1 Sorsapuiston leikkipaikka 2 Keinupuiston leikkipaikka 3 Kaislapuiston leikkipaikka
  • 27. 27 3.3 Oulunsuu Oulunsuun suuralueeseen kuuluvat Peltolan, Kontinkankaan, Oulunsuun ja Värtön kaupunginosat. Suuralueen asukasmäärä vuoden 2006 tilastojen mukaan oli 7 662, joista 14,1 % oli leikki-ikäisiä. 3 Suuralueen kaupunginosista Oulunsuussa leikki- ikäisiä oli tilastotietojen mukaan eniten. Kuva 9. Leikki-ikäisten ikäjakauma Oulunsuun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Lämsänjärvenpuisto, Antti Pietilän puisto sekä Erkkolanranta.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 1980-90 luvun lopulla. Lähimaisema suuralueen leikkipuistoissa vaihtelee metsäisestä avoimeen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Hoitotasoltaan suuralueen leikkipuistot ovat A2 hoitoluokan mukaisessa kunnossa. Nykytilassa suuralueella on kuusi korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosaleikkipuisto. Ilkivaltaa esiintyy suuralueen leikkipuistoissa yleisesti. Nykytilassa suuralueen leikkipuistoista 86 % on korttelileikkipaikkoja ja 14 % kaupunginosaleikkipuistoja. Lähimaisema suuralueen leikkipuistoissa vaihtelee metsäisestä rakennettuun maisemaan. Metsäisiä leikkipuistoja suuralueella ovat Pirtinpuiston ja Valurin leikkipaikat. Erityisesti Valurin leikkipaikalla komeat mäntyvanhukset luovat hienon tunnelman leikkipuistoon. Hoitotasoltaan suuralueen leikkipuistot vastasivat vaadittua hoitoluokkaa. Suuralueen leikkipuistoista Lämsänjärven sekä Antti Pietilän puiston leikkipaikat peruskorjattiin kesällä 2006. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Peltola Kontinkangas Oulunsuu Värttö leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 28. 28 Taulukko 4. Oulunsuun suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa suuralueella on neljä korttelileikkipaikkaa ja kolme kaupunginosa- leikkipuistoa. Peltolan leikkipuiston ja Valurin leikkipuiston lisäksi kaupunginosaleikki- puistoksi esitetään Kastellinkentän leikkipaikkaa. Poistettavia tai uusia rakennet- tavia kohteita ei ole. Väestömäärä suuralueella tulee vähenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki- ikäisten lasten osuus väestöstä pysyy lähes samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 71 % on korttelileikkipaikkoja ja 29 % kaupunginosaleikkipuistoja. 1& 3 Peltolan puiston leikkipuisto 2 Kastellinkentän leikkipaikka KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Peltola Peltolan leikkipuisto x 2010 Peltola Kumpulanpuiston leikkipaikka x 2013 Oulunsuu Antti Pietilän puiston leikkipaikka x 2022 Oulunsuu Pirtinpuiston leikkipaikka x 2019 Oulunsuu Lämsänjärven leikkipaikka x 2021 Oulunsuu Kastellinkentän leikkipaikka x 2013 tason nosto Värttö Valurin leikkipaikka x 2019
  • 29. 29 1 Kumpulanpuiston leikkipaikka 2 Pirtinpuiston leikkipaikka 3 Valurin leikkipaikka
  • 30. 30 3.4 Kaukovainio Kaukovainion suuralueeseen kuuluvat Kaukovainion ja Hiirosen kaupunginosat. Asukasmäärä on 6 640 asukasta, joista 12,5 % on leikki-ikäisiä. 3 7-12-vuotiaiden osuus on keskiarvollisesti suurin. Kuva 12. Kaukovainion suuralueen leikki-ikäisten ikäjakauma kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu 70- 80-luvulla, lukuun ottamatta Käpälä- mäen leikkipuistoa. Kaukovainion leikkipuistot sijaitsevat laajahkojen viheralueiden sisällä metsän ympäröimänä. Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Kainuunpuisto ja Hiirosen ulkoilualue.9 Nykytilassa suuralueella on kaksi korttelileikkipaikkaa ( 43%) ja yksi kaupunginosaleikkipuisto (57%). Taulukko 5. Kaukovainion suuralueen leikkipuistot. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Kaukovainio Haukkapuiston leikkipaikka x 2014 tason nosto Kaukovainio Kainuunpuiston leikkipaikka x 2017 Hiironen Käpälämäen leikkipuisto x 2016 0 50 100 150 200 250 300 Kaukovainio Hiironen leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 31. 31 Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Haukkapuiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusia raken- nettavia leikkipuistoja ei esitetä. Väestösuunnitteen mukaan asukasmäärä tulee pysymään lähes samana vuoteen 2015 mennessä, samoin leikki-ikäisten määrän arvioidaan pysyvän samana( 12,5 % asukasmäärästä vuonna 2015). 10 Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 38 % on korttelileikkipaikkoja ja 62 % kaupunginosaleikkipuistoja.
  • 32. 32 3.5 Kaakkuri Kaakkurin suuralueeseen kuuluvat Kaakkurin, Metsokankaan, Kiviniemen ja Perävainion kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 8 695, joista 26,8 % on leikki- ikäisiä.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Kaakkurin kaupunginosassa. Kuva 15. Leikki-ikäisten ikäjakauma Kaakkurin suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen viheralueet ovat hyvin eri tyyppisiä vaihdellen Kempeleenlahden luonnonsuojelualueesta, pelto- ja metsäalueisiin.9 Kaakkurin leikkipuistot on raken- nettu pääosin 2000-luvun alussa, lukuun ottamatta Vekarapuiston leikkipaikkaa. Tällä hetkellä suuralueella on viisi korttelileikkipaikkaa (62 %) ja kolme kaupunginosaleikkipuistoa (38%). Suuralueen uusimmat leikkipuistot ovat Ojakankaan leikkipuisto ja Tikkapuiston leikkipaikka, jotka valmistuivat kesällä 2006. Yleisesti leikkipuistot ovat hyväkuntoi- sia sekä rakenteiltaan että välineistöltään. Kiireellisin peruskorjaustarve on Kaakku- rinpuiston leikkipaikalla, jossa leikkivälineet ovat vanhoja ja puisto on ränsisty- mässä. 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Kaakkuri Metsokangas Kiviniemi Perävainio 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 33. 33 Taulukko 6. Kaakkurin suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Suuralueen leikkipuistojen määrä tulee kasvamaan. Olemassa olevien leikkipuistojen hierarkiasuhteissa tapahtuu pieniä muutoksia, kun kaksi korttelileikki- paikkaa esitetään muutettavaksi kaupunginosaleikkipuistoksi. Asukasmäärän arvioidaan kasvavan muutamalla tuhannella vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki- ikäisten osuus koko asukasmäärästä arvioidaan tuolloin olevan noin 22,1 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 50 % on korttelileikkipaikkoja, 42 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 8 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Kaakkuri Kaakkurin puiston leikkipaikka x 2008 tason nosto Kaakkuri Vekarapuiston leikkipaikka x 2019 Kaakkuri Metelinkankaan leikkipaikka x 2020 Kaakkuri Ojakankaan leikkipuisto x 2021 Kiviharju Tikkapuiston leikkipaikka x 2021 Kiviniemi Tolpankankaan leikkipuisto x 2016 Kiviniemi Rantavainion leikkipaikka x 2017 tason nosto Perävainio Tähkäpään leikkipuisto x 2016 tason lasku Metsokangas Ulkometsän leikkipaikka x 2011 uusi Metsokangas Metsokankaan keskusleikkipuisto x 2009 uusi Metsokangas Navettakankaan leikkipaikka x 2016 uusi Metsokangas Lähimetsän leikkipuisto x 2017 uusi
  • 34. 34 3.6 Maikkula Maikkulan suuralueeseen kuuluvat Maikkulan, Iinatin, Knuutilan, Madekosken, Heikkilänkankaan, Juurusojan, Pikkaralan ja Hangaskankaan kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 9 694, joista leikki-ikäisten osuus on 20,8%. 3 Kuva 18. Leikki-ikäisten ikäjakauma Maikkulan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Knuutilankankaan puisto, Maikkulanpuisto ja Kontiokangas. Viheryhteydet ovat Iinatista Oulujoelle sekä Hiirosen ulkoilu- alueelta Oulujoelle.9 Tällä hetkellä suuralueella on kolme korttelileikkipaikkaa (43%)ja neljä kaupunginosaleikkipuistoa (57 % ). Suuralueen leikkipuistot sijoittuvat pääosin kevyenliikenteen väylien varsille. Puralan leikkipuisto on Maikkulan leikkipuistoista uusin. Kontiokankaan leikkipuis- tossa on oma metsäinen tunnelmansa, mutta ilkivaltaongelma on suuri ja leikkivälineet ovat huonokuntoisia. Kontiokankaan leikkipuiston peruskorjattiin 2006. Iinatin kaupunginosan ainoa leikkipuisto on Iinatin leikkipuisto, jossa erityisesti mo- poilu on aiheuttanut ongelmia. Puistoon on tehty korjaussuunnitelma mopoilun estämiseksi maamäen päältä. 0 50 100 150 200 250 300 350 Maikkula Iinatti Knuutila Madekoski Heikkilänkangas Juurusoja Pikkarala Hangankangas 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 35. 35 Heikkilänrinteen leikkipaikka sijaitsee kivikkoisella mäntykankaalla, josta on avoimet näkymät ympäröiville omakotitaloalueille. Erikoisin tilaratkaisu löytyy Knuutilankankaan leikkipaikalta, joka on rakennettu kolmeen eri tasoon. Leikki- paikan ongelmana on ilkivalta. Madekosken leikkipaikka sijaitsee mäntymetsän keskellä suuren urheilukentän yhteydessä. Valaistusta Madekosken leikkipaikalla ei ole. Osa leikkipaikan leikkivälineistä on vanhoja ja leikkipaikkaa ympäröivä aita on rikkoontunut. Taulukko 7. Maikkulan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa suuralueella on viisi kaupunginosaleikkipuistoa ja kolme korttelileikkipaikkaa. Knuutilankankaan leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleik- kipuistoksi. Nykytilassa puisto näyttää olevan suurilta osin nuorison käytössä, joka tulee ottaa huomioon peruskorjaussuunnittelun yhteydessä. Leikkipuistoa voi- daan kehittää nuorison käyttöön tai lähiliikuntapaikkana. Uusia rakennettavia korttelileikkipaikkoja on yksi. Väestömäärältään suuralue tu- lee hitaasti pienenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden on arvioitu asettuvan noin 18,2 %:iin. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 38 % on korttelileikkipaikkoja ja 62 % kaupunginosaleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Maikkula Puralan leikkipuisto x 2019 Maikkula Kontionkankaan leikkipuisto x 2021 Knuutila Knuutilankankaan leikkipaikka x 2014 tason nosto Iinatti Iinatin leikkipuisto x 2013 Madekoski Madekosken leikkipaikka x 2013 Heikkilänkangas Kyytipojanpuiston leikkipaikka x 2014 uusi Heikkilänkangas Heikkilänrinteen leikkipaikka x 2017 Heikkilänkangas Ajopelin leikkipuisto x 2018
  • 36. 36 1 Puralan leikkipuisto 2 Heikkilänrinteen leikkipaikka 3 Ajopelin leikkipuisto
  • 37. 37 3.7 Tuira Tuiran suuralueeseen kuuluvat Tuiran, Pikisaaren, Koskikeskuksen, Vihreäsaaren, Hietasaaren ja Toppilansaaren kaupunginosat. Asukkaita Tuiran suuralueella on 8 102, joista leikki-ikäisiä on 6,4 %.3 Suuralueen asukkaista enemmistö on vanhem- paa väestöä. Kuva 21. Leikki-ikäisten ikäjakauma Tuiran suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Tuiran suuralueella sijaitsee kaupungin viheralueverkoston sydän, Oulujoen suisto. Merkittäviä viheralueita ovat Oulujoen suiston saaret, Tuiranpuisto sekä Tervaporvarinpuisto.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 50-luvun lopun ja 80-luvun alun aikana, lukuun ottamatta Hietasaaren keskusleikkipuistoa ja Antellin leikkipuistoa Toppilansaaressa, jotka on rakennettu vuonna 2005. Nykytilassa suuralueella on kuusi korttelileikkipaikkaa (60 %), kolme kaupunginosaleikkipuistoa (30 %)sekä yksi keskusleikkipuisto (10 %). Suuralueen keskusleikkipuisto sijaitsee Hietasaaren kaupunginosassa upeassa me- renrantamaisemassa. Keskusleikkipuiston leikkivälineet on valittu merenrantatee- man mukaan. Suurin osa Tuiran suuralueen leikkipuistoista sijaitsee Tuiran kaupunginosassa ja pääosin ne ovat korttelileikkipaikkoja. Tuiran korttelileikki- paikkoja ovat mm. Pyykösenpuiston, Hartaanpuiston ja Lassinpuiston leikkipaikka. Lassinpuiston leikkipaikka sijaitsee Itä-Tuiran kerrostaloalueella ja on leikkivälineis- töltään oikein mitoitettu korttelileikkipaikka. Länsi-Tuiran puolella sijaitsevat Har- taanpuiston leikkipaikka ja Tuiranpuiston leikkipuisto. Tuiranpuiston leikkipuisto on monipuolinen niin välineistöltään kuin tilallisestikin. Leikkivälineistö ja rakenteet 0 20 40 60 80 100 120 140 Tuira Pikisaari Koskikeskus Vihreäsaari Hietasaari Toppilansaari leikki-ikäiset/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 38. 38 ovat jo hyvin lähellä keskusleikkipuistotasoa. Toppilansaaressa sijaitseva Antellin leikkipuisto on suuralueen uusin leikkipuisto. Antellin leikkipuiston varuste- ja leikki- välinetaso on vähäinen hierarkiatasoon nähden. Koskikeskuksen kaupunginosassa sijaitsevat suuralueen kaksi pienintä korttelileikkipaikkaa – Toivoniemen itä-osan ja länsiosan leikkipaikat. Molemmat leikkipaikat on rakennettu 1959. Taulukko 8. Tuiran suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa suuralueella on viisi korttelileikkipaikkaa, kolme kaupunginosa- leikkipuistoa ja yksi keskusleikkipuisto. Poistettaviksi leikkipaikoiksi esitetään Terva- haudan sekä Toivoniemen itäosan leikkipaikkoja. Poistamisen perusteina ovat suuralueen ikärakenne sekä leikkipuistoverkoston tiheys alueella. Uusi, rakennet- tava kohde on Lundströmin puiston leikkipaikka Toppilansaaressa. Tason nosto- kohteita suuralueelle ei ole esitetty. Väestösuunnitteen mukaan Tuiran suuralueen väestönmäärä tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan noin 7,6 % koko väestöstä. Suurin kasvava ikäluokka on yli 65-vuotiaat. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 56 % on korttelileikkipaikkoja, 33 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Koskikeskus Toivoniemen leikkipaikka (länsiosa) x 2007 Koskikeskus Toivoniemen leikkipaikka (itäosa) x 2007 poistettava Tuira Pyykösenpuiston leikkipaikka x 2009 Tuira Tervahaudanpuiston leikkipaikka x 2008 poistettava Tuira Hartaanpuiston leikkipaikka x 2012 Tuira Tuiranpuiston leikkipuisto x 2015 Tuira Merikosken leikkipuisto x 2015 Tuira Lassinpuiston leikkipaikka x 2016 Hietasaari Hietasaaren keskusleikkipuisto x 2020 Toppilansaari Lundströmin puiston leikkipaikka x 2009 uusi Toppilansaari Antellin leikkipuisto x 2020
  • 39. 39 1 Toivoniemen länsiosan leikkipaikka 2 Lassinpuiston leikkipaikka 3 Pyykösenpuiston leikkipaikka
  • 40. 40 1 Hietasaaren keskusleikkipuisto 2 Antellin leikkipuisto 3 Hartaanpuiston leikkipaikka
  • 41. 41 3.8 Puolivälinkangas Puolivälinkankaan suuralueeseen kuuluvat Välivainion, Puolivälinkankaan, Iskon, Pyykösjärven ja Takalaanilan kaupunginosat. Asukkaita Puolivälinkankaan suur- alueella on 6 890, joista leikki-ikäisiä on 13,5 %. 3 Kuva 24. Leikki-ikäisten ikäjakauma Puolivälinkankaan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Tärkeimmät viheralueet sijoittuvat Pyykösjärven rantaan. Muita merkittäviä viher- alueita ovat Lauttasuonpuisto, Rantakoskelan puisto sekä Odessan puisto.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvun lopulla. Nykytilassa leikki- puistohierarkia muodostuu kahdesta kaupunginosaleikkipuistosta (40 %) ja kolmesta korttelileikkipaikasta (60 %). Keskusleikkipuistoa suuralueella ei ole. Suuralueen korttelileikkipaikkoja ovat Kesätien leikkipaikka, Aution Aukean leikki- paikka, Ranta-Koskelan sekä Tuulaspuiston leikkipaikka. Aution Aukean leikkipaikka sijaitsee Välivainion kaupunginosassa laajahkolla viheralueella kevyenliikenteen väylän varrella. Kasvillisuus jakaa leikkipaikan kahteen osaan, mikä tekee puistosta miellyttävän ja poistaa kenttämäistä vaikutelmaa. Kesätien leikkipaikka puolestaan on autoteihin rajoittuva, hyvin pieni leikkipaikka Välivainion kaupunginosassa. Leikkivälineistö on vanhaa, mutta edelleen hyväkuntoista. Tuulaspuiston leikkipaikka Pyykösjärvellä on pinta-alaltaan vaatimustasoa hieman suurempi. Kaupunginosaleikkipuistoja ovat Castrenin ja Maahisen leikkipuistot. Castrenin leikkipuisto sijaitsee Välivainon kaupunginosassa. Leikkipuisto on peruskorjattu kesällä 2006. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Välivainio Puolivälinkangas Isko Pyykösjärvi Takalaanila 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 42. 42 Taulukko 9. Puolivälinkankaan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Suuralueen leikkipuistojen lukumäärään ei esitetä muutoksia. Hierarkiataso pysyy nykyisenä – neljä korttelileikkipaikkaa ja kaksi kaupunginosaleikkipuistoa. Kesätien leikkipaikkaa esitetään poistettavaksi kohteeksi sijaintinsa vuoksi. Uusi, rakennet- tava kohde on Sääskipuiston leikkipaikka. Leikki-ikäisten lasten osuus väestöstä vuonna 2015 on noin 9,6 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 60 % on korttelileikkipaikkoja ja 40 % kaupunginosaleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Välivainio Aution aukean leikkipaikka x 2012 Välivainio Kesätien leikkipaikka x 2010 poistettava Välivainio Castrenin leikkipuisto x 2021 Puolivälinkangas Sääskipuiston leikkipaikka x 2015 uusi Puolivälinkangas Maahisen leikkipuisto x 2015 Pyykösjärvi Tuulaspuiston leikkipaikka x 2010 Pyykösjärvi Ranta-Koskelan leikkipaikka x 2011
  • 43. 43 3.9 Koskela Koskelan suuralueeseen kuuluvat Toppilan, Alppilan, Koskelan ja Taskilan kaupunginosat. Asukaslukumäärä suuralueella on 9 635, joista leikki-ikäisten osuus on 14,4 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä lapsista asuu Toppilan kaupunginosassa. Leikki-ikäisistä enemmistö on 7-12-vuotiaita. Kuva 27. Leikki-ikäisten ikäjakauma Koskelan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Merkittävimmät viheralueet sijoittuvat merenrantaan: Piispanletonpuisto, Leton- niemi sekä Toppilan puistoalueet.9 Tällä hetkellä suuralueella on seitsemän korttelileikkipaikkaa (87 %) ja yksi keskusleikkipuisto (13 %). Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 80-luvun puolenvälin ja 2000-luvun välisenä aikana. Korttelileikkipaikat ovat pääosin avoimia omakotitalotontteihin tai puistoalueeseen rajoittuvia aukioita. Vanhemmilla leikkipaikoilla olemassa oleva puusto luo puistoihin oman tunnelmansa. Leikkipaikkojen suurimmat puutteet ovat turva-alustoissa. Melojantien leikkipaikka Koskelan kaupunginosassa on peruskorjattu kesällä 2006, jolloin leikkivälineet ja rakenteet sekä valaistus uusittiin. Niittyaron leikkipaikka puolestaan on leikkivälineistöltään lähellä kaupun- ginosaleikkipuiston tasoa. Leikkivälineiden valinnassa on otettu hyvin huomioon alueen ikäjakauma. Koskelan kaupunginosan kolmas leikkipaikka on Koskelan- puiston leikkipaikka, joka sijaitsee laajahkolla puistoalueella. Tällä hetkellä leikki- puisto on läpikulkupaikka ja puisto on valaisematon. 0 50 100 150 200 250 300 Toppila Alppila Koskela Taskila leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 44. 44 Kummelipuiston leikkipaikka sijaitsee viihtyisällä puistoalueella Taskilan kaupunginosassa. Leikkipaikan yhtey-dessä on pieni kivituhkapintainen pelikenttä sekä laajahko nurmialue. Leikki-välineistö leikkipaikalla on kulunutta ja vanhaa. Toppilan kaupunginosan leikkipuistoja ovat Meri-Toppilan keskusleikkipuisto sekä Venhopuiston leikkipaikka. Meri-Toppilan keskusleikkipuisto palvelee koko suur- alueen asukkaita. Puisto sijaitsee Meri-Toppilan laajalla viheralueella ja välineistö puistossa on monipuolista sekä eri ikäryhmiä palvelevaa. Meri-Toppilan keskus- leikkipuisto on miljöönä viihtyisä. Venhopuiston leikkipaikka peruskorjataan vuonna 2007. Taulukko 10. Koskelan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Hierarkiatasot tulevat muuttumaan suuralueella, kun Koskelan puiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusi rakennettava leikkipuisto suuralueella on tavoitetason mukaan Elementtipuiston leikkipaikka Alppilassa. Suuralueen väestömäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan tuolloin noin 15,9% koko suuralueen väestöstä. tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 78 % on korttelileikkipaikkoja, 11 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Toppila Venhopuiston leikkipaikka x 2007 Toppila Meri- Toppilan keskusleikkipuisto x 2016 Toppila Laivurin leikkipaikka x 2018 Alppila Tirolinpuiston leikkipaikka x 2017 Alppila Elementtipuiston leikkipaikka x 2011 uusi Koskela Niittyaron leikkipaikka x 2018 Koskela Melonjantien leikkipaikka x 2021 Koskela Koskelan puiston leikkipaikka x 2008 tasonnosto Taskila Kummelipuiston leikkipaikka x 2012
  • 45. 45 1 Koskelanpuiston leikkipaikka 2 Niittyaron leikkipaikka 3 Meri-Toppilan keskusleikkipuisto
  • 46. 46 3.10 Pateniemi Pateniemen suuralueeseen kuuluvat Herukan, Rajakylän ja Pateniemen kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 13 251. 3 Leikki-ikäisten osuus asukas- määrästä on 20,4 %. Kuva 30. Leikki-ikäisten ikäjakauma Pateniemen suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen laajimmat viheralueet sijaitsevat merenrannassa ja Kuivasojan laak- sossa. Suuralueen merkittävimmät viheralueet ovat Herukkalammenpuisto, Piimäperän puisto, Kuivasojan varren puistot sekä saha-alueen kasvulliset osat. 9 Nykytilassa suuralueella on seitsemän korttelileikkipaikkaa (78 %), yksi kaupunginosaleikkipuisto (11 %) sekä yksi keskusleikkipuisto (11 %). Leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-80-luvulla. Pateniemen kaupunginosassa sijaitsee kaksi suuralueen leikkipuistoista, joista Honkalan leikkipaikka on peruskorjattu vuonna 2005. Pateniemen kaupunginosan toinen korttelileikkipaikka, Palosuon leikkipaikka, sijaitsee kevyenliikenteen väylien varrella päiväkodin läheisyydessä. Puiston leikkivälineistö on elinkaarensa päässä ja peruskorjaus on aikataulutettu vuodelle 2007. Rajakylässä sijaitsee suuralueen keskusleikkipuisto sekä Talvikkipuiston leikkipuistot. Rajakylän keskusleikkipuiston ongelmana on erityisesti ilkivalta. Herukassa sijaitsevat Kilpukan, Herukkalammen ja Herukkapuiston leikkipaikat. Herukkalammen leikkipaikkaa rajaavat mäntyval- taiset metsäalueet sekä omakotitalotontit. Leikkivälineistöltään Herukkalammen leikkipaikka vastaa hyvin korttelileikkipaikan tasoa. Herukan kaupunginosan leikkipaikkojen ongelmana on ilkivalta. Erityisesti leikkivälineet sekä rakenteet ovat töhrinnän kohteena ja irtovälineitä siirrellään niille kuulumattomille paikoille. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Pateniemi Herukka Rajakylä leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 47. 47 Taulukko 11. Pateniemen suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tavoitetilanteessa kaupunginosaleikkipuistojen määrä kasvaa ja vastaavasti korttelileikkipaikkojen määrä vähenee. Rajakylän keskusleikkipuistoa esitetään poistettavaksi kohteeksi, sillä puisto sijaitsee yleisten rakennusten korttelialueella. Esityksen mukaan Talvikkipuiston leikkipuisto tullaan peruskorjauksen yhteydessä nostamaan keskusleikkipuisto tasoon, jolloin se korvaa poistuvan Rajakylän keskusleikkipuiston. Muita tasonnostokohteita ovat Palosuon leikkipaikka sekä Kilpukan leikkipaikka, jotka molemmat nostetaan nykytasosta kaupunginosa- leikkipuistoksi. Kiireellisimmät peruskorjauskohteet ovat Palosuon leikkipaikka, Heikkeliininpuiston leikkipaikka sekä Kilpukan leikkipaikka. Uusia rakennettavia leikkipuistoja ovat mm. Pateniemen puiston leikkipuisto sekä Gustav Bergbomin leikkipuisto. Nykytilassa suuralueella on leikki-ikäisiä eniten verrattuna kaupungin muihin suuralueisiin, minkä vuoksi leikkipuistojen lukumäärä kasvaa nykyisestä yhdeksästä yhteentoista. Väestömäärä suuralueella tulee väestösuunnitteen mukaan hieman laskemaan, samalla kun leikki-ikäisten osuus laskee nykyisestä 20,4 prosentista 16,1 prosenttiin. 10 Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 55 % on korttelileikkipaikkoja, 36 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 9 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Rajakylä Talvikkipuiston leikkipuisto x 2008 tason nosto Rajakylä Talvikkipuiston huoltorakennuksen leikkipaikka x 2018 Rajakylä Rajakylän keskusleikkipuisto x 2008 poistettava Rajakylä Suolaheinikon leikkipaikka x uusi Pateniemi Palosuonpuiston leikkipaikka x 2007 tason nosto Pateniemi Pateniemen puiston leikkipuisto x 2008 uusi Pateniemi Gustav Bergbomin leikkipuisto x 2014 uusi Pateniemi Honkalanpuiston leikkipaikka x 2020 Herukka Heikkeliininpuiston leikkipaikka x 2008 uusi Herukka Kilpukan leikkipaikka x 2009 tason nosto Herukka Herukkalammen leikkipaikka x 2012 Herukka Herukkapuiston leikkipaikka x 2013
  • 48. 48 1 Talvikkipuiston leikkipuisto 2 Herukkalammen leikkipaikka 3 Honkalanpuiston leikkipaikka
  • 49. 49 3.11 Kaijonharju Kaijonharjun suuralueeseen kuuluvat Linnanmaan, Kaijonharjun, Kuivasjärven, Ritaharjun ja Liikasen kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on yhteensä 12 112, joista leikki-ikäisiä on 17,7 %.3 Asukasluvultaan suurin kaupunginosa on Kuivasjärvi, jossa on asuu myös enemmistö suuralueen leikki-ikäisistä. Kuva 33. Leikki-ikäisten ikäjakauma Kaijonharjun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Kaijonharjun suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 90-luvulla sekä 2000- luvun alussa. Merkittävimmät viheralueet ovat Kuivasojan laakso sekä Kuivas- järven ja Pyykösjärven rannat.9 Suuralueella on kymmenen eri tasoista leikki- puistoa, joista seitsemän on korttelileikkipaikkoja (67%), kaksi kaupunginosaleikkipuistoja (22%) ja yksi keskusleikkipuisto (11%). Suuralueen korttelileikkipaikoista kaksi sijaitsee Kaijonharjun kaupunginosassa, kuten myös Kaijonharjun keskusleikkipuisto. Kaijonharjun keskusleikkipuisto sijaitsee Kuivasjärven rannalla laajalla virkistysalueella. Leikkivälineistö on monipuolinen ja esteettömyys on otettu hyvin huomioon. Ilmarisenpuiston leikkipaikka Kaijonharjussa sijaitsee kerrostalojen keskellä. Pääosa Kaijonharjun leikkipuistoista sijaitsee Kuivasjärvellä. Karjakentän leikkipaikka on peruskorjattu kesällä 2006 ja seuraavana peruskorjausvuorossa on Oinaansuon leikkipaikka. Yleisesti suuralueen leikkipuistot ovat siistejä ja A2 hoitotason mukaisesti hoidettuja. Puutteita on kuitenkin mm. turva-alustoissa. Ilkivaltaa esiintyy melkein kaikissa puistoissa. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Linnanmaa Ritaharju Kaijonharju Kuivasjärvi Liikanen leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 50. 50 Taulukko 12. Kaijonharjun suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Tulevaisuudessa Kaijonharjun suuralueella on 14 eri tasoista leikkipuistoa. Leikki- puistojen määrä kasvaa Ritaharjun ja Kuivasrannan rakentamisen myötä. Rita- harjuun esitetään rakennettavaksi keskusleikkipuisto sekä kaksi kaupunginosa- leikkipuistoa. Asemakaavoituksen edetessä Ritaharjun muut leikkipuistojen määrä ja sijainti täsmentyvät. Kuivasrannan alueelle esitetään rakennettavaksi kaksi uut- ta korttelileikkipaikkaa sekä kaupunginosaleikkipuisto. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 62 % on korttelileikkipaikkoja, 23 % kaupungin- osaleikkipuistoja ja 15 % keskusleikkipuistoja. Nykyisten olemassa olevien leikkipuistojen hierarkiatasot pysyvät tulevaisuudessa ennallaan. Oinaansuon leikkipaikka ja Tiedonkehdon leikkipaikka ovat ensimmäi- siä peruskorjauskohteita suuralueella. Väestösuunnitteen mukaan väestömäärä Kaijonharjun suuralueella tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäis- ten osuus koko suuralueen asukasmäärästä vuonna 2015 arvioidaan olevan noin 16,1 %. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide -vuosi muuta Linnanmaa Tiedonkehdon leikkipaikka x 2010 Linnanmaa Syynimaan leikkipuisto x 2018 Ritaharju Kasteheinän leikkipuisto x 2007 uusi Ritaharju Ritaharjun keskusleikkipuisto x 2010 uusi Kaijonharju Ilmarisenpuiston leikkipaikka x 2017 Kaijonharju Kaijonharjun keskusleikkipuisto x 2020 Kuivasjärvi Jylkynrinteen leikkipaikka x 2022 Kuivasjärvi Oinaansuon leikkipaikka x 2009 Kuivasjärvi Ahvenojan leikkipaikka x 2011 Kuivasjärvi Helmipöllönpuiston leikkipaikka x 2015 Kuivasjärvi Karjakentän leikkipuisto x 2021 Kuivasjärvi Rytipuiston leikkipaikka x 2013 uusi Kuivasjärvi Silmupuiston leikkipaikka x 2009 uusi
  • 51. 51 1 Ilmarisenpuiston leikkipaikka 2 Kaijonharjun keskusleikkipuisto 3 Tiedonkehdon leikkipaikka
  • 52. 52 1 Karjakentän leikkipuisto 2 Syynimaan leikkipuisto 3 Helmipöllönpuiston leikkipaikka
  • 53. 53 3.12 Myllyoja Myllyojan suuralueeseen kuuluvat Laanilan, Kynsilehdon, Hintan, Parkkisenkan- kaan, Myllyojan, Kirkkokankaan, Hiukkavaaran ja Haapalehdon kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on yhteensä 9 831, joista leikki-ikäisiä on 15,2 %.3 Myllyojan kaupunginosassa lasten lukumäärä on suurin. Kuva 36. Leikki-ikäisten ikäjakauma Myllyojan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen merkittävimmät viheralueet ovat Myllyojan laakso, Oulujoen rannat ja peltoaukeat sekä Kirkkokangas.9 Nykytilassa suuralueella on 7 korttelileikkipaikkaa (78 %) ja 2 kaupunginosaleikkipuistoa (22 %). Alueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvulla. Suuralueella on kymmenen eri tasoista leikkipuistoa. Leikkivälineistö on uudemmissa puistoissa asianmukaista, mutta 70-90-luvuilla rakennetuissa puistoissa on puutteita mm. turva-alustoissa. Myllyojan kaupungin-osan ainoa leikkipuisto on Myllyojan leikkipuisto, joka on peruskorjattu vuonna 2003. Puisto on kokonaan aidattu ja se rajautuu kerrostaloasutukseen, parkkialueeseen sekä metsäalueisiin. Puisto sijaitsee Myllyojan ala-asteen ja terveyskeskuksen lähistöllä. Myllyojan leikkipuistossa esiintyy jonkin verran leikkivälineiden sotkemista. 0 50 100 150 200 250 Laanila Kynsilehto Hintta Myllyoja Parkkisenkangas Kirkkokangas Hiukkavaara Haapalehto leikki-ikäiset/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 54. 54 Haapalehdon kaupunginosaan sijoittuu suuralueen korttelileikkipaikoista neljä. Reslapuiston leikkipaikka on metsäinen leikkipaikka, jossa leikkivälineet ovat elin- kaarensa päässä. Pienehkö metsäsaareke Reslapuistossa luo puistoon metsän tunnelmaa ja poistaa kenttämäistä vaikutelmaa. Valaistusta Reslapuiston leikki- paikalla ei ole. Saverikkopuiston leikkipaikka sijaitsee Ylä-Haapalehdossa rauhallisella metsäisellä paikalla. Leikkivälineet ovat kunnoltaan kohtalaisia. Jukkopuiston leikkipaikalla leikkivälineistöä on vähän eikä alueella näytä olevan juurikaan käyttäjiä. Jukko- puistosta puuttuu myös valaistus. Ala-Haapalehdon puolella sijaitseva Manttaalipuiston leikkipaikka on kevyenlii- kenteen väylän varrella sijaitseva, hieman kenttämäisen vaikutelman antava vanhahko leikkipaikka. Korkea ja jyrkkärinteinen maamäki jakaa leikkialueen kah- tia. Puiston toiselle puolelle on sijoitettu leikkivälineet ja toiselle puolelle kivituhka- pintainen pelialue. Hintta–Laanila alueella sijaitsee kaksi korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosa- leikkipuisto. Uusin puistoista on Kariniemen leikkipaikka, joka on valmistunut vuonna 2006. Hovisuon leikkipaikka, Laanilan kaupunginosassa on laajahko, leikkivälineistöltään monipuolinen puisto. Vanhin alueen leikkipaikoista on Kivek- käänpuiston leikkipaikka Laanilassa. Kivekkään leikkipaikan välineistö on monipuo- lista ja lähellä kaupunginosaleikkipuiston tasoa. Leikkipaikan välineistössä on otettu huomioon eri ikäryhmät. Leikkivälineistö on pääosin nurmipinnalla, poiketen kaupungin muista leikkipaikoista. Kirkkokankaan ainoa leikkipaikka on hyvin pienialainen Nykäsenkankaan leikkipaikka. Leikkipaikka rajoittuu kevyenliikenteen väyliin sekä rivitalotontteihin ja sitä ympäröi puistometsä, joka vaatii siistimistä. Hierarkiatasoon nähden leikkipai- kalla on oikea määrä leikkivälineitä, mutta se on kuitenkin ahtaan oloinen.
  • 55. 55 Taulukko 13. Myllyojan suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Myllyojan suuralueella tulee olemaan viisi korttelileikkipaikkaa ja neljä kaupunginosaleikkipuistoa sekä yksi keskusleikkipuisto. Uusi rakennettava leikkipuis- to on Kynsilehdon leikkipuisto. Manttaalipuiston leikkipaikkaa esitetään muutet- tavaksi kaupunginosaleikkipuistoksi. Poistettava kohde on puolestaan Jukkopuis- ton leikkipaikka Ylä-Haapalehdossa. Hiukkavaaran alueen suunnittelu on kaava- runko vaiheessa. Uudelle rakennettavalle asuinalueelle tullaan rakentamaan keskus-leikkipuisto. 23 Kaavoituksen edetessä tullaan määrittelemään Hiukka- vaaran muiden leikkipuistojen määrä ja sijainti. Suuralueen väestömäärä kasvaa hieman yli 10 000 asukkaan vuoteen 2015 men- nessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 15,4 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 50 % on korttelileikkipaikkoja, 40 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 10 % keskusleikkipuistoja.. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Laanila Kivekkäänpuiston leikkipaikka x 2017 Laanila Hovisuon leikkipuisto x 2018 Kynsilehto Kynsilehdon leikkipuisto x 2007 uusi Hintta Kariniemen leikkipaikka x 2021 Myllyoja Myllyojan leikkipuisto x 2019 Kirkkokangas Nykäsenkankaan leikkipaikka x 2010 Hiukkavaara Hiukkavaaran keskusleikkipuisto x 2020 uusi Haapalehto Reslapuiston leikkipaikka x 2007 Haapalehto Jukkopuiston leikkipaikka x 2009 poistettava Haapalehto Saverikkopuiston leikkipaikka x 2009 Haapalehto Manttaalipuiston leikkipaikka x 2009 tasonnosto
  • 56. 56 1 Hovisuon leikkipaikka 2 Myllyojan leikkipuisto 3 Saverikkopuiston leikkipaikka
  • 57. 57 3.13 Sanginsuu Sanginsuun suuralueen muodostavat Saarelan, Niileksen, Sanginsuun, Ulkosangen, Sanginjoen ja Lapinkankaan kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 2 181, joista leikki-ikäisiä on 25,6 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Saarelan kaupungin- osassa ja suurin ikäluokka on 0-6-vuotiaat. § Kuva 39. Leikki-ikäisten ikäjakauma Sanginsuun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueen merkittävimpiä viheraluekokonaisuuksia ovat Oulujoen rannat ja Saarelan saari. Alueelle on ominaista laajat metsävaltaiset alueet.9 Suuralueella on tällä hetkellä kolme korttelileikkipaikkaa, jotka kaikki sijaitsevat Saarelan kaupunginosassa. Suuralueen kaikki korttelileikkipaikat sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä asutuksesta kevyenliikenteen väylien varrella. Poikkeuksen tekee Saarelankan- kaan leikkipaikka, jonne on ainoastaan yksi kulkuyhteys tonttikadun päästä alkavalta kevyenliikenteen väylältä. Saarelankankaan leikkipaikka on pienialai- nen korttelileikkipaikka mäntymetsän keskellä. Leikkivälineet ovat hyväkuntoisia, ainoastaan maalipinnat ovat paikoin kuluneet. Pyräspuiston leikkipaikka Saarelan kaupunginosassa on suurehko ja puisto keskellä omakoti- ja rivitaloasutusta. Keskellä leikkipaikkaa on nurmipintainen pelikenttä, joka on aktiivisessa käytössä. Leikkivälineet on sijoiteltu pelikentän ympärille kivituhkakäytävien varrelle. Korttelileikkipaikalla on runsaasti leikkivälineitä ja penkkejä. 0 50 100 150 200 250 Saarela Niiles Sanginsuu Ulkosanki Sanginjoki Lapinkangas leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 58. 58 Muuraojan leikkipaikka on suuralueen pienin leikkipaikka, joka on lähes kokonaan aidattu puuaidalla. Leikkivälineitä puistossa on paljon puiston pinta-alaan nähden. Puutteita on erityisesti turva-alustoissa. Taulukko 14. Sanginsuun suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tulevaisuus suuralueella Tulevaisuudessa suuralueen leikkipuistojen lukumäärä ei tule kasvamaan. Pyräspuiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Tällä hetkellä keskusleikkipuistolle ei ole tarvetta. Sanginsuun suuralueen väestömäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä hieman yli 2000 asukkaasta noin 2300 asukkaaseen. 10 Leikki-ikäisten lasten osuus puolestaan tulee hieman vähene- mään vuoteen 2015 mennessä nykyisestä 25,5 prosentista noin 22,1 prosenttiin. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 67 % on korttelileikkipaikkoja ja 33 % kaupunginosaleikkipuistoja. 1, 2 & 3 Madekosken leikkipaikka KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Saarela Saarelankankaan leikkipaikka x 2010 Saarela Pyräspuiston leikkipaikka x 2016 tason nosto Saarela Muuraojan leikkipaikka x 2016
  • 59. 59 1 Saarelankankaan leikkipaikka 2 Muuraojan leikkipaikka 3 Pyräspuiston leikkipaikka
  • 60. 60 3.14 Korvensuora Korvensuoran suuralueeseen kuuluvat Ruskon, Ruskonselän, Heikinharjun, Korvensuoran, Korvenkylän, Saviharjun ja Talvikankaan kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 5 865, joista leikki-ikäisiä on 22,0 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Talvikankaalla, mikä on myös asukasmäärältään suuralueen suurin kaupunginosa. Kuva 42. Leikki-ikäisten ikäjakauma Korvensuoran suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8 Suuralueelle ovat ominaista laajat metsäalueet. Merkittäviä viheralueita ovat mm. Kalimenojanlaakso sekä Korvenkylän viheralue.9 Tällä hetkellä suuralueella on viisi eri tasoista leikkipuistoa, jotka on rakennettu 80- ja 2000-luvuilla. Suuralueen leikkipuistoista 4 on korttelileikkipaikkoja (80%) ja yksi kaupunginosaleikkipuisto (20%). Suuralueen leikkipuistot ovat metsäisiä. Poikkeuksen muodostaa Talvikankaan kaupunginosassa sijaitseva Lumiukonpuiston leikkipaikka, joka on kenttämäinen, avara tila. Puistossa on matalahko maamäki, joka hieman poistaa avoimen kentän vaikutelmaa. Hönttämäessä sijaitseva Paraatipuiston leikkipaikka, sijaitsee nuoren mäntymetsän keskellä omakotitaloasutuksen läheisyydessä. Pieni metsä- saareke jakaa leikkipaikan kahteen osaan ja eri toiminnoille on osoitettu omat alueensa. Tilanjako ja ympäröivä puusto tekevät puistosta viihtyisän. 0 50 100 150 200 250 300 Rusko Ruskonselkä Heikinharju Korvensuora Korvenkylä Saviharju Talvikangas leikki-ikäinen/kaupunginosa 0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat
  • 61. 61 Kuutamopuiston leikkipaikka on Ruskon kaupunginosan ainoa leikkipuisto. Pinta- alaltaan leikkipaikka on yksi kaupungin pienimmistä. Leikkipaikka on osittain aidat- tu ja puisto on rajattu Konetiestä maamäellä. Konetien liikenteen melu häiritsee jonkin verran puistossa oleskelua. Leikkivälineistö on hyväkuntoista ja turvanormit täyttävää. Leikkipaikka on peruskorjattu vuonna 2004. Korvensuoran kaupunginosassa sijaitsevat Tuohustulen leikkipuisto ja Suokukkapuiston leikkipaikka. Tuohustulen leikkipuisto sijaitsee urheilukentän lähistöllä ja puisto on peruskorjattu vuonna 2006. Peruskorjauksen yhteydessä puiston taso nostettiin kaupunginosaleikkipuistoa vastaavaksi. Tuohustulen leikki- puistossa on monipuolinen, eri ikäryhmät huomioon ottava leikkivälineistö sekä matalahko maamäki. Maamäen yläosa on käytetty hyödyksi rakentamalla sinne polku. Ongelmana puistossa on ilkivalta. Erityisesti leikkivälineiden sotkeminen on yleistä. Suokukkapuiston leikkipaikka sijaitsee Korvensuoran koulun ja päiväkodin läheisyydessä. Leikkipaikka on erittäin aktiivisessa käytössä ja leikkivälineistö leikkipaikalla on hyväkuntoista. Taulukko 15. Korvensuoran suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella Uusia rakennettavia kohteita ovat Tähtitarhan leikkipaikka sekä Talvikankaan keskusleikkipuisto. Kuuraparran leikkipaikan nimi muutetaan viheralueen mukaan Lumilinnanpuiston leikkipaikaksi ja sitä esitetään muutettavaksi kaupunginosa- leikkipuistoksi. Korvensuoran asukasmäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten määrän arvioidaan kasvavan 22,1 pro- senttiin vuoteen 2015 mennessä. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 57 % on korttelileikkipaikkoja, 29 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 14 % keskusleikkipuistoja. KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto kaupunginosa kohde KO KA KE toimenpide- vuosi muuta Rusko Kuutamopuiston leikkipaikka x 2019 Korvensuora Suokukkapuiston leikkipaikka x 2016 Korvensuora Tuohustulen leikkipuisto x 2021 Talvikangas Paraatipuiston leikkipaikka x 2019 Talvikangas Lumilinnanpuiston leikkipuisto x 2018 tason nosto Talvikangas Tähtitarhanpuiston leikkipaikka x 2010 uusi Talvikangas Talvikankaan keskusleikkipuisto x 2008 uusi
  • 62. 62 1 Lumilinnanpuiston leikkipuisto 2 Tuohustulen leikkipuisto 3 Kuutamopuiston leikkipaikka
  • 64. 64 4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN Leikkipuistojen suunnittelu – Lainsäädäntö ja standardit – Varusteiden valintaperiaatteita Aitaustarve – Ilkivallan huomioiminen – Kunnossapito ja hoito – Kunnossapidon seuranta Talvikunnossapito – Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto – Erityisryhmien huomioiminen Kuvat: Hietasaaren keskusleikkipuisto ja Pyräspuiston leikkipaikka
  • 65. 65 4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN Leikkipuistoverkoston kehittämistavoitteet jakautuvat kolmeen osaan: 1) uusien leikkipuistojen rakentaminen, 2) olemassa olevien leikkipuistojen peruskunnostus ja 3) tarpeettomien leikkipuistojen poistaminen. Korttelileikkipaikkojen osuus tulee vähenemään vuoteen 2022 mennessä, kun osa niistä poistetaan ja osa muute- taan tasoltaan kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusia keskusleikkipuistoja tullaan ra- kentamaan vuoteen 2022 mennessä seitsemän. Keskusleikkipuistot sijoittuvat eri puolille kaupunkia sellaisille suuralueille, joiden väestörakenne sekä palvelutaso edellyttävät keskusleikkipuiston rakentamista. Tavoitetilanteen saavuttamiseksi on laadittu ohjeellinen rakentamis- ja kunnostus- aikataulu. Uusien leikkipuistojen rakentamisen tarkastelussa pohjatietona ovat olleet alueen väestörakenne, lähinnä leikki-ikäisten lasten määrä, sekä etäisyys lä- himpään leikkipuistoon. Oulun kaupungin väkiluku on kasvanut suhteellisesti eniten verrattuna suurimpiin kaupunkeihin vuonna 2000 ja väestömäärän arvioidaan kasvavan hieman yli 12 000 asukkaalla vuoteen 2015 mennessä. Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan samal- la hieman kasvavan nykyisestä koko kaupungin osalta. Väkiluku on jatkanut tasai- sesti kasvua, vaikka muuttoliikkeen aiheuttama väestölisäys onkin pienentynyt. Yleiskaavan väestösuunnitteen mukaan Oulussa on 150 000 asukasta vuoteen 2020 mennessä.11 Tavoitetilanteessa vuonna 2022 leikkipuistojen kokonaismäärä on 114, joista 62 on korttelileikkipaikkoja, 41 kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 kes- kusleikkipuistoja.
  • 66. 66 Kuva 45. Leikkipuistojen lukumäärä Oulun kaupungissa vuonna 2006 ja tavoitetilanne vuonna 2022. Leikkipuistojen kehittämistavoitteisiin kuuluu myös niiden toiminnan kehittäminen. Joissakin puistoissa voidaan kokeilla eri sukupolvien kohtaamista ns. monitoimi- puistossa, jossa on laitteita ja varusteita kaikille ikäryhmille. Tällaisesta puistosta tulee erityisesti tiedottaa asukkaille. Yksi tiedottamisen keino on yhteiset avajaiset, jossa kerrotaan puiston toiminnallisesta luonteesta. Lapsille ja nuorille sopivien osallistumistapojen kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Leikkipuistojen suunnittelun osalta lapsia voidaan osallistaa oman alueensa suunnitteluun esimerkiksi keräämällä alueittain lasten tekemiä piirroksia unelmiensa leikkipuistosta. UUSIEN LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMINEN LEIKKIPUISTOJEN LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISTAVOITTEET PERUSKUNNOSTUS TARPEETTOMIEN LEIKKIPUISTOJEN POISTAMINEN 72 28 3 68 42 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Korttelileikkipaikka Kaupunginosaleikkipuisto Keskusleikkipuisto leikkipuistojenlkm 2006 2022
  • 67. 67 4.1 Leikkipuistojen suunnittelu Hyvin suunniteltu puisto tarjoaa turvallisen leikkialueen lapsille ja samalla viihtyisän puistoalueen muille käyttäjille. Eri ikäryhmien kohtaaminen on tällöin mahdollista ja puistot täyttävät tehtävänsä sosiaalisina kohtauspaikkoina. Tämä edellyttää suunnittelijoilta eri ikäryhmien huomioon ottamista. Leikkipuistot tulee suunnitella sijoituspaikan erityisvaatimukset ja ympäröivä maisema huomioiden. Suunnitte- lijalla tulee olla riittävät tiedot leikkipaikkojen turvallisuusmääräyksistä. Leikkipuistojen tulee olla muuntautumiskykyisiä ja kenttämäistä vaikutelmaa on vältettävä. Pienillä lapsilla tulee olla omat leikkialueensa leikkipuistossa. Lapsen mittakaavan huomioon ottaminen on erityisen tärkeää leikkialueiden suunnittelussa. Lapsen perspektiivissä korostuvat erityisesti matalalla sijaitsevat elementit. Lapset jäsentävät asuinaluettaan ja tiloja pienikokoisten elementtien, kuten kasvillisuuden, kivien tai pienien ojien kautta. 12 Leikkipuistoihin asennetaan tiedotetaulu, jossa ilmoitetaan leikkipuiston nimi, pelastusosoite sekä kunnossapitäjä. Lisäksi tiedotetaulussa ilmoitetaan talvikun- nossapidosta sekä kielletään koirien tuonti leikkialueelle järjestyslain 14 § nojalla. Tiedotetaulun materiaalina käytetään alumiinia, joka on ilkivaltaa kestävä materiaali. Erityisryhmät tulee huomioida erityisesti kaupunginosa- ja keskusleikkipuisto- tasoisessa suunnittelussa. Lisäksi tulee huomioida esteettömyys, erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoitopaikkojen läheisyys sekä alueilla sijaitsevat ikääntyneiden palvelukodit. Vanhempi väestö tulee huomioida alueilla, joissa vanhemman väestön määrä on suuri tai väestösuunnitteen mukaan kasvaa tulevina vuosina. Nuorison tarpeet huomioidaan erityisesti silloin, kun nuorison määrä alueella ylittää kaupungin nuorison väestöprosentuaalisen keskiarvon.
  • 68. 68 4.1.1 Lainsäädäntö ja standardit Leikkipuistot ovat julkisia, kaupungin ylläpitämiä viheralueita, jotka kuuluvat tuoteturvallisuuslain piiriin. Kaupunki vastaa suunnittelemiensa ja rakentamiensa leikkipuistojen turvallisuudesta. Leikkivälineitä ja niiden asentamista, ylläpitoa, testaamista ja hoitoa ohjaavat SFS- standardit. Leikkikenttävälineitä koskevia standardeja on yhteensä kahdeksan, SFS- EN 1176-1-7 ja SFS-EN 1177. Standardien tarkoituksena on estää vakavimmat onnettomuudet ja ne ovat luonteeltaan suosituksia.13 Leikkipuistojen turvallisuus edellyttää säännöllistä kalusteiden, leikkivälineiden, rakenteiden ja pinnoitteiden valvontaa ja huoltoa. 4.1.2 Varusteiden valintaperiaatteita Oulun kaupungissa käytetään pääosin Lassila & Tikanojan 30 litran City-roska- astiaa, värinä graffitinharmaa RAL 7024 tai ruostumaton teräs. Keskusleikki- puistoissa ja leikkipuistoissa, jotka ovat laajemman viheralueen yhteydessä voidaan käyttää 60 litran City- roska-astiaa. Tiedotetaulut ovat Lehtovuoren mallia 0602, värinä graffitinharmaa RAL 7024. Valaisimina käytetään yleisesti esimerkiksi Verdelux ”Kuikka” valaisinmallia sekä Schrederin ”Kali” valaisinmallia. Valaisimien valinnassa otetaan huomioon asemakaavoituksen yhteydessä laadittu yleissuunnitelma ja siinä mahdollisesti määritelty tietty väri koko kaupunginosan puisto- ja katuvalaisimille. Penkkeinä käytetään yleisesti Oulun omaa penkkimallia ” Pensastasku” harmaansinisenä. Leikkipuistojen suunnittelussa voidaan kuitenkin käyttää perustellusti myös eri penkkimalleja sekä värejä. Perusteena muille penkkivalinnoille on niiden yhteen sopiminen muuhun varustukseen. Leikkipuistoissa penkkien tulee olla kiinteästi asennettuja.
  • 69. 69 Kaikkien peruskorjattavien ja rakennettavien leikkipuistojen välineistön tulee olla huoltotarpeiltaan ja uusintaväliltään koko puiston osalta sopusoinnussa. Kunnossa- pidon kannalta on perusteltua käyttää mahdollisuuksien mukaan yhden valmis- tajan välineistöä yhdessä leikkipuistossa. Välineiden huolto on helpompaa, kun kaikki välineet voidaan käsitellä samalla tavalla. Mikäli leikkipuistossa käytetään usean eri valmistajan välineitä tulee puiston yleisilmeen olla yhtenäinen. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan olemassa oleva rakennuskanta tai tulevan asuinalueen rakentamistapaohjeet. Nämä voivat osaltaan ohjata leikkipuiston teema- ja välineideointia alueen luonteeseen sopivaksi. Eri pintamateriaalien välillä tulee olla rajaava materiaali, joka helpottaa kunnossapitoa sekä pidentää eri pintamateriaalien elinkaarta. Turvasora–alueet tulee erottaa kivituhkapinnoista rajaavalla materiaalilla, joka estää materiaalien sekoittumisen. Käytävien mitoituksessa otetaan huomioon kunnossapidon ja pelastusajoneuvojen asettamat vaatimukset. 4.1.3 Aitaustarve Aitaamista on harkittava leikkipuistoissa, jotka rajoittuvat vilkkaisiin liikenneväyliin. Aitamallien tulee täyttää turvallisuusnormit eivätkä ne saa olla kiipeiltävissä. Olemassa oleva maisema ja rakentamisen aste määräävät leikkipuistossa käytettävän aitamallin. Sisääntuloreittien kohdalla voidaan käyttää porttia olo- suhteiden niin vaatiessa. Portin ja aidan tulee olla kokonaisuus. Kokonaan tai osittain aidatuissa leikkipuistoissa tulee olla huoltoportti, joka mahdollistaa pääsyn leikkialueelle raskaalla ajoneuvolla. 4.1.4 Ilkivallan huomioiminen suunnittelussa Leikkipuistoissa suurin ilkivalta kohdistuu valaisimiin. Niiden valinnassa tulee erityisesti ottaa huomioon materiaalin kestävyys. Polykarbonaattilasin käyttäminen on perusteltua ja tämä tulee mainita suunnitelmien työselostuksissa. Myös valaisin- pylväiden korkeuteen tulee kiinnittää huomiota. Alueilla, joissa ilkivalta on merkittävä tekijä, tulee kiinnittää erityistä huomiota leikki- välinemateriaaleihin. Leikkivälineiden sotkeminen ja kaivertaminen on yleistä ilki- valtaa leikkipuistoissa. Irtoleikkivälineitä, kuten lautakeinut ja lullat siirrellään niille kuulumattomille paikoille, minkä vuoksi niitä ei tule suunnitella leikkipuistoihin.
  • 70. 70 Uusien palamattomien muovien ym. muiden uusien materiaalien soveltuvuus tulee selvittää kokeilun kautta puistorakentamisessa. Kasvillisuusvalinnoissa suositaan matalia tai alasleikkauksen kestäviä pensaslajeja, sillä kasvillisuus voi toimia myös näkösuojana ilkivallan tekijöille. Leikkipuistoissa esiintyvää ilkivallan määrää seurataan tulevaisuudessa ylläpidon yhteydessä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.( LIITE 2 ) Kerättyjä tietoja käy- tetään peruskorjaussuunnitelmien apuna. 4.2 Kunnossapito ja hoito Puistojen hoidon yleistavoitteena on ylläpitää puistoja hoitoluokituksen määrit- telemässä kunnossa. Kaikki leikkipuistot ovat hoitoluokaltaan käyttöviheralueita (A2). Hoitoluokitus on valtakunnallinen ja se ohjaa viheralueiden hoidon tasoa. A2 hoitoluokan viheralueen tulee olla yleisilmeeltään siisti ja monipuolinen.14 Leikkipuistojen varusteiden, kalusteiden ja leikkiin tarkoitettujen välineiden tulee olla hoitoluokan mukaan aina turvallisia, käyttökunnossa ja siistejä.14 Irtoleik- kivälineet tuodaan puistoihin kevätkunnostuksen yhteydessä ja samalla vaihde- taan hiekkalaatikoiden leikkihiekka. Irtovälineet kerätään pois leikkialueilta talven ajaksi. Leikkipuistojen silmämääräinen tarkastus suoritetaan puiston hoitokäynnin yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä puhdistetaan ja tarkastetaan turva-alustat, siistitään alue roskista sekä tyhjennetään roska-astiat. Turvallisuutta vaarantavat vauriot leikkialueella korjataan välittömästi. Oulun kaupungissa kunnossapito on järjestetty katu- ja viheralueiden yhteisenä alueurakointina. Kunnossapito hankitaan Oulun Katutuotannolta sekä yksityisiltä urakoitsijoilta. 4.2.1 Kunnossapidon seuranta Oulun kaupungissa järjestetään kahdesti vuodessa viheralueiden hoitotason arviointikierros, joihin osallistuvat sekä tilaajan että palvelun tuottajan edustajat. Hoitotasoa verrataan viheralueen hoitoluokan vaatimuksiin. Arvioinnin kohteiksi valitaan otos koko kaupungin viheralueista sisältäen myös leikkipuistoja. Vuoden 2006 arvioinnin kohteena olleet leikkipuistot olivat pääosin hyväkuntoisia. Ilkivallasta ja käytöstä johtuvia vaaratekijöitä havainnoidaan leikkialueilla viikoittain ja vaaratekijät pyritään korjaamaan välittömästi. Leikkivälineiden yksityiskohtaisempi toiminnallinen tarkastus tehdään 1-3 kuukauden välein.
  • 71. 71 Toiminnalliset tarkastukset tehdään valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. 14 Leikkivälineiden perusteellinen turvallisuustarkastus tehdään vuosittain. Kunnossapidon seurannan kehittämiseksi alueurakoihin tulee sisällyttää vuosit- tainen kattava seuranta leikkipuistojen kunnosta ja nykytilasta. Vuosittaisen seurannan suorittajaksi ja puutteiden kirjaajaksi tulee urakkaohjelmissa asettaa henkilö, joka on suorittanut Viherympäristöliiton Ulkoleikkipaikkojen turvatarkas- taja-kurssin tai henkilö, joka muutoin pystyy osoittamaan omaavansa vastaavat tiedot. Tarkempi raportti toimitetaan tilaajalle kerran vuodessa sähköisenä. Raporttien avulla päivitetään kunnostusaikataulua. 4.2.2 Talvikunnossapito Leikkipuistot luetaan kuuluvaksi yleisiin alueisiin, joita laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanpidosta koskee. Laki ei velvoita järjestämään talvi- kunnossapitoa yleisille puistoalueille, vaan se on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa.15 Suomen ilmasto-oloissa turvanormien edellyttämän turvallisuustason saavuttaminen talvella on leikkivälineiden ja muiden rakenteiden osalta mahdotonta. Leikkivälineet ja niiden turva-alustat eivät täytä niille asetettuja turvastandardeja pakkasen, lumen ja jään vuoksi. Turvastandardit ovat kuitenkin voimassa leikkialueilla myös talvisin. Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti talvella 2006-2007 aurataan koeluontoisesti väylät kahteen kaupungin ylläpitämään leikkipuistoon. Auraaminen edellyttää väylien liukkaudentorjuntaa. Ongelmallisinta talvikunnossapidossa on liukkauden torjunta, mikä on vaikeasti toteutettavissa erityisesti leikkivälineiden osalta. Liukkauden torjuntaan käytet- tävät materiaalit voivat aiheuttaa mm. turva-alustojen rikkoontumista sekä heikentää niiden iskunvaimennuskykyä. Katu- ja viherpalveluiden vastuulla olevia leikkipuistojen yhteydessä sijaitsevia jäädytettäviä kenttiä oli talvella 2005-2006 kuusi. Muita puistoalueilla sijaitsevia jäädytettäviä palloilukenttiä oli vuonna 2005-2006 kahdeksan. Jäädytettävien kenttien hoidon tavoitteena on tarjota pienille lapsille luistelumahdollisuudet lähiliikuntapaikkojen ja leikkialueiden yhteydessä. Kenttien jäädyttämisessä nou- datetaan VHT`05 ohjeita. Kentät aurataan tarvittaessa.
  • 72. 72 4.3 Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto Keskusleikkipuistot nimetään sen kaupunginosan mukaan, missä ne sijaitsevat. Keskusleikkipuistot ovat koko kaupunkia palvelevia leikkipuistoja, jolloin nimeämi- nen kaupunginosan mukaan kertoo leikkipuiston sijainnista enemmän kuin esimerkiksi viheralueen nimi. Eri hierarkiatasot näkyvät puiston nimessä. Korttelileik- kipaikat ja kaupunginosaleikkipuistot nimetään sen viheralueen mukaan, millä ne sijaitsevat ja hierarkiataso ilmaistaan liittämällä viheralueen nimen yhteyteen tasoa ilmaiseva termi; leikkipaikka tai leikkipuisto. Leikkipuistojen nimeämisen yhteydessä puistolle annettaan pelastusosoite, joka ilmoitetaan käyttäjille leikkipuistoon sijoitettavassa tiedotetaulussa. Osoitteen tulee liittyä ympäröivään nimistöön ja sen on oltava riittävän lyhyt ja selkeä.16 Leikkipuiston osoitteisto muodostetaan viheralueiden nimistön mukaan, jolloin puiston osoite on viheralueen nimi. Esimerkiksi Intiönkankaan leikkipaikka sijaitsee Intiönkankaan viheralueella, jolloin sen pelastusosoite on Intiönkangas. Pelastus- osoitteen yhteydessä käytetään numerointia, jos samalla viheralueella sijaitsee useampi leikkialue tai muu pelastusosoitetta vaativa kohde. Osoitteelliset kohteet paikannetaan kartalle kartastopalveluissa, josta toimitetaan sijaintikoordinaatit aluehälytyskeskukselle.
  • 73. 73 4.4 Erityisryhmien huomioiminen Leikkipuistojen esteettömyyden suunnittelussa lähtökohtana on, että liikkumis- ja toimimisesteitä voi olla sekä lapsilla että heistä huolehtivilla aikuisilla. Ensisijaisesti huomioon otettavia ryhmiä ovat liikkumisesteiset, näkövammaiset sekä allergiset.17 Esteettömässä ympäristössä kaikki voivat toimia tasavertaisesti. Pysyvästi toimimisesteisiä on 10 % väestöstä.18 Näkövammaisten esteettömän kulun kannalta tärkeintä on eri toimintojen alueiden erottaminen toisistaan. Alueet tulee erottaa toisistaan selkeästi toisistaan erottuvilla materiaaleilla ja väreillä. Yleistä jalankulkutietä ei suositella johdettavaksi leikkialueen läpi ja leikkialueen yleisjärjestelyn tulee olla selkeä ja looginen.17 Suunnittelussa merkittävimpiä tekijöitä esteettömyyden kannalta ovat kulun ohjaus, kulkureitit, rakenteet sekä leikki- ja liikuntavälineet, kasvillisuus, ääniympäristö ja valaistus. 18 Leikkipuistoissa turva-alustojen esteettömyyteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Esteettömyyden huomioimisella tarkoitetaan sitä, että leikkipuistossa on myös leikkivälineitä ja alueita, joihin pääsee esteettömästi. Leikkiväline luokitellaan esteettömäksi, jos sen käyttö on mahdollista avustajan opastuksella. Käytävien ja leikkivälineiden sisään- ja ulosmenojen kohdat tulee mitoittaa liikuntaesteisten mitoitusperiaatteilla. Erityisesti keinut ja muut liikkuvat leikkivälineet tulee suojata törmäys- ja putoamisvaaralta. Tarkempia ohjeistuksia esteettömästä leikkipuisto-suunnittelusta löytyy mm. RT-kortistosta sekä Liikuntapaikkajulkaisusta nro 85, Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku. Yleisjärjestely on selkeä ja looginen Osa leikkivälineistä on esteettömiä ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMINEN LEIKKIPUISTOSSA Osa pintamateriaaleista ja turva-alustoista on esteettömiä
  • 75. 75 5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU Tulevat asuntoalueet – Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla – Poistettavat leikkipuistot – Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset Kuvat: Kaijonharjun keskusleikkipuisto, Metelinkankaan leikkipaikka ja Pyräspuiston leikki- paikka
  • 76. 76 5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU Leikkipuistojen ohjeellisessa rakentamis- ja kunnostusaikataulussa on huomioitu alueiden väestömäärien ja ikärakenteen muutokset sekä leikkipuistoverkoston kattavuus. (LIITE 3) Ohjeellisessa aikataulussa leikkipuistojen elinkaari on 15 vuotta. Asuinalueiden luonteesta johtuen peruskorjaussykli on kuitenkin eri asuinalueiden leikkipuistoilla erilainen. Uusien asuinalueiden leikkipuistojen käyttöaste on suuri ja niiden peruskorjauksen tarve tuleekin selvittää kymmenen vuoden välein. Keskus- leikkipuistojen peruskorjaustarve tarkistetaan suuren käyttöasteen vuoksi kuuden vuoden välein. Vuosittain on mahdollista peruskorjata tai rakentaa keskimäärin viidestä kuuteen leikkipuistoa. Vuoden 2006 aikana peruskorjattiin kaksi leikkipaikkaa ja neljä leikkipuistoa. Vuonna 2006 valmistuneita peruskorjauskohteita olivat Lämsänjärven leikkipaikka sekä Castrenin leikkipuisto. Venhopuiston leikkipaikan, Kontionkankaan leikkipuiston, Antti Pietilän ja Heinätorin puiston leikkipuistojen peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2006.
  • 77. 77 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 kpl Uusi Peruskorjaus Poistettavat Kuva 46. Rakennettavat, peruskorjattavat ja poistettavat kohteet vuosina 2007 – 2022. Uusia rakennettavia kohteita vuonna 2006 oli neljä; Tikkapuiston leikkipaikka, Ojakankaan leikkipuisto ja Jylkynrinteen leikkipaikka. Jääkäripuiston leikkipuiston rakentaminen aloitettiin syksyllä 2006 ja puisto valmistuu keväällä 2007. 5.1 Tulevat asuntoalueet Vuosien 2006-2010 merkittävimmät omakotitalotuotannon alueet Oulussa ovat Kuivasranta, Talvikangas, Metsokangas ja Ritaharju. 19 Palveluverkostoa kehite- tään uusien asuinalueiden valmistuessa Oulun yleiskaavan 2020 ja seudun yleis- kaavan keskusverkkorakenteen mukaisesti. Leikkipuistot ovat osa tätä palveluver- kostoa. Keskusverkkorakenteen ohella palvelujen suunnittelun lähtökohtia ovat alueiden väestömäärien ja väestörakenteiden kehitys.20 Talvikankaan asuinalueen on arvioitu olevan valmis vuoteen 2020 mennessä. Asuntoja Talvikankaalla on tuolloin 960 ja alueella sijaitsee paikalliskeskustasoinen palvelukeskus. 19 Uusia rakennettavia leikkipuistoja Talvikankaan alueella on kaksi, Talvikankaan keskusleikkipuisto sekä Tähtitarhanpuiston leikkipaikka. Keskusleikki- puisto on ohjeellisessa rakentamisaikataulussa sijoitettu vuodelle 2008 ja kortteli- leikkipaikka vuodelle 2010. Metsokangas I rakentaminen käynnistyi alkuvuodesta 2006 ja tonttien luovutus al- koi syksyllä 2006. Vuoteen 2010 mennessä alueella aloitetaan ympäristörakenta-
  • 78. 78 minen.20 Metsokangas I alueelle on kaavoitettu keskusleikkipuisto ja korttelileikki- paikka. Metsokankaan keskusleikkipuiston arvioitu rakentamisvuosi on 2009. Ulkometsän korttelileikkipaikka on ajoitettu rakennettavaksi kohteeksi vuonna 2011. Metsokangas II alueella on varaus Navettakankaan leikkipaikalle, joka on ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2016. Lisäksi Metsokangas II alueelle rakenne- taan Lähimetsän leikkipuisto, joka on ajoitettu vuodelle 2017. Alueen asema- kaava on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn helmi- kuussa 2007. 21 Ritaharjun asuinalueet ovat osa Kaijonharjun suuraluetta, jolla sijaitsee yksi kaupungin kolmesta aluekeskuksesta. Ritaharjun kaupunginosa muodostuu kolmesta eri osa-alueesta; Kuivasrannasta, Aaltokankaasta sekä Ritaharjun keskuksesta. Ritaharjun kaupunginosa on palvelutasoltaan paikalliskeskustasoinen asuinalue. Kuivasranta on yleiskaavassa merkitty Ritaharjun alakeskukseksi.22 Kuivasrannan rakentaminen on aloitettu vuonna 2004 ja alueelle rakennetaan yksi kaupunginosaleikkipuisto sekä kaksi korttelileikkipaikkaa. Kuivasrannan asuinalueen kaupunginosaleikkipuisto, Kasteheinän leikkipuisto, on ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2007. Silmupuiston leikkipaikka rakennetaan vuonna 2009 ja Rytipuiston leikkipaikka vuonna 2013. Ritaharjun alueella on aluevaraus yhdelle keskusleikkipuistolle sekä kahdelle kaupunginosaleikkipuistolle.22 Asuinalue on mitoitettu noin 5 300 asukkaalle. 22 Ritaharjun keskusleikkipuisto on ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2010. Hiukkavaaran alueelle on hyväksytty tavoitesuunnitelma vuonna 2003. Kaava- runkoa on ryhdytty valmistelemaan vuoden 2006 keväällä ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2008 aikana. Alue tullaan asemakaavoittamaan useassa eri osassa. Asuntotuotanto alueella käynnistyy aikaisintaan vuosikymmenen lopulla. Hiukkavaarasta on tarkoitus luoda kaupunkimaisen pientaloasutuksen alue, jossa on hyvät aluekeskustason palvelut.23 Tavoitesuunnitelmassa on keskusleikki- puistovaraus sekä varaus neljälle muulle alempitasoiselle leikkipuistolle.24 Keskusleikkipuisto on alustavasti ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2020. Alueen muiden leikkipuistojen rakentamisaikataulu määritellään tarkemmin asemakaa- voituksen edetessä. Vanhoja teollisuusalueita tullaan kaavoittamaan asuinaluekäyttöön myös lähitulevaisuudessa.20 Rajaville Oy:n ja Lohjan Rudus Oy:n käytössä olleelle korttelille Alppilan kaupunginosassa on tehty asemakaavanmuutos, joka hyväk- syttiin kesällä 2006.20 Nykyinen toiminta tulee siirtymään lähitulevaisuudessa pois alueelta ja aluetta kehitetään yleiskaavan 2020 mukaisesti asuinkerros-
  • 79. 79 taloalueena.19 Alue täydentää nykyistä Alppilan asuinaluetta ja liittyy kiinteästi olemassa olevaan kerrostaloalueeseen.21 Rajavillen alueella on aluevaraus korttelileikkipaikalle. Leikkipaikka sijaitsee keskellä asuinkortteleita Elementtipuiston keskellä ja se on ajoitettu rakennettavaksi kohteeksi vuonna 2011. Uusilla alueilla leikkipuistot tulisi sijoittaa liikunta-alueiden läheisyyteen. Lasten leikki on liikuntaa ja leikkipaikkojen sijoittaminen liikuntapaikkojen lähelle tukee lähiliikunta-ajatuksen toteutumista. Rajakylässä Talvikkipuiston alue on onnistunut kokonaisuus, josta löytyy liikuntapaikkoja useille eri ryhmille. Ritaharjussa ja Metso- kankaalla sekä muilla uusilla rakennettavilla alueilla tulee edistää myönteistä kehitystä leikkipaikkojen ja liikunta-alueiden yhdistymisestä yleisiksi lähiliikuntapai- koiksi, joissa kaikilla on mahdollisuus harrastaa yhdessä iästä riippumatta. 5.2 Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla Vanhemmille asuinalueille rakennettavia uusia leikkipuistoja rakentamis- ja kun- nostusaikataulussa on yhteensä kuusi. Pateniemen suuralueen osalta epäsuhta väestömäärän ja leikkipuistojen määrän välillä on suurin ja alueelle onkin tulossa kolme uutta leikkipuistoa. Heikkeliininpuiston leikkipaikka on rakentamis- ja kunnostusaikataulussa ajoitettu vuodelle 2008. Alue on aikaisemmin ollut leikkipuis- tokäytössä, mutta leikkivälineistöä alueella ei nykyisin ole ollut. Pateniemen puiston leikkipuisto sekä Gustav Berbomin leikkipuisto on ajoitettu rakennettavaksi vuosina 2008 ja 2014. Vuoden 2006 rakentamiskohteiden valmistumisen jälkeen asukaspohjan ja lapsi- määrän perusteella leikkipuistojen lisärakentamisen tarvetta esiintyy mm. Mäntylässä, Kaukovainiolla, Hiirosessa, Iinatissa, Toppilassa, Myllyojalla, Patenie- messä ja Herukassa. Alueiden uusien leikkipuistojen tarve on ratkaistu mm. olemassa olevien korttelileikkipaikkojen laajentamisella kaupunginosaleikkipuis- toksi. Esimerkiksi Mäntylän tilanne korjaantuu, kun Mäntylän leikkipaikan taso nostetaan kaupunginosaleikkipuistoksi. Epäsuhta väestömäärän ja leikkipuistojen määrän välillä tällä hetkellä on suurin Kaukovainiolla ja Pateniemessä. Herukan tilanne paranee Heikkeliininpuiston leikkipaikan rakentamisen myötä.
  • 80. 80 5.3 Poistettavat leikkipuistot Leikki-ikäisten lasten määrä sekä leikkipuistoverkoston tiheys asuinalueilla ovat määrääviä tekijöitä poistettavaksi esitettyjen leikkipuistojen taustalla. Käytöstä poistettavaksi ehdotettujen leikkipuistojen vaikutusalueella leikki-ikäisten lasten lukumäärä on yleensä pieni eikä väestösuunnitteen mukaan lukumäärä ole tulevaisuudessa kasvamassa. Usein poistettavan leikkipuiston vaikutusalueella on toinen vastaavantasoinen tai korkeampitasoinen leikkipuisto. Vuosina 2007–2012 poistettavia leikkipuistoja on yhteensä seitsemän, joista korttelileikkipaikkoja on kuusi ja keskusleikkipuistoja yksi. Nykyisen leikkipuistokannan määrää voidaan arvioida kriittisesti Hollihaassa, Nokelassa, Höyhtyällä, Koskikeskuksessa, Tuirassa, Välivainiolla ja Haapalehdossa. Nykyisen asukaspohjan, lapsimäärän ja väestö- suunnitteiden perusteella näillä alueilla leikkipuistojen määrää voidaan vähentää. Taulukko 16. Poistettavat kohteet vuosina 2007-2012. Käyttäjäkunnan laajuus ja puiston käyttöaste ovat merkittäviä tekijöitä ylläpidet- täessä kattavaa leikkipuistoverkostoa. Toivoniemen väestömäärälle riittää lasken- nallisesti yksi leikkipuisto (1 puisto/1000 asukasta). Tästä syystä Toivoniemen itäosan leikkipaikkaa ehdotetaan poistettavaksi. Rajakylän keskusleikkipuisto puolestaan sijaitsee kaavassa yleisten rakennusten korttelialueella ja alue tullaan ottamaan kaavan mukaiseen käyttöön lähitulevaisuudessa. Rajakylän keskusleikkipuiston poistumisen myötä Talvikkipuiston leikkipuistoa kehitetään keskusleikkipuistona. POISTETTAVAT LEIKKIPUISTOT KOHDE SUURALUE KAUPUNGINOSA POISTOVUOSI Jukkopuiston leikkipaikka Myllyoja Haapalehto 2007 Toivoniemen itä-osan leikkipaikka Tuira Koskikeskus 2007 Sotkapuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 2009 Kesätien leikkipaikka Puolivälinkangas Välivainio 2009 Tervahaudan puiston leikkipaikka Tuira Tuira 2010 Hollipuiston leikkipaikka Keskusta Hollihaka 2011 Kaakkuripuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 2012 Rajakylän keskusleikkipuisto Pateniemi Rajakylä 2007
  • 81. 81 Tervahaudanpuiston leikkipaikka poistuu käyttäjämäärän vähyyden vuoksi ja aluetta kehitetään oleskelualueena. Välivainiolla Kesätien leikkipaikka sijaitsee liikenteellisesti ongelmallisessa paikassa, liikennöityjen väylien ympäröimänä. Lisäksi leikkipaikka on hyvin pienialainen ja välineistö on vanhaa. Tulevaisuudessa Aution aukean leikkipaikka palvelee Kesätien leikkipaikan käyttäjiä. Haapalehdon poistettava kohde, Jukkopuisto, on välineistöltään heikkotasoinen. Haapalehdon alueella leikkipuistojen määrä on väestö- ja lapsimäärän sekä väestösuun- nitteiden perusteella suurempi kuin leikkipuistojen tarve. Höyhtyällä Sorsapuistoa kehitetään jatkossa keskusleikkipuistona, jolloin Sotka- ja Kaakkuripuistojen tarve vähenee. Kaakkuripuiston sijainti asuintalojen keskellä ei palvele laajempaa käyttäjäkuntaa. Keskustan suuralueella Hollihaan kaupunginosassa sijaitseva poistettavaksi esitetty Hollipuiston leikkipaikka on pienialainen läpikulkupuisto, jonka leikkivälineistö on vähäinen. Tulevaisuudessa Hollihaan keskusleikkipuisto palvelee Hollipuiston leikkipaikan käyttäjiä. 5.4 Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset Leikkipuistoinvestoinnit ovat osa ympäristörakentamista ja ne koostuvat korvaus- investoinneista (peruskorjaukset) sekä uusinvestoinneista (uudet rakennettavat kohteet). Vuoden 2006 ympäristörakentamisen työohjelman budjetti oli yhteensä 1 200 000 euroa, josta uusinvestointien osuus oli 470 000 euroa. Korvausin- vestointien osuus oli 440 000 euroa, joka käsittää kuuden leikkipuiston peruskor- jauksen.20 Vanhojen puistojen korjauskohteista vuonna 2006 merkittävimpiä olivat Heinätorinpuiston ja leikkipaikan peruskorjaus sekä leikkialueiden peruskorjaukset Oulunsuussa, Maikkulassa, Koskelassa ja Välivainiolla. 20 Leikkipuistorakentamisen kustannukset vaihtelevat 30 000 eurosta 250 000 euroon. Korttelileikkipaikkatasoisten leikkipuistojen rakentamisen ja peruskorjauksen kustan- nuksien arvioidaan olevan noin 30–60 000 euroa, kaupunginosaleikkipuistojen 60 – 120 000 euroa ja keskusleikkipuistojen 120 000 – 250 000 euroa.
  • 82. 82 LÄHTEET 1 Oulun Yleiskaava 2020, Viher- ja virkistysaluesuunnitelma, 2000, Oulun kaupunkisuunnittelu, Sarja A 145. 2000 2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Leikkivä ihminen, 2001, Kauhava 3 Oulu alueittain 2006, Oulu: Oulun kaupunki, Keskushallinto, Talous- ja strategia. 2006 4 RT 89-10749 Ulkoleikkipaikat. RT-ohjetiedosto. Rakennustieto Oy, 2001 5 Kokkonen, Anu, Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma, Oulun kaupunginosa- puistojen nykytila, 2000 6 Järjestettyjen ulkoleikkipaikkojen kehittämissuunnitelma, Oulun yleiskaavoitus, Leikkikenttätoimikunta, Oulun kaupunki 1973 7 Oulun kaupunkisuunnittelu, sarja A 71, Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma 1984- 1992 8 http://www.ouka.fi/tilasto/vaesto.html 9 Kurttila, T, Oulun viheraluejärjestelmä tavoitesuunnitelma, 1999, Sarja A 137 10 Oulun kaupungin väestöennuste, Oulun kaupunki, keskushallinto 11 Oulun Yleiskaava 2020, Oulu : Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupal- velut. 2004. 12 Mannerheimin lastensuojeluliitto, Lapsen oikeus hyvään arkiympäristöön, 1999, Kauhava
  • 83. 83 13 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, SFS Käsikirja 143 Leikkikenttävälineet, Suomen Standardisoimisliitto, 2000. Helsinki. 14 Viherympäristöliitto ry, Viheralueiden hoitoluokitus, Julkaisu 16, Helsinki, 2000 15 Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 14 § 16 Kunnan osoitejärjestelmä, Ohjeet ja suositus, Suomen kuntaliitto. 2006 17 Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 6/7 SuRaKu-projekti 2004 11.11.2004 18 Tujula Pirkko, Kaski Markus, Jokinen ,Ilkka (toim.), Esteetön ympäristö ja liikuntapolku, Liikuntapaikkajulkaisu nro 85, Rakennustieto Oy Rati, 2003 19 Oulun kaupunkisuunnittelusarja A 173, Maankäytön toteuttamis- suunnitelma 2006- 2010 20 Oulun kaupunki, Tekninen keskus, Kaupunki rakentaa 2006, Kaavoitus- katsaus 2006-2007, Viestintäkeskus Oy, 2006 21 Oulun kaupunki, Kaavoituskatsaus 2006 22 Ritaharjun tavoitesuunnitelma, 2004. Oulu: Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut. 23 Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma, 2002. Oulu: Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut. 24 Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma - maankäyttö, 2002. Oulu: Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut.
  • 84. 84 LIITTEET LIITE 1 Leikkipuistojen inventointilomake LIITE 2 Ilkivallan seurantalomake LIITE 3 Leikkipuistojen rakentamis- ja kunnostusaikataulu LIITE 4 Kartta; Leikkipuistot Oulun kaupungissa, mittakaava 1 : 20 000
  • 85. 85 Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 1/1 Leikkipuistojen inventointi – tarkastuslomake maastoon Leikkipuiston nimi: __________________________________________________ Suuralue ja kaupunginosa: _____________________________________________ Päivämäärä ja kellon aika: _____________________________________________ Leikkialueen pinta-ala: ______________ A2 alueen pinta-ala: ___________________ Käyttäjämäärä tarkistuksen aikana: _______________________________________ Yleiskuvaus: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Nykyinen luokitustaso: □ korttelileikkipaikka □ kaupunginosaleikkipuisto □ keskusleikkipuisto Tavoitetaso: □ korttelileikkipaikka □ kaupunginosaleikkipuisto □ keskusleikkipuisto □ poistettava Hoitotaso: □ A2:n vaatimustason mukainen □ ei täytä A2 hoitoluokan tasoa Puutteet:____________________________________ Peruskorjaus: □ välitön, 1-2 vuotta, oma arvio ________________vuotta □ kiireellinen, 3-5 vuotta, oma arvio _____________ vuotta □ lähivuosina, 5-7 vuotta, oma arvio _____________vuotta □ myöhemmin, 7-10 vuotta, oma arvio ___________ vuotta □ vastarakennettu / perusparannettu Laajennusvara: □ on □ ei laajennusvaraa □ ei laajennustarvetta Kuivatustarve: □ on, lähipäivinä satanut: _________________________ □ ei havaittavissa □ selvitettävä peruskorjauksen yhteydessä
  • 86. 86 Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 1/2 Valaistus: □ ei ole □ on, valaisinten kunto ja muut huomiot __________________________________________________________________ __________________________________________________________________ Pintamateriaalit: ____________________________________________________ Turva-alustat: ______________________________________________________ Aitaustarve: □ ei tarvetta □ osittain, ____________________________________ □ aitaus koko puiston osalta □ selvitettävä peruskorjauksen yhteydessä Aitojen kunto: □ hyvä □ huono Muuta:________________________________________________ ___ Kasvillisuuden suoja-aidat: □ on, ______________________________________ □ ei ole, ____________________________________ Ilkivalta: □ ei havaittavissa □ havaittavissa, _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Puuston harvennus / poisto: □ ei tarvetta □ osittainen, merkitty karttaan □ kiireellinen, ennen puiston peruskorjausta, arvio___ vuotta □ vaaralliset puut, merkitty karttaan Esteettömyys: □ esteetön □ osittainen, __________________________________ □ suuret korkeusvaihtelut maastossa □ vaikea pinta- ja turva-alustamateriaali, _______________
  • 87. 87 Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 1/3 Palloilukenttä: □ olemassa oleva □ ei palloilukenttää Kunto ja pintamateriaali:_____________________________ Käyttö ja arvio käyttömäärästä:________________________ Varustus: ______________________________________ Luistelukenttä: □ talvisin luistelukenttänä □ ei luistelukenttää Istutuksien kunto: □ hyvä, _____________________________________ □ kohtalainen, _________________________________ □ huono, ____________________________________ Leikkivälineiden kunto: □ hyvä, _____________________________________ □ kohtalainen, _________________________________ □ huono, ____________________________________ Leikkivälineluettelo ja mahdollinen käyttö perusparannuksen jälkeen: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Arvio leikkivälineiden esteettömyydestä: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Muut rakenteet ja varusteet sekä niiden kunto: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ Muita huomioita: _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________
  • 88. 88
  • 89. 89 Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 2 Oulun kaupunki LEIKKIPUISTOJEN ILKIVALLAN SEURANTALOMAKE LEIKKIPUISTON NIMI: Osoite: Kunnossapitäjän allekirjoitus: Päiväys: Kunnossapitäjä: PMV ILKIVALLAN KOHDE ILKIVALTA TOIMENPIDE sotkettu kaiverrettu rikottu poltettu muu tarkastaja MUITA HUOMIOITA / TEHDYT TOIMENPITEET maalaus korjaus uusiminen kuittaus