Helsingin miekkailijoiden 90-vuotisjuhliin valmistettu historiikki.

1. Helsingin Miekkailijat
Helsingfors Fäktare

2. 1924-1939
”Syntymä ja
vakiintumisen aika”
Grundande och etablering

4. Suomen ensimmäinen
miekkailuseura näkee päivänvalon
29.11.1923.
Mauritz Mexmontan Carl Aejmalaeus-
Äimä

5. HFM:n pioneerityö suomalaisen
miekkailun parissa alkaa.
Eduardo Alajmo
Thorvald Appelroth (vas.)

6. Toiminta vakiintuu:
seura saa omat harjoittelutilat…

7. …ja uusia jäseniä tulee mukaan
toimintaan.

12. 1939–1945
”Kriisi”
Krisen

13. Sodan aikana toiminta hiipuu:
seuran sali tuhoutuu pommituksissa,
miehiä lähtee rintamalle, varusteista on pulaa.

14. Nils Sjöblomin poika,
Nils-Robert Sjöblom:
”Ihmisiä oli vaikea saada
kokoon ja nuorisoa
mukaan. Onneksi
Olympialaiset
häämöttivät.”

15. Kriisin keskellä miekkailu jatkuu kaikesta
huolimatta. Seura selviää vaikean vaiheen yli.

16. 1945–1952
” Jälleenrakentamisen kausi”
Tid för återuppbyggande

17. Sodan jälkeen
katseet suunnataan tulevaan.

18. Helsingin Olympialaiset tuovat piristysruiskeen

19. Miekkailu saa huomiota

20. Lajin harrastajat saavat kokemusta kansainvälisistä
kilpakentistä. Monen olympiaedustajan seura on
HFM!

21. 1953–1965
” Kansainvälistymisen aika”
Internationaliseringen

22. Seuran toiminta kansainvälistyy.
Seuran jäsenet käyvät ahkerasti ulkomailla
kilpailemassa

23. Seura käynnistää tiiviin yhteistyön tukholmalaisen
FFF-seuran (Föreningen för Fäktkonstens
Främjande) kanssa.

24. Kuntomiekkailu vakiintuu
osaksi seuran toimintaa.

25. Marjatta Moulin:
”Alusta asti seuran
vapaaehtoistyötä tehneet
ovat olleet
avainasemassa.”

26. 1966–1979
” Haasteet vakiintuvat”
Utmaningarnas tid

27. Uusien jäsenten rekrytoiminen
osoittautuu haasteelliseksi.

28. Vakituista valmentajaa ulkomailta ei löydy.
Harjoittelutilat joudutaan jakamaan muiden
seurojen kanssa.

29. Talkootyön ja vapaaehtoisten
merkitys seuran toiminnalle on suuri.

33. Marja Liisa Someroja:
”70-luvulla naisten floretti-
joukkue teki pari
ikimuistoista kisamatkaa
Neuvostoliiton Minskiin.
Tavoite oli päästä
Moskovan
Olympialaisiin.”

34. 1980-luku
”Naisten kalpa”
Kvinnorna fäktar värja

35. Naisten kalpamiekkailu aktivoituu
vuosikymmenen puolivälissä.

36. Marja-Liisa Someroja
sekä Peter Grönholm

37. Naisten kalvan ensimmäiset
SM-kisat järjestetään1987.

38. Lena Tallroth-Kock:
”1980-luvulla Suomen
naisfloretistit joutuivat
miettimään, että mitä
jatkossa kannattaa
tehdä. Aika moni vaihtoi
kalpaan vähitellen.”

39. 1990-luku
”Omaan kotiin”
Ett eget hem

40. Peeter Nelis astuu remmiin - seura
saa oman vakituisen

41. Seura hankkii omat tilat Punanotkon
väestösuojasta Laivurinrinteellä.

42. Naisten kalpamiekkailun upea nousu:
Minna Lehtolan MM-pronssi.

43. Peter Neelis muistelee:
” Lehtolan MM-pronssin
lisäksi yksi hauska asia
tuli
mieleen: puheenjohta-
jallamme Jan Badella oli
Punanotkon salilla niin
kova vauhti, että flessasi
jalkansa seinästä läpi,
…naisten

44. 2000-luku
”Hyvä meidän seura!”
Heja HFM!

45. Seurassa kasvaa uusi vahva

46. Vanhojen tilojen purkua

47. Talkooväkeä työn touhussa

49. Seura muuttaa evakkoon uusiin
tiloihin Käenkujalle.

55. Seuran aktiivit Freddyn luona 2007

56. Rene Roch luovuttaa Jan Badelle
kansainvälisen miekkailuliiton

57. Marja-Liisan tupla MM-kultaa 2008 juhlimassa
seuran kantavat voimat; Irma ja Kurt ”Bobi”

58. HFM saa ESLU:n
Hyvä seura –palkinnon!

59. Kalle Laineen ja
työryhmän teesit
vuosituhannen alussa:
• Suomen miekkailu
Euroopan kärkeen.
• Elinikäinen ilo.
• Yksilön kunnioitus,
yhdessä tekeminen.

60. 2010-luku
”Katse tulevaan!”
Blickarna riktade mot framtiden!

61. Seuramme on kulkenut pitkän matkan
– kasvanut ja kehittynyt yhdessä jäsentensä

66. Samalla tavalla me jatkamme tästä eteenpäin
– yksilöä kunnioittaen ja yhdessä tehden!

67. Vi hoppas fortsätta samma utveckling!
Genom att respektera individen men arbeta
tillsammans, når vi önskade målsättningarna.

68. ”Katse tulevaan!”
Mikä miekkailussa
on kivaa?

69. Ali
Isokangas