SlideShare a Scribd company logo
ENERGIA
TALOUSJA
Kohtalon-
yhteys?
Jussi Laitinen
Turku
23.8.2013
Onko energialla ja taloudella kohtalonyhteys?
Heinäkuussa 2013 Ryanair ohjeisti pilottejaan hidastamaan lentonopeuksia. Kaksi minuuttia
piti saada lisää lentoaikaa jokaista lentotuntia kohti. Itse asiassa monet lentoyhtiöt ovat
tehneet samaa jo vuosia.
24 12
Sama ilmiö tapahtuu rahtialuksissa. Maailman suurin rahtiyhtiö Maersk on vähentänyt
matkanopeuksia 24 solmusta 12 solmuun. Uudet laivat suunnitellaan kulkemaan hitaasti.
“Slow steaming is here to stay”
Maersk
Nykyiset rahtilaivat kulkevat hitaammin kuin entisaikojen purjelaivat.
Rod Casro
Espanjassa moottoriteiden nopeusrajoitus laskettiin 110 kilometriin tunnissa. Kaikki nämä
muutokset ovat reaktioita öljyn hinnan nousuun (ja osin liikenteen ympäristövaikutuksiin). 60
prosenttia kaikesta öljystä käytetään liikenteessä.
DEGLOBALISAATIO
Olemme käännekohdassa: Maapallo ei enää kutistukaan vaan se on taas
alkanut kasvaa. Etäisyydet pitenevät ja matkat hidastuvat.
Hubbertin käyrä
Kaikkien uusiutumattomien luonnonvarojen tuotanto noudattaa Hubbertin kellokäyrää.
Lakipisteen jälkeen tuotanto laskee yhtä nopeasti kuin se aiemmin nousi. Tuotantokäyrä on
paras mittari jäljellä olevan öljyn määrän arvioimiseksi.
USA:n öljyntuotanto
EIA
mb/d
10
5
2000198019601940
Paikallisia tuotantohuippuja on nähty monta: Yhdysvalloissa 1980-luvulla...
0
1 000
2 000
3 000
4 000
1970 1990 20101980 2000
1000 b/d
BP 2012
EU-maiden öljyntuotanto
… 1990-luvulla Euroopassa...
1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Maailman öljyntuotanto
EIA
mb/d
75
60
2005
Kiinnostavin on maailman tuotantokäyrä, koska öljymarkkinat ovat maailmanlaajuiset. Käyrä
on edennyt suunnilleen vaakasuoraan 2005 lähtien. Todennäköisesti juuri nyt ollaan öljyn
tuotantohuipussa, eli helppo ja halpa öljy on lopussa. Olennaista ei ole tarkka vuosi vaan se
että emme ole varautuneet. Öljyhiekka ja liuskeöljy eivät saa käyrää entiseen nousuun.
Ilya Khamushkin
On vaikea ymmärtää, kuinka riippuvaisia olemme öljystä. Maatalous: koneet käyvät dieselillä
mutta myös lannoitteet valmistetaan öljyn avulla...
… Koko elintarviketeollisuus pyörii öljyn varassa. Öljy on uskomattoman monipuolinen
raaka-aine. Muovit, pakkaukset...
… kosmetiikka, lääkkeet...
… jalkineet...
… vaatteet, kulutustavarat...
… elektroniikka… Käytännössä kaikki tavarat ympärillämme joko sisältävät öljyä, tai niiden
tuotantoprosessissa tai kuljetuksessa on käytetty öljyä.
1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Maailman öljyntuotanto
EIA
mb/d
75
60
2005
2008
… Joten kun öljyn hinta nousee, se on myrkkyä taloudelle. Vuonna 2008 oli öljyn
ennätyksellinen hintapiikki (keltainen viiva). Se johtui osittain 2005 käänteestä. Vuonna 2008
alkoi myös finanssikriisi ja globaali taantuma, josta ei ole toivuttu vieläkään. Tämä ei ole
sattumaa.
Kun öljyn hinta nousee, meillä kuluttajilla kuluu enemmän rahaa perusasioihin: bensaan,
ruokaan ja energiaan...
… ja vähemmän rahaa jää niin sanottuu valinnaiseen kulutukseen, kuten matkoihin ja
ravintoloihin. Matkakohteet ja ravintolat supistavat toimintaansa ja irtisanovat työntekijöitä.
Valtio saa vähemmän verotuloja ja se joutuu maksamaan enemmän työttömyyskorvauksia ja
muita tukia. Valtio voi alkaa elvyttää taloutta keventämällä veroja ja ottamalla lisää velkaa.
Myös Yhdysvaltain subprime-asuntolainakriisin taustalla oli osittain öljyn hinta.
Amerikkalaisten autosta riippuvaisten kuluttajien bensalasku kasvoi kymmeniä prosentteja
2008. Joillakin jäi asuntolainojen korot ja lyhennykset maksamatta, mikä oli osasyy
subprime-kriisiin, globaaliin finanssikriisiin ja taantumaan, joka on jatkunut jo kuusi vuotta.
Greece
Ireland
Portugal
Netherlands
Belgium
Spain
Italy
Switzerland
Denmark
Austria
United Kingdom
Germany
France
Finland
Lithuania
Sweden
Hungary
Romania
Poland
Norway
Bulgaria
Czech Republic
Russian Federation
Slovakia
0 10 20 30 40 50 60 70
Öljyn osuus käytetystä energiasta
%
BP, Gail Tverberg
Onko sattumaa, että Euroopan pahimmat kriisimaat ovat kaikkein riippuvaisimpia öljystä?
Mikä uhkaa
talouskasvua?
• Velkaantuminen
• Väestön vanheneminen
+ Energian rajallisuus
ja hinta
Kasvun rajoista on puhuttu 40 vuotta. Nyt näyttää siltä, että rajat tulevat energiasta.
Talousteorioissa energian roolia ei ole otettu huomioon. Se on edelleen sokea piste
taloustieteilijöille.
BP 2012
Öljy
Maakaasu
Hiili
Ydinvoima
Vesivoima
Uusiutuvat
30 %
33 %
23 %
Entä muut energianlähteet? Maakaasun ja kivihiilen maakaasun tuotanto kasvaa edelleen,
mutta niillä on mahdotonta korvata öljyä. Lisäksi myös maakaasun ja kivihiilen
tuotantohuippu voi olla kymmenen vuoden sisällä.
EWG 2013
Fossiilipolttoaineiden tuotanto
2013
Energy Watch Groupin raportin mukaan kaiken fossiilienergian tuotantohuippu tulee
muutaman vuoden sisällä.
EWG 2013
Maakaasun tuotanto Yhdysvalloissa
2013
Liuskekaasu ei hypestä huolimatta pelasta tilannetta. Energy Watch Groupin mukaan sen
tuotantohuippu on edessä parin vuoden sisällä.
Halpa
helppo
nopea
Kallis
vaikea
hidas
Kun halpa ja helppo öljy on lopussa, täytyy mennä kalliin ja vaikean öljyn perässä kauas
merelle ja kalliisiin liuskeöljy- ja öljyhiekkatekniikoihin. Tilanne on sama myös maakaasun ja
kivihiilen tuotannossa.
Entä ydinvoima? Sen suosioon vaikuttaa lähinnä 2 seikkaa: poliittinen ilmapiiri ja hinta.
Poliittinen ilmapiiri nousee ja laskee onnettomuuksien myötä. Viime kädessä hinta kuitenkin
ratkaisee.
20092000
Ydinvoiman
hinta-arviot
Cooper 2009
0,3
0,2
0,1
$/kWh
Kuvaan on koottu eri analyytikkojen arvioita ydinreaktorin hinnasta. Ne ovat nousseet rajusti
viime vuosina. Ilmiö näkyy Olkiluodossa. Ydinvoima ei katoa minnekään, mutta suurta
ydinvoiman renenssanssia ei ole näköpiirissä.
20102000
225
0
GW
Tuulienergian määrä on 75-kertaistunut 10 vuodessa. Tästä saa komeita otsikoita, mutta silti
tuulienergia mahtuu 1-2 prosenttiin maailman energiantuotannosta.
Meri-porin hiilivoimalaitoksen korvaamiseksi tarvittaisiin noin 600 tuulivoimalaa. Ilma on
kevyttä ainetta, ja tuuliturbiini saa sen liikkeestä talteen vain pienen osan.
20112000
65
0
GW
2005
BP 2012, IEA
Aurinkoenergia kasvaa vielä nopeammin kuin tuulivoima.
Tähän hiilivoimalan
korvaaminen
aurinkopaneeleilla
27 km2
Mutta Meri-Porin korvaamiseksi 27 neliökilometriä aurinkopaneeleja. Lisäksi aina ei tuule
eikä aurinko paista. Menee pitkään, ennen kuin uusiutuvat korvaavat fossiilienergiaa isossa
mittakaavassa. Tämä ei tarkoita, että tuuli- ja aurinkoenergia olisi huono idea – ongelmien
vuoksi niihin pitää satsata paljon nykyistä enemmän.
1800 1900 2000
BP 2012, Maddison 2008
12 000
8 000
4 000
0
Mtoe
Maailman energiantuotanto
0
30 000
10 000
Mrd $
Maailman BKT
Olennaista on ymmärtää talouskasvun ja energiantuotannon yhteys. Energia on
perusmoottori kasvun taustalla. Aina kun talous on kasvanut, myös energiantuotanto on
kasvanut. Jos energiantuotanto ei kasva, talous ei voi kasvaa. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Niinpä globaalitalouskasvu loppui pysyvästi vuonna 2008. Alueellisesti talous voi kasvaa yhä,
mutta entisenlainen globaali BKT:n kasvu ei palaa.
20001000 3000
Fossiilipolttoaineiden tuotanto
AD
Kauempaa katsottuna fossiilienergian runsas tuotanto on lyhyt, ohimenevä ilmiö
maailmanhistoriassa. Siksi myös talouskasvu oli väliaikainen 150 vuoden mittainen
poikkeustila. Kasvun loppu on paluuta normaaliaikaan. Talous ei kasvanut ennen kuin
fossiilipolttoaineet löydettiin. (Se kasvoi väestönkasvun mukana muttei per capita.)
Mitä kasvun
jälkeen?
Historia osoittaa, että suuria käänteitä on vaikea havaita silloin kun ne tapahtuvat.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta yritetään silti.
Elämästä tulee paikallisempaa. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen vähenee. Massaturismi jää
muutaman kymmenen vuoden mittaiseksi ilmiöksi.
Maataloudessa energiatehokkaat menetelmät kuten luomu ja permakulttuurinen viljely
valtaavat alaa.
Jakamis-
talous
Suhde tavaroihin ja omistamiseen tulee muuttumaan. Tämä kehitys on jo kovassa vauhdissa.
Akkuporakonetta käytetään keskimäärin 13 minuuttia sen elinkaaren aikana.
Autojen yhteiskäyttöpalvelut ovat jo yleisiä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.
Älypuhelimen avulla voin etsiä vapaana olevan auton, avata sen ja lähteä ajelemaan. Kun asiat
on hoidettu, jätän auton odottamaan seuraavaa ottajaa ja tuntilasku tulee perässä.
Sohvasurffaus ja huoneiden vuokraus kasvavat uskomattoman nopeasti. Kokeilin Airbnb:tä
Barcelonassa ja kokemus oli mainio (hotellissa olisi ollut paljon yksinäisempää).
BKT
Onnellisuus
1950 1960 1970 1980 1990 2000
Tulojen kasvu ei tee onnelliseksi tietyn perustoimentulon jälkeen (paitsi jos naapurilla on
enemmän).
Vaikka talouskasvu loppui, sellaiset asiat jotka tekevät meidät onnelliseksi eivät häviä
minnekään. Kuten perhe ja ystävät...
iGabo
… musiikki, kulttuuri...
mharrsch
… taide...
Jen Hanson
– – liikunta, urheilu jne. mutta sellaiset asiat vähenevät, jotka vähentävät onnellisuutta, kuten
kiire, stressi, tavaraähky ja niin edelleen. Moni downshiftaa tarkoituksella ja harva katuu sitä.
Mutta työttömyys lisääntyy rajusti, ja työn menettäminen vähentää jyrkästi onnellisuutta. Työ
pitääkin määritellä jossain määrin uudelleen, ja se mikä luo elämälle merkitystä, miksi minä
olen tärkeä.
1800 1900 2000
BP 2012, Maddison 2008
12 000
8 000
4 000
0
Mtoe
Maailman energiantuotanto
30 000
10 000
Mrd $
0
Maailman BKT
CO2
On kolmaskin käyrä, joka nousee ja laskee samaa tahtia energiantuotannon ja BKT:n kanssa.
Hyvällä tuurilla voimme säästyä ilmastokatastrofilta. Kasvun loppu ei ole maailmanloppu – 
se voi olla parasta mitä meille on tapahtunut.
MAINOS!
MITÄ JOS KASVU EI PALAA?
HERÄTTELEVÄ IDEAPAJA
TALOUDEN KÄÄNNEKOHDASSA
Talouskasvu oli 150 vuoden mittainen poikkeustila, jota
erehdyttiin pitämään pysyvänä ilmiönä. Tosiasiassa
kasvu oli halvan energian ansiota. Nyt kun halpa energia
on lopussa, myös talous on lamaantunut. Entä jos kasvu
ei palaa? Käynnissä on radikaali toimintaympäristön
muutos, jossa on voittajia ja häviäjiä.
• Voiko yritys kasvaa, jos talous ei kasva?
• Miten tuotteidemme on muututtava nollakasvun
maailmassa?
• Millaista on kasvun jälkeinen elämä?
• Miksi kasvun loppu voi olla parasta mitä meille on
tapahtunut?
Väistämätöntä muutosta on katsottava silmiin – ja
hyväksyttävä se. Olennaista on sopeuttaa oma strategia
uuteen tilanteeseen. Kriisi voi kääntyä innostavaksi
tilaisuudeksi tehdä jotain toisin. Vanhan loppu on uuden
alku.
TARJOAMME
• Ainutlaatuisen ideapajan, josta yritys saa vaihtoehtoisia
skenaarioita haasteelliseen tilanteeseen
• Etumatkaa kilpailijoihin nähden
• Tuoretta tutkimustietoa talouskriisin todellisista syistä
Ideapajan käynnistää ajankohtainen tietopaketti
talouskriisistä. Sen pohjalta organisoimme ryhmällenne
dialogisen aivomyrskyn, sitouttavan ja innostavan
oppimistapahtuman, joka ruokkii uusia strategisia valintoja.
Hinnoittelu: Puolen päivän (3h) mittaisen ideapajan hinta on
3000 euroa (+ alv ja kulut).
Tietokirjailija, kouluttaja Jussi Laitinen
050-4042006, julaitin@gmail.com
Yritysvalmentaja Vesa Purokuru
050-5750485, vesa.purokuru@humap.com
Yritysvalmentaja Pekka Pirhonen
050-5587808, pekka.pirhonen@humap.com
Vedän parin kollegan kanssa ideapajoja otsikolla Mitä jos kasvu ei palaa. Yritysten ja
julkisen sektorin näkökulmasta käsillä on mitä radikaalein liiketoimintaympäristön muutos.
Olennaista on hyväksyä väistämätön muutos ja tutkia omia strategioita uudessa valossa.
Kiitos!
julaitin@gmail.com
0504042006
Vanhan loppu on uuden alku.

More Related Content

Viewers also liked

Pursuing graduate study (IIT Madras, September 2010)
Pursuing graduate study (IIT Madras, September 2010)Pursuing graduate study (IIT Madras, September 2010)
Pursuing graduate study (IIT Madras, September 2010)sakumar
 
My friends
My friendsMy friends
My friendscaleb
 
C:\documents and settings\dwalker\desktop\notes\biology notes ch 2
C:\documents and settings\dwalker\desktop\notes\biology notes ch 2C:\documents and settings\dwalker\desktop\notes\biology notes ch 2
C:\documents and settings\dwalker\desktop\notes\biology notes ch 2Dawn Walker
 
Stumble upon
Stumble uponStumble upon
Stumble uponTajh01
 
Catalogue new co
Catalogue  new coCatalogue  new co
Catalogue new coham
 
Stumble upon
Stumble uponStumble upon
Stumble uponTajh01
 
MS Power Point Training
MS Power Point TrainingMS Power Point Training
MS Power Point TrainingTajh01
 
Energiansäästö kotona – keinot ja riskit
Energiansäästö kotona – keinot ja riskitEnergiansäästö kotona – keinot ja riskit
Energiansäästö kotona – keinot ja riskitJussi Laitinen
 

Viewers also liked (9)

Pursuing graduate study (IIT Madras, September 2010)
Pursuing graduate study (IIT Madras, September 2010)Pursuing graduate study (IIT Madras, September 2010)
Pursuing graduate study (IIT Madras, September 2010)
 
My friends
My friendsMy friends
My friends
 
C:\documents and settings\dwalker\desktop\notes\biology notes ch 2
C:\documents and settings\dwalker\desktop\notes\biology notes ch 2C:\documents and settings\dwalker\desktop\notes\biology notes ch 2
C:\documents and settings\dwalker\desktop\notes\biology notes ch 2
 
Stumble upon
Stumble uponStumble upon
Stumble upon
 
Catalogue new co
Catalogue  new coCatalogue  new co
Catalogue new co
 
Stumble upon
Stumble uponStumble upon
Stumble upon
 
MS Power Point Training
MS Power Point TrainingMS Power Point Training
MS Power Point Training
 
Properties of Ammonia
Properties of AmmoniaProperties of Ammonia
Properties of Ammonia
 
Energiansäästö kotona – keinot ja riskit
Energiansäästö kotona – keinot ja riskitEnergiansäästö kotona – keinot ja riskit
Energiansäästö kotona – keinot ja riskit
 

Similar to Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTIT

Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Leo Stranius
 
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-StraniusLopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Straniusguestf4248e
 
YLEn ympäristöjournalismiseminaari: Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ja median r...
YLEn ympäristöjournalismiseminaari: Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ja median r...YLEn ympäristöjournalismiseminaari: Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ja median r...
YLEn ympäristöjournalismiseminaari: Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ja median r...Demos Helsinki
 
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007Ilmari
 
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo Stranius
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty  Leo  StraniusIlmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty  Leo  Stranius
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo StraniusLeo Stranius
 
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Leo Stranius
 
Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22
Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22
Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22greenpeacenordic
 
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaPasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaGranlund Oy
 
Hiilineutraali Suomi 2035
Hiilineutraali Suomi 2035Hiilineutraali Suomi 2035
Hiilineutraali Suomi 2035Vihreät
 
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry KesäseminaariIlmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry KesäseminaariAino Tuominen
 
Dodo-keittiö - Vihreä talous - 2013
Dodo-keittiö - Vihreä talous - 2013Dodo-keittiö - Vihreä talous - 2013
Dodo-keittiö - Vihreä talous - 2013Joni Karjalainen
 
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versioIPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versiogreenpeacenordic
 

Similar to Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTIT (15)

Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
 
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-StraniusLopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
Lopetetaanko-Luonnonsuojelu-01102008-Stranius
 
YLEn ympäristöjournalismiseminaari: Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ja median r...
YLEn ympäristöjournalismiseminaari: Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ja median r...YLEn ympäristöjournalismiseminaari: Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ja median r...
YLEn ympäristöjournalismiseminaari: Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ja median r...
 
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
Ilmari kouluvierailumateriaali ilmastonmuutosaiheisiin kouluvierailuihin 2007
 
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo Stranius
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty  Leo  StraniusIlmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty  Leo  Stranius
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo Stranius
 
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
 
Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22
Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22
Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22
 
Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaEnergiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
 
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaPasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
 
Ilmastonmuutos ja energia
Ilmastonmuutos ja energiaIlmastonmuutos ja energia
Ilmastonmuutos ja energia
 
Hiilineutraali Suomi 2035
Hiilineutraali Suomi 2035Hiilineutraali Suomi 2035
Hiilineutraali Suomi 2035
 
Kestävä matkailu
Kestävä matkailuKestävä matkailu
Kestävä matkailu
 
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry KesäseminaariIlmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
Ilmastonmuutos - Esityskalvot Viite ry Kesäseminaari
 
Dodo-keittiö - Vihreä talous - 2013
Dodo-keittiö - Vihreä talous - 2013Dodo-keittiö - Vihreä talous - 2013
Dodo-keittiö - Vihreä talous - 2013
 
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versioIPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
 

Energian ja talouden kohtalonyhteys - Energiapäivä Turussa 23.8.2013 + TEKSTIT

  • 2. Heinäkuussa 2013 Ryanair ohjeisti pilottejaan hidastamaan lentonopeuksia. Kaksi minuuttia piti saada lisää lentoaikaa jokaista lentotuntia kohti. Itse asiassa monet lentoyhtiöt ovat tehneet samaa jo vuosia.
  • 3. 24 12 Sama ilmiö tapahtuu rahtialuksissa. Maailman suurin rahtiyhtiö Maersk on vähentänyt matkanopeuksia 24 solmusta 12 solmuun. Uudet laivat suunnitellaan kulkemaan hitaasti.
  • 4. “Slow steaming is here to stay” Maersk
  • 5. Nykyiset rahtilaivat kulkevat hitaammin kuin entisaikojen purjelaivat.
  • 6. Rod Casro Espanjassa moottoriteiden nopeusrajoitus laskettiin 110 kilometriin tunnissa. Kaikki nämä muutokset ovat reaktioita öljyn hinnan nousuun (ja osin liikenteen ympäristövaikutuksiin). 60 prosenttia kaikesta öljystä käytetään liikenteessä.
  • 7. DEGLOBALISAATIO Olemme käännekohdassa: Maapallo ei enää kutistukaan vaan se on taas alkanut kasvaa. Etäisyydet pitenevät ja matkat hidastuvat.
  • 8. Hubbertin käyrä Kaikkien uusiutumattomien luonnonvarojen tuotanto noudattaa Hubbertin kellokäyrää. Lakipisteen jälkeen tuotanto laskee yhtä nopeasti kuin se aiemmin nousi. Tuotantokäyrä on paras mittari jäljellä olevan öljyn määrän arvioimiseksi.
  • 10. 0 1 000 2 000 3 000 4 000 1970 1990 20101980 2000 1000 b/d BP 2012 EU-maiden öljyntuotanto … 1990-luvulla Euroopassa...
  • 11. 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Maailman öljyntuotanto EIA mb/d 75 60 2005 Kiinnostavin on maailman tuotantokäyrä, koska öljymarkkinat ovat maailmanlaajuiset. Käyrä on edennyt suunnilleen vaakasuoraan 2005 lähtien. Todennäköisesti juuri nyt ollaan öljyn tuotantohuipussa, eli helppo ja halpa öljy on lopussa. Olennaista ei ole tarkka vuosi vaan se että emme ole varautuneet. Öljyhiekka ja liuskeöljy eivät saa käyrää entiseen nousuun.
  • 12. Ilya Khamushkin On vaikea ymmärtää, kuinka riippuvaisia olemme öljystä. Maatalous: koneet käyvät dieselillä mutta myös lannoitteet valmistetaan öljyn avulla...
  • 13. … Koko elintarviketeollisuus pyörii öljyn varassa. Öljy on uskomattoman monipuolinen raaka-aine. Muovit, pakkaukset...
  • 17. … elektroniikka… Käytännössä kaikki tavarat ympärillämme joko sisältävät öljyä, tai niiden tuotantoprosessissa tai kuljetuksessa on käytetty öljyä.
  • 18. 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Maailman öljyntuotanto EIA mb/d 75 60 2005 2008 … Joten kun öljyn hinta nousee, se on myrkkyä taloudelle. Vuonna 2008 oli öljyn ennätyksellinen hintapiikki (keltainen viiva). Se johtui osittain 2005 käänteestä. Vuonna 2008 alkoi myös finanssikriisi ja globaali taantuma, josta ei ole toivuttu vieläkään. Tämä ei ole sattumaa.
  • 19. Kun öljyn hinta nousee, meillä kuluttajilla kuluu enemmän rahaa perusasioihin: bensaan, ruokaan ja energiaan...
  • 20. … ja vähemmän rahaa jää niin sanottuu valinnaiseen kulutukseen, kuten matkoihin ja ravintoloihin. Matkakohteet ja ravintolat supistavat toimintaansa ja irtisanovat työntekijöitä. Valtio saa vähemmän verotuloja ja se joutuu maksamaan enemmän työttömyyskorvauksia ja muita tukia. Valtio voi alkaa elvyttää taloutta keventämällä veroja ja ottamalla lisää velkaa.
  • 21. Myös Yhdysvaltain subprime-asuntolainakriisin taustalla oli osittain öljyn hinta. Amerikkalaisten autosta riippuvaisten kuluttajien bensalasku kasvoi kymmeniä prosentteja 2008. Joillakin jäi asuntolainojen korot ja lyhennykset maksamatta, mikä oli osasyy subprime-kriisiin, globaaliin finanssikriisiin ja taantumaan, joka on jatkunut jo kuusi vuotta.
  • 22. Greece Ireland Portugal Netherlands Belgium Spain Italy Switzerland Denmark Austria United Kingdom Germany France Finland Lithuania Sweden Hungary Romania Poland Norway Bulgaria Czech Republic Russian Federation Slovakia 0 10 20 30 40 50 60 70 Öljyn osuus käytetystä energiasta % BP, Gail Tverberg Onko sattumaa, että Euroopan pahimmat kriisimaat ovat kaikkein riippuvaisimpia öljystä?
  • 23. Mikä uhkaa talouskasvua? • Velkaantuminen • Väestön vanheneminen + Energian rajallisuus ja hinta Kasvun rajoista on puhuttu 40 vuotta. Nyt näyttää siltä, että rajat tulevat energiasta. Talousteorioissa energian roolia ei ole otettu huomioon. Se on edelleen sokea piste taloustieteilijöille.
  • 24. BP 2012 Öljy Maakaasu Hiili Ydinvoima Vesivoima Uusiutuvat 30 % 33 % 23 % Entä muut energianlähteet? Maakaasun ja kivihiilen maakaasun tuotanto kasvaa edelleen, mutta niillä on mahdotonta korvata öljyä. Lisäksi myös maakaasun ja kivihiilen tuotantohuippu voi olla kymmenen vuoden sisällä.
  • 25. EWG 2013 Fossiilipolttoaineiden tuotanto 2013 Energy Watch Groupin raportin mukaan kaiken fossiilienergian tuotantohuippu tulee muutaman vuoden sisällä.
  • 26. EWG 2013 Maakaasun tuotanto Yhdysvalloissa 2013 Liuskekaasu ei hypestä huolimatta pelasta tilannetta. Energy Watch Groupin mukaan sen tuotantohuippu on edessä parin vuoden sisällä.
  • 27. Halpa helppo nopea Kallis vaikea hidas Kun halpa ja helppo öljy on lopussa, täytyy mennä kalliin ja vaikean öljyn perässä kauas merelle ja kalliisiin liuskeöljy- ja öljyhiekkatekniikoihin. Tilanne on sama myös maakaasun ja kivihiilen tuotannossa.
  • 28. Entä ydinvoima? Sen suosioon vaikuttaa lähinnä 2 seikkaa: poliittinen ilmapiiri ja hinta. Poliittinen ilmapiiri nousee ja laskee onnettomuuksien myötä. Viime kädessä hinta kuitenkin ratkaisee.
  • 29. 20092000 Ydinvoiman hinta-arviot Cooper 2009 0,3 0,2 0,1 $/kWh Kuvaan on koottu eri analyytikkojen arvioita ydinreaktorin hinnasta. Ne ovat nousseet rajusti viime vuosina. Ilmiö näkyy Olkiluodossa. Ydinvoima ei katoa minnekään, mutta suurta ydinvoiman renenssanssia ei ole näköpiirissä.
  • 30. 20102000 225 0 GW Tuulienergian määrä on 75-kertaistunut 10 vuodessa. Tästä saa komeita otsikoita, mutta silti tuulienergia mahtuu 1-2 prosenttiin maailman energiantuotannosta.
  • 31. Meri-porin hiilivoimalaitoksen korvaamiseksi tarvittaisiin noin 600 tuulivoimalaa. Ilma on kevyttä ainetta, ja tuuliturbiini saa sen liikkeestä talteen vain pienen osan.
  • 32. 20112000 65 0 GW 2005 BP 2012, IEA Aurinkoenergia kasvaa vielä nopeammin kuin tuulivoima.
  • 33. Tähän hiilivoimalan korvaaminen aurinkopaneeleilla 27 km2 Mutta Meri-Porin korvaamiseksi 27 neliökilometriä aurinkopaneeleja. Lisäksi aina ei tuule eikä aurinko paista. Menee pitkään, ennen kuin uusiutuvat korvaavat fossiilienergiaa isossa mittakaavassa. Tämä ei tarkoita, että tuuli- ja aurinkoenergia olisi huono idea – ongelmien vuoksi niihin pitää satsata paljon nykyistä enemmän.
  • 34. 1800 1900 2000 BP 2012, Maddison 2008 12 000 8 000 4 000 0 Mtoe Maailman energiantuotanto 0 30 000 10 000 Mrd $ Maailman BKT Olennaista on ymmärtää talouskasvun ja energiantuotannon yhteys. Energia on perusmoottori kasvun taustalla. Aina kun talous on kasvanut, myös energiantuotanto on kasvanut. Jos energiantuotanto ei kasva, talous ei voi kasvaa. Tyhjästä on paha nyhjäistä. Niinpä globaalitalouskasvu loppui pysyvästi vuonna 2008. Alueellisesti talous voi kasvaa yhä, mutta entisenlainen globaali BKT:n kasvu ei palaa.
  • 35. 20001000 3000 Fossiilipolttoaineiden tuotanto AD Kauempaa katsottuna fossiilienergian runsas tuotanto on lyhyt, ohimenevä ilmiö maailmanhistoriassa. Siksi myös talouskasvu oli väliaikainen 150 vuoden mittainen poikkeustila. Kasvun loppu on paluuta normaaliaikaan. Talous ei kasvanut ennen kuin fossiilipolttoaineet löydettiin. (Se kasvoi väestönkasvun mukana muttei per capita.)
  • 36. Mitä kasvun jälkeen? Historia osoittaa, että suuria käänteitä on vaikea havaita silloin kun ne tapahtuvat. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta yritetään silti.
  • 37. Elämästä tulee paikallisempaa. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen vähenee. Massaturismi jää muutaman kymmenen vuoden mittaiseksi ilmiöksi.
  • 38. Maataloudessa energiatehokkaat menetelmät kuten luomu ja permakulttuurinen viljely valtaavat alaa.
  • 39. Jakamis- talous Suhde tavaroihin ja omistamiseen tulee muuttumaan. Tämä kehitys on jo kovassa vauhdissa. Akkuporakonetta käytetään keskimäärin 13 minuuttia sen elinkaaren aikana.
  • 40. Autojen yhteiskäyttöpalvelut ovat jo yleisiä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.
  • 41. Älypuhelimen avulla voin etsiä vapaana olevan auton, avata sen ja lähteä ajelemaan. Kun asiat on hoidettu, jätän auton odottamaan seuraavaa ottajaa ja tuntilasku tulee perässä.
  • 42. Sohvasurffaus ja huoneiden vuokraus kasvavat uskomattoman nopeasti. Kokeilin Airbnb:tä Barcelonassa ja kokemus oli mainio (hotellissa olisi ollut paljon yksinäisempää).
  • 43. BKT Onnellisuus 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Tulojen kasvu ei tee onnelliseksi tietyn perustoimentulon jälkeen (paitsi jos naapurilla on enemmän).
  • 44. Vaikka talouskasvu loppui, sellaiset asiat jotka tekevät meidät onnelliseksi eivät häviä minnekään. Kuten perhe ja ystävät...
  • 47. Jen Hanson – – liikunta, urheilu jne. mutta sellaiset asiat vähenevät, jotka vähentävät onnellisuutta, kuten kiire, stressi, tavaraähky ja niin edelleen. Moni downshiftaa tarkoituksella ja harva katuu sitä. Mutta työttömyys lisääntyy rajusti, ja työn menettäminen vähentää jyrkästi onnellisuutta. Työ pitääkin määritellä jossain määrin uudelleen, ja se mikä luo elämälle merkitystä, miksi minä olen tärkeä.
  • 48. 1800 1900 2000 BP 2012, Maddison 2008 12 000 8 000 4 000 0 Mtoe Maailman energiantuotanto 30 000 10 000 Mrd $ 0 Maailman BKT CO2 On kolmaskin käyrä, joka nousee ja laskee samaa tahtia energiantuotannon ja BKT:n kanssa. Hyvällä tuurilla voimme säästyä ilmastokatastrofilta. Kasvun loppu ei ole maailmanloppu –  se voi olla parasta mitä meille on tapahtunut.
  • 50. MITÄ JOS KASVU EI PALAA? HERÄTTELEVÄ IDEAPAJA TALOUDEN KÄÄNNEKOHDASSA Talouskasvu oli 150 vuoden mittainen poikkeustila, jota erehdyttiin pitämään pysyvänä ilmiönä. Tosiasiassa kasvu oli halvan energian ansiota. Nyt kun halpa energia on lopussa, myös talous on lamaantunut. Entä jos kasvu ei palaa? Käynnissä on radikaali toimintaympäristön muutos, jossa on voittajia ja häviäjiä. • Voiko yritys kasvaa, jos talous ei kasva? • Miten tuotteidemme on muututtava nollakasvun maailmassa? • Millaista on kasvun jälkeinen elämä? • Miksi kasvun loppu voi olla parasta mitä meille on tapahtunut? Väistämätöntä muutosta on katsottava silmiin – ja hyväksyttävä se. Olennaista on sopeuttaa oma strategia uuteen tilanteeseen. Kriisi voi kääntyä innostavaksi tilaisuudeksi tehdä jotain toisin. Vanhan loppu on uuden alku. TARJOAMME • Ainutlaatuisen ideapajan, josta yritys saa vaihtoehtoisia skenaarioita haasteelliseen tilanteeseen • Etumatkaa kilpailijoihin nähden • Tuoretta tutkimustietoa talouskriisin todellisista syistä Ideapajan käynnistää ajankohtainen tietopaketti talouskriisistä. Sen pohjalta organisoimme ryhmällenne dialogisen aivomyrskyn, sitouttavan ja innostavan oppimistapahtuman, joka ruokkii uusia strategisia valintoja. Hinnoittelu: Puolen päivän (3h) mittaisen ideapajan hinta on 3000 euroa (+ alv ja kulut). Tietokirjailija, kouluttaja Jussi Laitinen 050-4042006, julaitin@gmail.com Yritysvalmentaja Vesa Purokuru 050-5750485, vesa.purokuru@humap.com Yritysvalmentaja Pekka Pirhonen 050-5587808, pekka.pirhonen@humap.com Vedän parin kollegan kanssa ideapajoja otsikolla Mitä jos kasvu ei palaa. Yritysten ja julkisen sektorin näkökulmasta käsillä on mitä radikaalein liiketoimintaympäristön muutos. Olennaista on hyväksyä väistämätön muutos ja tutkia omia strategioita uudessa valossa.