1. ARVELETKO joskus, että viereisestä
työpisteestä kantautuva supina
koskee sinua? Mitä mietit työtove-
reista, jotka tuntuvat aina vaikene-
van, kun ilmestyt kulman takaa?
Kalvaako outo tunne, että työto-
veri – joka aivan vasta oli puolella-
si, kuului lojaaleihin liittolaisiin –
on yhtäkkiä kääntynyt sinua vas-
taan? Juonivatko he juuri nyt!?
Oletko kenties hieman vainohar-
hainen?
TOIMISTOSSA työskentelevä Anna,
45, kertoo alkaneensa vältellä vai-
noharhaista kollegaansa, joka kyy-
lää ja urkkii päättäväisesti tietoja
työyhteisönsä jäsenistä.
”Työtoverini nuuskii esiin tietoa
tryffelisian sitkeydellä. Kukaan ei
pysty rentoutumaan hänen lähel-
lään. Hän tulkitsee yli ajatuksem-
me ja käyttää paljon aikaa sellaisen
käyttäytymisen selittämiseen, mitä
emme ole edes huomanneet.”
Vainoharhaisuutta on aiemmin
tutkittu parisuhteiden yhteydessä.
On käynyt ilmi, että epäilykset
kumppania kohtaan syövyttävät
suhteita.
Tuoreessa brittiläis-kanadalai-
sessa tutkimuksessa haluttiin sel-
vittää kokeellisesti, käykö työpai-
koilla samoin. Kokeissa ilmeni, että
jos työntekijä tulkitsee työtoverien-
sa teot kielteisesti, hän turvautuu
muita useammin salakuunteluun
ja vakoiluun.
Ne työntekijät, jotka haluavat tie-
toa epäreilusta kohtelusta, suutut-
tavat useammin työtoverinsa ja tu-
levat hyljeksityiksi.
Tutkijoiden mukaan on normaa-
lia ja terveellistäkin miettiä, mitä
muut ajattelevat meistä, mutta
vain tiettyyn pisteeseen asti.
Jos syvennymme liikaa muiden
ajatuksiin itsestämme tai nuus-
kimme ympäriinsä vihjeitä etsien,
suututamme ja vieraannutamme
työtoverimme.
PAHIMMILLAAN epäluottamuksen
ilmapiiri voi johtaa työpaikan vaih-
toon. Esimerkiksi Timo, 37, päätti
vaihtaa työpaikkaa, kun ajatteli il-
mapiirin musertavan hänet.
”Huomaan ihmisten ympärilläni
kasvattavan paksun panssarin,
ikään kuin muut yrittäisivät nitis-
tää heidät. Siellä ei juuri ole luotta-
musta, mikä tuntuu hullulta.”
Timo jatkaa:
”Tiesin, että minun täytyi lähteä,
koska olin uppoamassa luottamus-
pulan suohon. Kävelin käytävää
pitkin, kun ohi kävelevä työtoveri
sanoi: ’Hitto, vessasta on paperi
loppu.’ Huomasin vastaavani: ’Mi-
nulla ei ole mitään tekemistä sen
kanssa.’”
SOSIAALISESTA epävarmuudesta
lähtee liikkeelle nopea syöksykier-
re vainoharhaisiin ajatuksiin ja lo-
pulta hyljeksityksi tulemiseen.
Ironista kyllä, ne ihmiset, joita
epävarmuus alun perin kalvaa
voimakkaimmin, päätyvät toden-
näköisimmin aiheuttamaan juuri
ne ongelmat, joita he pyrkivät
välttämään.
Tässä artikkelissa viitataan enim-
mäkseen tavanomaiseen arjessa il-
menevään vainoharhaisuuteen, ei
vakavaan psyykkiseen sairauteen.
SYY vainoharhaisten karuun koh-
taloon on yksinkertaisesti siinä, et-
tä harva meistä haluaa tehdä työtä
sellaisen kanssa, joka ei luota mei-
hin ja jopa vakoilee tekemisiäm-
me.
”Yritän olla ystävällinen työtove-
rilleni, mutta en tiedä pystynkö
jatkamaan. Hän jakaa vainoharhai-
set ajatuksensa kanssani päivittäin.
Hän näkee kaiken salaliittosilmäla-
sien läpi”, kertoo Sanna, 35.
Sannan mukaan hyvätkään teot
eivät sammuta vainoharhaisen
epäilystä häntä ympäröiviin sala-
liittoihin.
”Toimistossamme on tapana
tuoda herkkuja omana syntymä-
päivänä. Pomomme toi kakun ja
keksejä. Työtoverini intti, että po-
mo yrittää ostaa meitä. Vaikka oli
pomomme synttäri, en kyennyt
vakuuttamaan työtoveriani siitä,
että herkut olivat syntymäpäivä-
tarjoiluja.”
Päälähde: Marr et al. (2012): Do I
want to know? How the motivation
to acquire relationship-threatening
information in groups contributes to
paranoid thought, suspicion
behavior, and social rejection.
Organizational Behavior and Human
Decision Processes.
Petri Mäenpää
Vainoharhaisuus johtaa
hyljeksintään työpaikalla
LOTTA HAGLUND HS
Kun huolehdimme
siitä, puhuvatko
työtoverimme
meistä pahaa,
he alkavat puhua
meistä pahaa.
”Työtoverini
nuuskii esiin
tietoa
tryffelisian
sitkeydellä.”
Työelämä
S I P 11
E 2 l HELSINGIN SANOMAT SUNNUNTAINA 21. LOKAKUUTA 2012
E
Anu Järvensivu anu.jarvensivu@uta.fi
Kirjoittaja on työelämän tutkija Tampereen yliopistossa.
En minä, mutta muut
K
ukapa ei tahtoisi tehdä mielekästä työtä. Jos työn-
teossa ei ole mieltä, työhalut voivat tyystin kadota.
Mitä järkeä olisi mielettömän työn tekemisessä?
Työnteon mielekkyyden kehityssuuntaa seurataan
Suomessa vuosittaisella työolobarometrilla. 2000-luvun ajan
mielekkyysmittari on tuottanut huolestuttavia tuloksia. Liian
moni arvioi työnteon mielekkyyden ja työhalujen kehittyvän
suomalaisessa työelämässä huonoon suuntaan.
TULOS on inspiroinut tutkijoita monenlaisiin tulkintoihin.
On epäilty, että työnantajalta saatu vastine ei enää kata
työntekijän panosta. Vaihtosuhteessa on ongelma, jos
työntekijä sitoutuu, mutta työnantaja ei.
Toisaalta on arvioitu, että kyse on perustavammanlaa-
tuisesta työelämän logiikan muutoksesta. Pelisäännöt saat-
tavat olla niin suuressa murroksessa, että perusidea hukkuu
taustahälyyn. Kenties jossain on jotain vialla, jos lääkäri
käyttää enemmän aikaa kirjaamiseen ja dokumentointiin
kuin potilaiden tapaamiseen?
Toistimme kollegojen kanssa
työolobarometrin kysymyksen
Työsuojelurahaston tukemassa
tutkimuksessa, mutta kysyim-
me samaa asiaa myös vas-
taajien omalta kohdalta. Yllä-
tyimme, vaikka osasimme
varautua siihen, että kysymisen
tapa vaikuttaa vastauksiin. Kun noin 60 prosenttia vas-
taajista ennakoi työnteon mielekkyyden olevan suomalaises-
sa työelämässä yleisesti ottaen muuttumassa huonompaan
suuntaan, vain noin 20 prosenttia arvioi näin käyvän omalla
kohdalla. Tulos saa kysymään, missä työnteon mielekkyy-
den ja työhalujen heikkeneminen tapahtuu.
VOISIKO kyse olla siitä, että emme oikein usko omiin koke-
muksiimme – siihen, mitä näemme, kuulemme ja tunnem-
me? Uskommeko tätä enemmän mystiseen ”yleiseen mieli-
piteeseen” tai vakuuttavasti esitettyyn huoleen? Vaikkei
itsestä siltä tunnu, niin huonosti kuulemma menee.
Vai emmekö uskalla tai halua ajatella huonoa tulevaisuut-
ta omalle kohdallemme? Lääkäri ennakoi itse kykenevänsä
pakoilemaan järjestelmiä, mutta pelkää kollegan jäävän
niihin nalkkiin.
Tai ehkä kyse on siitä, että ihmisten selviytymisresurssit
ovat lopulta paremmat kuin osaamme arvioida. Itsestään
sen tietää, mutta toisista ei voi olla varma. Jossain on suuri
joukko niitä, jotka kadottavat työhalunsa. Mutta missä?
TYÖRINTAMALTA
Huonosti
kuulemma
menee.
Työelämätoimitus etsii ja nimeää
Työn sankareita. Tällä kertaa hän on
tamperelainen sirkustaiteilija Jenni
Pylkkänen, 29. Hän on valmistunut
Turun taideakatemian sirkustaiteen
linjalta 2006 ja on nykyisin freelancer. ”Rauhallisen ja
hillityn kuoren alla on toiset huomioonottava, rohkea ja
syvällinen ihminen. Työssään Jenni on aikaansaava ja idea-
rikas heittäytyjä”, sanoo tanssinopettaja ja koreografi
Tuulikki Lankio.
”YLEISÖ on aina tärkein, sillä ilman sitä ei ammattiani olisi
edes olemassa. Jos vielä katsomosta välittyy hyvä tunnelma,
saatan pitää haparoivaa esitystä jopa palkitsevampana kuin
teknisesti moitteetonta esityskertaa.
MINUA ÄRSYTTÄÄ, ettei tällaista kutsumustyötä osata aina
arvostaa. Vaikka esiintyjä on parrasvaloissa vain hetken,
esitysten valmisteluissa on vuodatettu verta, hikeä ja kyyne-
leitä. Niihinkin menee paljon työaikaa.
INTOHIMOJANI ovat sirkus, tanssi, musiikki ja teatteri.
Parhaillaan yhdistän niitä toisiinsa Tampereen Palatsi-
teatterin Moulin Rouge-musikaalissa, jossa saan
työskennellä todella lahjakkaan porukan kanssa.
MOTTONI ON: Kannattaa miettiä tarkkaan mistä haaveilee,
sillä unelmilla on tapana toteutua. Jo musikaalia ennen
täyttyi toinen iso unelmani, kun 2010 perustin nykysirkus-
ryhmä Sirkumstanssi-kollektiivin. Juuri nykysirkus onkin
kiehtovaa. Se hyödyntää teatteria, kerrontaa, liikettä sekä
sirkusilmaisun mahdollisuuksia vahvemmin kuin perintei-
nen sirkus, joka painottaa enemmän tekniikkaa.
MOKIAKIN SATTUU, mutta ammattitaitoinen esiintyjä peit-
tää niistä monet hämääntymättä tilanteesta. Minulle on
ollut nolointa, kun hula-vanne on joskus lentänyt katso-
moon.”
Petri Immonen
Tiedätkö antaumuksella työtään tekevän naisen tai miehen,
työn sankarin? Ilmianna osoitteeseen tyoelama@hs.fi.
Hulan kutsu
Jenni Pylkkänen antaa tyylinäytteen neljällä hula-vanteella
Moulin Rougen kulisseissa.
RAMI MARJAMÄKI
TYÖN SANKARITAR
TYÖHUONEENI KOLME TÄRKEINTÄ
Tähtitieteilijä Anne Lähteenmäki, 44.
Tutkii kvasaareita eli aktiivisia galakseja Metsähovin
radiotutkimusasemalla Kirkkonummella.
1
Radioteleskooppi: Korkeilla radiotaajuuksilla toimiva
teleskooppi on tärkeä apuväline galaksien tutkimisessa.
Sen 14-metrinen peili vastaanottaa radioaaltoja avaruu-
desta. Oletetaan, että miltei kaikkien galaksien keskus-
toissa on musta aukko. Aktiivisissa galakseissa mustan aukon
läheisyydessä syntyy plasmasuihkuja, joiden lähettämää radio-
säteilyä teleskooppimme havaitsee. Metsähovin asema on yksi
maailman ensimmäisistä ja harvoista tutkimuslaitoksista, joissa
kvasaareja monitoroidaan.
2
Satelliitti Planck: Planck on Euroopan avaruusjärjestö
Esan laukaisema satelliiti, joka on osin suomalaisvalmis-
teinen. Olen ollut satelliitin kehittelyssä mukana kvasaa-
ritutkijana vuodesta 1997. Satelliitista on tullut rakas,
vähän kuin lemmikki. Teen päivittäin työtä sen tuottaman
tiedon kanssa. Se vastaanottaa useampia radioaallonpituuksia
kuin teleskooppimme maan pinnalla. Kun yhdistelen niiden
tietoa, saan vihiä, mitä fysikaalisia asioita kvasaareissa tapah-
tuu. Planck on kartoittanut koko taivaan jo viiteen kertaan.
3
Teekuppi: Kahvitauot ovat tärkeitä, koska teemme tiimi-
työtä. Minä tosin juon teetä. Työhöni kuuluu useiden
päivien havaintovuoroja, ja teetä kuluu. Keitin on päällä
non-stop. Jossain on tutkittukin, että tutkijat juovat eni-
ten kahvia.
Teksti ja kuva: Milla von Konow
Galaktinen työhuone
Tähtitieteilijä Anne Lähteenmäki pitää teestä ja kvasaarien tarkkailusta. Oikealla kohoaa radioteleskooppi.
1. Luulet, että muut
puhuvat sinusta
jatkuvasti.
2. Suhtaudut muihin
epäluuloisesti, etkä
luota heihin.
3. Sinusta tuntuu,
että muut haluavat
vahingoittaa sinua.
4. Huolehdit siitä,
mitä muut ajattelevat
sinusta, enemmän
kuin mistään muusta.
5. Luulet muiden
olevan salaliitossa.
6. Suhtaudut itseesi
jatkuvasti kielteisesti
– ja kun tapaat muita,
tunnet sisälläsi,
etteivät he pidä
sinusta.
7. Näet sattumat
tarkoituksellisina
tekoina.
8. Tunnet avointa tai
peiteltyä vihaa muita
kohtaan.
Näin tiedät
olevasi vaino-
harhainen
