Recommended
More Related Content
Featured
Featured (20)
Tasavertainen uimataito - Pärla Salomaa 13.9.2012
- 1. Tasavertainen uimataito Toiminnanjohtaja Pärla Salomaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SUH ry
- 2. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SUH ry • Uimataidon ja uimaopetuksen edunvalvoja Suomessa vuodesta 1956 • Missio: Uimataidon ja muun vesiturvallisuuden edistäminen niin, että jokainen suomalainen osaa uida ja pelastaa veden varaan joutuneen, eikä kukaan huku uimataidon puutteen johdosta.
- 3. Miksi uimataito on tarpeellinen? • 188.000 järveä, 200 valvottua rantaa • Mökki- ja saunakulttuuri • Hukkumiskuolemat toiseksi yleisin tapaturmaisen kuoleman syy alle kouluikäisillä • Halpa henkivakuutus • Terveyttä ylläpitävä elinkaarilaji
- 4. Suomalaisten kuudesluokkalaisten uimataito vuonna 2011 72 72 72 19 17 18 6 7 6 2 3 2 1 1 1 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tytöt (n=2606) Pojat (n=2668) Kaikki (n=5295) Syvässä vedessä 200 metriä, josta 50 metriä selällään Vähintään 50 metriä Vähintään 25 metriä Vähintään 10 metriä Ei lainkaan Lähde: Uimataitotutkimus 2011, www.suh.fi
- 5. Kuudesluokkalaisten uimataito 2000-2011 60 65 70 75 80 85 2000 2004 2006 2011 tytöt pojat Lähde: Uimataitotutkimukset 2000, 2004, 2006, 2011
- 6. Tasavertaisuus: sukupuoli • Uimataidon osalta suomalaiset tytöt ja pojat ovat tasavertaisia • Maahanmuuttajalasten tasavertaisuus • Puolustusvoimat testaa uimataidon
- 7. Tasavertaisuus: asuinpaikka • Uimahalleja ei ole kaikilla paikkakunnilla • Etäisyys lähimpään uimahalliin voi olla pitkä tai kulkuyhteys hankala • Lähin uintipaikka voi olla kylpylä, josta puuttuvat uintiradat • Luonnonvedet voivat olla liian kylmiä uimiselle ja uinnin harjoittelulle
- 8. Uimahallin yhteys 6-luokkalaisten lasten uimataitoon 74 66 72 17 21 18 5 8 6 2 3 2 1 1 1 0% 20% 40% 60% 80% 100% Uimahalli on (n=3449) Uimahallia ei ole (n=1755) Kaikki (n=5295) Syvässä vedessä 200 metriä, josta 50 metriä selällään Vähintään 50 metriä Vähintään 25 metriä Vähintään 10 metriä Ei lainkaan Lähde: Uimataitotutkimus 2011
- 9. Tasavertaisuus: koulun uinninopetus • 95 % kouluista järjestää uinninopetusta jossain vaiheessa alakoulua • Vain 57 % kouluista tarjoaa uimaopetusta kaikille 1-6 -luokkalaisille
- 10. Uinninopetuksen järjestäminen (kyllä-vastanneiden osuus kaikista kouluista) 75 78 76 72 65 62 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1. luokalle2. luokalle3. luokalle4. luokalle5. luokalle6. luokalle % Lähde: Uimataitotutkimus 2011
- 11. Koulun uinninopetuksen yhteys 6-luokkalaisten lasten uimataitoon 75 68 60 72 16 24 26 18 6 5 8 6 2 1 4 2 1 1 2 1 0% 50% 100% Uinninopetusta jokaiselle ikäluokalle (n=3068) Uinninopetusta 1. ja 2. luokan oppilaille, muttei 5. ja 6. luokan (n=550) Uinninopetusta ei lainkaan (n=194) Kaikki (n=5295) Syvässä vedessä 200 metriä, josta 50 metriä selällään Vähintään 50 metriä Vähintään 25 metriä Vähintään 10 metriä Ei lainkaan Lähde: Uimataitotutkimus 2011
- 12. Tasavertaisuus: ei uinninopetusta • Yleisimmät perustelut uinninopetuksen puuttumiselle tai vähäiselle tuntimäärälle: – Uimahallia ei paikkakunnalla – Kuljetukset hankalia, kalliita – Taloudelliset resurssit
- 13. Tasavertaisuus: sosio-ekonomiset tekijät • Äidin koulutustasolla vaikutusta lapsen uimataitoon • Vanhempien korkea ammattiasema tukee lapsen uimaan oppimista • Uimahallissa käynti opittu tapa
- 14. Miten edistämme tasavertaista uimataitoa? Koti: • Vanhempien aktivointi • Vanhempien motivointi Koulu: • Uimaopetuksen järjestäminen • Tukiopetuksen järjestäminen Kunta: • Uimahallien rakentaminen • Erityisryhmien tukeminen • Uimaopetuksen taloudellisen puolen mahdollistaminen Valtio: • Tuntijakouudistus • Puolustusvoimat • Uimahallirakentamisen tukeminen • Opetussuunnitelma
- 15. Uimahallissa kouluajan ulkopuolella käyminen 9 9 9 20 17 18 17 16 17 45 44 45 9 14 12 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tytöt (n=2603) Pojat (n=2659) Kaikki (n=5283) Kerran viikossa tai useammin 2─3 kertaa kuukaudessa Kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa En lainkaan Lähde: Uimataitotutkimus 2011
- 16. Uimataitoisten aikuisten osuus Suomessa eri ikäryhmissä vuosina 1998–2011 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 15─24 25─34 35─44 45─54 55─64 15─64 % Ikä 1998 2003 2006 2011 Lähde: Uimataitotutkimus 2011
Editor's Notes
- Suomessa on 5,4 miljoonaa asukasta ja pinta-alaa 337 000 km2. Liki jokainen suomalainen viettää jossain vaiheessa aikaa veden äärellä, siksi uimataito on kansalaistaito. Suomessa mökkikulttuuri on suosinut omaa mökkiä ja etäisyyttä naapureihin. Hädän hetkellä lähin naapuri voi olla liian kaukana kuullakseen avunhuudot tai ehtiäkseen auttamaan. Myös pelastusviranomaisten pääsy ja ehtiminen paikalle mökkitien päähän voi viedä liian kauan. Hukkumisista suurin osa tapahtuu juhannuksen ja heinäkuun lopun välillä. Tällöin vedet ovat lämpimimmillään ja useimmilla suomalaisilla on lomaa eli aikaa olla veden äärellä. Hukkuminen lasten (alle 7 v) toiseksi yleisin kuolemansyy Alle 25-vuotiailla 3. yleisin kuolemansyy Tänäkin kesänä on hukkunut 3 lasta ja yksi nuori Uimataito ehkäisee tapaturmia, kun hallitaan myös pelastustaidot. Yksi parhaista tavoista ennaltaehkäistä hukkumiskuolemia
- Tutkimus laaditaan LIKESin ja Opetushallituksen kanssa yhteistyössä. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin. Vastaukset saatiin 5295 oppilaalta ja näiden opettajilta. Uimataito määritellään pohjoismaisen uimataidon määritelmällä: Henkilö, joka putoaa veteen niin että pää menee veden pinnan alle, pääsee pinnalle ja kykenee uimaan 200 m keskeytyksettä, josta vähintään 50 m selällään, on uimataitoinen. Uimataito paranee yläasteella, mutta silti huolestuttava osa koululaisista ei kykene uimaan kuin 25 m tai vähemmän. Uimataitoraportti löytyy SUH:n www-sivuilta.
- 1999: 21 % kouluista ei järjestä lainkaan uinninopetusta – kuntien säästötoimet 1990-luvulla Tyttöjen ja poikien uimataidossa ei ole eroa, molemmilla sukupuolilla uimataitoisten osuus on 72 %. Edellisessä tutkimuksessa luku oli 80 %, mutta tiedot kerättiin ”käsi pystyyn” –menetelmällä, nyt jokainen vastasi kirjallisesti itsenäisesti. Pudotus vuoden 2006 tasosta voi osin johtua siitä, että aiemmin opettaja on pyytänyt oppilaita viittamaan, jos nämä osaavat uida. Tänä vuonna jokainen täytti itse lomakkeen. Tulokset kertovat, ettei lasten uimataito ainakaan ole parantunut. 1 % täysin uimataidottomia -> hengenvaarassa veden äärellä Ennen seuraavaa slidea: Tasavertaisuuteen vaikuttavat asiat: A) Sukupuoli B-c) Asuinpaikka b) Onko paikkakunnalla uimahalli tai luonnonvesiä c) Järjestetäänkö koulussa uinninopetusta D) Vanhempien sosio-ekonominen tausta
- Vain vuoden 2004 tutkimuksessa eroja tyttöjen ja poikien välillä. Entä maahanmuuttajat? Tytöiltä uinti kielletään helpommin kuin pojilta. Armeija testaa kaikkien palvelukseen astuvien uimataidon; kyse on palveluturvallisuudesta. Halukkaille tarjotaan uimaopetusta tai lisä/tukiopetusta.
- Suomessa noin 150 uimahallia ja noin 100 kylpylää Olemme iso maa ja monilta osin harvaan asuttu. Onko edes realistista ajatella, että meillä olisi uimahalleja kaikkialla? Missä menee raja, mihin sijoitetaan rahaa (uimahalli middle of nowhere) vs. kansalaistaidon oppiminen? Toisaalta voiko asuinpaikka olla syy jäädä paitsi uimataidon oppimisesta? Miten arvotamme asioita? OTK: leirikouluja paikoille, joissa ei ole uimahallia?!
- Yhteys uimahallin ja uimataidon välillä selvä Kun paikkakunnalla ei ole uimahallia, on kuudesluokkalaisten uimataito selvästi heikompi kuin niillä paikkakunnilla, jossa on uimahalli.
- Uimataitotutkimus 2000: 18 % ei tarjoa uinninopetusta Kurki & Anttila 1999: 1997-1998 21 % ala-asteista ei järjestänyt uinninopetusta lainkaan Tilanne parantunut, mutta uhkaako uusi taloudellinen tilanne taas uimaopetusta?
- Vain 57 % järjestää joka luokka-asteella uinninopetusta Tuntimäärästä ei tietoa, mutta lapsi saa silti uinninopetusta pitkän ajan Painotus selkeästi alaluokilla 95 % kyselyyn vastanneista koulusta järjestää uinninopetusta jollakin luokka-asteella, 57 % kaikilla luokka-asteilla alakoulun aikana. SUH suosittaa 6 vuosittaista oppituntia, mutta määrät vaihtelevat paljon (yleisesti 0-12 tunnin välillä)
- Vielä selkeämmin näkyy uinninopetuksen merkitys uimataidon oppimiseen. Uinninopetus 1. ja 2. luokalla luo pohjan, mutta vasta pidempiaikainen opetus nostaa uimataidon n 50 metristä 200 metriin. SUH: 30 h opetuksella pystytään opettamaan uimataito 90 %:sti – tämä on SUH:n tavoite
- Paikkakunnan vieressä sijaitseva uimahalli voi sijaita lähempänä kuin oman paikkakunnan, mutta ei lupaa käyttää naapurikunnan palveluita Kuljetukset voivat olla aikataulullisesti hankalia tai etäisyyden johdosta kalliita Kaupungin sisäiset virastot velottavat toisiltaan eli liikuntapalvelu veloittaa joko täyden hinnan tai sisäisesti sovitun hinnan opetustoimelta, mikä on opetustoimelle liian kallista Kun taloudelliset resurssit ovat rajalliset, on suuri kiusaus lähteä karsimaan uimaopetuksesta: kuljetus, uimahallin sisäänpääsy, uimaopettajan palkka. Resurssit kohdistetaan alaluokille
- Taustalla vaikuttavia syitä tarvitsisi tutkia enemmän, eli nämä nyt spekulointia, eikä voida yleistää kaikkiin matalamman koulutustaustan äitien lapsiin. Voisiko olla, että korkeammin koulutetut... - käyvät lastensa kanssa ehkä vapaa-ajallakin useammin uimassa / huolehtivat että lapsi ui vapaa-ajallakin ja pystyvät taloudellisesti maksamaan esim. uimakurssit, - aktiivisemmin vaativat / huolehtivat, että myös koulut järjestävät uimaopetusta (tietävät, että uimaopetusta pitäisi olla koulussa riittävästi). Korkeammin koulutetuilla ehkä enemmän tietoa uimataidon tärkeydestä Harrastuneisuutta enemmän: halutaan tarjota lapselle samoja mahdollisuuksia kuin itsellä ollut Tehdään vanhempien kanssa yhdessä asioita ja jossain vaiheessa jatketaan itse uimahallissa käyntiä. Uinti silti halpa laji harrastaa moneen muuhun lajiin verrattuna.
- Koti: Vanhempien aktivointi (tieto uimataidon tärkeydestä) Motivointi (lasten vienti uimahalliin/luonnonvesiin, osallistuminen uimakoulutoimintaan) Koulu: Uimaopetuksen järjestäminen (uimaopettajan johdolla, säännöllisesti, kaikille) Tukiopetuksen järjestäminen (tarpeen mukaan) Kunta Uimahallien rakentaminen (nähdään uimahallin käyttö kaikissa ikäryhmissä vauvasta vaariin, ml. erityisryhmät) Uimahallikäyntien tarjoaminen erityisryhmille (esim. vähävaraiset: kuljetus, pääsymaksu) Uimaopetuksen taloudellisen puolen mahdollistaminen (sisäinen hinnoittelu, uimahallivuorojen varaaminen uimaopetukseen) Valtio Tuntijakouudistus (saadaanko lisätunteja uinninopetukseen?) Puolustusvoimat (jatkossakin testaus ja uimaopetuksen tarjoaminen) Uimahallirakentamisen tukeminen Uimaopetus opetussuunnitelmassa ja sen tärkeyden esillä pitäminen
- Huolestuttavaa on lasten säännöllisen uimahallissa käymisen vähyys: yli puolet käy alle kerran kuussa tai ei lainkaan. Uimataito vaatii kehittyäkseen uimista. Haasteena liikkumattomuus yleensä: uinti olisi hyvä laji niille, joille muu liikunta on liian raskasta esim. nivelongelmien takia. Miten houkutellaan lapset ja nuoret uinnin pariin?
- Aikuisten uimataito on noussut tasaisesti, ja oli vuonna 2011 68 % (64 % vuonna 2006). Edelleen uimataitoisen osuus laskee pohjoista kohti mentäessä sekä iän myötä. Tiedot kerättiin AVTK (Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen) –tutkimuksesta, joka tehtiin keväällä 2011. Uudet sukupolvet ovat kasvaneet uimahallien ja koulujen uinninopetuksen parissa tämä tuo uusia uimataitoisia sukupolvia tutkimuksen ikäryhmiin. Suunta oikea, mutta miten varmistetaan, että jatkossakin uimataitoisten osuus kasvaa????
- Tähän me pyrimme.