19.10.2015 mmm

1. Viennillä kasvua ja kannattavuutta
Elintarvikeviennin haasteet yritysten
näkökulmasta
19.10.2015 MMM
Toimitusjohtaja Heikki Juutinen
Elintarviketeollisuusliitto ry

2. Kasvu kotimaassa kääntynyt laskuun
Elintarviketeollisuuden suhdanteet syyskuussa 2015
• Tuotantomäärät ja liikevaihdot edelleen laskusuunnassa
• Tuotannon/myynnin kasvun esteenä riittämätön kotimainen kysyntä sekä
viennin alentuminen (juustot)
• Kapasiteettia vapaana, 63 %:lla kapasiteettia liikaa kysyntään verrattuna
• Viennin odotetaan kasvavan Venäjän ulkopuolelle
• Myyntihintojen odotetaan alenevan edelleen
• Tuotantokustannukset kohoavat jonkin verran
• Yritysten kannattavuus keskimäärin heikolla tasolla
• Henkilöstön lukumäärän odotetaan vähentyvän
Lähde: EK:n suhdannetiedustelu

3. Elintarvikkeiden vienti
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Vienti Venäjälle Koko elintarvikevienti
Lähde: Tulli
Mrd. €

4. Lähde: Tulli
Elintarvikkeiden tuonti ja vienti 1985–2014
milj. €

5. Ruotsi
20,6 %
Saksa
4,4 %
Viro
9,8 %
Venäjä
21,4 %
USA
3,3 %
Merkittävimmät vientimaat 2014
% viennin arvosta
Tärkeimmät vientituotteet 2014
1. Alkoholijuomat
2. Juusto
3. Voi ja muut maitorasvat
4. Muut maitovalmisteet
5. Maitojauhe
6. Kaura
7. Suklaa
8. Sianliha
9. Ohra
10. Muut leipomovalmisteet
Norja
2,9 %
Lähde: Tulli
Tanska
3,1 %
Kiina
3,5 %
Puola
2,7 %
Alanko-
maat 3,1 %

6. Huomisen Ruoka – Kansallinen Ruokastrategia
Elintarvikeala on kasvuala (v. 2010)
Laadittiin lähiruokaohjelma ja luomuohjelma, mutta
mistä saadaan kasvua yrityksille?
• Tuonnin kanssa kyettävä kilpailemaan
• Kustannukset pidettävä kurissa
• Tuottavuutta parannettava edelleen
• Vientiin lisää vauhtia
• Kotimarkkinoilla kasvu vaikeaa
• Alalla on paljon kasvuhaluisia yrityksiä
• Erilaistaminen ja vienti mahdollisuutena
• Yritysten etabloituminen uusille markkinoille
• Noin 40 % suomalaisten elintarvikeyritysten liikevaihdosta tehdään jo ulkomailla
• Ensin viedään, sitten harkitaan investointeja ulkomaille
Kuva: Myllyn Paras

7. Vientihalukkuutta ja markkinoita on!
• Kiinnostus vientiä kohtaan on
kasvanut pk-yrityksissä.
• Vain 12 - 13 % toimii kansainvälisillä
markkinoilla.
• Vientituotteiden valikoimaa ja
vientiyritysten määrää on mahdollista
lisätä merkittävästi.
• Suomalaisille tuotteille ja osaamiselle
on kysyntää.
• Elintarvikemarkkinat maailmalla
kasvavat.
Kun
kotimarkkinat
eivät kasva...
Kauppa karsii
valikoimia.
B- ja C-brändit
pois hyllyiltä?
Liikevaihdon
kasvu auttaisi
velkojen
maksussa.
Pk-yrityskin
kokee
tuontikilpailun
koti-
markkinoilla.

8. Potentiaalisia vientisegmenttejä
Perinteiset vientituotteet
• Juustot, alkoholit, voi, maitojauhe, makeiset, suklaa, sianliha, jogurtit, kaura...
Uusia mahdollisuuksia
• Terveysvaikutteiset (funktionaaliset) ja terveyttä edistävät elintarvikkeet
• Allergiavapaat elintarvikkeet (laktoositon, gluteeniton, muut allergiavapaat
tuotteet)
• Suomalainen ruokatraditio, erityisesti marjat: myös riista, vilja, poro, kala
• Kauratuotteet, suomalainen vilja
• Luonnonmukaiset elintarvikkeet (luomutuotteet) ja muut eettiseen
kuluttamiseen ja turvallisuuteen perustuvat tuotteet (jäljitettävyys, alhainen
hiilijalanjälki)
• Convenience & Premium -tuotteet: hemmottelu, luksus, helppokäyttöisyys,
helppo valmistus
• Lasten ja iäkkäiden henkilöiden erikoistuotteet
• Korkeamman lisäarvon teollisuus- ja raaka-ainemyynti
• Ruokaturvallisuusosaaminen

9. Viennin kehittämisen lähtökohtana kasvu
• Vienti tuo yrityksille liikevaihtoa ja kasvua
+ Nostaa kapasiteetin käyttöastetta ja parantaa
tuottavuutta
+ Lisää investointeja kotimaahan
+ Kasvattaa kotimaisten raaka-aineiden kysyntää
+ Lisää työpaikkoja koko ruokaketjussa
+ Mahdollistaa yrityksen kannattavuuden parantumisen
+ Jättää arvonlisää Suomeen
+ Parantaa huoltovarmuutta

10. Viennin haasteita yrityksille
Kauppapoliittiset esteet
• Elintarvikevienti sotkettu osaksi kauppa- ja turvallisuuspolitiikkaa
• Venäjän asettama tuontikielto
• Keskeneräiset bilateraaliset neuvottelut
• Viennin esteet; tullit, tuontimaksut, erilaiset säädökset
• Suomi ei voi yksin neuvotella
Viranomaistoiminnan ongelmakohtia
• Tiedon puute kohdemaan vaatimuksista
• Viranomaisresurssien puute ja osaamisen puutteet (sekä
viranomaisten että yritysten) haettaessa vientilupia kolmansiin
maihin
• Viranomaispalveluiden kalleus viennin esteenä
• Ministerivierailuja tarvitaan ovien avaamiseksi

11. Viennin haasteita yrityksille (2)
Haittaavat kansalliset päätökset
• Ruokaketjun tuotantopanoksiin kohdistuvat ylimääräiset
kustannukset rasitteena
• Valmiste- ym. verot lisäävät yksikkökustannuksia ja heikentävät
vientikilpailukykyä
• Alkoholijuomia ei voi esitellä yrityksen omilla kotisivuilla
Yritysten haasteita
• Vientiosaamisen puutteet
• Ei uskalleta ottaa riskejä
• Vientimahdollisuuksien heikko tuntemus
• Vähäinen yhteistoiminnan kokemus viennissä
• Mahdollisen eläintautitilanteen vaikutukset vientiin (pysäyttäisikö
ASF sianlihan viennin?